Täplärapukantojen hallinta on mahdollista tehokkaalla ravustamisella

Täplärapu on tärkeä saalislaji, mutta sen leviäminen uhkaa alkuperäistä jokirapua. Pitkäjänteisellä tehoravustuksella täplärapukantoja voidaan paikallisesti hillitä. Timo Ruokonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, miten tämä tehdään.

Vierasperäinen täplärapu on tärkeä laji sisävesien kaupalliselle kalastukselle. Viime vuosien noin 700 000 täpläravun saalis on ollut arvoltaan sisävesilajien neljänneksi tai viidenneksi korkein. Täpläravun istuttaminen tai levittäminen uusille alueille on kiellettyä EU vieraslajidirektiivin myötä, mutta hyödyntäminen on sallittua kansallisessa rapustrategiassa esitetyn hallintasuunnitelman mukaisesti. Täplärapu ja erityisesti sen mukana leviävä rapurutto on ajanut alkuperäisen jokiravun ahdinkoon etenkin eteläisessä Suomessa ja tietyissä tapauksissa täplärapujen poistaminen tai leviämisen estäminen tehokkailla hallintatoimilla on perusteltua. Vesistöön jo levinneen ja lisääntyvän täplärapukannan hävittämiseen soveltuvia menetelmiä on vähän tarjolla, eikä esimerkiksi rapuja tappavien kemikaalien levittäminen tai vesistön kuivattaminen sovellu käytettäväksi kovin monella kohteella. Tehokas ravustus on ainoita potentiaalisia menetelmiä, josta ei ole haittaa muulle luonnolle, mutta sen tehokkuudesta ei ole juuri ollut tietoa. Käytännön ravustuskokemukset ovat osoittaneet, että tehokas pyynti vaikuttaa rapujen kokojakaumaan, mutta kaikkien yksilöiden poistamisen vaikutuksia ei ole testattu laajemmin.

Tutkimme tehopyynnin tehokkuutta täpläravun hävittämisessä pienestä järvestä (11 ha) vertaamalla kohdejärven koeravustustuloksia kolmessa kontrollijärvessä tehtyihin seurantatuloksiin. Viisi vuotta kestänyt kaksi kertaa vuodessa tapahtunut tehokas ravustaminen (200 mertayötä kaksi kertaa vuodessa), jossa kaikki saalisravut poistettiin, johti täplärapukannan romahtamiseen. Kontrollijärvien koeravustussaaliit sen sijaan kasvoivat samalla ajanjaksolla, joten kyseessä ei ollut laajempi rapukantojen romahdus. Tehoravustettu täplärapupopulaatio elpyi tilapäisesti neljän vuoden kuluessa poiston lopettamisesta, mutta intensiivisen pyynnin jatkaminen uudelleen vähensi ravut yksittäisiin yksilöihin. Viimeisellä pyyntikerralla ei saatu yhtään rapua saaliiksi. Vaikka pieniä rapuja (kokonaispituus < 60 mm) ei saatu tehokkaasti pyydettyä kokovalikoivilla merroilla, poistopyynti onnistui rajoittamaan aikuisten rapujen määrää ja lisääntyminen heikkeni, kun sukukypsät ravut poistettiin tehokkaasti.

Tuloksemme tukevat aiempia havaintoja siitä, että vieraslajien hallinnassa kaikkien yksilöiden täydellinen poistaminen ei välttämättä ole välttämätöntä onnistuneen hävittämisen kannalta. Havainnot kuitenkin korostavat, että poistohankkeiden on oltava hyvin kohdennettuja, pitkäaikaisia ja riittävästi resursoituja, jotta rapukanta saadaan riittävän pieneksi, ettei lisääntyminen ole enää tehokasta. Täpläravun hallinnan tehostamiseksi ja jokirapujen turvaamiseksi olisi kehitettävä menetelmiä, jotka pyydystävät myös pieniä rapuja.

Kalastuksen kehittämisohjelma KaKessa paneudutaan kaupallisen ravustuksen tehostamiseen mm. valikoivien mertojen ja rapujen lajitteluun soveltuvan lajittelijalaitteen kehittämisellä. Työ on käynnissä yhteistyössä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kanssa, tuloksia kuullaan ravustuskauden jälkeen!

Lisätietoja:

Ruokonen ym. 2025. Successful control of invasive crayfish (Pacifastacus leniusculus) by intensive trapping in a small lake. Management of Biological Invasions.

Ruokonen ym. 2023. Kansallinen rapustrategia 2023-2032. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:20