Kaupallinen kalastus saa uutta vauhtia kehityshankkeista, jotka parantavat viestintää, kestävyyden arviointia ja kalakantojen seurantaa. Mutta mitä nämä uudistukset tarkoittavat käytännössä kalastusyrittäjille? Tapio Keskinen kertoo.
Kalastuksen kehittämisohjelma etenee uusilla hankkeilla, joilla tähdätään kaupallisen kalastuksen edellytysten parantamiseen. Juuri hyväksytyt hankkeet keskittyvät muun muassa kalastajien viestintämateriaalien luomiseen, kestävyyden arviointimenetelmien parantamiseen ja kalakantojen seurantaan. Kaken partneriksi saatiin myös uusi tutkimuslaitos, mikä vahvistaa entisestään ohjelman asiantuntijapohjaa.
Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä kalastusyrittäjälle? Käymme läpi tärkeimmät hankkeet ja niiden mahdolliset vaikutukset.
Kalastajalle viestintäapuja päättäjien suuntaan
Suomen Ammattikalastajaliitto (SAKL) käynnistää yhteistyössä Suomen Kalatalouskehityksen kanssa hankkeen, joka keskittyy kaupallisten kalastajien näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Hankkeessa luodaan viestintämateriaaleja, joiden avulla kaupallinen kalastaja voi kertoa päättäjille, lupaviranomaisille ja muille sidosryhmille yrityksestään sekä sen toimintaedellytyksistä helposti ymmärrettävällä tavalla. Selkeä materiaali voi tuoda käytännön hyötyä esimerkiksi kalastuslupien saamiseen ja parantaa kaupallisen kalastuksen yleistä arvostusta. Samalla hanke haastaa kalastajat tarkastelemaan omaa toimintaansa kestävyyden eri näkökulmista. Viestintämateriaalin työstämisen yhteydessä yrittäjällä on mahdollisuus selkeyttää omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan.
Parempia työkaluja kestävän kalastuksen arviointiin
Itä-Suomen yliopisto (UEF) kehittää kuhan ja ahvenen kalastuksen kestävyyden arviointia. Tämä tarkoittaa, että jatkossa kalastuksen vaikutuksia voitaisiin seurata yksikkösaaliiden ja saaliin kokojakauman perusteella.
Työ jakautuu kolmeen kokonaisuuteen:
- Kalanäytteiden keruu kaupallisilta kalastajilta
- Tilastollisten menetelmien kehittäminen
- Kalakantamallien kalibrointi ja vertailuarvojen luonti
Projekti tukee EMKVR-ohjelmaa vahvistamalla kalavarojen hallintaa ja kaupallisen kalastuksen ohjausta tutkimukseen perustuvilla työkaluilla. Vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä kaupallisten kalastajien kanssa sekä hankkeen tulosten hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Tavoitteena on tuottaa selkeitä mittareita, joiden avulla kalastuksen säätelyyn saadaan tarkempaa tietoa, jotta sääntely perustuisi jatkossa entistä enemmän tutkittuun tietoon eikä pelkästään varovaisuusperiaatteeseen.
Tarkempaa dataa kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen tueksi
Jyväskylän yliopiston (JYU) aloite kalastuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2025-2026 pureutuu sekä kaupallisen että vapaa-ajankalastuksen tiedonkeruun kehittämiseen. Tämä sisältää kolme osa-aluetta:
- Lupamyyntiin perustuva vapaa-ajankalastuksen tiedonkeruu – tavoitteena standardoida tietomalli luvanmyyjille.
- Kaupallisen kalastuksen datan hyödyntäminen – uudet kalakanta-arviot ja kalastuskuolevuuden arviointimenetelmät pyyntiponnistustietojen avulla.
- Muikun kalastuksen seuranta- ja ohjausjärjestelmä – kehitetään erityisesti Itä-Suomen alueelle osana ”Viisasti kalastettu” -hanketta.
Tavoitteena on parantaa käytettävissä olevan tiedon laatua, jotta kalastusta voidaan ohjata kestävästi ja tehokkaasti. Erityisesti muikun osalta hankkeen tavoitteena on varmistaa, että kalastus säilyy kestävänä ja ennustettavana, mikä luo pitkällä aikavälillä parempia toimintaedellytyksiä kaupallisille kalastajille.
Mitä seuraavaksi?
Kaken ohjausryhmä on hyväksynyt edellä mainittujen hankkeiden rahoituksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskus on virallisesti hyväksynyt kehittämissuunnitelman päivityksen 10.2.2025. Tämä tarkoittaa, että työt uusien hankkeiden osalta käynnistyvät kevään aikana. Kalastusyrittäjän kannattaa seurata Kaken kuulumisia tarkkaan jatkossakin!
Tapio Keskinen
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tiliKommentit
1
Kun kalastuksen innovaatio-ohjelmaa suunniteltiin, tuotiin ainakin kalaleadereiden taholta esiin, että ohjelman pitäisi keskittyä käytännönläheisiin, kalastajia konkreettisesti hyödyttäviin hankkeisiin. Puhuttiin energiatehokkaista aluksista, pyydystekniikan ja kalankäsittelykoneiden kehittämisestä jne. Tässä blogissa esiteltävissä hankkeissa kehitetään tilastollisia menetelmiä, kalibroidaan kalakantamalleja ja standardoidaan tietomalli vapaa-ajan kalastuksen tiedonkeruusta. Varmasti hyviä asioita, mutta onko KAKE oikea rahoituskanava tällaisille hankkeille?
Muutama kuukausi sitten KAKE:n tiimoilta pidetyssä Teams-tilaisuudessa tuotiin esiin mm. pyydysrakentamisen osaamisen hiipuminen. Perusosaamisen säilymistä voidaan edistää esim. kalaleadereiden rahoittamilla koulutushankkeilla. Toisaalta meillä on kalastajia, jotka koko ajan kehittävät pyydystekniikkaa. Uusien pyydysinnovaatioiden levittäminen ja innovoinnin edistäminen sopisi KAKE:lle.
Edellisen innovaatio-ohjelman tuloksia esitellessään sen vetäjä totesi pyydystekniikasta, että ”tunnistettiin, että sisävesillä käytetään kaupallisessa kalastuksessa rysätyyppisiä pyydyksiä”. Toivottavasti nyt päästään vähän pidemmälle.
Markku Ahonen
Lapin Kalaleaderin kalajaoston jäsen
Lapin kalaryhmän/kalaleaderin aktivaattori 2008-2023