Tekoälyn aikakausi – puolesta ja vastaan

Tekoäly on jakanut meidät kahteen leiriin: tekoälyvastaisiin eli ihmisiin, jotka eivät koskisi tikullakaan mihinkään tekoälyyn viittaavaankaan ja myönteisiin, jotka vannovat lähes kaikessa uuden teknologian nimeen. Kumpaan porukkaan sinä kuulut?

Miksi tekoäly pelottaa?

Monelle on tuttu Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä elokuvasaaga Terminator vuodelta 1984. Elokuvassa eletään tulevaisuudessa vuotta 2029 ja maailmaa hallitsee supertietokone Skynet, jonka tavoitteena on tuhota ihmiskunta ja ottaa maapallo koneiden haltuun. Nykyiset tekoälysovellukset mielletään ensi askeleiksi kohti tuota supertietokonetta ja sen maailmaa. Tästä ei todellakaan tekoälyssä ole kysymys.

Hain Googlesta viittauksia kysymykseen, miksi tekoäly pelottaa ihmisiä? Google antoi  vain listauksen aiheeseen sopivista linkeistä, ja sen jälkeen tekoälyn oma kommentti samaan kysymykseen muotoiltuna suoraksi vastaukseksi ilman lähdeviiteitä.

Huomaa tässä näiden kahden tiedonhaun ero ja toteutustapa.

Ihmistä ei korvaa tekoäly vaan tekoälyä käyttävä ihminen” – Era Content

Pääkirjoitus: Tekoäly kiehtoo ja pelottaa – Uuden edessä ei kannata panikoida | Keskipohjanmaa

Tietoinen tekoäly aiheuttaa ongelmia jo ennen tietoisuutensa saavuttamista

Syitä ihmisten tekoälyä kohtaan tuntemaan pelkoon tekoälyn mukaan ovat

1. Tuntematon tulevaisuus: Tekoälyn kehitys voi johtaa suurimpiin muutoksiin työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Pelko siitä, miten tekoäly vaikuttaa työhön ja elämään, voi aiheuttaa huolta ja epävarmuutta.
2. Työpaikkojen menettäminen: Monet pelkäävät, että tekoäly tulee korvaamaan ihmistyötä monilla aloilla, mikä johtaa työttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta ja vastustusta tekoälyn kehittämistä kohtaan.
3. Eettiset kysymykset: Tekoälyn käyttö herättää monia eettisiä kysymyksiä, kuten yksityisyyden suoja, tietoturva ja päätöksenteko. Esimerkiksi, miten varmistetaan, että tekoäly tekee oikeudenmukaisia päätöksiä ilman ennakkoluuloja? Pelko siitä, että tekoälyä voitaisiin väärinkäyttää tai että se voisi tehdä haitallisia päätöksiä, aiheuttaa huolta.
4. Kontrollin menetys: Monet ihmiset pelkäävät, että kehittynyt tekoäly voi päästä hallintaan ja toimia itseään ohjaavasti ilman ihmisen valvontaa. Tämä pelko liittyy ajatukseen, että tekoäly voisi tehdä päätöksiä, jotka eivät ole ihmisten etujen mukaisia tai että se saattaisi toimia tavoilla, joita emme voi ennakoida. Elokuvissa ja kirjallisuudessa esitetyt dystopiset skenaariot, joissa tekoäly hallitsee tai vahingoittaa ihmiskuntaa, lisäävät tätä pelkoa.
5. Väärinkäyttö ja manipulaatio: Tekoälyä voidaan käyttää haitallisella tavalla, kuten syväväärennösten (deepfake) luomiseen tai automaattisten valeuutisten kirjoittamiseen. Tämä voi johtaa harhaanjohtavaan tietoon, joka voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja päätöksiin. Pelko siitä, että tekoäly voisi manipuloida totuutta tai vaikuttaa vaalituloksiin, lisää huolta sen käytön eettisyydestä.
6. Epäluottamus teknologiaan: Monet ihmiset kokevat epäluottamusta teknologiaa ja sen kehittäjiä kohtaan. Tekoälyn monimutkaisuus ja sen toimintaperiaatteet voivat tuntua läpinäkymättömiltä, mikä ei lisää luottamusta sitä kohtaan.

