Elinvoimainen maaseutukuva syntyy yhteistyössä

Maaseutu kiinnostaa suomalaisia enemmän kuin aikoihin. Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa, selviää Suomen Kylät ry:n, MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Samaan aikaan poliitikot pohtivat ratkaisuja kaupungistumiseen ja mediassa välähtelevät kertomukset tyhjenevistä kylistä ja autoitumaan jätetyistä kyläkouluista. Vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä on toisinaan kovaa.

Mitä tästä voidaan päätellä? Ensinnäkin, että maaseudulla on päällä kaikkien aikojen momentum. Toiseksi, vaikka maaseutu selvästi kiinnostaa suomalaisia, on sillä vielä jonkin verran brändityötä tehtävänä.

Maaseudusta viestiminen ei loppupeleissä ole kovin monimutkaista. Ihmisten perustarpeet, muun muassa tarve työlle, hyvinvoinnille ja yhteisöllisyydelle ovat samankaltaisia maalla ja kaupungeissa. On vain huolehdittava, että nämä tarpeet täyttyvät myös alueemme pienissä kunnissa, aina Keski-Pohjanmaan perinteisistä maatalouspitäjistä Pohjanmaan idyllisiin saaristokyliin.

Elinvoimainen maaseutu on yhteinen asia. Aktiivinen ruoantuotanto pitää huolen meistä kaikista. Ilmaston muutoksen torjunta vaatii sitä, että uudenlaista teollisuutta voi syntyä sinne, missä tilaa on. Pienissä ja ketterissä yhteisöissä ihmiset pitävät huolta toisistaan myös kriisiaikoina. Maaseutu on yhtä aikaa Suomen selkänoja ja kivijalka, jonka rakenteissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnilla on olennainen rooli.

Viime vuonna hyväksytyn suunnitelman mukaan EU:n maaseutupolitiikan rahoituskausi tuo tullessaan 10,28 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen, yrittäjyyden tukemiseen ja ruoantuotantoon Suomessa  vuosina 2023–2027. Tehtäväni maaseutuviestinnän koordinaattorina on olla rahoituksen parissa työskentelevien organisaatioiden yhteinen resurssi, joka pitää viestinnän keinoin huolta, että rahoitus löytää käyttäjänsä Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Rahoitus luo maaseudulle työtä, ekologista kestävyyttä ja hyvinvointia – toisin sanoen pitää maaseudun elinvoimaisena. Olennainen osa tätä työtä on herättää kiinnostusta ja luoda positiivisia mielikuvia alueemme maaseudusta. Tähän työhön en kuitenkaan kykene yksin, vaan siihen tarvitsen juuri sinua, hyvä maaseudun kehittäjä. Oletko viihtynyt Kälviällä? Yllätyitkö Kruunypyyn harrastusvalikoimasta? Onko Laihia mielestäsi loistava paikka olla yrittäjä? Kerro siitä myös muille. Mielikuvia muutetaan yksi kerrallaan.

Maaseutuviestinnän koordinaattorina vastuullani on EU:n maaseutupolitiikasta viestiminen alueellamme. Huolehdin, että tieto Pohjanmaan ELY-alueen ja kansallisen viestintätiimin välillä kulkee hyvin ja vastaan alueellisesta viestinnän kokonaiskuvasta. Viestintäyhteistyöhön ovat tervetulleita kaikki sidosryhmien edustajat. Se, millaisen maaseudun viestinnällä luomme, riippuu pitkälti siitä, vedämmekö maaseudun toimijoina yhtä köyttä myös viestinnässämme. Siksi kutsun juuri sinut, hyvä maaseudun kehittäjä, jakamaan ajatuksesi maaseutuviestinnästä Pohjanmaalla. Ota siis rohkeasti yhteyttä.

Ajatuksia voi vaihtaa myös täällä maaseutuverkosto.fissä. Tämä verkkosivusto on kerrassaan loistava tapa verkostoitua muiden maaseutuintoilijoiden kanssa ja tutustua siihen mahtavaan työhön, jota eri toimijat tekevät jo nyt pitääkseen maaseudun elävänä ja houkuttelevana myös tuleville sukupolville. Profiilin voi tehdä kuka tahansa.

Kestävää naisyrittäjyyttä maaseudulla

Kestävää naisyrittäjyyttä maaseudulla

”Maaseudulla pienilläkin toimijoilla on väliä”. Näihin sanoihin 27-vuotias kiertotalousyrittäjä Linnea Strand lopetti yritysesittelynsä ruotsinkielisessä ”Hållbart kvinnligt entreprenörskap på landsbygden” –seminaarissa. Strand on syntynyt ja kasvanut Närpiössä, jonne hän perusti ruokahävikkiin keskittyvän yrityksensä vuonna 2019 valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi. LivsVinn tarjoaa tuottajille ja kuluttajille mahdollisuuden vähentää ruokahävikkiä, mikä osaltaan pienentää ruoantuotannon päästöjä koko ruokaketjussa.

