Yllättääkö tuleva talvi muutkin kuin autoilijat?

Viime talvi opetti paljon energiasta ja sen säästämisestä. Edessä on uusi lämmityskausi. Olemmeko jo valmiimpia, viisaampia vai turtuneita? Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi tukea? Onko suurimpana uhkana tulevat pakkaslukemat, energiantuotannon toimivuus,  sotatoimet Itä-Euroopassa vai sähkösopimuksen valinnan vaikeus?

Kampanja kolahti

Viime talvena kukaan ei välttynyt huomaamasta astetta alemmas-kampanjaa. Energiansäästöä tuettiin resursoimalla neuvontaan ja muutenkin hyvällä yhteistyöllä eri tahojen kesken. Kaikki viestivät. Ja suomalaiset säästivät. Kun kampanjan tavoitteena oli 5 % säästö, toteutuma oli loppuvuoden kuukausina Energiaviraston tiedotteen mukaan peräti 7-10 prosenttia. 91 % kuluttajista ilmoitti säästävänsä energiaa. Fingridin Tuomas Rauhalan mukaan erityisesti talvikuukausien sähkön säästöllä oli erittäin merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen haastavimmilla jaksoilla.

Moni ruuvasi huonelämpötilaa alaspäin viime talvena. Kuva: Motiva

Energianeuvonnan vuosipäivänä syyskuun lopulla kokoonnuttiin kaikissa Suomen maakunnissa sidosryhmien kesken pohtimaan keinoja auttaa ja neuvoa asukkaita. Talvesta selvittiin kansainvälisesti katsottuna loistavasti, kansallisena tulkintana ainakin pelättyä paremmin ja käytännössä kaikkien mielestä kriisillä oli myös hyviä puolia. Energianeuvonnan vuosipäivässä mietitään nyt, miten kannustetaan säästämiseen ja kulutusjoustoon ja mikä on nyt toisin

Pörssisähkön muuttuva status

Pörssisähkösopimuksen houkuttelevuus kärsi hintojen noustessa, sittemmin suosio kasvoi niin, että pörssisähkösopimusten osuus nousi valtakunnallisesti 50 prosenttia vuoden 2022 aikana, ollen vuoden lopussa noin 14 % vähittäismyyntisopimuksista. Keväällä 2023 isoimpien sähkönmyyjien uusista sopimuksista pörssisähkösopimus oli yleisin sopimustyyppi, mutta syksyn tullen kiinnostus määräaikaisiin sopimuksiin kasvoi jälleen, kun sähkön hinta määräaikaisissa sopimuksissa jälleen laski kohtuulliselle tasolle (IS 14.8). Elokuun lopun hintapiikin jälkeen Lumme-energian asiakaspalvelunumerossa oli lähes mahdotonta päästä läpi määräaikaissopimusten kysynnän räjähdettyä. Useimmilta sähköyhtiöiltä löytyy nyt myös pörssisähkön ja kiinteähintaisen sopimuksen välimuoto, missä asiakasta palkitaan maksun alentamisella, jos sähköä käytetään edulliseen aikaan ja päinvastoin. Uusi sopimusmaailma ohjaa joka tapauksessa kuluttamisen aikaisempaa parempaan ajoittamiseen niin yksilön, kuin yhteiskunnankin kannalta.

Ehkä edullisempi, mutta eläväisempi sähkön hinta

Suomi on osa Euroopan yhteismarkkinaa myös sähkössä. Sähköomavaraisuutemme on viime syksyn tilanteeseen verrattuna parempi. Energiateollisuuden Jukka Leskelä arvioi keväällä Suomenmaan artikkelissa, että sähkön hinta ei nouse yhtä voimakkaasti talvella, joskin kovilla pakkasjaksoilla sähkö väistämättä kallistuu tuulisähkön tuotannon ollessa vähäistä ja sähkön tarve suurta. Ostopuulla tai pelletillä kotiaan lämmittävät kilpailivat lämpö- ja CHP-laitosten kanssa samoista polttoaineista Venäjän tuonnin tyrehdyttyä. Silti sähkölämmittäjät ovat ankarimmin energian hintojen armoilla, kun sähköä on huono hankkia varastoon, vaikka sitä ajoittain halvalla saisikin.

Pörssisähkösopimus on ehkä tehokkain opettaja kulutusjoustoon. Kalliin sähkön säästäminen on kaikkien etu. Kulutuksessa voi joustaa myös tulisijoilla, saunomisen ja koneiden käytön ajoittamisella ja lämpöpumputkin tasaavat kulutuspiikkejä. Lämpötilan laskeminen jopa useammalla asteella on mahdollista ainakin hetkellisesti ja kaikkia tiloja ei tarvitse lämmittää yhtä paljon, jos asuinneliöitä on runsaasti. Jopa ilmalämpöpumpulla voi varastoida lämpöä rakenteisiin, kun tiedossa on kylmä jakso ja sähkö on sitä ennen edullista.

