Nuoriso Leader -toiminnan superpäivää suunnittelemassa

Joukko Nuoriso Leader- logolla koristelluilla huppareilla ja takeilla varustautuneita nuoria saapui ympäri Suomen Virroille leirin viettoon vilkkaan puheensorinan saattelemana. Monille nuorista leirille saapuminen oli iloinen jälleennäkeminen aiemmin tammikuussa järjestetyn ensimmäisen pilottileirin aikana saatujen kavereiden kanssa, mutta mukaan oli lähtenyt myös rohkeasti uusia nuoria. Pilottileirille Virroilla osallistui Kärki-Leader, Leader Nouseva Rannikkoseutu, Leader Varsin Hyvä, Leader Ylä-Savon Veturi ja Oulujärvi Leader nuorisotyöryhmien jäseniä ohjaajiensa kanssa.

Ohjelmassa oli marraskuussa järjestettävän valtakunnallisen Nuoriso Leader- päivien suunnittelua ja valmistelua sekä mukavaa yhdessäoloa. Tätä tulevaa Nuoriso Leader-toiminnan superpäivää varten nuoret kehittivät ohjaajien opastuksessa työpajoja mm. markkinointiin ja vertaisoppimiseen liittyen sekä pohtivat yhdessä millainen leiri olisi nuorten mielestä paras mahdollinen. Nuoret pilotoivat työpajatyöskentelyä sekä jakoivat keskenään marraskuussa järjestettävän leirin työtehtäviä omat vahvuutensa huomioon ottaen. Valtakunnallisen leirin tavoitteena on kerätä 100 Nuoriso Leader -nuorta ohjaajineen keskustelemaan Nuoriso Leader- toiminnasta ja sen edistämisestä ympäri Suomen.

Maaseutuverkostoyksikkö tukee Nuoriso Leader -toiminnan kehittämistä olemalla mukana mahdollistamassa nuorten osallistumisen pilottileireille sekä valtakunnallisille Nuoriso Leader -päiville. Osallistuin Maaseutuverkostoyksikön edustajana mukaan pilottileirin valmisteluihin sekä pääsin leirillä haastattelemaan näitä iki-ihania, fiksuja ja reippaita nuoria.

 

Jaakko Jurvelin, Leader Nouseva Rannikkoseutu

Jaakko Jurvelin, 17 v., Tyrnävä, Leader Nouseva Rannikkoseutu

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Nuorisovaltuuston kokoukseen tultiin esittelemään toimintaa, kiinnostuin ja lähdin mukaan hyvin pidetyn myyntipuheen jälkeen.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Olen oppinut out of the box-tyyppistä ajattelua ja ajattelemaan eri näkökulmasta asioita. Olen oppinut myös vuorovaikutustaitoja.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Meillä on mahdollisuus vaikuttaa, jos vain menee mukaan ja puhuu. Toiminnassa pääsee oppimaan kokoustamista ja vaikuttamaan asioihin sen lisäksi, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Yhteisöllisyys ja pääsee näkemään uusia ihmisiä. Myös perus arki ja kokoustaminen on mukavaa. Uusien asioiden oppiminen, tapaamiset ihmisten kanssa, joilla on eri mielipiteitä avartaa omaa ajattelua. Kiva tavata samanhenkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.”
Xavier Heikkinen, Oulujärvi Leader

Xavier Heikkinen, 15 v., Kajaani, Oulujärvi Leader

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Äiti on Nuoriso Leader- toiminnan ohjaaja, kuulin hänen kautta toiminnasta ja lähdin mukaan hänen kannustuksesta.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Olen oppinut ajattelemaan laajemmin asioita ja mieli on tullut avoimemmaksi. Olen oppinut myös kriittistä ajattelua.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Nuorilla on ideoita mitä voisi rahoittaa niin toivoisin, että useampi tietäisi Nuoriso Leader-rahoituksen mahdollisuuksista paremmin. Jos vain uskaltaa hakea voi saada rahoitusta ja vaikuttaa oman alueen asioihin.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Se, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja pääsee kokemaan yhteisöllisyyttä. Toki kaikenlaiset tapahtumat ja reissut ovat myös aina hauskoja. Pääsee pohtimaan omia mielipiteitä asioihin yhdessä muiden kanssa.”
Maia Tenhunen, Leader Ylä-Savon Veturi

