Keskimääräisyyden kautta omiin valintoihin
Aleksi Kukkeenmäki
Kiertotalouden monipuoliset mahdollisuudet
Virve Hindström, Muutosvoimaa Tulevaan -hanke
Maatilaosakeyhtiö vaatii vahvaa talousjohtamisen osaamista
Päivi Mäkinen
Etelä-Savon maaseututoimijat opintomatkalla
Eteläsavolaiset maaseututoimijat ely-keskuksesta, kunnista ja Leader-ryhmistä tutustuivat opintomatkalla paikallisiin maaseutukohteisiin. Matkalla nähtiin eteläsavolaista maaseutua niin bussin ikkunoista kuin tutustumalla kohteisiin.
Hyppäsimme aamulla bussin kyytiin kohti ensimmäistä kohdetta, Pellosniemen siemenpakkaamoa ja -kuivaamoa. Kuivurin rakentamisessa ja käytössä on huomioitu energiatehokkuus hyvin ja käytetty edistyksellisiä energiaratkaisuja. Kuivurin parvekkeelta oli hienot peltomaisemat!
Seuraavaksi matkamme jatkui kohti Puumalaa ja Sahanlahti Resortia. Matkan aikana bussissa kuulimme lyhyitä ajankohtaiskatsauksia. Sahanlahti Resortilla kuulimme, miten aluetta on kehitetty aikojen saatossa. Laajalla alueella ovat sulassa sovussa vanhat ja uudet rakennukset. Kuulimme, miten alue kytkeytyy osaksi Kalevala korujen historiaa: Kalevala korujen ja Kalevalaisten naisten liiton perustaja Elsa Heporauta (os. Koponen) oli kotoisin Sahanlahdesta, sillä hänen isänsä oli siellä sahan hoitajana.
Hauhalan hanhifarmi oli opintoretkemme kolmas kohde. Ensimmäiset hanhiparvet olivat juuri päässeet ulkoilemaan, kun kesäkuu oli alkanut. Kuulimme tilan historiasta ja siitä, kuinka idea hanhien kasvattamisesta lähti eräästä opintoretkestä. Hanhifarmilla on koko hanhien tuotantoketju samassa paikassa: hanhiemojen hautomista munista teurastukseen ja lihan jalostukseen saakka.
Teimme vielä yhden pysähdyksen ennen paluuta Mikkeliin. Ollinmäen viinitila sijaitsee Anttolassa. Tilalla valmistetaan viinejä ja muita alkoholijuomia. Tilalla toimii myös matkailuun liittyvää yritystoimintaa. Ollinmäen viinitila on yksi ensimmäisistä suomalaisista viinitiloista. Olikin mielenkiintoista kuulla tarinaa juomien kansallisromanttisten nimien takaa.
Opintoretkemme kohteet näyttivät, kuinka monipuolista yritystoimintaa Etelä-Savon maaseutualueilla on.
Iida Vesterinen
Maatilan neuvonnalla löytyy tulevat askelmerkit
Sari Kentta
Valvontarintamalta paljon uutta
Uusi kasvukausi lähenee päivä päivältä ja haasteellisesta edellisvuodesta huolimatta tunnet jälleen toivon läikähtävän rinnassasi, ja saatat jo tuntea kevätauringon paisteessa lämpiävän maan tuoksun leijuvan sieraimiisi. Vedät sitä sisällesi pitkään ja hartaasti ja annat hyvänolon tunteen vallata kehosi. Vaan eipä mene kuin hetki, kun jo tunnet hikikarpaloiden nousevan otsalle kuvitellessasi ELY-keskuksen Skodan kurvaavan pihaan virkaintoiset tarkastajat kyydissään. Hyvästi hyvänolontunne. Mutta huoli pois!
Vain harvat ja valitut tilat saavat enää ei-toivottuja vieraita pelloillensa pyörimään. Tästä eteenpäin valvonta on kaikkialla, iankaikkista ja jatkuvaa, mutta suoritetaan satelliittien avulla lintuperspektiivistä niin, ettet näe vilaustakaan tarkastajista, saati sitten satelliiteista. Hienoa, eikö?