Pörssisähkön hintapiikki – vaikka sen syyt ja niiden tilapäisyys tiedettiin – tukki asiakaspalvelunumerot, kun sopimustyyppiä haluttiin vaihtaa kiinteähintaiseksi.

Isot nielut haltuun

Tärkeää on myös tuntea oman kulutuksen profiili ja mihin energiaa oikeasti kuluu. Energiansäästö voi parhaimmillaan olla koko perheen harrastus ja esimerkiksi suihkukäyntien harventamisesta ja lyhentämisestä voidaan tehdä pieni keskinäinen kilpailu tai kannustaa siihen pienin palkinnoin. Hyvinvoivempi iho ja hiukset ovat jo houkuttava palkinto itsessään.

Arto Pahkin Fingridiltä tiivistää Ylen artikkelissa 21.8.2023 neljä tärkeintä sähkösyöppöä, joiden ajoittamista kannattaa miettiä: sähköuunin käyttö, sähköauton lataus, saunominen ja lämpimät suihkut. Energiaa – tai ainakin euroja – voi siis säästää suunnittelemalla. Pitkäkestoiset ja tyypillisesti investointeja vaativat muutokset säästävät kuitenkin ilman päivittäisiä ponnisteluja. Kodin rakennus- ja lämmitystekninen energiatehokkuus on yhä tärkeämpi kiinteistön arvon määrittäjä ja varsin pysyväluonteinen keino säästää energiaa. Varjopuolena on, että harva energiaremontti tai lämmitysmuodon vaihtaminen hoituu edullisesti eikä kaikilla ole siihen varaa.

Kirjoittaja: Maarit Kari, energia-asiantuntija (maatalous, alueellinen energianeuvonta E-Savo). Blogi on alunperin julkaistu ProAgrian Ilmasto muutoksessa- blogikokonaisuudessa.

Nurmibiojalostamosta moderni lehmä?

Helsinki tulvii, Etelä-Eurooppa palaa. Sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja eroosio kylvävät kärsimystä ja kaventavat ruoantuotantoon tai elämiseen soveltuvaa maa-alaa. Ilmasto jatkaa lämpenemistään. Ihminen tekee, ihminen osaa, ihmisellä on teknologia. Mutta käytämmekö sitä viisaasti?

Kasvisravinnon monet ulottuvuudet

Vegaanisuudella on vahva status ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Vihannesten ja monien valkuaiskasvienkin viljely perustuu kuitenkin yksivuotisiin kasvustoihin, maan muokkaamiseen ja jopa raivaamiseen. Viljelysmaan käsittely ja hyödyntäminen, mutta myös hyödyntämättä jättäminen tuottaa sekä hiilidioksidi-, että dityppioksidipäästöjä, joista jälkimmäinen on 200-kertaisesti vahvempi kasvihuonekaasu hiilidioksidiin verrattuna.

Ilmastoviisaassa viljelyssä ei ole kysymys vain päästöjen minimoimisesta, vaan tuotannon ja päästöjen yhteensovittamisesta mahdollisimman optimaalisesti suhteessa tuotettuun hyötyyn, sillä ruoka on välttämättömyys ja kasvien kyky tuottaa ravintoa on toistaiseksi lähes ainoa keino vastata tähän tarpeeseen. Kun kasvin ja ihmisen välissä on märehtijä, tarvitaan peltoalaa enemmän kuin suorassa ravintokasvien tuottamisessa. Toisaalta märehtijän ruokaa voidaan tuottaa sielläkin missä viljan, vihannesten tai valkuaiskasvien viljely ei onnistu. Monivuotisilla nurmilla hehtaarikohtaisia päästöjä syntyy yksivuotisia vähemmän ja jopa radikaalimpien päästövähennysten tuottaminen on mahdollista. Oma lukunsa on kasvipeitteisyyden rooli eroosion vähentäjänä, monimuotoisuuden lisääjänä ja vesitalouden tasaajana niin kuivia jaksoja kuin tulviakin ajatellen.

Nurmi ei istu kaikkialle

Entä kun märehtijät ovat kaukana? Kun nurmelle viljelykierrossa ei ole muuta käyttöä kuin maahan

Veden nostamisen turvepellolla ja nurmibiomassan tuotannon voi yhdistää myös ilman paikallista rehumarkkinaa. Kuva : Maarit Kari

niittäminen? Se laiskistaa mahdolliset typensitojat kasvustossa ja tuottaa takuuvarmasti sekä ravinnehuuhtoumia että päästöjä ilmakehään. Erityisesti syväturpeisille pelloille suositellaan vedenpinnan nostoa päästöjen vähentämiseksi, mutta onko biomassaan sitoutuneelle hiilelle käyttöä? Nurmimassa olisi tehokasta biokaasulaitoksen syötettä, mutta monessa tapauksessa se on liian kallis raaka-aine ja turvemaalla kasvaneena tuotteeseen kohdistuva päästövähennysvaatimus voi jäädä saavuttamatta.