Maia Tenhunen, 17 v., Pielavesi, Leader Ylä-Savon Veturi

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Nuoriso Leader- ohjaaja oli kertomassa toiminnasta koululla ja hänen kannustuksensa ansiosta lähdin mukaan. Toiminta oli silloin vasta suunnitteilla meidän alueella, niin pääsin mukaan Nuoriso Leaderiin aivan sen alusta asti.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Oppinut mitä se vaatii, että voidaan myöntää Nuoriso Leader- rahoitusta ja mitä polkua pitkin päätöksenteko menee.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Kertoisin ensimmäisenä tästä ihan huipusta porukkahengestä, siitä miten toimintaan on helppo tulla mukaan ja että kaikki pääsee mukaan.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Parasta on Nuoriso Leader- porukka, pilottileirillä on ollut kivaa ja on päässyt oppimaan muiden arvoja ja mielipiteitä. Pääsee oppimaan laajasti ihmisistä ja muista eri Leader-ryhmistä Suomessa.”
Eemil Keskinen, Kärki-Leader

Eemil Keskinen, 16 v., Imatra, Kärki-Leader

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Osallistuin ohjaamo-Imatran työpajaan, jota meidän Nuoriso Leader- ohjaaja oli mukana vetämässä ja hän pyysi minua mukaan toimintaan.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Olen oppinut niin paljon uusia asioita esimerkiksi, sen miten perustella ehdotuksia siitä mille nuorten ideoille pitäisi myöntää rahoitusta ja kokouskäytäntöä.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Ei ole vaan yhtä asiaa mitä Nuoriso Leaderistä pitäisi kertoa, vaan monta asiaa. Yleisesti tietää mitä tämä toiminta on, koska se on monelle ihan uusi juttu.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Nuoriso Leader- porukka on ihan huippua ja itselle on ollut aivan mullistavaa se mitä kaikkea on oppinut.”
Johanna Rauma, Leader Varsin Hyvä

Johanna Rauma, 25 v., Turku, Leader Varsin Hyvä

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Kuulin ensimmäisen kerran toiminnasta työharjoittelun aikana ja harjoittelun vastuuhenkilö kannusti lähtemään mukaan Nuoriso Leader -toimintaan.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Mitä on Nuoriso Leader ja sen, että Nuoriso Leader- rahoitus on mahdollista nuorten ideoille.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Miten paljon tässä voi vaikuttaa. Tämä toiminta ei ole vain yhden kunnan juttu vaan laajemman alueen ja ryhmiä on ympäri Suomen.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Tapaamiset muiden nuorten kanssa ja hauskanpito yhdessä.”
Aarne Salo, Leader Nouseva Rannikkoseutu

Aarne Salo, 16 v., Raahe, Leader Nouseva Rannikkoseutu

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Meidän alueen Nuoriso Leader -ohjaaja Riikka tuli kertomaan toiminnasta koululle ja sitä kautta päädyin mukaan.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Oppinut, että tällaista rahoitusta on olemassa. Olin joskus kuullut juttuja, että tällaista rahoitusta on, mutta ei olisi ilman toimintaan lähtemistä oppinut mitä kaikkea tällä voi tehdä.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Kaikki voivat tulla mukaan. Tämä ei ole vain tietyn ryhmän juttu, vaan kaikki ovat tervetulleita.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Tämä leiri on ollut mainio tapahtuma, oli kivempaa kuin odotin.”

 

Heidi Kohtala

Ruokavirasto, maaseutuverkostoyksikkö

Savolaisessa metsäkeskustelussa keskiössä ovat metsänomistajat, metsät ja metsäsuhteet

Siinäpä monta kysymystä, joihin ei ole aivan helppo löytää heti vastausta. Metsille on varattu keskeinen rooli käynnissä olevassa keskustelussa, jossa ratkotaan isoja haasteita muun muassa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyen. Metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisiakin, ja myös tavoitteet metsien käytölle ovat muuttuneet ajassa.

Etelä-Savossa metsät ovat osa kulttuurimaisemaa, ja tärkeitä omistajalleen, yhteiskunnalle, ympäristölle ja teollisuudelle. Maakuntamme on Suomen metsäisimpiä metsäpinta-alan ja metsän kasvun osalta. Yksityinen metsänomistus on Etelä-Savossa vahva, sillä maakunnan metsistä kolme neljännestä on yksityisten omistuksesta. Noin 40 prosenttia metsänomistajista asuu muualla kuin metsänsä sijaintikunnassa.