Tekoälyn tuottama vastaus on sangen kattava ja looginen ilman lähdeviittauksia. Sen sijaan hakukoneen tuottamat osumat on käyttäjän seulottava itse kunkin tarpeen mukaan, mutta alkuperä on tiedossa. Tämä tosiasia on huomioitava tekoälyn tuottamaa tietoa hyödyntäessä.

Mitä tekoäly on?

Jos tekoäly ei ole elokuvan Terminaattorin kaltainen, niin mitä se sitten on? Kysyin tekoälyltä, ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä tekoäly on? Vastaukseksi sain, että tekoäly (AI, Artificial Intelligence) viittaa koneiden kykyyn simuloida inhimillistä älykkyyttä. Se kattaa laajan valikoiman teknologioita ja menetelmiä, joilla koneet pystyvät oppimaan, ongelmanratkaisemaan, ymmärtämään kieltä, tunnistamaan kuvia ja tekemään päätöksiä.

Helsingin yliopiston tekoälykurssin materiaalin Tekoälyn perusteet mukaan tekoäly voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan eli kapeaan (Narrow AI) ja yleiseen tekoälyyn (AGI). Kapea tekoäly on suunniteltu suorittamaan tiettyjä tehtäviä, kuten äänen tunnistamista, kielen kääntämistä tai pelien pelaamista. Esimerkkejä ovat virtuaaliset assistentit, kuten Siri ja Alexa sekä tunnetut kielimallit eli ChatGPT, Gemini ja Copilot.

Yleinen tekoäly taas viittaa koneeseen, joka pystyy ymmärtämään, oppimaan ja soveltamaan älykkyyttä samalla tavalla kuin ihminen. Se tarkoittaa, että tällainen tekoäly voi suorittaa minkä tahansa älyllisen tehtävän, jonka ihminen voi tehdä, ja se pystyy ymmärtämään ja oppimaan uusia asioita ilman rajallista ohjelmointia.

Yleinen tekoäly on edelleen teoreettinen käsite, eikä sitä ole vielä saavutettu. Tavoitteena on kehittää koneita, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti monilla eri aloilla ja ymmärtämään monimutkaisempia käsitteitä, sosiaalisia tilanteita ja konteksteja, mutta se on vielä tulevaisuutta ja kovaa vauhtia jo tulossa.

Mitä tekoäly ei osaa?

Kysyin tekoälyltä, ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä se ei osaa tehdä kuten ihminen? Vastaukseksi sain seuraavaa:

1. Tunteet ja empatia: Tekoäly ei kykene tuntemaan tai ilmaisemaan tunteita kuten ihmiset. Se voi simuloida tunteita tai reaktioita, mutta se ei oikeasti koe niitä.
2. Luovuus: Vaikka tekoäly voi tuottaa luovia teoksia, kuten taidetta tai musiikkia, se ei ole luova samalla tavalla kuin ihminen. Tekoäly perustuu olemassa olevaan dataan ja malleihin, eikä sillä ole subjektiivista kokemusta tai inspiraatiota.
3. Kontekstin ymmärtäminen: Tekoäly voi käsitellä tietoa ja reagoida siihen, mutta se ei aina ymmärrä kontekstia samalla tavalla kuin ihminen. Esimerkiksi, se voi huonosti ymmärtää sarkasmia tai kulttuurisia viittauksia, jotka vaativat syvempää ymmärrystä ihmiselämästä ja -kokemuksesta.