Yksimahaisten tuotantoeläinten valkuaisrehua, pääasiassa soijaa,  rahdataan Eurooppaan – Suomi mukaan lukien – kaukaa meren takaa.  Nurmikasveissa on merkittävä kasvivalkuaispotentiaali, mutta se on käyttökelvottomassa muodossa yksimahaisille sulamattoman kuidun sisällä. Nurmibiojalostamo on konsepti, joka pyrkii mahdollistamaan nurmimassan valkuaislähteeksi myös yksimahaisille ja sen rinnalla hyödyllisten jakeiden tuottamisen energian, kuivikkeen tai kuitutuotteiden tuotantoon. Konsepti mahdollistaa myös päästövähennysten tuottamisen alueilla, missä nurmimassalle ei ole suoraa käyttöä rehuna.

Idea pähkinänkuoressa

Erityisesti Tanskassa uskotaan nurmibiojalostamokonseptiin. Maassa on jo kaksi tuotantolaitosta, joissa nurmimassaa jalostetaan sikojen rehuksi, energiaksi ja samalla tuotetaan ilmastohyötyjä rannikoiden turvemailla. Nurmi korjataan eloperäisiltä rannikkoalueilta, missä normaali esimerkiksi viljan viljely ei onnistuisi teknise

Tanskassa on jo kaksi nurmimassaa jalostavaa laitosta. Kuva: Marketta Rinne

sti ja onnistuessaankin päästövaikutus olisi suuri. Nurmimassa erotellaan neste- ja kuivajakeeksi lannan separointia muistuttavalla tekniikalla. Kuivajae hyödynnetään biokaasun ja edelleen sekä lannoitteen että energian tuotannossa. Nestejae jalostetaan kuivaksi valkuaisrehuksi ja jalostusprosessissa erottuvaksi  lannoitenesteeksi. Prosesseissa tarvitaan energiaa, joka voidaan tuottaa kuivajakeesta biokaasulaitoksessa. Sikataloudessa rehu jaetaan tyypillisesti liemimuodossa. Rehuvalkuaisen lähteenä voisi olla mahdollista käyttää nurmimehu sellaisenaan liemirehun pohjana. Vaikka nykyisillä tuotantolaitoksilla Tanskassa raakamehua ei käytetä vielä jalostamattomana, tuontisoijan korvaaminen sikojen ruokinnassa on yksi tärkeimpiä ajureita nurmibiojalostamon takana.

Nurmimassalla ei ole EU:n lainsäädännössä elintarvikestatusta. Silti nurmimassasta voisi erottaa ja jalostaa samantyyppisiä terveystuotteita kuin Chlorella ja Spirulinum- levistä. Levien kasvatus on tarkkaa puuhaa, sillä leväkasvusto kontaminoituu helposti. Sen on tapahduttava suljetuissa ja steriilissä ympäristössä. Nurmesta erotetun nesteen jalostaminen jauheeksi vaatii sekä energiaa että tekniikkaa. Itse massan kasvatus, toisin kuin leväkasvattamossa, tapahtuisi kuitenkin aivan normaalissa ympäristössä. Erilaiset erottelu- ja kuivausvaiheet ovat välttämättömiä myös leväpuristeiden valmistuksessa, joten leväpuristeiden kilohintaan  mahtuisi monta vaihetta myös nurmimassaa jalostettaessa.

Nurminesteestä eristetty ”viherjauhe” tuoksuu kuin Clorella- tai Spirulina- leväpuristeet. Kuva: Maarit Kari

Erotteluprosessilla voisi olla sijaa myös maidontuotannossa. Karkearehua ei kannata rahdata kaukaa ja sitä voi myös olla vaikea ostaa. Peltopinta-alaa varataankin tyypillisesti enemmän kuin normaalina satovuotena tarvitaan, sillä poikkeusvuodet voivat tuottaa suuria teknisiä ja taloudellisia vaikeuksia. Normaaleina ja etenkin hyvinä satovuosina nurmimassaa syntyykin monella tilalla yli oman tarpeen. Silti valkuaisen riittävää saantiin tarvitaan ostorehuja. Nurmirehun valkuaisen hajoavuus on suuri ja sen syöntikapasiteettia rajoittaa pötsin tilavuus. Nurmimassaa separoimalla siitä voisi saada lehmälle soveltuvaa valkuaisnestettä ilman pötsiä täyttävää kuitumassaa ja nestemäisenä osa valkuaisesta voisi ohittaa pötsin hajoamatta ammoniakiksi. Kuivajae voitaisiin käyttää joko muun karjan rehuna, kuivikkeena tai syöttää biokaasulaitokseen.