Polarisoitunut ja välillä kärjistynytkin keskustelu metsienkäytöstä voi aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikeuttaa metsänomistajien päätöksentekoa metsäomaisuutensa suhteen. Miten vaatimusten ristitulessa pitäisi toimia? Miten nyt tekemäni päätökset vaikuttavat metsän ja seuraavan sukupolven tulevaisuuteen? Onko minulla jatkossa päätäntävalta omiin metsiini?

Tulevaisuuden metsänomistajille voi nousta mieleen ajatus, että onko metsäomaisuus sittenkin taakka ja omistajaksi ryhtyminen mietityttää. Ketä pitäisi kuunnella ja mistä etsiä luotettavaa tietoa metsää koskevien päätösten tueksi? Millaista metsänomistajuutta juuri minä haluan tulevaisuudessa toteuttaa?

Metsäsuhteiden avulla voidaan edistää vuorovaikutusta ja tukea päätöksentekoa

Mikä on metsäsuhde ja miksi meidän pitäisi olla niistä kiinnostuneita? Mitä tekemistä metsäsuhteilla on metsänomistamisen, metsien käytön ja metsäkeskustelujen kanssa?

Metsäsuhde määritetään yksilön tai yhteisön suoraksi tai välilliseksi eläväksi suhteeksi metsään. Se muuttuu ja muotoutuu halki elämän. Metsäsuhde-käsite auttaa meitä kuvaamaan sekä omaa että toisen merkityksellistä suhdetta metsään ja sitä kautta ymmärtämään, mitä metsä meille merkitsee ja miksi me toimimme niin kuin toimimme.

Oman metsäsuhteen tarkastelu voi auttaa metsänomistajia ja tulevia metsänomistajia asettamaan tavoitteita metsänomistukselle ja sitä kautta tekemään aktiivisia päätöksiä metsäomaisuutensa suhteen. Kun tietää, mitä metsässä arvostaa ja mikä metsässä on itselle tärkeää, on helpompi tehdä ja toteuttaa metsiin liittyviä käyttö-, hoito- ja suojelutoimia.

Keskustelu metsäsuhteista voi auttaa myös metsänomistajaperheitä, joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen asia, ymmärtämään ja sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä metsästä ja metsien tulevasta käytöstä. Metsään liittyvät tiedot, taidot ja perinteet siirtyvät vanhemmilta nuoremmille ja myös nuorempi sukupolvi tulee kuulluksi.

Tule mukaan savolaiseen metsäkeskusteluun! – Tilaisuuksia järjestetään ympäri Etelä-Savoa

Suomen metsäkeskus ja Suomen Metsämuseo Lusto järjestävät tulevana syksynä ja ensi vuonna keskustelutilaisuuksia metsien merkityksestä, metsäsuhteista ja metsien käytöstä ympäri Etelä-Savoa.

Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Voit olla metsänomistaja, tuleva metsänomistaja, metsäasioiden parissa työtä tekevä tai muutoin metsistä kiinnostunut.

Arvokkaat eteläsavolaiset metsämme ja metsäsuhteemme ennen, nyt ja tulevaisuudessa -tilaisuuksissa Suomen Metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan kertoo metsäsuhteista ja niiden merkityksestä ja Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen puhuu Etelä-Savon metsistä, metsien kehityksestä sekä metsänomistamisesta ja metsin käytöstä eri vuosikymmeninä.

Työpajaosuudessa pohdimme yhdessä asiantuntijoiden johdattelemina, millaisia merkityksiä metsiin liittyy, millainen on eteläsavolainen metsä sadan vuoden päästä ja miten voisimme edistää rakentavaa ja moniäänistä keskustelua metsistä.

Arvokkaat eteläsavolaiset metsämme ja metsäsuhteemme ennen, nyt ja tulevaisuudessa -tilaisuudet

26.9. klo 18–20 Savonlinna, Riihisaari, lue lisää ja ilmoittaudu

17.1.0. klo 18–20 Juva, Partalan kartan, lue lisää ja ilmoittaudu

14.11. klo 18–20 Pieksämäki, Yritystalo, lue lisää ja ilmoittaudu

Savolainen metsäkeskustelu – Metsät, metsäsuhteet ja metsänomistajuus arvoonsa Etelä-Savossa -hankkeen toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Suomen Metsämuseo Lusto. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2023–30.9.2024 ja toteutusalue Etelä-Savo. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus.

