Vaikuta vastaamalla Dataosuuskunta-hankkeen koulutustilaisuuksiin

Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa -hanke, eli lyhyesti dataosuuskunta-hanke, järjestää vuoden 2024 aikana kaksi maatalousyrittäjille suunnattua koulutusta maatalouden datatalouteen, digitaaliseen liiketoimintaosaamiseen ja dataosuuskuntaan liittyvistä aiheista. Koulutusten tavoitteena on valmistella maatalousyrittäjiä uuteen liiketoimintamalliin ja -kulttuuriin, jonka EU:n uusi datastrategia tuo mukanaan.

Olemme hankkeen ja siihen liittyvien koulutusten kanssa uuden äärellä. Tämän vuoksi olemme avanneet Mentimeter-kyselyn, johon vastaamalla voit ehdottaa koulutusideoita tai -tarpeita hankkeen tutkimusryhmälle. Tuloksia käytetään hankkeen koulutustilaisuuksien suunnitteluun. Kysely on anonyymi. Vastausaikaa on toukokuun loppuun asti.

Linkki kyselyyn: https://www.menti.com/al3z4ed1gsng

 

Hankkeen tiedot:

  • Hankkeen nimi: Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa.
  • Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 (siirtymäkausi 2021 – 2022).
  • Kokonaisbudjetti: 286 000 € (tukitaso 100 %), josta EU:n osuus 120 120 € ja Suomen valtion osuus 165 880 €.
  • Aikataulu: 1.11.2022 – 31.12.2024.
  • Toteuttajat: Päätoteuttajana Luonnonvarakeskus, osatoteuttajana Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.

 

Metsäopetus kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden huomioimisesta

Metsien käytöllä on väistämättä ympäristövaikutuksia. Metsätalouden päästöt ja luontovaikutukset on pidettävä mahdollisimman pieninä, minkä vuoksi metsäopetuksen kaikilla koulutusasteilla on jatkuvasti kehitettävä uutta osaamista.

Suomessa on tehty kymmeniä vuosia metsätieteellistä huippututkimusta, ja tämän tiedon jalkauttamista jatkuvan oppimisen keinoin tehdään metsäalalla koko ajan. Vuosittain valmistuvien satojen metsäammattilaisten on tunnettava metsien monimuotoisuuden edistämisen perusteet, merkitys ja konkreettiset keinot metsätalouden toimenpiteissä.

Ammattioppilaitoksissa opiskeleville tuleville metsureille ja metsäkoneenkuljettajille opetetaan monipuolisesti luonnonhoidon perusteet. Luonnonhoitokortin suorittanut opiskelija hallitsee metsänhoidossa ja hakkuissa tarvittavat luonnonhoidon menetelmät, ymmärtää toimenpiteiden tarkoituksen ja osaa soveltaa niitä työssään eri olosuhteissa.

Simulaattorit, aidot oppimisympäristöt, opetusmetsät, verkkokurssit, käytännön harjoittelut ovat paikkoja, joissa alan opiskelijat ja osaamistaan täydentävät ammattilaiset saavat käytännön tuntumaa uusiin toimintatapoihin. Virtuaalisessa verkko-oppimisympäristö LuHossa tuleva metsäkoneenkuljettaja tutustuu panoraamakuvien avulla maastossa vastaantuleviin aitoihin tilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Näin opiskelija oppii ottamaan huomioon metsien sertifioinnin ja metsälain vaatimukset.

Metsäluonnon hoidon ja monimuotoisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseksi olisi arvokasta, että oppilaitokset ja työelämän toimijat tekisivät enemmän yhteistyötä. Metsäalan organisaatiot voisivat käydä oppilaitoksissa kertomassa oman organisaationsa toimintatavoista luonnonhoitoon ja metsien monimuotoisuuteen liittyen. Lisäksi opiskelijoille voitaisiin järjestää oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä maastopäiviä, joissa perehdyttäisiin luonnon monimuotoisuutta edistäviin käytännön toimenpiteisiin.

Metsäalan koulutus verkostoituu parhaillaan osaamisen kehittämisessä maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubin kanssa. Suomen kannattaa kohdistaa voimavarat osaamisen kehittämisessä yhteiseen tekemiseen – tähän on kaikki mahdollisuudet kaltaisessamme matalien kynnysten maassa. Tavoitteena on säilyttää luonnonvara-alan vetovoima, jotta opiskelijoita riittää alalle jatkossakin.

