Suomenselän kalatalousalue laati askelmerkit kalatalouden kehittämiseen

Virtain ja Ähtärin alueella kalatalouden mahdollisuudet otetaan tosissaan. Suomenselän kalatalousalueen hankkeessa selvitettiin elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämisnäkymiä.

Kirjoittaja: Elina Pusaa

Virtain ja Ähtärin alueella kalatalouden mahdollisuudet otetaan tosissaan. Suomenselän kalatalousalueen hankkeessa selvitettiin elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämisnäkymiä. Loppuraportissa todetaan, että alueelle tarvitaan yhteiset ja toimialan kokoavat kalankäsittely- ja jakelutilat. Ja jatkoa seuraa!

Suomenselän kalatalousalueen käyttö – ja hoitosuunnitelma vuosille 2022-2030 on linjaa elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun osalta seuraavaa:

” Kaupallinen kalastus ja kalastusmatkailu mahdollistavat lähikalan tarjonnan ja luontomatkailun kehittämisen suunnittelualueella. Kalataloudellisesti ja kalatalouselinkeinolle merkittävistä alueista laaditaan paikkatietoaineistoa. ”

Käyttö- ja hoitosuunnitelmien kirjaukset ovat tärkeä lähtökohta elinkeinojen kehittämiselle, eikä niiden painoarvoa ilmapiirin luomisessa tulisi vähätellä. Kaikki kaupalliset kalastajat ja kalastusmatkailutoimijat haastateltiin hanketta varten hyvällä osallistumisprosentilla –  vain kaksi henkilöä jättivät vastaamatta. Kaupallisia kalastajia alueella on vajaa 20 ja kalastusmatkailuyrittäjiä kuusi.

Yhteistyöllä haasteiden kimppuun – kalastusyrittäjillä on draivia

Kaupallisille kalastajille tehdyissä haastatteluissa tärkeimmäksi asiaksi nousi kalastajien oma motivaatio kehittää kalataloutta yhdessä. Kalatalousalueen kaupallisten kalastajien keski-ikä on valtakunnan tasoa matalampi ja kalakannat alueella ovat hyvät, eli mahdollisuuksia on vaikka mihin. Alueelle on muodostunut vakiintuneita tapoja kalanjakeluun, mutta kalankäsittelyyn, – säilytykseen ja –jakeluun sekä sivusaaliin ja sivutuotteiden käsittelyyn liittyen tunnistetaan pullonkauloja.

Kasvun esteet tuntuvat olevan lähinnä sosiaalisia. Yhteistoiminta muun kuin kalanjakelun osalta on ollut liki olematonta. Tieto alaan kohdistuvista rahoitusmahdollisuuksista tai muista ammatillisista yhteistoiminnoista koettiin vähäisiksi. Yhteistyö vesialueen omistajien kanssa koettiin paikoin haastavaksi, vaikka kalastuspainetta ei alueen millekään vesialueella kohdistu lähellekään maksimaalista määrää. Ilahduttavaa kuitenkin on, että kalastajat tunnistavat haasteet itse ja heillä on aito halu taklata nämä yhdessä!

Kalastusoppaille tarvitaan näkyvyyttä

Matkailijat hakevat aitoja ja kestäviä kokemuksia luonnon keskeltä, erilaisia kalastuskokemuksia. Suomenselällä jylhien järvien, viehättävien koskien ja luonnonkauniiden maisemien osalta tässä on paljon mahdollisuuksia.

Kalastusmatkailun osalta kyselyissä tuli ilmi yleinen kiinnostuksen kasvu luontomatkailua kohtaan, ja toteamus siitä, että kalastusmatkailu hyötyy tästä kehityksestä.  Opastettu kalastusmatkailutoiminta on alueella kuitenkin vähäistä, ja pääpaino on jo vihkiytyneiden harrastajien omatoimimatkailulla – omalla tai vuokravälineistöllä. Kalastusmatkailun kehittäminen ei ole puitteista kiinni, vaan kyse lienee klassisesti näkyvyyden ja markkinoinnin puutteesta.