 

Kolmikantainen ansainta

Nurmimassan kilohinta on karkeasti kymmenesosa viljan markkinahinnasta. Kalliit jalostusprosessit eivät sovi matalahintaiselle tuotteelle. Nurmibiojalostamon talous perustuukin vähintään kolmeen ansaintakanavaan: nestejakeeseen jalostettuine tuotteineen,  kuivajakeeseen ja päästövähennykseen biomassan tuotannossa. Tämän lisäksi voidaan laskea ainakin esikasviarvo, työhuippujen tasaaminen, ravinnehuuhtoumien väheneminen ja diversiteettietu.

Katso video nurmibiojalostamosta ”Nurmesta tuotteita ja energiaa biojalostamalla ”(7 min).

Lyhyt esittelyvideo (1 min, 22s)

Kirjoittaja: Maarit Kari

Blogi on Kokonaisvaltaisesta kiertotaloudesta maaseudun elinvoiman rakennuspalikoita (KieMaRa) -hankkeessa tuotettu kirjoitus. Kirjoitusta varten on haastateltu Marketta Rinnettä Luonnonvarakeskuksesta, mutta se sisältää myös kirjoittajan omia näkemyksiä.

Nuoriso Leader -toiminnan superpäivää suunnittelemassa

Joukko Nuoriso Leader- logolla koristelluilla huppareilla ja takeilla varustautuneita nuoria saapui ympäri Suomen Virroille leirin viettoon vilkkaan puheensorinan saattelemana. Monille nuorista leirille saapuminen oli iloinen jälleennäkeminen aiemmin tammikuussa järjestetyn ensimmäisen pilottileirin aikana saatujen kavereiden kanssa, mutta mukaan oli lähtenyt myös rohkeasti uusia nuoria. Pilottileirille Virroilla osallistui Kärki-Leader, Leader Nouseva Rannikkoseutu, Leader Varsin Hyvä, Leader Ylä-Savon Veturi ja Oulujärvi Leader nuorisotyöryhmien jäseniä ohjaajiensa kanssa.

Ohjelmassa oli marraskuussa järjestettävän valtakunnallisen Nuoriso Leader- päivien suunnittelua ja valmistelua sekä mukavaa yhdessäoloa. Tätä tulevaa Nuoriso Leader-toiminnan superpäivää varten nuoret kehittivät ohjaajien opastuksessa työpajoja mm. markkinointiin ja vertaisoppimiseen liittyen sekä pohtivat yhdessä millainen leiri olisi nuorten mielestä paras mahdollinen. Nuoret pilotoivat työpajatyöskentelyä sekä jakoivat keskenään marraskuussa järjestettävän leirin työtehtäviä omat vahvuutensa huomioon ottaen. Valtakunnallisen leirin tavoitteena on kerätä 100 Nuoriso Leader -nuorta ohjaajineen keskustelemaan Nuoriso Leader- toiminnasta ja sen edistämisestä ympäri Suomen.

Maaseutuverkostoyksikkö tukee Nuoriso Leader -toiminnan kehittämistä olemalla mukana mahdollistamassa nuorten osallistumisen pilottileireille sekä valtakunnallisille Nuoriso Leader -päiville. Osallistuin Maaseutuverkostoyksikön edustajana mukaan pilottileirin valmisteluihin sekä pääsin leirillä haastattelemaan näitä iki-ihania, fiksuja ja reippaita nuoria.

 

Jaakko Jurvelin, Leader Nouseva Rannikkoseutu

Jaakko Jurvelin, 17 v., Tyrnävä, Leader Nouseva Rannikkoseutu

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Nuorisovaltuuston kokoukseen tultiin esittelemään toimintaa, kiinnostuin ja lähdin mukaan hyvin pidetyn myyntipuheen jälkeen.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Olen oppinut out of the box-tyyppistä ajattelua ja ajattelemaan eri näkökulmasta asioita. Olen oppinut myös vuorovaikutustaitoja.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Meillä on mahdollisuus vaikuttaa, jos vain menee mukaan ja puhuu. Toiminnassa pääsee oppimaan kokoustamista ja vaikuttamaan asioihin sen lisäksi, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Yhteisöllisyys ja pääsee näkemään uusia ihmisiä. Myös perus arki ja kokoustaminen on mukavaa. Uusien asioiden oppiminen, tapaamiset ihmisten kanssa, joilla on eri mielipiteitä avartaa omaa ajattelua. Kiva tavata samanhenkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.”
Xavier Heikkinen, Oulujärvi Leader