Osaamisen ja koko ajan karttuvan tutkimustiedon avulla pystymme kantamaan vastuumme maassamme tuotettujen metsätuotteiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Vaikutusmahdollisuudet muiden maiden toimintatapoihin ovat varsin rajalliset. Mitä voimme ja meidän pitääkin tehdä luonnonvara-alan osaamisen edelläkävijämaana, on välittää osaamista ja hyviä käytänteitä tutkimustietomme ja kokemuksemme pohjalta. Yhdessä meidän tulee pitää huolta metsäalan ja laajemmin luonnonvara-alojen vetovoimasta sekä koulutuksen laadusta.

Blogi julkaistiin ensimmäisen kerran Metsälehdessä 14.4.2023.

Spring’23 – Innovationssamarbete mellan Finland och Sverige

Spring’23 inleddes i snöyra, och Spring i det här fallet betydde inte vårväder J. Jag inledde konferensens första dag med en föreläsning om hur vi jobbar med innovation i Sverige, hur vår AKIS-samordningsfunktion (Agricultural Knowledge and Innovation Systems) utvecklas, och hur vi arbetar med EIP-agri. Vi är inne i en intensiv och spännande utvecklingsprocess i Sverige just nu.

Att lära av andra länder är viktigt, både när vi utvecklar våra nationella AKIS och våra EIP-processer. Mötesdeltagarna hade en spännande blandning av kompetenser och bakgrund, och intressanta samtal påbörjades under föreläsningen och fortsatte under resterande tid av konferensen. Jag ser mycket fram emot ett ömsesidigt lärande och gemensam utveckling av våra AKIS och EIP-processer i Finland och Sverige.

Ett kommande steg i detta kunskapsutbyte är den EIP-träff som Sverige, Finland och Baltikum planerar att genomföra den 12 juni. Ett annat steg är den studieresa till Finland som planeras efter sommaren. Då ska Sveriges AKIS-arbetsgrupp vid Landsbygdsnätverket (bestående av ca 15 aktörer i svenska AKIS), åka till Finland för att studera hur ni arbetar med AKIS. Självklart ska vi även dela med oss av hur vi arbetar med dessa frågor i Sverige.

Goda relationer är viktigt, och jag vill passa på att nämna hur mycket jag uppskattar det värdskap som finska Landsbygdsnätverket bjudit på. Det är av världsklass, och jag känner mig oerhört välkommen och inkluderad. Jag ska göra allt jag kan för att välkomna de finska kollegorna på samma sätt i Sverige.

Detta bådar gott för fortsatt samverkan!

Jennie Cederholm Björklund
Innovationscoach och samordnare vid Landsbygdsnätverket i Sverige

Maaseuturahoituksessa on väliinputoajia

Yritystoiminnan kehittämisen yhteydessä on jo pidempään puhuttu yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja sen potentiaalista. Se on todellisuudessa paljon laajempaa kuin yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi kaikki osakeyhtiöt, joiden tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen, tai joiden voitosta yli puolet käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen tai toiminnan kehittämiseen, ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Yhteiskunnallisen yrityksen status löytyy siten vasta yhtiöjärjestyksestä. Pohjoiskarjalaisia esimerkkejä tästä ovat esim. kuntien omistamat Puhas Oy ja elinkeinoyhtiöt.

Tässä noin 100.000 yhdistyksen maassa olisi tarpeen käyttää yleishyödyllisten toimijoiden potentiaali erilaisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Ne voisivat perustaa yritystoimintoja myös suoraan toiminnan tarkoitusta palveleviksi, kuten esim. näkövammaisten Sokeva Oy, jonka juuret ovat näkövammaisten työllistämisessä. Toimijoiden perustoiminnalla ja liiketoiminnalla voi olla paljon synergiaetuja, esim. vapaaehtoistyö voitaisiin yhdistää samaan kokonaisuuteen. Esimerkiksi Walesissa vierailimme opintomatkan yhteydessä kirkon omistamassa ikäihmisten hoivakodissa, jossa perustoiminta oli liiketoimintaa ja vapaaehtoiskoordinaattori järjesteli asukkaille vapaaehtoisvoimin tuotettuja asiointi- ym. palveluja. Ulkomailla on paljon muitakin esimerkkejä yhteiskunnallisista yrityksistä.

Erilaista pientä yritystoimintaa on tulonhankkimismielessä monella yhdistyksellä. Osa on hakeutunut jopa arvonlisäverovelvollisiksi hyödyntääkseen alv-vähennykset. Se on yhteiskunnallista yritystoimintaa puhtaimmillaan. Yhdistysten menestyksellinen yritystoiminta vähentäisi niiden riippuvuutta toimintatuista ja jäsenmaksuista, ja tuotot tukisivat yhdistysten perustoiminnan tarkoituksia aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Joillakin yhdistyksillä on mittavaa liiketoimintaa ja se on usein niiden päätoimintamuoto.