Elokuun maaseutukasvo Varsinais-Suomessa: Maaseutupäällikkö Ulla Nummila

Ulla Nummila auringonkukkapellolla.

Hei! Olen Ulla Nummila, toimin Liedon maaseutupalveluiden maaseututiimin vetäjänä, maaseutupäällikkönä. Yhteistoiminta-alueellamme on 11 kuntaa ja kaupunkia Koskelta Mynämäelle ja siltä väliltä. Alueella on peltotukia hakevia tiloja 1 107 kappaletta.

Tässä tehtävässä olen toiminut nelisen vuotta, tätä aiemmin maaseutuasiamiehenä samassa tiimissä parikin vuosikymmentä. Työhöni kuuluu tiimin esimiestehtävien ja toiminnan organisoinnin lisäksi hyvin monenlaisia tehtäviä kuten viljelijöiden neuvontaa ja koulutusta, tukiasioiden pyörittämistä, tukien käsittelyä ja päätöksentekoa. Teemme myös tarvittaessa erilaisia katselmuksia kuten petoeläinvahinko-, hirvivahinko- ja hukkakaurakatselmuksia.

Viestintä on hyvin iso osa työtäni. On tärkeää ja hedelmällistä viestiä tukiehdoista ja niiden muutoksista sekä mahdollisuuksista, jotta viljelijät voivat onnistua omassa tärkeässä työssään. Viestittävää riittääkin. Nyt näin maatalouspolitiikan uuden kauden alkutaipaleella on liikkeellä valtavasti uutta tietoa, vanhat säännöt pitäisi pystyä jo unohtamaan ja uusia tarkennuksia ehtoihin tulee jatkuvasti pitkin vuotta. Viestimme suoraan alueemme viljelijöille ketterästi muun muassa nettisivuillamme, uutiskirjeellä ja Facebook-sivujemme kautta. Kertaus on myös tärkeää, kaikkea ei saa koskaan menemään perille kerralla.

Heinä-elokuussa työtä teettivät tavanomaisesti hukkakauratarkastukset pelloilla. Työhön kuuluu sekä seurantatarkastuksia että lohkojen puhtaaksitarkastuksia. Hukkakauran puhtaaksitarkastukset tehdään kahtena vuotena peräkkäin sellaisille lohkoille, joilla ei ole havaittu tätä vihulaista. Kahden puhtaan vuoden jälkeen lohko voidaan merkitä rekisteriin hukkakurasta vapaaksi. Hukkakauran kohdatessa annetaan torjuntaohje tai pahemmissa saastunnoissa määrätään torjuntasuunnitelma. Neuvoja tekee torjuntasuunnitelman yhdessä viljelijän kanssa, jotta se sopii tilan viljelykiertoon ja on tilalle sopivin keinoin toteutettavissa.

Erilaiset petovahingot ovat viime vuosina tulleet mukaan kuvioihin, aiemmin petovahinkoja ei Varsinais-Suomessa juuri ollut. On tärkeää, että petovahingoista tehdään heti ilmoitus maaseutuasiamiehelle. Näin tieto välittyy myös riistavahinkorekisteriin. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on maaseutuasiamiehen toteuttama maastokatselmus, jossa vahingon aiheuttaja todetaan.

Viljelijöille tervetullut iso uudistus tänä vuonna on, että tukihaun jälkeen hakemustietoja pystyy muuttamaan lokakuun alkuun asti Vipu-palvelussa. Ihan uutta on myös nyt käyttöönotettu Vipu-mobiilisovellus, jolla viljelijä voi vastata esimerkiksi satelliittiseurannan selvityspyyntöihin. Selvityspyyntöjä Varsinais-Suomeen on tullut elokuussa jopa yli 6 000 lohkolle. Viljelijän tulee vastata selvityspyyntöön sovelluksella otetulla kuvalla kasvustosta. Vipu-Mobiili kehittyy koko ajan käytettävämmäksi ja siihen tulee uusia ominaisuuksia edelleen. Neuvomme kunnassa myös Vipu-Mobiilin asennuksessa ja käytössä.

