Tärppejä tulevaan kasvukauteen

Uusi kasvukausi mahdollisuuksineen ja haasteineen on jälleen käsillä. Mitä tulee ottaa huomioon tukien kannalta, kun kiertelee peltolohkoja talven jälkeen? Tästä jutusta saat muutamia tärppejä tulevaan kasvukauteen muun muassa viime kesän valvonnoissa tehtyjen havaintojen perusteella.

Lähtökohtana tukijärjestelmässä on se, että maatalousmaata käytetään maataloustoimintaan eli tuotetaan maataloustuotteita tai pidetään alat avoimina. Vaatimus maataloustuotteiden tuottamisesta koskee satokasveja, kuten esimerkiksi viljoja ja rehunurmea. Avoimena säilyttämisen vaatimus taas koskee esimerkiksi luonnonhoitonurmia ja kesantoja, ja minimissään avoimena säilyttäminen tarkoittaa sitä, ettei lohkolla kasva ylivuotista puuvartista kasvillisuutta.

Vadelmat kuuluvat metsään, eivät pellolle

Eli lähtökohta on se, että pellolla ei kuulu kasvaa puuvartisia kasveja. Mikäli peruslohkon sisällä on esim. pajupuskia, vadelmaa tai kuusen taimia, ei niitto ole enää riittävä toimenpide vaan kasvusto täytyy uusia. Lohkon voi myös poistaa kokonaan maatalouskäytöstä tai rajakorjauksella rajata nämä tukikelvottomat alueet peruslohkon ulkopuolelle. Jos lohkon kunnostaa viljelykelpoiseksi myöhemmässä vaiheessa, voi sen lisätä takaisin tukihakemukselle seuraavassa tukihaussa. Pellolla sijaitsevilla pysyvillä nurmilla voi puita ja puumaisia pensaita olla hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla.

Nyt kun tukikelvottomat alat on karsittu pelloilta pois, on aika siirtää katse erilaisten nurmien ja tuotantoon käyttämättömien alojen kasvustojen laatuun. Esimerkiksi rehunurmena ilmoitettavilta aloilta tulisi olla mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Karkeasti sanottuna kasvustossa tulisi olla valtaosalla viljeltyjä heinä- ja nurmirehukasveja sekä asianmukaiset perustamis- ja kasvinsuojelutoimenpiteet tehtynä. Viherkesantojen ja luonnonhoitonurmien osalta on myös huomioitava, että vaikka niitä ei käytetä tuotantoon, tulee esimerkiksi viherkesannoilla kasvuston koostua pääasiassa heinäkasveista tai muista nurmirehukasveista.

Luonnonhoitonurmiksi voi ilmoittaa vanhoja monilajisiksi kehittyneitä nurmia, mutta niidenkin kasvustoista tulisi löytyä yli 50 % heinä- ja nurmirehukasveja. Pelkkää nokkosta, mesiangervoa, horsmaa tai muita luonnonkasveja kasvavia aloja ei kannata enää hakemuksella ilmoittaa vaan niiden kasvustot tulee ensin uusia. Kaikkien tukihakemuksella ilmoitettujen peltojen tulee siis olla viljelykuntoisia, vaikka niille ei satokasvia ilmoitettaisikaan.

Hyvillä muistiinpanoilla voi säästää isosti

Sitten siihen ei niin mukavaan asiaan eli muistiinpanojen tekemiseen. Siihen kannattaa käyttää ajatusta ja aikaa, koska hyvin tehdyt muistiinpanot saattavat säästää todella huomattavia rahasummia. Yksinkertaisuudessaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin kannattaa kirjata kaikki lohkoilla tehdyt havainnot ja toimenpiteet sekä niiden päivämäärät. Tässä asiassa ei ole ns. turhaa tietoa eli mieluummin liikaa kuin liian vähän. Erityisesti kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvissä kirjauksissa on edelleen paljon puutteita. Muistiinpanoista tulisi löytyä käytetyn aineen täydellinen nimi, käyttöajankohta ja -määrä sekä pinta-ala ja viljelykasvi, jolle ainetta on käytetty.

Edellä mainittujen lisäksi on huomioitava, että kasvinsuojeluaineiden käytön tulee perustua tehtyihin havaintoihin eli muistiinpanoihin tulisi kirjata syy, miksi kasvinsuojeluaineiden käyttöön on päädytty. Yksilöidyt rikkakasvit, taudit ja tuholaiset onkin hyvä kirjata muistiinpanoihin ylös saman tien, kun ajelee peltoja läpi arvioimassa torjuntatarvetta. Kaikki maataloustuotantoa koskevat kirjaamisvaatimukset on Ruokaviraston toimesta koottu yhteen oppaaseen (ruokavirasto.fi), jonka linkki kannattaakin tallentaa esim. puhelimen selaimen kirjanmerkkeihin. Sieltä on kätevä varmistaa vaikka ruiskutuksia tehdessä, että mitähän sinne muistiinpanoihin pitikään tästä asiasta kirjata

Viimeiset vinkit

Tähän loppuun otan esille vielä muutaman yksittäisen asian, jotka kannattaa muistaa.

• Muutosvaiheen hyödyntäminen: Jos tukihakemuksen jättövaiheessa tulee ilmoitettua jotain väärin tai kesän kuluessa huomaa, ettei jonkun vaadittavan toimenpiteen toteuttaminen olekaan mahdollista, kannattaa tätä vaihtoehtoa ehdottomasti hyödyntää. Mikäli tilalle ilmoitetaan valvonnasta, katkaisee se mahdollisuuden tehdä hakemukselle mitään muutoksia. Mahdolliset seuraamukset tulevat sitten valvonnan kautta ja ovat yleensä tuntuvampia kuin esimerkiksi tuen peruminen.
• Ympäristösopimusalat: Tuki sopimusaloille maksetaan siellä tehtyjen hoitotoimenpiteiden perusteella, vaikka tuki onkin hehtaarikohtainen. Jos aluetta ei hoida hoitosuunnitelman mukaisesti, ei tuen maksamisellekaan ole perusteita.
• Pysyvät nurmet:
  • Luonnonhoitonurmet kerryttävät pysyvän nurmen laskennassa nurmivuosia tästä vuodesta eteenpäin.
  • Luonnonlaitumeksi tai -niityksi ilmoitettu ala saa heti pysyvän nurmen statuksen. Näin ollen ala kannattaa ilmoittaa luonnonlaitumeksi tai -niityksi vasta sitten, kun se täyttää pysyvän nurmen vaatimukset esimerkiksi sallitun puuston määrän osalta.
• Jos olet antanut ympäristökorvaussitoumuksen vuonna 2023, tulee tilakohtainen ympäristö- ja ilmastosuunnitelma olla tehtynä 30.4.2026 mennessä.

Paljon on asioita muistettavaksi ja pitäisi vielä ne työtkin tehdä. Kannattaa hyödyntää Ruokaviraston nettisivuja aina kun mahdollista. Sieltä löytyy paljon tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tai sitten voi reippaasti soittaa joko kunnan maaseutuviranomaiselle tai meille ELY-keskukseen (alueiden yhteystietohaku ruokavirasto.fi). Jos ei osata heti vastata niin sitten selvitellään.

Kyllä se meidän viranomaistenkin toive on, että kaikki saisivat heille kuuluvat tuet ja korvaukset täysimääräisinä. Näillä hallinnon evästyksillä tulevaan, toivon kaikille menestyksekästä kasvukautta 2025!

 

 

 Anu Sajomaa