Neljä pointtia kalatalouden kohottamiseen

Konkreettisia toimenpide-ehdotuksina kaupallisen kalastuksen ja kalastusmatkailun osalta suunnitelman puitteissa syntyi kaikkiaan neljä. Nämä jalkautetaan käytäntöön kalatalousalueen toimintaan ja jatkohankkeitakin on jo kiikarissa. Toimenpiteet ovat:

• Kalankäsittely- ja jakelutilan toimintaedellytysten selvittäminen
• Lähikalan saatavuus sekä huoltovarmuus
• Luontomatkailuteema sekä kalatalouselinkeinojen tunnettavuuden lisääminen
• Yhteistoiminnan lisääminen

Kalankäsittely- ja jakelutilan tarve alueella on ilmeinen, mutta aihe vaatii vielä tarkempaa tarkastelua. Alueelta kootaan vesialueen omistajista, kaupallisista kalastajista ja yrittäjistä koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa investointien vaatimukset esiselvityshankkeella. Mikäli tilojen todetaan olevan järkevä ja taloudellisesti kannattavia esimerkiksi kiinteänä rakennuksena tai liikkuvana yksikkönä, haetaan investointien tekemiseen rahoitus Euroopan Meri-, Kalatalous- ja Vesiviljelyrahastosta.

Lähikalan saatavuus ja huoltovarmuus -teemaa tulee pitää jatkossakin esillä. Tätä teemaa ylläpitävän tai sitä edistävän työn jatkuminen alueella tunnistettiin tärkeäksi. Kalatalousalueen viestinnällä ja yhteistyöllä esimerkiksi kuntapäättäjien kanssa on tässä ratkaiseva rooli.

Synergiaa kalastusmatkailun ja luontomatkailun välille lisätään. Suomenselän kalatalousalueelle ei ole tarpeen luoda erillistä kalastusmatkailun kehittämishanketta, koska alueella on jo luontomatkailua kehittäviä projekteja. Kalatalousalue tiivistää yhteistyötä eri hanketoimijoihin, jotta kalastusmatkailun mahdollisuudet osataan tunnistaa osana luontomatkailua. Myös kalatalousalueen hallinnossa ja viestinnässä kalastusmatkailun tunnettavuuden lisääminen otetaan paremmin huomioon.

Koko toimialan tunnettavuuden ja yhteistoiminnan lisääminen alueella on asia, joka laitetaan kuntoon. Kalatalousalue ottaa sille kuuluvan aktiivisen roolin –  kunnille sekä muille elinkeinotoimijoille laaditaan tietopaketti kalatalousalan yrittäjyyden erityispiirteistä, rahoitusmahdollisuuksista ja keskeisistä sidosryhmistä. Näitä myös ylläpidetään ajan tasalla vuosittain. Lisäksi luodaan vähintään vuosittain kokoontuva ”kalatalousnyrkki”, johon kutsutaan kuntien, elinkeinotoimijoiden ja kalatalousalueen edustajia. Ajatuksissa on jatkossa edistää kalatalousalan koulutusta, tiedonjakoa sekä muuta yhteistyötä.

Onnistunut hanke puhaltaa myötätuulta kalatalouteen

Hanke onnistui kokonaisuutena tarkastellen hyvin, ja motivaatio ohjausryhmällä, haastatelluilla kalatalousalan ammattilaisilla sekä muilla hanketyöhön osallistuneilla oli hyvä. Hanke vietiin tehokkaasti ja nopeasti maaliin, eikä tarkoitus jatkotoimienkaan osalta ole painaa jarrua.

”Tämä oli tarpeellinen, Suomenselän tulevaisuuden näkymiä kirkastava hanke”, intoilee esiselvityksen rahoittaneen Kuha-Suomen Kalaleaderin aktivaattori Johanna Möttönen. ”Erityisen ilahduttavaa oli kuntien elinvoimatoimen edustus hankkeen ohjausryhmässä. On tärkeää, että kunnissa otetaan kalatalous tosissaan – kaikki merkit viittaavat siihen, että kalan merkitys ympäristöystävällisenä proteiininlähteenä tulee kasvamaan. Kalasta kannattaa innostua jatkossakin!”

Hanke on saanut rahoituksen Kuha-Suomen Kalaleaderilta – Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta.

Elina Pusaa