Syksy tulee olemaan kuntien yhteistoiminta-alueilla kiireinen, kun uudet tuet käsitellään uudella tavalla ja kireällä aikataululla. Maksut tulevat ajallaan, mikäli se on meistä kiinni. Parasta on, että tukioikeuksista viimein luovuttiin. Peltojen hallintaa tullaan jatkossa seuraamaan otantatarkastuksilla. Eli noin prosentista peltolohkoista tulemme selvittämään lohkon hallinnan joko vuokrasopimuksista tai kiinteistörekisteristä.

Vapaa-aikani kuluu myös maatalouden parissa, sillä viljelemme luomusiemenviljelytilaamme Marttilassa. Viljelyssä kokeilemme usein jotain uutta, luomun keinoin. Perheeseen kuuluu kaksi aktiivista lasta, joiden kuskaaminen urheiluharrastuksiin on iso, mukava osa elämää. Kesä on pitkälti vietetty oman tilan maisemissa, rakennuksia korjaillen ja Paimionjoessa pulikoiden.

 

Ulla Nummila, maaseutupäällikkö

Liedon maaseutupalveluiden yhteistoiminta-alue:
Aura, Koski Tl, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Turku.

Varsinais-Suomen maaseutupalveluiden aluerahat kartalla.

Seuraathan meitä jo somessa! www.facebook.com/liedonmaaseutupalvelut


Teknologian vallankumous – maatilan toiminnan ohjausjärjestelmät muuttavat maatalouden tehokkuutta, kestävyyttä ja tuloksia

”Tervetuloa tulevaisuuden maatalouteen, missä digitalisaatio uudistaa tilasi toiminnanohjauksen, tekee oikeat päätökset ja vie sinut menestykseen!” sanoo leveästi hymyilevä myyntimies. Totuus on vähän monimutkaisempi, vaikka maatilojen dataa käsittelevät järjestelmät ovatkin kehittyneet merkittävästi viime vuosina, tarjoten yrittäjälle erinomaisia apukeinoja tuotannon ja yritystoiminnan hallintaan. Tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmät ovat yritysmaailman työkaluja tehokkaaseen bisnekseen. Mikäli otetaan esimerkiksi vaikkapa modernin lypsyrobotin ohjelma – voidaan todeta, että toiminnanohjausjärjestelmistä on jo tullut myös nykyaikaisen maatalouden kulmakiviä. Kehitys on ollut nopeaa ja maatalous alana on jo uudistunut mutta edelleen muutosten kourissa.

Toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmät eroavat keskeisesti niiden laajuudessa. Tuotannonohjausjärjestelmät keskittyvät tuotantoprosessien hallintaan, kuten maatilalla esimerkiksi kasvien viljelyyn tai eläinten kasvattamiseen. Toiminnanohjausjärjestelmät puolestaan pyrkivät analysoimaan yritystä laajemmin. Toiminnanohjaus eli ERP (Enterprise resource planning) -järjestelmät yhdistävät kaiken yritystoiminnan datan yhdeksi keskitetyksi koontinäkymäksi, sisällyttäen esimerkiksi työvoiman, talouden ja varastojen hallinnan analyyseihin. Vaikka tuotannonohjausjärjestelmät voivat tarjota arvokasta apua tiettyjen toimintojen optimoinnissa, koko tilan toiminnanohjausjärjestelmillä on useita etuja isoilla tiloilla. Ne mahdollistavat kaiken datan yhtenäisen hallinnan ja analyysin, joka auttaa tilallista saamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen maatilan toiminnasta esimerkiksi. Käytännössä siis mitä laajempi järjestelmä on sitä laajemmin, se tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa kehityskohteita ja tehdä oikeita strategisia päätöksiä pitkän aikavälin menestyksen saavuttamiseksi.

Paremmat sadot, resurssien säästöt, taloudellinen kasvu ja standardien kuten kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi ovat vain muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä maatilan tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmillä voidaan saavuttaa. Vaikka ohjausjärjestelmät tarjoavat runsaasti tietoa, tiedon tulkinta ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa voi silti olla haastavaa. Maanviljelijät, joilla ei ole aiempaa kokemusta tai koulutusta tällaisten järjestelmien kanssa, saattavat kohdata haasteita niiden käyttöönotossa ja tehokkaassa hyödyntämisessä. Järjestelmien monimutkaisuus ja tarve jatkuvasti päivittää ja ylläpitää niitä voivat lisätä kustannuksia ja riippuvuutta ulkopuolisista teknologia-asiantuntijoista. Tämä luo epätasa-arvoa maatilojen välillä, kun suuremmilla ja taloudellisesti vahvemmilla tiloilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää täysimääräisesti näitä järjestelmiä. Lisäksi maatilan toiminnan ohjausjärjestelmien käyttöönotto edellyttää tilalta merkittäviä taloudellisia investointeja. Pienemmillä maatiloilla, joilla on rajalliset resurssit, nämä järjestelmät voivat olla taloudellisesti kannattamattomia.