En voi olla muuta kuin ihailematta rohkeutta ja intoa, jolla Strand ja monet muut maaseudun naiset tekevät työtä sekä oman yrityksensä, että koko maaseutuyhteisön eteen. Tapahtumassa esiteltiin myös sivutoiminen yrittäjä Ulrika Taylor, jonka puutarhayritys Älvbyarnas Market Garden näyttää esimerkkiä, kuinka vihanneksia voi viljellä myyntiä varten pienimuotoisesti ja luonnonmukaisesti. Älbyarnas Market Gardenin tavoitteena on niin ikää herättää kiinnostusta viljelyyn lähialueella. Yrittäjyydellään Taylor haluaa selvittää, miten paikallisyhteisöihin voidaan vaikuttaa eri tavoin – kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja paikallisten yritysten kanssa.

Näitä puheenvuoroja pohjustivat kestävää naisyrittäjyyttä tutkineen apulaistohtori Man Yangin, muun muassa identieettiä ja narratiivia tutkineen tutkijatohtori Eva-Lena Lundgren-Henrikssonin ja maaseutuverkostopalveluiden voimanaisen, Ann-Sofi Backgrenin keskustelu.

 

Maaseutu on uniikki ympäristö naisyrittäjyydelle

LivsVinn ja Älvbyarnas Market Garden ovat jäivät mieleeni oivallisina esimerkkeinä siitä, kuinka maaseutu tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön kestävälle naisyrittäjyydelle. Se on paikka, jossa luonto ja ihmiset voivat kukoistaa yhdessä, luoden kestävän kehityksen perustan. Kuten seminaarin puheenvuoroista kävi ilmi, naisyrittäjät maaseudulla eivät ainoastaan pyri menestykseen liiketoiminnassaan, vaan myös vaalivat ympäristöä, tukevat paikallisyhteisöjä ja edistävät kestävää kehitystä.

Vaikka uusien kestävyyttä vaalivien yritysten syntymiseen tarvitaankin rohkeita ja inspiroivia yksilöitä, on yhteisön ja ympäristön merkitys yrittäjille suuri. Ei ole siis sattumaa, että LivsVinnin tai Älvbyarnas Market Gardenin kaltaisia yrityksiä syntyy naisten perustamana juuri maaseudulle. Maaseutu on ympäristö, jossa yrittäjät voivat luoda vahvoja yhteisöjä ja verkostoja, jotka hyödyttävät sekä yrittäjiä että yhteisöä.

Kestävän kehityksen näkökulmasta maaseutu tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia ekologisesti kestävälle toiminnalle. Se on ainutlaatuinen ympäristö, jossa yrittäjät voivat hyödyntää paikallisia luonnonvaroja ja kehittää ekologisesti kestäviä liiketoimintamalleja aina luomutuotannosta metsätalouteen, kestävään matkailuun ja uusiutuvaan energiaan. Yrittäjyys tukee ympäristön suojelua, auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa.

EU:n maaseuturahoitus luo edellytykset kestävälle yrittäjyydelle

Seminaarin päätti Pohjanmaan ELY-keskuksen yritystutkija Matias Smeds, joka kertoi maaseuturahoituksen mahdollisuuksista yrittäjille maaseudulla. Maaseudun yritystuet ovat paraikaa haettavissa, ja niitä voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienet yritykset. Investointitukea voivat saada myös maataloustuotteita jalostavat keskisuuret yritykset. Rahoitusta on mahdollista saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Mahdollista on siis toteuttaa niin pieniä kuin suuriakin ideoita.

Kestävyys on maaseuturahoituksessa puhuttaessa toistuva teema aina paikallisista suunnitelmista EU-tasolle. Sekä Pohjanmaan ELY-keskus alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan että alueen Leader-ryhmät strategioissaan huomioivat kestävyyden eri ulottuvuuksia aina luonnonvarojen kestävästä käytöstä maaseudun kestäviin yhteisöihin. Ilmasto- ja ympäristöteemat painottuvat niin kansallisissa, kuin EU-tasonkin suunnitelmissa. Kestävälle naisyrittäjyydelle on siis tilaa ja mahdollisuuksia.