Tällä hetkellä ongelmaksi muodostuu se, että tähän liiketoimintaan ei voi soveltaa yleishyödyllisen toiminnan ja/tai investointien maaseuturahastorahoitusta, koska sitä ei voi antaa liiketoimintaan kohdistuvaan hankkeeseen. Yritystukea ei taas voida antaa sen takia, että kyseessä ei ole voimassa olevan yritystukilainsäädännön mukainen yritys. Yleishyödyllisen toimijan liiketoimintainvestoinnit ovat siten väliinputoajia. Ymmärtääkseni lainsäädännön tarkoituksena ei ole ollut sulkea toimijoita tuen ulkopuolelle. Näin on kuitenkin käynyt.

Ikävä seurannaisilmiö vallitsevassa tilanteessa on se, että yhdistykset joutuvat piilottelemaan tuottojaan, jotta saisivat yleishyödyllisten investointien tukea ja joissain tapauksissa liiketoimintaa koetetaan naamioida yleishyödylliseksi toiminnaksi. Esimerkkejä on yhdistysten harjoittamasta maneesi-, leirintäalue- tai kahvilatoiminnasta, joita on myös yrityksillä ja ne kilpailevat samoilla markkinoilla. Yleishyödyllisten investointien nykyisen tuen myöntäminen niille aiheuttaa kilpailuvääristymän, koska sillä on tällä hetkellä yritystukea korkeampi tukitaso.

Sama ongelma koskee myös esim. luostareiden liiketoimintainvestointeja, jotka on rajattu ulos yleishyödyllisiä investointeja rahoitettaessa. Luostarit ovat aina harjoittaneet liiketoimintaa toimintansa rahoittamiseksi.

Yksinkertaisinta olisi korjata tämä niin, että yleishyödyllinen toimija saisi yleishyödyllistä tukea myös liiketoimintaan kohdistuviin investointeihin, mutta siihen sovellettaisiin yritystuen tukitasoa, joten tuki olisi kilpailuneutraalia. Lisäksi sovellettaisiin luonnollisesti muitakin yritystuen ehtoja (mm. kannattavuus ja kilpailutilanne). Hallinnollisesti helpointa olisi nimetä tuki ns. vähämerkityksiseksi tueksi, jolloin tuki olisi enintään 200.000 € kolmen peräkkäisen verovuoden aikana.

Toinen vaihtoehto olisi muuttaa yritystukilainsäädäntöä niin, että myös yleishyödylliset toimijat ja myös muut kuin henkilötaustaiset yritykset saisivat yritystukea liiketoimintainvestointeihin ja kehittämiseen. Nykyinen maaseudun yritystukilainsäädäntö on muilta osin onnistunut ja Pohjois-Karjalassa tehdään Suomen ennätyksiä yritystuen määrässä. Yritystuki olisi siten omistusneutraalia. Suurempiin konserneihin kuuluvat yritykset voisi rajata mikro- ja pienyritystuen ulkopuolelle.

Tämä kannattaisi mielestäni korjata v. 2023 alkavan uuden rahoituskauden myötä maaseuturahaston rahoituslainsäädännön tekemisen yhteydessä. Aiemmin oli olemassa ns. työllisyysperusteinen valtionapu, jolla tätä ongelmaa osin paikattiin.

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi tarvittaisiin siis lainsäädäntömuutoksia, jotta esim. yhdistysten ja seurakuntien joko suoraan tai yhtiöitettynä harjoittama liiketoiminta pääsisi tuen piiriin.

Yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden liiketoimintainvestoinnit pitäisi saada tuen piiriin, jotta niilläkin olisi tasavertainen mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa. Nyt ne joutuvat tukea saadakseen perustamaan yrityksen, jossa ne ovat vähemmistöosakkaina. Siinä ei sinänsä ole mitään järkeä, koska saavutettu liiketoiminta ja työllistävyys on aina paikallisyhteisöille arvokasta. Vähäinen käytössä oleva tuki on tarpeen mikro- ja pienyritystoiminnalle omistuksesta riippumatta. Eri asia ovat suuryritykset, jotka eivät nykyisinkään saa maaseuturahastotukea, eivätkä sitä edes tarvitse. Suuryrityksille on omat rahoitusjärjestelmänsä.

Tämä on mielipidekirjoitus, joka edustaa kirjoittajansa näkemystä.

