Mitä sinä kansallisen maaseutuverkoston osallisena haluaisit korostaa maaseutuverkoston toiminnassa vuonna 2026? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa kommentoimalla toimintasuunnitelman luonnosta!
Jälleen on vuosi vierähtänyt ja on aika siirtyä miettimään tulevan vuoden 2026 maaseutuverkostotoimintaa. Elämme muuttuvassa maailmassa, johon myös maaseutuverkostotoiminnassa on syytä varautua.
Kuluva vuosi on ollut maaseutuverkostotoiminnassa kiireinen, mutta mielenkiintoinen. Vuoden 2025 toiminnasta julkaistaan toimintakertomus kevään 2026 aikana, ja siinä valaistaan tarkemmin kuluvan vuoden toimintaa. Suomen CAP-suunnitelman toteutus on hyvässä vaiheessa. Nykyistä rahoituskautta on jäljellä vielä ainakin kaksi vuotta, vuoden 2027 loppuun saakka, joten vielä on hyvää aikaa toteuttaa maaseutuverkoston toimia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkostotoiminta tulee jatkumaan CAP-verkostona myös seuraavan rahoituskauden puitteissa, mutta tulevista toimintaraameista tiedetään lisää kuluvan kauden lopussa.
Maaseutuverkoston ohjausryhmä nosti kokouksessaan vuoden 2026 toimintasuunnitelman painopiste-ehdotuksiksi uudistumisen ja uuden EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kauden 2028–2034 valmistelun tukemisen sekä maaseudun osana huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Mitä sinä kansallisen maaseutuverkoston osallisena haluaisit korostaa maaseutuverkoston toiminnassa vuonna 2026? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa kommentoimalla toimintasuunnitelmaa.
Tutustu maaseutuverkoston toimintasuunnitelman 2026 luonnokseen liitteineen ja kerro ajatuksesi tämän blogin kommenttipalstalla.
Maaseutuverkoston ohjausryhmä käsittelee toimintasuunnitelmaa kokouksessaan 18.12.2025.
Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää toivottaen
Teemu Hauhia
Maaseutuverkostoyksikön johtaja
teemu.hauhia@maaseutu.fi
p. 040 545 4016
Teemu Hauhia
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tiliKommentit
10
MMM: Selkeät painopisteet vuodelle -26, vaikkakin huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus on toki joka vuosi tärkeää
Kiinnitin huomion, että ne kohdat missä huoltovarmuutta oli kirjoitettu auki, olivat ruoka-näkökulmasta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti vesihuollon turvaaminen on kokonaisturvallisuuden yksi tehtävä. Samoin kuin laajakaistayhteyksien turvaaminen koko maassa.
Esim sivulla 10 ” ruuantuotannon ja vesihuollon huoltovarmuus muuttuvassa ilmastossa”
Esim s 17 ” erityisesti kotimaisen ruoantuotannon ja toimintavarman vesihuollon merkitystä huoltovarmuuden, varautumisen ja turvallisuuden teemoissa”
ELY-keskusten muuttuessa Elinvoimakeskuksiksi ja olisi tarvetta nostaa esiin Elinvoimakeskuksen profiilia maaseudun kehittäjänä, rahoittajana ja kumppanina nykyisella ja tulevalla rahoituskaudella.
Hei! Kannatan Petri Svanbäckin ehdotusta siitä, että nostettaisiin esiin elinvoimakeskusten merkitystä laaja-alaisena maaseudun ja maatalouden kehittäjänä sekä rahoittajana niin kuluvalla kuin tulevallakin rahoituskaudella.
Valtakunnallisen hanketoiminnan toimintaa, tuloksia, verkostoja yms. voisi paremmin nostaa esiin toimintasuunnitelmassa. Tarpeita olisi vuoden aikana useammin järjestää esim. valtakunnallisten kehittämishankkeiden hanketreffejä ja muita tilaisuuksia, jossa hanketoimijat kohtaavat. Uusien rahoitettujen valtakunnallisten webinaarien lisäksi tarvitaan käynnissä tai päättyneiden hankkeiden ns. tuloswebinaareja, joissa tuodaan esiin mm. hankkeiden vaikuttavuutta. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja alueilla rahoitettujen hankkeiden yhteisiä teemallisia tilaisuuksia voisi nostaa suunnitelmaan uudentyyppisenä avauksena (esim. ruoka ja matkailu -teemat), ajatuksena nostaa esiin mm. valtakunnallisen ja alueellisen hanketoiminnan yhteyksiä.