Xavier Heikkinen, 15 v., Kajaani, Oulujärvi Leader

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Äiti on Nuoriso Leader- toiminnan ohjaaja, kuulin hänen kautta toiminnasta ja lähdin mukaan hänen kannustuksesta.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Olen oppinut ajattelemaan laajemmin asioita ja mieli on tullut avoimemmaksi. Olen oppinut myös kriittistä ajattelua.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Nuorilla on ideoita mitä voisi rahoittaa niin toivoisin, että useampi tietäisi Nuoriso Leader-rahoituksen mahdollisuuksista paremmin. Jos vain uskaltaa hakea voi saada rahoitusta ja vaikuttaa oman alueen asioihin.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Se, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja pääsee kokemaan yhteisöllisyyttä. Toki kaikenlaiset tapahtumat ja reissut ovat myös aina hauskoja. Pääsee pohtimaan omia mielipiteitä asioihin yhdessä muiden kanssa.”
Maia Tenhunen, Leader Ylä-Savon Veturi

Maia Tenhunen, 17 v., Pielavesi, Leader Ylä-Savon Veturi

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Nuoriso Leader- ohjaaja oli kertomassa toiminnasta koululla ja hänen kannustuksensa ansiosta lähdin mukaan. Toiminta oli silloin vasta suunnitteilla meidän alueella, niin pääsin mukaan Nuoriso Leaderiin aivan sen alusta asti.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Oppinut mitä se vaatii, että voidaan myöntää Nuoriso Leader- rahoitusta ja mitä polkua pitkin päätöksenteko menee.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Kertoisin ensimmäisenä tästä ihan huipusta porukkahengestä, siitä miten toimintaan on helppo tulla mukaan ja että kaikki pääsee mukaan.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Parasta on Nuoriso Leader- porukka, pilottileirillä on ollut kivaa ja on päässyt oppimaan muiden arvoja ja mielipiteitä. Pääsee oppimaan laajasti ihmisistä ja muista eri Leader-ryhmistä Suomessa.”
Eemil Keskinen, Kärki-Leader

Eemil Keskinen, 16 v., Imatra, Kärki-Leader

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Osallistuin ohjaamo-Imatran työpajaan, jota meidän Nuoriso Leader- ohjaaja oli mukana vetämässä ja hän pyysi minua mukaan toimintaan.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Olen oppinut niin paljon uusia asioita esimerkiksi, sen miten perustella ehdotuksia siitä mille nuorten ideoille pitäisi myöntää rahoitusta ja kokouskäytäntöä.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Ei ole vaan yhtä asiaa mitä Nuoriso Leaderistä pitäisi kertoa, vaan monta asiaa. Yleisesti tietää mitä tämä toiminta on, koska se on monelle ihan uusi juttu.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Nuoriso Leader- porukka on ihan huippua ja itselle on ollut aivan mullistavaa se mitä kaikkea on oppinut.”
Johanna Rauma, Leader Varsin Hyvä

Johanna Rauma, 25 v., Turku, Leader Varsin Hyvä

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Kuulin ensimmäisen kerran toiminnasta työharjoittelun aikana ja harjoittelun vastuuhenkilö kannusti lähtemään mukaan Nuoriso Leader -toimintaan.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Mitä on Nuoriso Leader ja sen, että Nuoriso Leader- rahoitus on mahdollista nuorten ideoille.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Miten paljon tässä voi vaikuttaa. Tämä toiminta ei ole vain yhden kunnan juttu vaan laajemman alueen ja ryhmiä on ympäri Suomen.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Tapaamiset muiden nuorten kanssa ja hauskanpito yhdessä.”
Aarne Salo, Leader Nouseva Rannikkoseutu

Aarne Salo, 16 v., Raahe, Leader Nouseva Rannikkoseutu

  • Miten lähdit mukaan Nuoriso Leader -toimintaan? ”Meidän alueen Nuoriso Leader -ohjaaja Riikka tuli kertomaan toiminnasta koululle ja sitä kautta päädyin mukaan.”
  • Mitä uutta olet oppinut ollessasi mukana Nuoriso Leader -toiminnassa? ”Oppinut, että tällaista rahoitusta on olemassa. Olin joskus kuullut juttuja, että tällaista rahoitusta on, mutta ei olisi ilman toimintaan lähtemistä oppinut mitä kaikkea tällä voi tehdä.”
  • Mikä olisi sellainen asia, jonka haluaisit kaveriesi tietävän Nuoriso Leader-toiminnasta? ”Kaikki voivat tulla mukaan. Tämä ei ole vain tietyn ryhmän juttu, vaan kaikki ovat tervetulleita.”
  • Mikä on mielestäsi parasta Nuoriso Leader-toiminnassa? ”Tämä leiri on ollut mainio tapahtuma, oli kivempaa kuin odotin.”

 

Heidi Kohtala

Ruokavirasto, maaseutuverkostoyksikkö

Savolaisessa metsäkeskustelussa keskiössä ovat metsänomistajat, metsät ja metsäsuhteet

Siinäpä monta kysymystä, joihin ei ole aivan helppo löytää heti vastausta. Metsille on varattu keskeinen rooli käynnissä olevassa keskustelussa, jossa ratkotaan isoja haasteita muun muassa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyen. Metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisiakin, ja myös tavoitteet metsien käytölle ovat muuttuneet ajassa.