Uutta yritystuissa on osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistystuki sekä uutena tukimuotona tullut maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää maatalousyrittäjälle uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen. Maatalouden kokeilutukea voi hakea vain Leader-ryhmistä. Siinäpä oiva apuväline maaseudun rohkeille naisille liiketoiminnan starttaamiseen.

Seminaarin puhujat; Ann-Sofi Backgren, Ulrika Taylor, Linnea Strand, Matias Smeds, Eva-Lena Lundgren-Henriksson ja Man Yang.

Maaseudun ideat lentoon – rahoitushaut nyt auki

Maaseudun kehittämisrahoitus ruokkii yhteistyötä ja intoa 

Paikallisista ihmisistä, yrityksistä ja yhteisöistä lähtevät ideat ja tarpeisiin vastaavat hankkeet lisäävät tulevaisuudenuskoa ja luottamusta. Tämän olemme saaneet omakohtaisesti kokea, kun olemme päässeet tutustumaan eri puolilla Suomea kyliin, kehittämishankkeisiin ja innovatiivisiin yrityksiin.  

Yhteistyön voima, into ja omistautuminen oman kotiseudun kehittämiseen on arvo, jota kannattaa ruokkia. Niiden avulla ja maaseudun kehittämisrahoituksen tuella on rakennettu tuhansia kilometrejä valokuitua harvaan asutulle maaseudulle ja laitettu pystyyn niin yrityksiä kuin yhteisöllisiä tiloja ja tapahtumia ja tehty paikallisia luonto- ja ilmastotekoja. Maaseudun kehittäminen vahvistaa myös kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.  

Yhteistyöllä kehitetään maaseutua, mutta myös maataloutta 

Suomen CAP-suunnitelman tavoitteena ovat aktiivinen ruuantuotanto, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Ilman elävää maaseutua ei ole myöskään kannattavaa maataloutta. CAP-suunnitelmaan sisältyvät alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämistoimet ovat monipuolinen paketti kehittämistä ja investointeja, joilla parannetaan palveluja ja niiden saavutettavuutta muun muassa huippunopeita laajakaistayhteyksiä rakentamalla ja huoltovarmuutta varmistavilla vesihuoltohankkeilla, sekä tuetaan uutta yrittäjyyttä ja kehitetään jo olemassa olevia yrityksiä sekä lisätään turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja rakennetaan esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille. 

Kehittämishankkeilla tuetaan maaseudun toimintaympäristön kestävyyttä ja uudistumista toimialasta riippumatta. Hankkeilla lisätään osaamista, innovaatioita ja edistetään digitalisaatiota, joilla edistetään myös maa- ja metsätalouden ja ruuantuotannon uudistumista. Hankkeilla voidaan kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä, on sitten kyse omistajan- tai sukupolvenvaihdoksesta tai muusta uudistumisesta.  Yritysrahoituksella on laitettu alkuun monet rohkeat yritysideat ja varmistetaan jatkajien löytymistä yrityksille. Maaseudun innovaatioryhmissä eli EIP-hankkeissa viljelijät ja tutkijat ratkovat haasteita yhdessä. Älykkäät kylät hakevat rohkeita ratkaisuja ja rakentavat tulevaisuutta.  

Maaseudun kehittäminen on Suomessa huippuluokkaa 

Suomen CAP-suunnitelma tarjoaa maaseudun kehittämiseen monipuolisen paketin. Kun EU:ssa palkitaan vuosittain parhaita maaseudun kehittämishankkeita, on joka sarjassa suomalaisia, ja palkintopallilla ovat olleet niin Lapin laajakaista-aktivointihanke ja lukuisat kyläverkkohankkeet kuin Puolangan pessimistit ja  kiertotaloudesta pohjaa nuorten tulevaisuuden työelämään rakentava hanke.  

Maaseudun kehittäminen perustuu yhteistyöhön ja osaamiseen. Paikallisiin tarpeisiin vastaavat hankkeet mobilisoivat yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Verkostoituminen ja alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö luovat uusia ideoita. Suomalaiset Leader-ryhmät ovat EU:n ylivoimaisesti aktiivisimpia kansainvälisten hankkeiden toteuttajia ja rahoittajia. 

Suomen maaseudun kehittäjien verkosto on mahtava ja on ilo olla osa sitä. Näytetään nyt, että ideoita riittää ja maaseutu kehittyy tälläkin kaudella ja rummutetaan yhdessä: Haku on auki! 