Hyvä idea! Voisiko treffeihin tms. tilaisuuksiin ottaa mukaan myös kansallisen maaseutupolitiikan hankkeita, jos ja kun on yhteisiä teemoja. Näin saisi linkitettyä EU-osarahoitteista maaseudun kehittämistä ja kansallista maaseutupolitiikkaa, MANE:n verkostoja ja hankkeita. https://www.maaseutupolitiikka.fi/mita-teemme/tutkimus/rahoitetut-hankkeet
Hyviä nostoja Timolta. Kannatan myös Lauran ehdotusta yhteisistä tilaisuuksista maaseutupolitiikan hankkeiden kanssa. Tilaisuus voisi rakentua esimerkiksi vuoden 2026 painopisteenä olevan kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden ympärille.
Ennallistamissuunnitelma valmistuu vuoden 2026 aikana ja toimeenpano käynnistyy. Olisi loistavaa ja monin tavoin hyödyllistä, jos ennallistamiseen liittyvää viestintää, tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja koulutusta löytyisi Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmasta 2026. Maaseutuverkosto olisi erinomainen kanava ennallistamissuunnitelmaan liittyvien asioiden viestimiseksi maaseudun toimijoille.
Syke kannattaa MMM:n näkemystä ja ehdottaa vesihuollon lisäämistä toimintasuunnitelmaan, erityisesti huoltovarmuutta käsitteleviin kohtiin. Maaseudun vesihuolto on paitsi asukkaiden, mutta myös karjatalouden kannalta elintärkeää.
EIP-ryhmien toiminnan vahvistamiseen liittyviä toimia on kattavasti kuvattu suunnitelmassa. Lisänä voisi olla vaikuttavuuskiihdyttämön toteuttaminen aiemmasta toteutuksesta (v.-24) saatujen hyvien kokemusten pohjalta jalostettuna. Tavoitteena olisi hyödyntää monialaisia tiimejä ja tukea tulosten käytäntöön vientiä, skaalauskeinojen määrittelyä, jatkorahoituksen hakemista ja liiketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheita.
KERÄ-verkoston kommentit toimintasuunnitelmaan: Nykyinen teksti (s. 11):
”Hanketoimijoille maaseutuverkostoyksikkö on varautunut järjestämään teemallisia hanketreffejä mm. Älykkäät kylät -, EIP- sekä ilmasto- ja ympäristöteemaisten sekä varautumiseen ja maatalouden liikkeenjohtoon liittyvien toimenpiteiden aktivoimiseksi ja toimijoiden verkottamiseksi. Spontaanimpaan asiantuntijoiden tapaamiseen kannustetaan verkostoalustan teematreffi-työkalulla.”
Ehdotettu lisäys:
Teemallisiin hanketreffejä voisi sisällyttää myös kestävän kehityksen teeman, joka tukee ilmasto- ja ympäristöteemoja, mutta laajentaa näkökulmaa kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen. Tätä voisi kehittää maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston kanssa, joka jo toimii kestävän kehityksen kysymyksissä ja ylläpitää ekotreffejä.
Lisähuomio viestintään ja koulutuksiin:
Ilmasto- ja ympäristöteeman rinnalla olisi tärkeää nostaa kestävä kehitys viestinnässä ja koulutuksissa omana kokonaisuutenaan. Tämä tukisi hanketoimijoiden osaamista ja vahvistaisi verkoston roolia kestävän kehityksen edistäjänä.
Kestävän kehityksen viikko on vakiintunut valtakunnallinen tapahtuma, joka tarjoaa hyvän alustan verkoston näkyvyydelle ja yhteistyölle. Maaseutuverkosto voisi olla aktiivisesti mukana viestimässä tästä ja kannustamassa hanketoimijoita osallistumaan tapahtumaan – esimerkiksi jakamalla hyviä käytäntöjä ja nostamalla esiin maaseudun kestävän kehityksen ratkaisuja.