Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki 2024

Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki 2024: Haasteet ja vaikutukset yksityisille palveluntuottajille ja ammatinharjoittajille

Yksityisiä palveluntuottajia ja ammatinharjoittajia koskeva vuoden 2024 alusta voimaan tullut uusi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki (laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023) on muuttanut oleellisesti jo toimivien yritysten toimintaa ja hidastanut huomattavasti uusia alalle haluavia palveluntuottajia ja ammatinharjoittaja yritystoiminnan aloittamisessa, sekä vaikeuttanut osittain myös yritysten kasvua. Aiemmasta lupa- ja ilmoitusmenettelystä on siirrytty yhtenäiseen rekisteröintimenettelyyn. Soteri rekisterin tarkoitus on koota yhteen kaikki yksityiset palveluntuottajat ja ammatinharjoittajat.  Ajatus on erittäin hyvä, kunhan rekisteröinti tapahtuisi sujuvasti ja ilman kestämättömän pitkää odotusta.

Moni yrittäjä tuskailee tällä hetkellä valvontalain mukanaan tuomien velvoitteiden kanssa. Sote – toimialalla etenkin pienissä kunnissa ja maaseudulla ovat myös yritykset pieniä, yleensä yksinyrittäjiä. Asiakasyön ohella pitäisi ehtiä perehtymään mm. omavalvontasuunnitelman päivittämiseen ja sen toteuttamisen raportointiin ja julkaisemiseen 4 kuukauden välein. Asiakastietolaki tuo omat vaatimuksensa ja moni miettii asiakasrekisterin ja kirjaamisen haasteita tietoturva huomioiden.

Sinänsä hyvä ja tarpeellinen uusi valvontalaki on siis tuonut mukanaan monia haasteita, erityisesti pienille yrityksille ja yksinyrittäjille. Heidän on nyt tasapainoteltava asiakastyön ja uusien hallinnollisten velvoitteiden välillä, mikä voi olla erittäin kuormittavaa ja vie aikaa asiakastyöstä. Rekisteröintimenettelyn hitaus ja monimutkaisuus voivat aiheuttaa turhautumista ja viivästyksiä yritysten toiminnan aloittamisessa tai laajentamisessa. Tämä voi johtaa siihen, että jotkut potentiaaliset palveluntuottajat saattavat jopa luopua ajatuksesta aloittaa toimintaa sote-alalla.

Yksi yksinyrittäjiä haastava ongelma on omavalvontasuunnitelman päivittämisen lisäksi sen toteuttamisen raportointi. Tämä vaatii yrittäjiltä jatkuvaa seurantaa ja dokumentointia, mikä vie aikaa ja resursseja pois varsinaisesta asiakastyöstä. Lisäksi, asiakastietolain vaatimukset tuovat mukanaan omat haasteensa, erityisesti tietoturvan osalta. Yrittäjien on varmistettava, että asiakastiedot käsitellään ja säilytetään turvallisesti, mikä voi vaatia investointeja uusiin järjestelmiin ja koulutukseen.

Valvontalain tavoitteet ovat hyviä ja tärkeitä, mutta sen käytännön toteutus on tuonut mukanaan monia haasteita, jotka vaativat yrittäjiltä sopeutumista ja uusia toimintatapoja. On tärkeää, että yrittäjille on saataville riittävästi tukea ja ohjeistusta, jotta yrittäjät voivat täyttää lain vaatimukset ilman kohtuutonta kuormitusta.

Yhteistyö ja avoin vuoropuhelu viranomaisten ja yrittäjien välillä on avainasemassa näiden haasteiden ratkaisemisessa. On tärkeää, että yrittäjät voivat luottaa saavansa tarvittavaa tukea ja ohjeistusta.  Näin he voivat keskittyä olennaiseen eli laadukkaiden palveluiden tuottamiseen asiakkailleen. Yhteistyön avulla voimme kehittää toimintatapoja ja malleja, jotka helpottavat yrittäjien arkea ja mahdollistavat sujuvamman siirtymän uusiin vaatimuksiin.  Positiivinen asenne ja yhteinen päämäärä auttavat meitä selviämään näistä muutoksista ja löytämään ratkaisuja, jotka tukevat kaikkien osapuolten hyvinvointia ja menestystä. Yhdessä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa sote-palvelut ovat entistä laadukkaampia, kustannustehokkaita ja saavutettavampia kaikille.

 

Kotiin tuotettavat arjen tukipalvelut -hankkeen tavoitteena on tuottaa ja välittää monikanavaisesti tietoa lakimuutoksista, joilla on vaikutusta kotiin sosiaalisina palveluina sekä itsemaksettuina palveluina tuottaviin tukipalveluyrityksiin sekä maaseudulla asuviin asukkaisiin. Tavoitteena on lisäksi saada tietoa kotiin tukipalveluja tuottavien yrittäjien osaamistarpeista koulutussuunnittelua varten. Tiedonvälityshankkeen jälkeen kehitystyötä jatketaan ja laaditaan maaseudulla toimivien tukipalveluyrittäjien ja yrittäjäksi aikovien tarpeisiin soveltuva monimuotoinen ja saavutettava koulutuskokonaisuus.

Hankkeen kohderyhmänä ovat koteihin tukipalveluja tuottavat palveluyritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen palvelujaan sosiaalisina tai itsemaksettavina palveluina. Toinen kohderyhmä on maaseudulla asuvat asukkaat, jotka ostavat palveluja tai aikovat yrittäjiksi.

Heli Peltola, Kotupa -hankkeen asiantuntija ja yrittäjyyden verkko-opettaja