Kaiken kaikkiaan maatilan tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmissä on valtavasti potentiaalia suurille tiloille. Vaikka ne voivat tarjota etuja tehokkuuden, resurssien hallinnan ja kestävyyden näkökulmista yritystoimintaan, niiden käyttöön liittyy myös haasteita ja riskejä varsinkin pienillä ja keskisuurilla tiloilla.

Lisää TOIMAri hankkeesta maatilantoiminnanohjaus.fi

Start up -yritys Tiny Farms kehittää tulevaisuuden maataloutta

Vuonna 2020 perustettu saksalainen Tiny Farms on nykyaikainen viljelijöiden osuuskunta, joka tuottaa vihanneksia Brandenburgin alueella, Berliinin itäpuolella. Kyseessä on pienten tuottajien yhteistyömalli, jonka tilat kasvattavat vihanneksia ja toimittavat ne sadan kilometrin säteellä sijaitseviin ravintoloihin, supermarketeihin ja koulujen keittiöihin.

Uutta on se, että näitä mikrotiloja voivat hoitaa maanviljelystä kiinnostuneet ihmiset yksin tai yhdessä, kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Viljelijän ei ole pakko sitoutua maatilaan toimintaan kokoaikaisesti ympäri vuoden.

Tiny Farmsin perustajat Tobias Leiber ja Jacob Fels kertovat, että maatalous tarvitsee uudenlaista ajattelua ja uusia käsiä. Heidän mukaansa alan suurin ongelma on se, että yhä harvemmat ihmiset haluavat työskennellä vihannesten viljelyn parissa.

Saksassa tämä kustannuksiltaan edullinen ja pienimuotoinen viljelymalli on houkutellutkin mukaan erityisesti nuoria, jotka arvostavat työelämän joustavuutta ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

Tavoitteena 1000 Tiny Farmsia vuoteen 2030 mennessä

Tiny Farms syntyi vuonna 2020, kun sen perustaneet Leiber ja Fels, saivat selville, että Brandenburgin alueella käytetyistä luomuvihanneksista vain viisi prosenttia tuli samalta alueelta. Osuuskunta perustettiin tukemaan paikallista luomutuotantoa.

Nyt Leiberin ja Falesin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Saksassa olisi 1000 Tiny Farmsin kaltaista yhteenliittymää. Tänä vuonna toiminta laajenee jo Hampurin alueelle.

Kolmeen periaatteen toimintamalli

Tiny Farmsin toiminta nojaa kolmeen periaatteeseen: biointensiiviseen viljelyyn, koulutusta tarjoavaan Tiny Farms -akatemiaan ja Grow List -sovellukseen.

Biointensiivisen viljelytavan ansioista Tiny Farmsin luomutilojen hyötysuhde on korkea, eli pieneltä alalta kerätään mahdollisimman paljon satoa. Tutkimusten mukaan biointensiivistä viljelytapaa käyttävät maatilat käyttävät 50–75 prosenttia vähemmän maata ja 94–99 prosenttia vähemmän energiaa saman ruokamäärän tuottamiseen kuin perinteinen viljely.

Koska Tiny Farms -tilojen koko on keskimäärin vain puoli hehtaaria, niillä voidaan panostaa lihasvoimaan perustuvaan työskentelyyn. Kun perinteisiä maatalouskoneita ei tarvitse hankkia, ei tiloille tule kalliita laiteinvestointejakaan.

Tiny Farms -akatemia puolestaan kouluttaa huomisen maanviljelijöitä. Koulutusohjelma on tarkoitettu kaikille luomuviljelystä kiinnostuneille, ja osa siihen osallistuvista on harrastajia, osalla taas on tavoitteena ammatti ja osuuskunnan jäsenyys. Koulutusohjelman ideana on madaltaa vihannesviljelyn kynnystä ihmisiltä, joilla ei ole perinteistä maatalousalan koulutusta. Akatemia opettaa paljon muutakin kuin viljelytekniikkaa. Siihen kuuluu myös vierailuja tiloilla, viljelijöiden tapaamisia ja verkostoitumista.

