Jatkuvapeitteisiä metsänkäsittelymenetelmiä ovat menetelmät, joissa hakkuun yhteydessä vain osa puustosta hakataan. Jatkuvapeitteistä kasvatusta pidetään lupaavimpana vaihtoehtona torjua turvemaametsien hakkuista aiheutuvaa vesistökuormitusta. Koska ojien kunnostamista ei enää tueta, voi jatkuvapeitteinen kasvatus tarjota suometsien hoitoon sopivilla kohteilla kannattavan vaihtoehdon. Suometsien aktiivinen hoito jatkuvapeitteisiä menetelmiä hyödyntäen on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvä vaihtoehto, koska puuston kasvun aikaansaama hiilinielu on yleensä suurempi kuin turpeen hävikin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Uudet tuulet puhaltavat suometsien hoidossa

Suomen metsien kokonaispuustosta on noin 23 prosenttia suometsiä. Suometsiä ovat kaikki turvemaalla kasvavat metsät. Suomen pyrkiessä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, se edellyttää enemmän hiiltä sitovia toimia erityisesti suometsissä.

Puun tuotannon ohella suometsien hoidossa on otettava huomioon ympäristövaikutukset, ja erityisesti metsien monimuotoisuuden säilyttäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesiensuojelu sekä tarvittaessa metsien ennallistaminen.

Suometsien hoidon tavoitteet ja keinot

Suometsien hoidossa ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää. Menetelmät tulee valita aina kohteen ominaispiirteiden sekä metsänomistajan tavoitteiden mukaan.  Avohakkuun sijasta voidaan suometsissä hyödyntää jatkuvapeitteisiä metsänkäsittelytapoja. Näillä tarkoitetaan poiminta-, pienaukko-, kaistale- ja suojuspuuhakkuita. Oikein toteutettuina ja sopivilla kohteilla peitteiset suometsien metsänkäsittelytavat edistävät puuntuottoa, hiilen sidontaa ja vesiensuojelua.

Erilaiset luonnonhoidon keinot, metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä toteutettuina, edistävät monimuotoisuutta. Kustannustehokkaita luonnonmonimuotoisuuden lisäämiskeinoja, ovat muun muassa riittävien suojakaistojen ja säästöpuiden jättäminen, riistatiheiköt sekä lahopuuston säilyttäminen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ei ole puuntuotantoa pois sulkevaa suometsissä, vaan osa uusimpien metsänhoitosuositusten mukaista toimintaa.

Ojien kunnostus tarkemmassa harkinnassa

Uusimpien metsänhoitosuositusten mukaan  ojien kunnostusta tehdään vain, kun se on välttämätöntä. Tässä yhteydessä merkittäväksi tekijäksi nousee suolle jäävän puuston määrä, joka vaikuttaa veden haihduttamiseen ja vedenpinnan säätelyyn. Peitteiset metsänkäsittelymenetelmät ovatkin nousseet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi suometsän hoidossa ja hakkuissa uudistamisen yhteydessä.

 Suometsien hoidon muutos näkyy metsänomistajan arjessa

Muutokset suometsien hoidossa ja metsäalan toimintaympäristössä näkyvät tukien lisäksi myös metsänhoitosuosituksissa ja toimintaohjeissa, jotka heijastuvat suoraan metsänomistajan arkeen. Metsänhoitosuositusten lisäksi uudistamisessa on huomioitava metsänomistajaa ja metsäalan ammattilaisia koskevat sertifiointimääräykset.

Lisätietoja suometsän hoidon metka-tuesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivulta ja Suometsän puunkorjuun uudet tuulet -hankkeen verkkosivulta metsänhoitosuosituksista ja metsien sertifioinnista.

Tietoa tarjolla:

22.10.2024 klo 10.00–12.00 Peitteisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen ja niille soveltuvien kohteiden esittely maastossa, Oulu

29.10.2024 klo 17.30–19.00 Metsänhoitosuositukset ja sertifiointi – mitä metsänomistajan tulee tietää metsänhoitosuosituksista ja sertifioinnista? (Webinaari, Teams-verkkosovellus)

19.11.2024 klo 17.00 – 18.45 Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta? (Webinaari, Teams-verkkosovellus)

 

Sari Hilli