Toteutuuko merimetsokannan Euroopan laajuinen hallintasuunnitelma nyt?

Merimetsokannan Euroopan laajuisesta hallintasuunnitelmasta alettiin keskustella Euroopan Unionissa jo 1990-luvulla. Euroopan parlamentti on vaatinut jo vuodesta 2008 saakka komissiota toteuttamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla pienennetään merimetsokantaa kaikin keinoin merkittävästi. Nyt suunnitelmaluonnos on valmistunut, ja ensimmäinen sidosryhmäkuuleminen on 25.4.

Merimetsokannan Euroopan laajuisen hallintasuunnitelman tarpeesta alettiin keskustella Euroopan Unionissa jo 1990-luvulla. Askeleita eteenpäin on otettu kymmenen vuoden välein.

Vuonna 1997 merimetso poistettiin lintudirektiivin liitteestä 1, suojeltavat linnut.

Vuonna 2008 Euroopan parlamentti antoi päätöslauselmansa merimetsokannan eurooppalaisen hallintasuunnitelman laatimisesta merimetsoista kalakannoille, kalataloudelle ja vesiviljelylle aiheutuvien kasvavien vaikutusten vähentämiseksi.

Vuonna 2018 Euroopan parlamentti antoi päätöslauselmansa aiheesta ”Tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala”. Parlamentti vaati komissiota toteuttamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla pienennetään merimetsokantaa kaikin keinoin merkittävästi.

Vuonna 2024 Euroopan komission ja FAO:n erityisrahaston tuella käynnistettiin hanke ”Euroopan laajuisten hallintaohjeiden kehittäminen haavoittuvien ja uhanalaisten kalalajien suojelemiseksi merimetsojen kestämättömältä saalistukselta”. Euroopan sisävesikalastuksen ja vesiviljelyn neuvoa-antava toimikunta (EIFAAC) järjesti samana vuonna merimetsotyöpajan, johon osallistui 26 Euroopan maata. 70 prosenttia osallistujamaista oli sitä mieltä, että kasvavan merimetsokannan hillitsemiseksi tarvitaan merimetsokannan Euroopan laajuinen hallintasuunnitelma.

Luonnos hallintasuunnitelmaksi on nyt valmistunut, ja EIFAAC järjestää siitä perjantaina 25.4. sidosryhmäkuulemisen. Luonnoksessa todetaan mm. seuraavaa:

Merimetsojen saalistuksen vaikutukset jokiin, vesiviljelyaltaille, järville ja rannikkoalueille sekä niihin liittyvät ristiriidat kasvavat edelleen, sillä nykyiset toimenpiteet lintujen aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Yhteisen hallintasuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa valtioiden toimenpiteet ja sääntely, joilla pyritään vähentämään kalankasvatukselle, kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvia vahinkoja. Merimetsojen muuttoluonne tekee ongelmien ratkaisemisen kansallisella tasolla mahdotonta. Maat joissa merimetsokantaa ei säädellä tai säätely ei ole riittävää, toimivat merimetsotuotannon ”hautomoina”.

Merimetsot aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien eurojen vahingot Euroopan kalataloudelle, ja kalatalous on taantunut. Kalastus ei ole syynä monien sisävesien ja rannikkovesien kalakantojen huonoon tilaan. Rannikkovesien kalastuspaine on vähentynyt valtavasti viime vuosikymmeninä, ja virkistyskalastajat ovat siirtyneet suurelta osin pyydystä ja päästä -kalastukseen. Lisäksi nekin kalakannat taantuvat, joita kalastus ei hyödynnä ja joiden elinympäristöjen tila on parantunut. Merimetsot näyttävät olevan yhteinen nimittäjä myös siinä, että EU:n vesipuitedirektiivin vaatimuksia ei saavuteta.

Suunnitelman yleistavoitteeksi on kirjattu: ”Hallita kasvavan merimetsokannan haitallisia vaikutuksia sisävesien ja rannikon kaloihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn sen Euroopan levinneisyysalueella.” Suunnitelman alatavoitteita ovat mm.

– Merimetsojen runsaus Euroopassa on vähennettävä tasolle, jolla niiden saalistuksella ei ole enää huomattavia, mitattavissa olevia kielteisiä vaikutuksia luonnonvaraisiin sisävesi- ja rannikkokalakantoihin, vesiluonnon monimuotoisuuteen tai vesiviljely-yrityksiin, säilyttäen samalla merimetson suotuisan suojelun tason.

– Edistetään sisävesien ja rannikoiden virkistyskalastusta ja kaupallista kalastusta sekä vesiviljelyä harjoittavien yritysten pitkän aikavälin elinkelpoisuutta Euroopassa sekä EU:n ja kansallisen tason elintarviketurvaa ja maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien ja strategioiden täytäntöönpanoa.

Sidosryhmäkuulemisen jälkeen sidosryhmillä on mahdollisuus antaa lisäkommentteja suunnitelmaluonnokseen. Päivitetty versio luonnoksesta esitellään 3. kesäkuuta konferenssissa, joka käsittelee merimetsojen saalistusvaikutusten hallintaa.

Kuva: Niels Jepsen, DTU Aqua

Stakeholder consultation on the draft European Cormorant Management Plan

Maria Saarinen