Grow List -sovellus tarjoaa viljelijöille työohjeet ja työkalut sadon suunnitteluun. Se kertoo myös, millaisia tuotteita alueen asiakkaat haluavat. Näin kysyntälähtöisen viljelysuunnitelman teko seuraavalle satokaudelle helpottuu.

Sovelluksen kautta viljelijät saavat apua ja tukea myös kirjanpitoon, luomusertifiointeihin, hankintaan ja logistiikkaan.

Mitä suomalaiset voivat oppia Tiny Farmsista?

Saksalaisen markkinan hyvin tunteva Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanketta (KIKE) edustava Hanne Husso Husso Consulting -yrityksestä kannustaa suomalaisia ottamaan mallia Saksasta.

Husson mukaan Tiny Farmsin digitaaliset ratkaisut, joiden avulla voidaan ennakoida tuotantoa, kartoittaa asiakkaiden toiveita ja tehostaa tuotantoa, voisivat toimia Suomessa. Erilaisten ohjelmistojen ja sovellusten integroiminen viljelijäverkostojen toimintaan toisi pitkien välimatkojen Suomessa varmasti paljon hyötyjä.

Hanne Husso näkee uudenlaisissa viljelijäverkostoissa myös mahdollisuuden nostaa esiin kotimaisia ja meille tyypillisiä vihanneslajikkeita sekä perinnelajikkeita.

– Juurekset ovat ruokakulttuurimme kivijalka. Tämän mallin avulla voitaisiin vähän unohduksiin painuneiden mustajuuren, palsternakan tai kaskinauriin viljelyä, kulutusta ja käyttöä nostaa. Lisäksi tuotteen hinta saadaan pysymään kuluttajalle kohtuullisena, kun suunnitelmissa ja viljelyssä tehdään yhteistyötä.

Husson mukaan vihannesten viljelyyn kannattaa Suomessakin panostaa, sillä tulevaisuuden viljelystrategioita kartoitettaessa se on noussut potentiaaliseksi menestyjäksi.

– Suomessa on maantaloudessa ja vihannesten viljelyssä paljon osaamista, mutta miten integroida se taito yhteen markkinoinnin ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien kanssa? Menestyvässä organisaatiossa tarvitaan kummankin alueen osaamista, Husso toteaa.

 

Teksti: Viestintätoimisto Akvamariini

KIKE

Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, joka välittää elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä. Tiedon avulla hanke opastaa yrityksiä saavuttamaan uutta kilpailukykyä bio- ja kiertotaloudesta ja edistää elintarvikevientiä. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi ja tule seuraamaan hankkeen tuottamaa tietoa LinkedInissä ja Facebookissa. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Kuntamuutos maaseudulla – mitä se tarkoittaa?

Kylien omaehtoinen toiminta on aivan keskeistä. Mahdollisuus muutokseen on kunnissa kuitenkin käsillä sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille. Millaisia maaseudun kehittäjiä kunnat voisivat olla tulevaisuudessa? Ja ennen kaikkea, mitkä asiat muutoksessa vaikuttavat?

Maaseutu osaksi kuntastrategiaa

Yksi keino maaseutunäkökulman vahvistamiseksi on kuntastrategia. Strategian laadintavaiheessa voidaan järjestää tapaamisia kylillä, mikä edistää verkostojen syntymistä kuntajohdon ja kyläläisten välillä. Parhaimmillaan vuoropuhelu lisää ymmärrystä maaseudun potentiaalista.
Mutta entä jos kuntajohto vaihtuukin tiuhaan tahtiin? Tämänkaltaista uutisointia saa maaseutukunnista lukea aika ajoin, sillä kuntien poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon väliset ristiriidat näyttävät yleistyneen. Kun avainhenkilöt vaihtuvat, on kokemusperäisen tiedon kartuttaminen aloitettava maaseudulta uudelleen. Näissä tilanteissa kuntastrategialla on erityinen merkitys: hyvä strategia tukee valittua suuntaa, vaikka henkilöt vaihtuisivat.
Myös kuntapäättäjille maaseutu on visainen kysymys. Strateginen kehittäminen tähtää yleensä kasvuun ja useilla maaseutualueilla se ei perinteisessä mielessä toteudu. Tutkimuskirjallisuudessa puhutaan maaseutualueiden kutistumisesta (rural shrinking) ja tarpeesta sopeutua siihen, mikä on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Maaseutualueista tulisikin käydä kunnissa avointa keskustelua. Väestön vähenemisen ei tarvitse tarkoittaa elämänlaadun heikkenemistä, etenkin jos muutosta voidaan helpottaa erilaisilla järjestelyillä.