Lisätietoa ja inspiraatiota voi hakea kauden 2014-2022 hankkeista hankerekisteristä ja mm. uuden kauden keskusteluryhmistä: 

https://maaseutu.fi/ ja https://maaseutuverkosto.fi/  

Laura Jänis ja Marianne Selkäinaho

maa- ja metsätalousministeriö, maaseudun kehittämisyksikkö 

Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho vastaa maaseudun kehittämishankkeista ja maaseutuverkoston hallintoviranomaisen tehtävistä. Erityisasiantuntija Laura Jänis vastaa yhteisölähtöisestä paikallisesta kehittämisestä eli Leader-toimintatavasta CAP-suunnitelmassa. 

Etelä-Savon maaseututoimijat opintomatkalla

Eteläsavolaiset maaseututoimijat ely-keskuksesta, kunnista ja Leader-ryhmistä tutustuivat opintomatkalla paikallisiin maaseutukohteisiin. Matkalla nähtiin eteläsavolaista maaseutua niin bussin ikkunoista kuin tutustumalla kohteisiin.

peltomaisemaHyppäsimme aamulla bussin kyytiin kohti ensimmäistä kohdetta, Pellosniemen siemenpakkaamoa ja -kuivaamoa. Kuivurin rakentamisessa ja käytössä on huomioitu energiatehokkuus hyvin ja käytetty edistyksellisiä energiaratkaisuja. Kuivurin parvekkeelta oli hienot peltomaisemat!

Seuraavaksi matkamme jatkui kohti Puumalaa ja Sahanlahti Resortia. Matkan aikana bussissa kuulimme lyhyitä ajankohtaiskatsauksia. Sahanlahti Resortilla kuulimme, miten aluetta on kehitetty aikojen saatossa. Laajalla alueella ovat sulassa sovussa vanhat ja uudet rakennukset. Kuulimme, miten alue kytkeytyy osaksi Kalevala korujen historiaa: Kalevala korujen ja Kalevalaisten naisten liiton perustaja Elsa Heporauta (os. Koponen) oli kotoisin Sahanlahdesta, sillä hänen isänsä oli siellä sahan hoitajana.hanhiparvi, omenapuu

Hauhalan hanhifarmi oli opintoretkemme kolmas kohde. Ensimmäiset hanhiparvet olivat juuri päässeet ulkoilemaan, kun kesäkuu oli alkanut. Kuulimme tilan historiasta ja siitä, kuinka idea hanhien kasvattamisesta lähti eräästä opintoretkestä. Hanhifarmilla on koko hanhien tuotantoketju samassa paikassa: hanhiemojen hautomista munista teurastukseen ja lihan jalostukseen saakka.

Teimme vielä yhden pysähdyksen ennen paluuta Mikkeliin. Ollinmäen viinitila sijaitsee Anttolassa. Tilalla valmistetaan viinejä ja muita alkoholijuomia. Tilalla toimii myös matkailuun liittyvää yritystoimintaa. Ollinmäen viinitila on yksi ensimmäisistä suomalaisista viinitiloista. Olikin mielenkiintoista kuulla tarinaa juomien kansallisromanttisten nimien takaa.

Opintoretkemme kohteet näyttivät, kuinka monipuolista yritystoimintaa Etelä-Savon maaseutualueilla on.

Valvontarintamalta paljon uutta

Uusi kasvukausi lähenee päivä päivältä ja haasteellisesta edellisvuodesta huolimatta tunnet jälleen toivon läikähtävän rinnassasi, ja saatat jo tuntea kevätauringon paisteessa lämpiävän maan tuoksun leijuvan sieraimiisi. Vedät sitä sisällesi pitkään ja hartaasti ja annat hyvänolon tunteen vallata kehosi. Vaan eipä mene kuin hetki, kun jo tunnet hikikarpaloiden nousevan otsalle kuvitellessasi ELY-keskuksen Skodan kurvaavan pihaan virkaintoiset tarkastajat kyydissään. Hyvästi hyvänolontunne. Mutta huoli pois! 

Vain harvat ja valitut tilat saavat enää ei-toivottuja vieraita pelloillensa pyörimään. Tästä eteenpäin valvonta on kaikkialla, iankaikkista ja jatkuvaa, mutta suoritetaan satelliittien avulla lintuperspektiivistä niin, ettet näe vilaustakaan tarkastajista, saati sitten satelliiteista. Hienoa, eikö?

