Suomalainen kasvistuotanto kasvuun – vetovoimaisuutta, arvoketjujen toimivuutta ja osaamista vahvistettava

Kasvisten tuotannolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät, sillä vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutuksen kasvu on tavoiteltavaa niin ihmisten terveyden kuin ympäristön hyvinvoinnin takia. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman iso osa kasvavasta kysynnästä voidaan kattaa kotimaisella tuotannolla.

Nykysuosituksen mukaan vihanneksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi käyttää monipuolisesti 500–800 grammaa päivässä. Kulutuksessa onkin kasvun varaa, sillä vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksen mukaan keskimäärin suomalaiset käyttivät kasviksia 350 grammaa päivässä. Luken ravintotaseen mukaan kasvisten kulutus on kasvanut hiljalleen 2000-luvulla, lukuun ottamatta vuosia 2021–2023, jolloin elinkustannusten nousu johti myös vihannesten ja hedelmien kulutuksen vähenemisen. Tulevaisuudessa odotetaan kysynnän vähittäistä kasvua.

Monipuolista puutarhatuotantoa eri puolilla Suomea

Lähtökohdat kasvavalle tuotannolle kysynnän lisääntyessä ovat hyvät, sillä jo nyt Suomessa tuotetaan asukaslukuun nähden runsaasti erilaisia vihanneksia ja marjoja. Omavaraisuusaste on korkea etenkin päätuotteissa, kuten kasvihuonekurkku, juurekset, sipulit, tomaatti, ja mansikka. Myös kotimaisen omenan saatavuus on lisääntynyt.

Suomalainen kasvistuotanto on maantieteellisesti varsin keskittynyttä. Vaikka tuotantoa on pohjoiseen Suomeen asti, avomaanvihannesten tuotanto painottuu Lounais-Suomeen ja kasvihuonevihannesten viljely Pohjanmaalle. Marjojen suurimmat tuotantoalueet ovat Savo-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, ja omenan tuotantoa on etenkin Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa.

Tulevaisuudessa kasvisten tuotannon olisi mahdollista laajentua entistä enemmän myös nykykeskittymien ulkopuolella, mikä parantaisi huoltovarmuutta ja riskien hallintaa. Tätä voidaan edistää tarjoamalla erilaisia kannustimia ja tukea yritystoiminnan aloittamiseen. Menestyksen avaimia on myös mahdollisuus saada sparrausta ja vertaistukea yritystoimintaan, joten yhteistyöllä ja verkostoilla on iso merkitys. Tuotekehityksen ja jatkojalostuksen vahvistaminen voi tuoda uusia tuotantomahdollisuuksia eri alueille ja kasvattaa kasvistuotteiden kysyntää.

Taloudellinen kannattavuus laajenemisen edellytys

Kasvisten tuotannossa on mahdollisuus hyvään taloudelliseen menetykseen, mutta myös tällä sektorilla yritysten välillä on isoa vaihtelua kannattavuudessa. On tärkeää vahvistaa yrittäjien talousosaamista ja löytää keinoja tuottajien neuvotteluaseman parantamiseen toimitusketjussa, esimerkiksi tuottajaorganisaatioiden kautta.

Vuorovaikutuksen lisääminen ketjun eri toimijoiden kesken on tarpeen, jotta kasvistuotannon erityispiirteet ymmärretään. Viime aikoina ovat huolta herättäneet erityisesti ostajien taholta tulevat vastuullisuusraportoinnin vaatimukset, jotka ylittävät käytössä olevien laatujärjestelmien vaatimukset. Tarvitaan luotettavia työkaluja raportoinnin toteuttamiseen ja vastuullisuuden seurantaan, jotta se ei vaaranna tuotannon kannattavuutta ja tuotteiden markkinoille saattamisen mahdollisuuksia.

Yrittäjien ja työvoiman osaaminen ja hyvinvointi keskiöön

Puutarha-alan yrittäjyys vaatii monenlaista osaamista yrittäjyyden eri osa-alueista viljelytekniseen osaamiseen asti. Koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan saatavuutta tulisi edelleen vahvistaa.

Teknologisesta kehityksestä huolimatta puutarha-ala vaatii paljon työvoimaa, ja tuotannon kasvaessa työvoiman tarve lisääntyy. Monipuoliset työvoiman välitysmarkkinat sekä henkilöstöhallinnon palvelujärjestelmät voisivat helpottaa tilannetta. Työn hyvä organisointi ja työolojen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä työntekijöiden viihtymisen ja pysyvyyden kannalta.

Puutarha-ala näkyväksi

Kasvisten tuotanto ja laajemmin koko puutarha-ala jää usein sivuun, kun puhutaan suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta. Se on sinällään yllättävää, sillä Luken taloustohtorin mukaan puutarhatuotannon tuotto oli vuosina 2020–2024 keskimäärin 45 % kasvintuotannon tuotosta ja 23 % koko maatalouden tuotosta ilman tukia.

Näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen on meidän yhteinen tehtävämme. Mielenkiintoiset yrittäjätarinat, uutiset uusista innovaatioista ja tieto kasvisten hyvää tekevistä vaikutuksista ovat tärkeitä, jotta alan vetovoima kasvaa entisestään ja kotimaisen tuotannon elinvoima vahvistuu.

Suomalaisen kasvistuotannon mahdollisuuksia vastata kasvavaan kysyntään tarkasteltiin Luonnonvarakeskuksen VegUp-hankkessa. Hankkeen raportti julkaistiin elokuussa 2025: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-092-3 ja politiikkasuositus marraskuussa 2025, suomeksi: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-109-8 ja ruotsiksi: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-125-8.

Valokuva: Luken mediapankki/Emmi Kähkönen