Edistystä tapahtuu myös EU:ssa
EU:n maatalouspolitiikan uudistuessa kokonaisuudessaan myös tukien valvonta uudistuu ja pakottaa meidät kaikki pois vanhoista ja totutuista toimintatavoista. Perusajatus ei kuitenkaan muutu; pelloilla tuotetaan ruokaa ihmisille ja eläimille, ja samalla hoidetaan luonnon monimuotoisuutta ja pidetään tuottamattomat pellot viljelykelpoisina. Sekään ei muutu, että järjestelmä vaatii toimiakseen myös valvontaa. Pidettiinpä siitä tai ei. Nyt kuitenkin on näkyvissä toivoa, että tulevaisuudessa asioita voitaisiin tarkastella laajempina kokonaisuuksina virheiden etsimisen sijaan. Nimittäin myös EU on havainnut, että on tärkeämpää saada tietoja toteutuneista toimenpiteistä kuin havaituista virheistä. Yhtä lailla tärkeää on se, ettei tukea makseta tekemättömistä toimista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että sallitaan muutosten tekeminen jätettyyn tukihakemukseen koko kasvukauden ajan. Joustavuutta on siis luvassa lisää, mutta se edellyttää myös tuenhakijan aktiivisuutta ja jonkin sortin välinettä nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon hallinnon ja tuenhakijan välillä. Niinpä nyt on viimeistään erinomainen tilanne kävellä mobiililaitekauppaan ja antaa vaihteeksi myyjän hikoilla palkkansa eteen esittämällä kiperiä kysymyksiä tietoturvasta ja laitteiden maastokelpoisuudesta.
Entäs sitten se käytännön toteutus?
Lyhyesti sanottuna homma toimii niin, että tuenhakijalla on koko kasvukauden ajan mahdollisuus muuttaa tukihakemustaan vastaamaan tilannetta pellolla ja hallinto seuraa tapahtumia satelliittien avulla. Jos hakemusten ja seurantatulosten välillä on ristiriitaa, kysytään asiaa tuenhakijalta. Hän voi korjata virheellisen satelliittitulkinnan oikeaksi lähettämällä kuvan kyseiseltä pellolta. Ja jos ristiriita on todellinen, mutta jostain syystä viljelijä ei ole ehtoja voinut noudattaa, hän voi muuttaa tukihakemustaan ja välttää näin mahdolliset seuraamukset. Seurannan tulokset eivät pohjaa yksittäiseen kuvaan, vaan kuvasarjaan, jonka avulla voidaan todeta pellolla tapahtuvaa kasvun muutosta. Näin pystytään toteamaan esimerkiksi niitto tai puinti. Seurantatulokset luodaan automaattisesti, joten satelliittikuvia tai -kuvasarjoja ei tarkastele kukaan yksittäinen ihminen. Tämä varmistaa tasavertaisen kohtelun kaikille tuenhakijoille.
Jos Vipu-mobiiliin siis kilahtaa tulevana kesänä viesti hallinnolta, ei ole syytä paniikkiin. Koska kasvukausi on meillä kuitenkin suhteellisen lyhyt, on lisätietopyyntöön syytä vastata mahdollisimman pian. Vastaus lisätietopyyntöön tulee lähettää niin, että kuvasta selviää epäselvä asia, esimerkiksi viljelykasvi tai niitto. Kuva pitää myös voida kohdentaa oikeaan paikkaan ja tästä syystä kuva täytyy ottaa mobiilisovelluksella. Mobiilisovellus myös ohjaa kuvan ottajan oikeaan paikkaan ja kertoo, mitä asiaa pitää kuvata! Ai että on helppoa.
Paljon luvataan, mutta mitä saadaan?
