Työpajan satoa: kokemuksia ja ideoita hiilijalanjälkilaskureiden kehittämiseksi

Luonnonvarakeskuksen Pellonpiennarpäivässä 5.8.2025 Jokioisilla keskusteltiin maatilojen hiilijalanjälkilaskureista. Laskureissa nähtiin paljon potentiaalia, mutta tarvitaan vielä lisää helppoutta, selkeyttä ja avoimuutta, jotta laskenta voisi paremmin toimia maatilan toimintaa kehittävänä voimavarana.

Viime vuosina ruoan hiilijalanjälki on ollut julkisessa keskustelussa usein esillä. Koska hiilijalanjälki vaihtelee suuresti tilojen ja vuosien välillä, on maatilojen käyttöön kehitetty erilaisia hiilijalanjälkilaskureita. Laskureilla pyritään arvioimaan tuotannon ilmastovaikutuksia juuri kyseisellä maatilalla ja löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen. Kuulostaa hyvältä, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa viljelijälle? 

Keskustelimme asiasta elokuun alussa Jokioisilla pidetyssä Viljelykiertojen ja esikasvien pellonpiennarpäivän työpajassa, jossa viljelijät ja asiantuntijat jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään.  

Hiilijalanjälkilaskureita on erityyppisiä 

Hiilijalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarviointiin, jossa tarkastellaan koko tuotantoketjun ympäristövaikutuksia tuotemäärää kohden. Maatilalta voi lähteä valmis tuote suoraan myyntiin tai raaka-ainetta jatkojalostukseen. Jos ketju jatkuu, on maatilan laskenta vasta välivaihe tuotteen koko elinkaaressa. Pääsääntöisesti elinkaariarviointia käytetään tuotteen ympäristövaikutusten vähentämisen tukena sekä markkinoinnissa ja sidosryhmäviestinnässä.  

Elinkaariarviointi on erittäin dataintensiivistä, ja laskenta vaatii useita eri tuotantotoimintaa kuvaavia datatyyppejä, kuten satomäärä, käytetyt viljelypanokset, energian kulutus ja niin edelleen. Kun dataa luovutetaan laskentaa varten, onkin hyvä muistaa tehdä erillinen datasopimus, missä kuvataan mihin tarkoitukseen dataa saa käyttää, kenen toimesta ja kuinka kauan. 

Laskureista tukea oman toiminnan parantamiseen 

Moni työpajaan osallistunut näki laskureissa potentiaalia. Parhaimmillaan ne ovat helppokäyttöisiä ja antavat selkeää tietoa niin viljelijälle kuin sidosryhmille. Niiden avulla voi seurata, miten omat päätökset vaikuttavat päästöihin, vertailla tuloksia muiden tilojen kanssa ja löytää kehityskohteita päästöjen vähentämiseksi. 

Laskurit voivat myös tukea viestintää ja lisätä esimerkiksi kuluttajien tietoisuutta; vastuullisesta toiminnasta on helpompi kertoa, kun sen voi osoittaa konkreettisilla luvuilla. 

Laskureissa vielä kehitettävää 

Vaikka hyviä puolia löytyy, hiilijalanjälkilaskenta ei ole ongelmatonta. Datan laatu vaihtelee, ja eri laskureiden tuloksia on vaikea verrata keskenään johtuen laskureiden käyttämistä erilaisista rajauksista ja menetelmistä. Usea osallistuja koki, että laskureita on liikaa ja olisi selkeintä, jos kaikki käyttäisivät yhtä laskuria, jolloin myös tulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään. Toiveissa oli, että laskenta mahdollistaisi myös kansainvälisen vertailtavuuden. 

Haasteena nähtiin myös se, että viljelijän pitää syöttää samaa tietoa manuaalisesti useaan paikkaan, kuten viljelysuunnitteluohjelmaan ja hiilijalanjälkilaskuriin. Myös viljelijän itsensä saama hyöty hiilijalanjäljen laskennasta koettiin vielä epäselväksi. Laskenta saatetaan toisinaan kokea pikemminkin teollisuuden vaatimukseksi tai markkinoille pääsyn ehdoksi, kuin omaehtoiseksi maatilan kehitystyöksi – varsinkin jos tuotannon kehittämisen hinta ei kata tilalla tehdyn vastuullisuustyön kustannuksia. 

Miltä näyttää tulevaisuuden laskuri? 

Työpajassa ideoitiin myös, miten laskureita voisi kehittää. Osallistujat toivoivat, että laskurit olisivat selkeitä, avoimia ja käytettävissä mobiililaitteilla. Ne voisivat näyttää vertailutietoa, ehdottaa toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja huomioida myös positiiviset vaikutukset, kuten hiilen sidonnan. 

Laskennan helpottamiseksi toivottiin, että laskurit integroituisivat suoraan viljelijöiden jo käyttämiin ohjelmistoihin, jolloin tietoja ei tarvitsisi syöttää käsin moneen kertaan ja laskenta tapahtuisi automaattisesti. Ennen kaikkea toivottiin, että hiilijalanjäljen laskenta toisi konkreettista hyötyä viljelijälle. Se voi tarkoittaa parempaa hintaa, markkinointimahdollisuuksia tai kustannussäästöjä. 

Hiilijalanjälkilaskurit voivat olla erinomainen työkalu kestävän maatalouden kehittämisessä, mutta niiden on oltava viljelijän arkea palvelevia – ei ylimääräinen taakka. Kun tekniset haasteet saadaan ratkaistua, laskenta voi muuttua työläästä tietojen täyttämisestä toimintaa kehittäväksi voimavaraksi. 

Tietokortti: Hiilijalanjäljen laskenta maatilalla

Venla Kyttä, Kirsi Usva ja Liisa Pesonen. Kirjoittavat toimivat Lukessa elinkaariarvioinnin ja maatalouden digitaalisten teknologioiden tutkijoina.