Etelä-Savossa metsät ovat osa kulttuurimaisemaa, ja tärkeitä omistajalleen, yhteiskunnalle, ympäristölle ja teollisuudelle. Maakuntamme on Suomen metsäisimpiä metsäpinta-alan ja metsän kasvun osalta. Yksityinen metsänomistus on Etelä-Savossa vahva, sillä maakunnan metsistä kolme neljännestä on yksityisten omistuksesta. Noin 40 prosenttia metsänomistajista asuu muualla kuin metsänsä sijaintikunnassa.

Polarisoitunut ja välillä kärjistynytkin keskustelu metsienkäytöstä voi aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikeuttaa metsänomistajien päätöksentekoa metsäomaisuutensa suhteen. Miten vaatimusten ristitulessa pitäisi toimia? Miten nyt tekemäni päätökset vaikuttavat metsän ja seuraavan sukupolven tulevaisuuteen? Onko minulla jatkossa päätäntävalta omiin metsiini?

Tulevaisuuden metsänomistajille voi nousta mieleen ajatus, että onko metsäomaisuus sittenkin taakka ja omistajaksi ryhtyminen mietityttää. Ketä pitäisi kuunnella ja mistä etsiä luotettavaa tietoa metsää koskevien päätösten tueksi? Millaista metsänomistajuutta juuri minä haluan tulevaisuudessa toteuttaa?

Metsäsuhteiden avulla voidaan edistää vuorovaikutusta ja tukea päätöksentekoa

Mikä on metsäsuhde ja miksi meidän pitäisi olla niistä kiinnostuneita? Mitä tekemistä metsäsuhteilla on metsänomistamisen, metsien käytön ja metsäkeskustelujen kanssa?

Metsäsuhde määritetään yksilön tai yhteisön suoraksi tai välilliseksi eläväksi suhteeksi metsään. Se muuttuu ja muotoutuu halki elämän. Metsäsuhde-käsite auttaa meitä kuvaamaan sekä omaa että toisen merkityksellistä suhdetta metsään ja sitä kautta ymmärtämään, mitä metsä meille merkitsee ja miksi me toimimme niin kuin toimimme.

Oman metsäsuhteen tarkastelu voi auttaa metsänomistajia ja tulevia metsänomistajia asettamaan tavoitteita metsänomistukselle ja sitä kautta tekemään aktiivisia päätöksiä metsäomaisuutensa suhteen. Kun tietää, mitä metsässä arvostaa ja mikä metsässä on itselle tärkeää, on helpompi tehdä ja toteuttaa metsiin liittyviä käyttö-, hoito- ja suojelutoimia.

Keskustelu metsäsuhteista voi auttaa myös metsänomistajaperheitä, joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen asia, ymmärtämään ja sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä metsästä ja metsien tulevasta käytöstä. Metsään liittyvät tiedot, taidot ja perinteet siirtyvät vanhemmilta nuoremmille ja myös nuorempi sukupolvi tulee kuulluksi.

Tule mukaan savolaiseen metsäkeskusteluun! – Tilaisuuksia järjestetään ympäri Etelä-Savoa

Suomen metsäkeskus ja Suomen Metsämuseo Lusto järjestävät tulevana syksynä ja ensi vuonna keskustelutilaisuuksia metsien merkityksestä, metsäsuhteista ja metsien käytöstä ympäri Etelä-Savoa.

Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Voit olla metsänomistaja, tuleva metsänomistaja, metsäasioiden parissa työtä tekevä tai muutoin metsistä kiinnostunut.

Arvokkaat eteläsavolaiset metsämme ja metsäsuhteemme ennen, nyt ja tulevaisuudessa -tilaisuuksissa Suomen Metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan kertoo metsäsuhteista ja niiden merkityksestä ja Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen puhuu Etelä-Savon metsistä, metsien kehityksestä sekä metsänomistamisesta ja metsin käytöstä eri vuosikymmeninä.

Työpajaosuudessa pohdimme yhdessä asiantuntijoiden johdattelemina, millaisia merkityksiä metsiin liittyy, millainen on eteläsavolainen metsä sadan vuoden päästä ja miten voisimme edistää rakentavaa ja moniäänistä keskustelua metsistä.

Arvokkaat eteläsavolaiset metsämme ja metsäsuhteemme ennen, nyt ja tulevaisuudessa -tilaisuudet

26.9. klo 18–20 Savonlinna, Riihisaari, lue lisää ja ilmoittaudu

17.1.0. klo 18–20 Juva, Partalan kartan, lue lisää ja ilmoittaudu

14.11. klo 18–20 Pieksämäki, Yritystalo, lue lisää ja ilmoittaudu

Savolainen metsäkeskustelu – Metsät, metsäsuhteet ja metsänomistajuus arvoonsa Etelä-Savossa -hankkeen toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Suomen Metsämuseo Lusto. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2023–30.9.2024 ja toteutusalue Etelä-Savo. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus.

