Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan – mutta miten?

Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan - mutta miten? -työpajan oivallukset.

Käsi ylös, jos tunnistat tilanteen

Hanketiimi pusertaa hankkeen loppumetreillä julkaisun, jonne projektin oivallukset on kirkastettu. Lisäksi järjestetään webinaari, jossa tuloksista kerrotaan kaikelle kansalle. Homma hoidettu, mutta miten opettajat ja neuvojat löytävät tiedon ääreen?

Maatalousalan opettaja valmistelee kurssin sisältöjä hiki hatussa. Mikä uusimmassa tiedossa on olennaista ja sovellettavissa käytäntöön? Miten uusin tutkittu tieto suhteutuu olemassa olevaan ymmärrykseen ja mistä tiedon löytää? Samaa pohtii myös neuvoja, joka miettii millä tarkkuudella innovaatioista kannattaa kertoa viljelijälle. Vaikka molemmilla ammattilaisilla innostusta riittää, aikaa on rajallisesti kiinnostavien tutkimustulosten kääntämiseen opetuksen tai neuvonnan kielelle.

Yhteistä tavoitetta kohti

Hanketiimin, opettajien ja neuvojien päämäärä on samansuuntainen: he haluavat maatalouden kehittyvän entistä paremmaksi ja edistää alan kannattavuutta. Tiedon siirtyminen hankkeista neuvontaan ja opetuksen käyttöön ei ole aukotonta. Tieto selvitystarpeista ei aina myöskään siirry käytännön osaajilta tiedontuottajille.

Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan -työpaja kokosi puolensataa osallistujaa pohtimaan tiedon siirtymisen pullonkauloja ja ratkaisuja Maataloustieteen päivien aattona 7.1.2026 järjestettyyn tapahtumaan. Työpajaan osallistui opettajia, neuvojia, tiedontuottajia ja viestijöitä.

Työpajassa pohdittiin seuraavia kysymyksiä:
• Millaiset materiaalit toimivat opetuksessa ja neuvonnassa?
• Millaiset yhteistyötavat palvelevat parhaiten tiedon tuottajien, opettajien ja neuvojien tiedonvaihtoa?
• Millaiset toimintatavat hankkeiden, opetuksen ja neuvonnan välillä parantavat tiedonvaihtoa?
• Millainen hankeviestintä tavoittaa parhaiten?

Työpajatilan täytti innostunut porina, kun osallistujat pohtivat kinkkisiä kysymyksiä ja jakoivat hyviä käytäntöjä toisilleen.

Työpajan keskeiset oivallukset olivat:

Luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa
• Huolehdi materiaalisi luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta.
• Tietoa tarvitaan tiedonportaiden eri tasoilta: toiset kaipaavat herättelevää aineistoa ennen perustietoon tutustumista. Älä unohda syventävän ammattilaistiedon käyttäjiä.
• Tiedon pirstaleisuus on ongelma. Asiantuntijoiden kirjoittamia katsausartikkeleita, joissa yksittäiset hanketulokset yhdistetään kokonaisuuksiksi, tarvitaan.

Huomio tiedon vastaanottajaan
• Pohdi kohderyhmän tarpeita aineistoja valmistellessasi. Merkitse kohderyhmä julkaisuun.
• Huomioi erilaiset oppimistyylit. Toinen oppii tekemällä, toiselle luontaisin keino oppia voi olla kuuntelu tai näkeminen.
• Taitoja on tärkeää harjoitella myös käytännössä. Tiedeleirikoulussa ja opetusmaatiloilla oppivat niin tiedon tuottajat kuin opiskelijat.

Tiedonvaihdosta yhteiseen tiedon tuottamiseen
• Hanketiimi kannattaa koota siten, että mukana on tiedon tuottajia, opettajia ja neuvojia. Näin vuoropuhelu lisääntyy ja erilaiset tarpeet tulevat paremmin kuuluiksi.
• Kasvokkain tapaamiset ovat tärkeitä: pellonpiennarpäivillä ja muissa kohtaamisissa keskustellessa asiat usein selkiytyvät.
• Työkiertoon osallistuminen auttaa näkemään asioita uusista näkökulmista.

Vinkit viestintään
• Tiivistä, panosta kielen selkeyteen ja aineistojen saavutettavuuteen. Lisäksi on tärkeää, että hakukoneet löytävät materiaalit.
• Perinteisen tekstin lisäksi muista myös blogit, videot, podcastit, havainnolliset kuvat ja muut tavat kertoa asiasta.
• Uutiskirjeet ja lyhyet tietoiskut toimivat viestinnässä. Webinaareista kannattaa tehdä tallenne.
• Järjestä tapahtumia ja työpajoja, joissa kerrot hankkeestasi. Kohtaamiset ovat tärkeitä.
• Varaa viestintään resursseja: osaajia, aikaa ja rahaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.

Älä piilota oivalluksia – hyödynnä Maaseutuverkoston ja AgriHubin mahdollisuudet
• Ole aktiivinen verkostoissa.
• Hyödynnä olemassa olevia aineistopankkeja. Lisää julkaisusi Maaseutuverkoston ja AgriHubin tietopankkiin ja hyödynnä tietopankkia sekä koko muuta verkostoalustaa etsiessäsi tietoa.
• Työpajan osallistujat kaipasivat lisätietoa esimerkiksi vastuullisuusraportoinnista, huoltovarmuudesta ja kotimaisten tuotantopanosten lisäämisestä. Myös Suomen ruokaturvallisuus ja viljelijöiden riittävyys tulevaisuudessa mietityttävät.

Näiden oivallusten lisäksi työpajan post it -lapuilta löytyi monta muuta käytännössä testattua vinkkiä. Eräs työpajan osallistuja totesi palautteessaan, että vaikka olisi ollut mukava nukkua pidempään, kannatti työpajaan osallistua.

Lämmin kiitos työpajan osallistujille ja järjestelyissä mukana olleille hankkeille: Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS), LuomuOPE, Maatila yhteisenä työpaikkana – hyvät käytännöt eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämisessä, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Priodiversity LIFE, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma) sekä Vuokrapellot kuntoon.

Viedään työpajan oivallukset käytäntöön ja kehitetään yhdessä entistä ehompia tapoja tuottaa tietoa yhdessä.

Blogin kirjoittivat Maaseutuverkoston Salla Ruuska ja AgriHubin Susanna Lahnamäki-Kivelä