Lähtökohta on ilman muuta haastava, kun uusia menetelmiä otetaan käyttöön kireällä aikataululla. Uudistusta on tarkoitus kuitenkin viedä eteenpäin portaittain, jolloin ongelmia pystytään ratkomaan nopeammin ja tehokkaammin. Kaikkia tukiehtojahan ei edes pystytä monitoroinnin avulla valvomaan, joten perinteisiä tilakäyntejäkin tullaan vielä tekemään. Ihan varmasti haasteita tulee puolin ja toisin, mutta yritetään olla kärsivällisiä ja ratkotaan niitä yhdessä. Uskotaan siihen, että lopputulos tulee olemaan edeltäjäänsä parempi.
Lisätietoa asiasta löytyy Ruokavirasto.fi:stä:
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/tuet-uudistuvat/maatalous/mika-muuttuu-peltotuissa/
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/vipu-mobiili/
Teksti on julkaistu alun perin Kestävää kasvua Kaakkois-Suomen maaseudulta -uutiskirjeessä 23.2.2023.
Anu Sajomaa
Lähiruoan arvoketjuja rakennetaan yhteisellä dialogilla
Sanna Lento, Juha Ketola ja Minna Kulju
Tieto johtamisen avuksi maatilalla
Ilkka Raukola ja Päivi Mäkinen
Kestävää kotimaista lammasta lautaselle
Aija Hytönen
Hyvän investoinnin askelmerkit maatilayritykseen
Kainuun alueella monet maitotilat ovat viime vuosina laajentaneet tilansa maidontuotantoa eri tavoin. Eläintilojen lisäksi on tehty rehuvarastojen rakentamista, eläinten hankintaa, peltoalan kasvattamista ja rehukoneketjujen uusimista, luettelee kehityspäällikkö Olavi Koskimäki Osuuskunta Maito-Suomesta.
”Uudet navetat ovat olleet pääasiassa viileäpihattoja automaattilypsyllä. Uusinta teknologiaa on rakennushankkeissa pyritty ottamaan käyttöön, laadukkaasti mutta kustannustietoisesti. Myös pienempiä karjarakennusten laajennuksia on tehty. Investoinneissa on ollut 2–3 hiljaisempaa vuotta johtuen Valioryhmän sopimustuotantoon siirtymisestä ja kustannusten noususta. Toisaalta hiljaisempi investointijakso on antanut aikaa tuottavuuden nostolle tai optimoinnille navetassa ja pelloilla.”
”Investointien suunnittelussa on tärkeää se, että kokonaisuus on hallinnassa koko ajan. Toisin sanoen yrittäjällä on visio eli tavoite, jota kohti yritystä viedään. Strategia on reitti tai polku, jota kuljetaan kohti tavoitetta. Investoinnit ovat askeleita kohti tavoitetta. Investoinnin suunnittelussa korostuu kustannusten hallinta. Erityisen tärkeää on ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja kehittää oman tilan muutoskestävyyttä.”
Olavi Koskimäki, kehityspäällikkö, Osuuskunta Maito-Suomi
Maatalouden investointitukien tavoitteena on maatilojen kilpailukyvyn ja tilojen nykyaikaisuuden kohottaminen, parantaa tuotantorakennuksessa työskentelevien työoloja, edistää ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa, energiatuotannon ja -tehokkuuden lisääminen ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen, linjaa yritysasiantuntija Eeva Heikkinen Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelujen yksiköstä.
”Kainuun ELY-keskuksen tavoitteena on, että maataloustuotannon määrä säilyy ennallaan. Maataloudella on suuri merkitys Kainuun maaseudun elävöittäjänä. Se myös edistää muun yritystoiminnan, asumisen, etätöiden, liikkumisen, matkailun, työpaikkojen säilymistä maaseudulla.”
Eeva Heikkinen, yritysasiantuntija, Kainuun ELY-keskus
Investointikohteita voivat olla esimerkiksi tuotantorakennusinvestoinnit, varastot, myyntikunnostus, rehunjakolaitteet, lannan multain ja separointilaitteisto, salaojitus, led-valot, aurinkopaneelit, jaloittelutarha, ilmanvaihdon parantaminen. Tuki esimerkiksi energiainvestoinneissa voi olla 50 prosenttia avusta ja valtiontakaus osaan lainasta ja eläinten hyvinvointia edistävissä investoinneissa 40 prosenttia avustusta.