Sosiaalinen vuorovaikutus, ongelman ratkaisustrategiat, intuitio, itsenäinen ajattelu ja eettiset ja moraaliset päätökset ovat ihmisen älykkyyden osa-alueita, joihin tekoäly ei kykene, koska se on kone, joka ymmärtää matemaattisia malleja ja on ohjelmoitu noudattamaan niitä. Tässä tulee tekoälyn ja ihmisen älykkyyden selkeä ero.

Tekoälyn käyttöön sisältyvät riskit

Viime aikoina on uutisoitu tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä. Viimeisimpänä se, että käyttäjän yksi kehote tekoälylle voidaan moninkertaistaa jopa useaksi tuhanneksi pyynnöksi uhriksi joutuneella sivustolla. (Komonen, Joona. Iltalehti 2025.)

Jo aikaisemmin tunnistetut vaarat tekoälyn tuottaman tiedon hyödyntämisessä ovat liittyneet ennen kaikkea henkilötietoihin, jota suojaa EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) . Vuonna 2024 on tullut voimaan EU:ssa maailman ensimmäinen tekoälysäädös, jonka tavoitteena on edistää luotettavaa tekoälyä Euroopassa ja sen ulkopuolella varmistamalla, että tekoälyjärjestelmissä kunnioitetaan perusoikeuksia, turvallisuutta ja eettisiä periaatteita, ja puuttumalla erittäin tehokkaiden ja vaikuttavien tekoälymallien riskeihin.

Mutta edelleen suurin uhka on tekoälyn käyttäjä itse jakaessaan omia tai toisten tietoja varomattomasti tai halutessaan tietoisesti vahingoittaa toista tahoa väärennetyllä tai tekaistulla tiedolla (Parkkari, Jani Hukkanen, Virpi Yle. 2023.) Jälkimmäistä kutsumme informaatio- tai kybervaikuttamiseksi asiasta riippuen.

Riskien vastapuolella on runsaasti myös hyötyjä esimerkiksi yleinen tehokkuuden parantuminen, kun tekoäly voi suorittaa tehtäviä nopeammin ja tarkemmin kuin ihmiset sekä tietojen analysoinnin ja ennustamisen helppous, kun tekoäly voi käsitellä suurta määrää tietoa ja tehdä niistä yhteenvetoja päätöksenteon helpottamiseksi. (Saarinko, Joonatan. Careeria. 2023)

Jatkossa pyrin hyödyntämään tekoälyä parhaani mukaan sekä työelämässä että vapaa-ajallani tiedostaen tekoälyn tuomat mahdolliset riskit tiedon tuottamisessa ja sen tuottaman tiedon hyödyntämisessä. Tekoälyä on osattava käyttää ihmisen lailla älykkäästi ja tiedostavasti erilaiset riskit huomioiden.

Maarit Timonen
lehtori
Tulevaisuuden biotalous
Lapin ammattikorkeakoulu

Lopuksi vinkki: miten nämä kuvituskuvat tehtiin yhdessä tekoälyn kanssa

Kuvituskuvat tuotettuna tekoälyllä tekoalykuva.fi sovelluksella kehotteella: Piirrä kuva, jossa tekoälysovellus on jokaisen pikkuapulainen. Pikkuapulainen auttaa ihmisiä jokapäiväisissä tehtävissä (kuva1) kuten kielenkääntämisessä ja lopputyön kirjoittamisessa (kuva2). Pikkuapulainen voi myös toimia vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa sparrarina, keskustelukumppanina ja sihteerinä (kuva3) yhdessä Adobe Fireflyn sovelluksen kanssa Tekoälypohjainen kuvageneraattori: Teksti kuvaksi verkossa – Adobe Firefly. Huomaa kuvissa olevat erot kehotteen muuttuessa tarkemmaksi ja tekoälysovelluksen muuttuessa toiseksi. Kehotteen laatu ja täsmällisyys vaikuttaa olennaisesti tekoälyllä tuotetun kuvan ja tekstin sisältöön.

Maarit Timonen