Maaseutuilijat ponnistaa Pohjanmaalta – nyt annetaan maaseudun tekijöiden innostaa ja inspiroida

”Maaseutuilijat muokkaavat paikkaa, jossa he asuvat ja työskentelevät. He ovat yrittäjiä, harrastajia ja ihmisiä, jotka uskaltavat toteuttaa unelmansa. He antavat sisäisen palon ja intohimon ohjata ja haluavat jakaa todellisuutensa muiden kanssa ja innostaa yhä useampia ihmisiä uskaltamaan ottaa askeleen seuratakseen unelmiaan.”

Minä ja kollegani Piritta Syrjälä otamme ensiaskeleita landsbyggareina eli maaseutuilijoina. Landsbyggare-konsepti on saanut alkunsa Ruotsin Korkearannikolta ja levinnyt sieltä muualle maahan ja ulkomaille saakka. Me Aktion Österbottenilla päätimme, että nyt on Pohjanmaa vuoro. Maaseutuilijat-konseptin avulla halutaan vahvistaa Pohjanmaan maaseudun positiivista kuvaa. Samalla kehitetään ja markkinoidaan Pohjanmaata asuinpaikkana ja käyntikohteena.

Kampanjan keskiössä ovat nimensä mukaisesti maaseutuilijat, eli aktiiviset yrittäjät ja yhdistykset, jotka rakentavat maata. He toimivat luodakseen oman elämänsä paikassa, jossa haluavat asua. He näkevät mahdollisuudet ja tarttuvat niihin. Me taas etsimme nämä maaseutuilijat ja nostamme heitä esiin, verkostoidumme ja viestimme. Nyt jos koskaan on aika tarttua konseptiin, joka on ollut jo muutamia vuosia mietinnässä.

Per Schlingmann ja Kjell A Nordström toteavat kirjassaan Momentum : vad krig, klimatkris och virus förändrar, että olemme astumassa maailmaan, jossa ilmastonmuutos, turvallisuus, paikallinen, monimuotoisuus ja tarinat hallitsevat. Jätämme taaksemme globalisaation, yhdenmukaisuuden ja suuruuden. Paikallisuus vahvistuu, se on konkreettisempi ja kiinnostavampi. Yhä useammat ihmiset näkevät tarpeen luoda identiteettinsä pienen hyperlokaalisen kontekstin ympärille.

Hyperlokaaliin liittyen yhä useammat ihmiset kokeilevat uutta kylä- ja maalaiselämää. Moderni kylä on yhteydessä toisiinsa, siellä on drone-pakettitoimituksia, miehittämättömiä kauppoja, joissa on tärkeimmät elintarvikkeet, älykkäät energialähteet, viljelymahdollisuus ja sähköautojen yhteiskäyttöpalvelut. Kaupunkielementit lisätään maaseudulle ja maaseutuelementit siirtyvät kaupunkiin.

Myös kulutustapoja määritetään uudelleen. Trendrapport 2023 -julkaisussa todetaan, että itse kudotusta tulee vuoden trendikkäin joululahja ja se ilmentää turvallisuuden, yhteisöllisyyden, kierrätetyn ja kotitekoisen etsintää. Yhä useammat ihmiset investoivat ruokaan, koska taantumasta huolimatta tarvitsemme aina ruokaa. Lihalle etsitään vaihtoehtoja ja myös muuttuvaan ilmastoon sopivia viljelykasveja kokeillaan.

Pandemia synnytti landemian, eli maallemuutto lisääntyi etätyömahdollisuuksien myötä. Moni kokee elämänlaadun parantuneen, kun on mahdollista asua lähellä luontoa. Työpaikan sijainti ei teknisten mahdollisuuksien kehittyessä ole niin määräävä, joten asuinpaikan merkitys korostuu.

Maaseudulla on tilaa, rauhaa ja luonnonläheisyyttä. Parhaimmillaan siellä rakentuu yhteisöllisyyttä ja siellä on mahdollisuus lisätä omavaraisuutta.

Tällaisten näkemysten valossa maaseutu tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, mutta mahdollisuuksia hyödyntämään tarvitaan ihmisiä, maaseudulle asukkaita ja asukkaille taas palveluita, joita varten tarvitaan palveluntuottajia ja yrittäjiä. Meidän tehtävämme uudessa Landsbyggare-hankkeessa on tarjota rohkaisua, inspiraatiota ja hyviä esimerkkejä, siitä, miten maaseudulla voi elää oman näköistä elämää ja tehdä mielekästä työtä. Me haluamme kannustaa tarinoiden avulla yhä useampaa näkemään maaseudun mahdollisuudet ja toteuttamaan unelmiaan.

Tule seuraamaan maaseutulijoiden matkaamme:

Facebook: Landsbyggare – maaseutuilijat
Instagram: landsbyggare_maaseutuilijat

sähköposti: info@aktion.fi

Kotisivut aukeavat pian!