”Tavanomaisia peltoviljely- ja sadonkorjuukoneita ei tueta, vaan esimerkiksi niihin asennettavia lisälaitteita ja teknologiaa, jotka edistävät ympäristötavoitteita”, Heikkinen huomauttaa.
Kainuussa maitotiloilla hyvä investointitahti
Kainuulaiset maitotilat ovat pärjänneet investointirintamalla hyvin, sanoo hankintapäällikkö Tero Kanala Osuuskunta Maitosuomesta
”Kainuussa on investoitu merkittävästi viimevuosia. Maidontuotanto on kasvanut paria viimevuotta lukuun ottamatta. Vähennykset parin viimevuoden aikana on ollut kuitenkin valtakunnan keskitasoa pienempiä.”
Uusi rakennus ei takaa aina tuotantotasojen nousua, mutta jos tuotanto on kunnossa, sillä on edellytykset säilyä myös investoinnin jälkeen, Kanala toteaa.
”Investointi on aina panostus yrittäjiltä ja se kuluttaa voimia. Hyvät, toimivat rutiinit on helpompi säilyttää myös muutoksen aikana.”
”Meillä on myös navetoissa korjausvelkaa. Osa koneista ja laitteista ovat tulleet elinikänsä päähän. Kalusteita tulisi myös uusia. Toimivat laitteet ja hyvät puhdistettavat pinnat ovat mitä parhaimpia panostuksia omaan hyvinvointiin. Sitä kautta ne myös vaikuttavat positiivisesti tilan tuottavuuteen.”
Tero Kanala, hankintapäällikkö, Osuuskunta Maitosuomi
Maatilojen investoinneissa ylivoimaisesti eniten käytetty rahoitusinstrumentti on ihan tavallinen velkakirjalaina, joko korkosuojattuna tai ilman.
”Velkakirjalaina on mielestäni paras vaihtoehto kiinteän omaisuuden hankinnan rahoittamiseen”, pankinjohtaja Ville Pennanen Kainuun Osuuspankista sanoo.
Kiinteällä omaisuudella Pennanen tarkoittaa yleisesti rakennuksia: tuotantorakennukset, asuinrakennukset ja niin edelleen.
Sen sijaan käyttöomaisuusinvestointeihin kuten tuotantokoneisiin tai ajoneuvoihin, Pennasen mukaan yhä enemmän käytetään kohdevakuudellisia rahoitusmuotoja eli osamaksurahoitusta tai leasingiä.
”Yleisestikin taseajattelun käyttö on lisääntynyt viljelijöiden ja yrittäjien keskuudessa. Onko tärkeämpää omistaa tuotannontekijä vai turvata sen käyttö? Miltä tuloslaskelma ja tase näyttää investoinnin jälkeen?”
Liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmia on tehtävä huolella ja ajan kanssa. Hyvin tärkeää on vertailla ja laskea auki vaihtoehtoisia ratkaisuja. Maatilan tärkein voimavara ja resurssi ovat ihmiset. Omaan ja läheisten jaksamiseen ei koskaan panosta liikaa, muistuttaa Olavi Koskimäki Maitosuomesta.
”Investoinnin perimmäinen tarkoitus on lisätä liikevaihtoa ja kannattavuutta. Jos investointien tekeminen näyttää taloudellisesti mielekkäältä niin nyt jalka pois jarrulta. Aika ei välttämättä muutu lainkaan otollisemmaksi tulevaisuudessa.”
Ville Pennanen, pankinjohtaja, Kainuun Osuuspankki
Investointia suunnittelevan yrittäjän on tärkeää olla riittävän ajoissa yhteydessä rahoittajiin eli pankkiin, ELY-keskukseen sekä ympäristö- ja rakennuslupaviranomaisiin. Näiltä tahoilta tulee tarvittavaa ohjausta, jotta investointihanke sitten aikanaan etenee sujuvasti.
Kimmo Rauatmaa