Elokuun maaseutukasvo Varsinais-Suomessa: Maaseutupäällikkö Ulla Nummila

Ulla Nummila auringonkukkapellolla.

Hei! Olen Ulla Nummila, toimin Liedon maaseutupalveluiden maaseututiimin vetäjänä, maaseutupäällikkönä. Yhteistoiminta-alueellamme on 11 kuntaa ja kaupunkia Koskelta Mynämäelle ja siltä väliltä. Alueella on peltotukia hakevia tiloja 1 107 kappaletta.

Tässä tehtävässä olen toiminut nelisen vuotta, tätä aiemmin maaseutuasiamiehenä samassa tiimissä parikin vuosikymmentä. Työhöni kuuluu tiimin esimiestehtävien ja toiminnan organisoinnin lisäksi hyvin monenlaisia tehtäviä kuten viljelijöiden neuvontaa ja koulutusta, tukiasioiden pyörittämistä, tukien käsittelyä ja päätöksentekoa. Teemme myös tarvittaessa erilaisia katselmuksia kuten petoeläinvahinko-, hirvivahinko- ja hukkakaurakatselmuksia.

Viestintä on hyvin iso osa työtäni. On tärkeää ja hedelmällistä viestiä tukiehdoista ja niiden muutoksista sekä mahdollisuuksista, jotta viljelijät voivat onnistua omassa tärkeässä työssään. Viestittävää riittääkin. Nyt näin maatalouspolitiikan uuden kauden alkutaipaleella on liikkeellä valtavasti uutta tietoa, vanhat säännöt pitäisi pystyä jo unohtamaan ja uusia tarkennuksia ehtoihin tulee jatkuvasti pitkin vuotta. Viestimme suoraan alueemme viljelijöille ketterästi muun muassa nettisivuillamme, uutiskirjeellä ja Facebook-sivujemme kautta. Kertaus on myös tärkeää, kaikkea ei saa koskaan menemään perille kerralla.

Heinä-elokuussa työtä teettivät tavanomaisesti hukkakauratarkastukset pelloilla. Työhön kuuluu sekä seurantatarkastuksia että lohkojen puhtaaksitarkastuksia. Hukkakauran puhtaaksitarkastukset tehdään kahtena vuotena peräkkäin sellaisille lohkoille, joilla ei ole havaittu tätä vihulaista. Kahden puhtaan vuoden jälkeen lohko voidaan merkitä rekisteriin hukkakurasta vapaaksi. Hukkakauran kohdatessa annetaan torjuntaohje tai pahemmissa saastunnoissa määrätään torjuntasuunnitelma. Neuvoja tekee torjuntasuunnitelman yhdessä viljelijän kanssa, jotta se sopii tilan viljelykiertoon ja on tilalle sopivin keinoin toteutettavissa.

Erilaiset petovahingot ovat viime vuosina tulleet mukaan kuvioihin, aiemmin petovahinkoja ei Varsinais-Suomessa juuri ollut. On tärkeää, että petovahingoista tehdään heti ilmoitus maaseutuasiamiehelle. Näin tieto välittyy myös riistavahinkorekisteriin. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on maaseutuasiamiehen toteuttama maastokatselmus, jossa vahingon aiheuttaja todetaan.

Viljelijöille tervetullut iso uudistus tänä vuonna on, että tukihaun jälkeen hakemustietoja pystyy muuttamaan lokakuun alkuun asti Vipu-palvelussa. Ihan uutta on myös nyt käyttöönotettu Vipu-mobiilisovellus, jolla viljelijä voi vastata esimerkiksi satelliittiseurannan selvityspyyntöihin. Selvityspyyntöjä Varsinais-Suomeen on tullut elokuussa jopa yli 6 000 lohkolle. Viljelijän tulee vastata selvityspyyntöön sovelluksella otetulla kuvalla kasvustosta. Vipu-Mobiili kehittyy koko ajan käytettävämmäksi ja siihen tulee uusia ominaisuuksia edelleen. Neuvomme kunnassa myös Vipu-Mobiilin asennuksessa ja käytössä.

Syksy tulee olemaan kuntien yhteistoiminta-alueilla kiireinen, kun uudet tuet käsitellään uudella tavalla ja kireällä aikataululla. Maksut tulevat ajallaan, mikäli se on meistä kiinni. Parasta on, että tukioikeuksista viimein luovuttiin. Peltojen hallintaa tullaan jatkossa seuraamaan otantatarkastuksilla. Eli noin prosentista peltolohkoista tulemme selvittämään lohkon hallinnan joko vuokrasopimuksista tai kiinteistörekisteristä.