Paikallisyhteisöt aisaparina

Leader-toiminnan ja kyläyhteisöjen merkitys on maaseudulla ilmeinen ja se kunnissa tiedetään. Sanonta “kannettu vesi ei kaivossa pysy” kuvaa kuntatoimijoiden näkemyksiä kylätoiminnan ensisijaisuudesta. Monet kunnan omista maaseutuun kohdistuvista toimista tähtäävätkin kylien ja Leader-ryhmien yhteistyön edistämiseen. Voisi jopa todeta, että maaseudun kehittämisessä kunnat toimivat sisäänheittäjinä Leaderin suuntaan.
Edellä mainitussa asetelmassa piilee kuitenkin vaara, että kunta keskittyy elinvoiman edistämiseen taajama-alueilla ja jättää maaseudun kylien ja Leader-ryhmien huoleksi. Kuntamuutos maaseudulla tulisi olla jatkuvaa vuoropuhelua kyläyhteisöjen kanssa, jolloin kehittämisideat tulevat kaikkien tietoon. Tällöin niiden toimenpano voi kehittämisvaroin olla jouhevampaa.

Hyöty irti hankkeista

Maaseudun kehittämisestä ei voi puhua mainitsematta hankkeita. Siinä missä kylien hankkeet keräävät kiitosta konkreettisuudellaan, suhtaudutaan hanketoimintaan kunnissa yleisesti varsin kriittisesti. Tekemissäni kuntatoimijoiden haastatteluissa hankkeita kerrottiin tulevan “sekä ovista että ikkunoista” ja kehittäminen oli yhtä “hankehumppaa”. Ilmaisut kertovat projektillistumisen läpitunkevuudesta kunnan kehittämisessä. Kriittisyys hankkeita kohtaan kumpuaa vaikeudesta saada hankkeista pysyvää hyötyä.
Yksi keino hyödyntää hankkeita on laatia kunnissa teemakohtaisia ohjelmia, joita hankkeilla toteutetaan. Ohjelmatyö voisi tuoda hanketoimintaan pitkäjänteisyyttä. Esimerkkejä tästä kannattaisi kartoittaa ja tuoda esille. Se palvelisi myös EU-ohjelmien kuntatason toteutusta.

Kuntamuutoksen seuraukset maaseudulla

Väitöskirjassaan “Kunta, muutos ja kuntamuutos” tutkija Anni Jäntti on esittänyt kiinnostavan tulkinnan kuntien nykyisestä tilanteesta. Sote-palvelujen siirtyminen pois kunnista voi paljastaa Jäntin mukaan kuntien onttouden ja tekee välttämättömäksi löytää niille uusi ydintehtävä. Tämä voi liittyä esimerkiksi demokratian, elinkeinotoiminnan ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisissa tilanteissa, osa lähtökohtaisesti enemmän onttoja kuin toiset. Tutkija ennakoikin kuntien erilaistuvan, mikä on nyt myös uudessa hallitusohjelmassa tunnistettu.
Kuntien tehtäväkenttää kaventanut hallintouudistus antaa siis tilaa paikallisuudelle. Muutos on maaseutupoliittisesti kiinnostava. Löytävätkö kunnat uudenlaisen roolin (maaseutu)yhteisöjen kehittäjinä? Osataanko maaseutua hyödyntää elinvoimatyössä ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Kuntamuutos vahvistaa parhaimmillaan sekä edustuksellista että osallistavaa demokratiaa, mikä on myös maaseutupoliittinen tavoite. Maaseudun toimijakentässä on lukuisia mahdollisuuksia uudistuville kunnille.

Ella Mustakangas

Kirjoittajan on väitöskirjatutkija, hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma, Tampereen yliopisto

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa maaseudun kehittämisestä kunnissa. Tutkimusta rahoittaa Keskitien säätiö. Kirjoittaja työskentelee Sotkamosta käsin.

ella.mustakangas@tuni.fi

Lähteet: Jäntti, Anni 2016. Kunta, muutos ja kuntamuutos. Acta Universitatis Tamperensis 2215. Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0238-2