Edistystä tapahtuu myös EU:ssa

EU:n maatalouspolitiikan uudistuessa kokonaisuudessaan myös tukien valvonta uudistuu ja pakottaa meidät kaikki pois vanhoista ja totutuista toimintatavoista. Perusajatus ei kuitenkaan muutu; pelloilla tuotetaan ruokaa ihmisille ja eläimille, ja samalla hoidetaan luonnon monimuotoisuutta ja pidetään tuottamattomat pellot viljelykelpoisina. Sekään ei muutu, että järjestelmä vaatii toimiakseen myös valvontaa. Pidettiinpä siitä tai ei. Nyt kuitenkin on näkyvissä toivoa, että tulevaisuudessa asioita voitaisiin tarkastella laajempina kokonaisuuksina virheiden etsimisen sijaan. Nimittäin myös EU on havainnut, että on tärkeämpää saada tietoja toteutuneista toimenpiteistä kuin havaituista virheistä. Yhtä lailla tärkeää on se, ettei tukea makseta tekemättömistä toimista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että sallitaan muutosten tekeminen jätettyyn tukihakemukseen koko kasvukauden ajan. Joustavuutta on siis luvassa lisää, mutta se edellyttää myös tuenhakijan aktiivisuutta ja jonkin sortin välinettä nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon hallinnon ja tuenhakijan välillä. Niinpä nyt on viimeistään erinomainen tilanne kävellä mobiililaitekauppaan ja antaa vaihteeksi myyjän hikoilla palkkansa eteen esittämällä kiperiä kysymyksiä tietoturvasta ja laitteiden maastokelpoisuudesta.

Entäs sitten se käytännön toteutus?

Lyhyesti sanottuna homma toimii niin, että tuenhakijalla on koko kasvukauden ajan mahdollisuus muuttaa tukihakemustaan vastaamaan tilannetta pellolla ja hallinto seuraa tapahtumia satelliittien avulla. Jos hakemusten ja seurantatulosten välillä on ristiriitaa, kysytään asiaa tuenhakijalta. Hän voi korjata virheellisen satelliittitulkinnan oikeaksi lähettämällä kuvan kyseiseltä pellolta. Ja jos ristiriita on todellinen, mutta jostain syystä viljelijä ei ole ehtoja voinut noudattaa, hän voi muuttaa tukihakemustaan ja välttää näin mahdolliset seuraamukset. Seurannan tulokset eivät pohjaa yksittäiseen kuvaan, vaan kuvasarjaan, jonka avulla voidaan todeta pellolla tapahtuvaa kasvun muutosta. Näin pystytään toteamaan esimerkiksi niitto tai puinti. Seurantatulokset luodaan automaattisesti, joten satelliittikuvia tai -kuvasarjoja ei tarkastele kukaan yksittäinen ihminen. Tämä varmistaa tasavertaisen kohtelun kaikille tuenhakijoille.

Jos Vipu-mobiiliin siis kilahtaa tulevana kesänä viesti hallinnolta, ei ole syytä paniikkiin. Koska kasvukausi on meillä kuitenkin suhteellisen lyhyt, on lisätietopyyntöön syytä vastata mahdollisimman pian. Vastaus lisätietopyyntöön tulee lähettää niin, että kuvasta selviää epäselvä asia, esimerkiksi viljelykasvi tai niitto. Kuva pitää myös voida kohdentaa oikeaan paikkaan ja tästä syystä kuva täytyy ottaa mobiilisovelluksella. Mobiilisovellus myös ohjaa kuvan ottajan oikeaan paikkaan ja kertoo, mitä asiaa pitää kuvata! Ai että on helppoa.

Paljon luvataan, mutta mitä saadaan?

Lähtökohta on ilman muuta haastava, kun uusia menetelmiä otetaan käyttöön kireällä aikataululla. Uudistusta on tarkoitus kuitenkin viedä eteenpäin portaittain, jolloin ongelmia pystytään ratkomaan nopeammin ja tehokkaammin. Kaikkia tukiehtojahan ei edes pystytä monitoroinnin avulla valvomaan, joten perinteisiä tilakäyntejäkin tullaan vielä tekemään. Ihan varmasti haasteita tulee puolin ja toisin, mutta yritetään olla kärsivällisiä ja ratkotaan niitä yhdessä. Uskotaan siihen, että lopputulos tulee olemaan edeltäjäänsä parempi.

Lisätietoa asiasta löytyy Ruokavirasto.fi:stä:

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/tuet-uudistuvat/maatalous/mika-muuttuu-peltotuissa/

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/tuet-uudistuvat/maatalous/mika-muuttuu-peltotuissa/uutta-teknologiaa-tukiehtojen-seurantaan/

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/tuet-uudistuvat/maatalous/mika-muuttuu-peltotuissa/uutta-teknologiaa-tukiehtojen-seurantaan/sentinel-satelliitit-tuottavat-kuvia/

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/vipu-mobiili/

Teksti on julkaistu alun perin Kestävää kasvua Kaakkois-Suomen maaseudulta -uutiskirjeessä 23.2.2023.