Vapaa-aikani kuluu myös maatalouden parissa, sillä viljelemme luomusiemenviljelytilaamme Marttilassa. Viljelyssä kokeilemme usein jotain uutta, luomun keinoin. Perheeseen kuuluu kaksi aktiivista lasta, joiden kuskaaminen urheiluharrastuksiin on iso, mukava osa elämää. Kesä on pitkälti vietetty oman tilan maisemissa, rakennuksia korjaillen ja Paimionjoessa pulikoiden.

 

Ulla Nummila, maaseutupäällikkö

Liedon maaseutupalveluiden yhteistoiminta-alue:
Aura, Koski Tl, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Turku.

Varsinais-Suomen maaseutupalveluiden aluerahat kartalla.

Seuraathan meitä jo somessa! www.facebook.com/liedonmaaseutupalvelut


Teknologian vallankumous – maatilan toiminnan ohjausjärjestelmät muuttavat maatalouden tehokkuutta, kestävyyttä ja tuloksia

”Tervetuloa tulevaisuuden maatalouteen, missä digitalisaatio uudistaa tilasi toiminnanohjauksen, tekee oikeat päätökset ja vie sinut menestykseen!” sanoo leveästi hymyilevä myyntimies. Totuus on vähän monimutkaisempi, vaikka maatilojen dataa käsittelevät järjestelmät ovatkin kehittyneet merkittävästi viime vuosina, tarjoten yrittäjälle erinomaisia apukeinoja tuotannon ja yritystoiminnan hallintaan. Tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmät ovat yritysmaailman työkaluja tehokkaaseen bisnekseen. Mikäli otetaan esimerkiksi vaikkapa modernin lypsyrobotin ohjelma – voidaan todeta, että toiminnanohjausjärjestelmistä on jo tullut myös nykyaikaisen maatalouden kulmakiviä. Kehitys on ollut nopeaa ja maatalous alana on jo uudistunut mutta edelleen muutosten kourissa.

Toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmät eroavat keskeisesti niiden laajuudessa. Tuotannonohjausjärjestelmät keskittyvät tuotantoprosessien hallintaan, kuten maatilalla esimerkiksi kasvien viljelyyn tai eläinten kasvattamiseen. Toiminnanohjausjärjestelmät puolestaan pyrkivät analysoimaan yritystä laajemmin. Toiminnanohjaus eli ERP (Enterprise resource planning) -järjestelmät yhdistävät kaiken yritystoiminnan datan yhdeksi keskitetyksi koontinäkymäksi, sisällyttäen esimerkiksi työvoiman, talouden ja varastojen hallinnan analyyseihin. Vaikka tuotannonohjausjärjestelmät voivat tarjota arvokasta apua tiettyjen toimintojen optimoinnissa, koko tilan toiminnanohjausjärjestelmillä on useita etuja isoilla tiloilla. Ne mahdollistavat kaiken datan yhtenäisen hallinnan ja analyysin, joka auttaa tilallista saamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen maatilan toiminnasta esimerkiksi. Käytännössä siis mitä laajempi järjestelmä on sitä laajemmin, se tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa kehityskohteita ja tehdä oikeita strategisia päätöksiä pitkän aikavälin menestyksen saavuttamiseksi.

Paremmat sadot, resurssien säästöt, taloudellinen kasvu ja standardien kuten kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi ovat vain muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä maatilan tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmillä voidaan saavuttaa. Vaikka ohjausjärjestelmät tarjoavat runsaasti tietoa, tiedon tulkinta ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa voi silti olla haastavaa. Maanviljelijät, joilla ei ole aiempaa kokemusta tai koulutusta tällaisten järjestelmien kanssa, saattavat kohdata haasteita niiden käyttöönotossa ja tehokkaassa hyödyntämisessä. Järjestelmien monimutkaisuus ja tarve jatkuvasti päivittää ja ylläpitää niitä voivat lisätä kustannuksia ja riippuvuutta ulkopuolisista teknologia-asiantuntijoista. Tämä luo epätasa-arvoa maatilojen välillä, kun suuremmilla ja taloudellisesti vahvemmilla tiloilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää täysimääräisesti näitä järjestelmiä. Lisäksi maatilan toiminnan ohjausjärjestelmien käyttöönotto edellyttää tilalta merkittäviä taloudellisia investointeja. Pienemmillä maatiloilla, joilla on rajalliset resurssit, nämä järjestelmät voivat olla taloudellisesti kannattamattomia.

Kaiken kaikkiaan maatilan tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmissä on valtavasti potentiaalia suurille tiloille. Vaikka ne voivat tarjota etuja tehokkuuden, resurssien hallinnan ja kestävyyden näkökulmista yritystoimintaan, niiden käyttöön liittyy myös haasteita ja riskejä varsinkin pienillä ja keskisuurilla tiloilla.

Lisää TOIMAri hankkeesta maatilantoiminnanohjaus.fi