Uusia ratkaisuja hirvivahinkojen torjuntaan kehitteillä – syönninestoaineen dronelevitystä päästään pian kokeilemaan

Viime syksynä käynnistynyt valtakunnallinen HirviDrone-hanke selvittää tekoälyn ja dronejen mahdollisuuksia hirvivahinkojen ehkäisyssä. Lakimuutos mahdollistanee syönninestoaineen droneruiskutuskokeet jo tänä syksynä.

Ruiskudronet tuovat hirvivahinkojen torjuntaan uusia mahdollisuuksia

Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain mittavia vahinkoja erityisesti männyntaimikoissa ja arviolta kymmenien miljoonien eurojen menetykset maanomistajille. Hirvivahinkoja voidaan torjua levittämällä biopohjaista, lampaanrasvasta valmistettua Trico-kauppanimellä myytävää syönninestoainetta taimiin. Levitys on kuitenkin työlästä ja aikaa vievää, sillä se on pääsääntöisesti tehty käsin reppuruiskun avulla, maanomistajan omana työnä.

HirviDrone-hankkeessa tutkitaan dronetekniikan ja tekoälyn mahdollisuuksia hirvivahinkojen ehkäisyssä. Tavoitteena on selvittää, voiko syönninestoainetta levittää ruiskudronella kohdennetusti taimiin, jotka on valittu tekoälyavusteisesti koneoppimista hyödyntäen.

Lainsäädäntö kehittyy

Kasvinsuojeluaineiden, jollaiseksi Trico-syönninestoainekin luetaan, levittäminen ilmasta käsin on kiellettyä. Viime syksynä kasvinsuojeluainelakiin tehty lakimuutos mahdollistaa kuitenkin tätä nykyä dronelevityksen tutkimus- ja kehitystarkoituksissa. Tämä tekee HirviDronesta erityisen ajankohtaisen hankkeen. Kaupallista tai maanomistajan omaa toimintaa päivitettykään laki ei vielä salli, mutta on hienoa, että lainsäädäntö kehittyy ja uusia ratkaisuja päästään testaamaan käytännössä.

Koetoimintaluvasta, sen hakemisesta ja edellytyksistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvinsuojeluaineita testaavien laitosten hyväksymisestä sekä koe- ja tutkimustoiminnasta 353/2025). Päivitetty asetus tuli voimaan kesäkuun lopussa, mikä tarkoittaa sitä, että koetoimintalupia syönninestoaineen ja muiden kasinsuojeluaineiden dronelevitykselle päästään piakkoin hakemaan. Lupaa haetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.

Koetoimintaluvan saamisen jälkeen HirviDrone-hankkeessa lähdetään tekemään ensivaiheen ruiskutuskokeiluja Tricolla. Ensimmäisiä tuloksia käytännön kokeista saamme siis toivon mukaan jo tänä syksynä!

Syönninestoaineen dronelevitys kiinnostaa maanomistajia ja ammattilaisia

Hankkeessa kehitettävä innovatiivinen ratkaisu hirvivahinkojen torjuntaan on herättänyt runsaasti mielenkiintoa maanomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa. Metsäpalveluyrityksille suunnatun kyselyn ja haastatteluiden perusteella useat kymmenet yrittäjät ja organisaatiot ovat kiinnostuneita syönninestoaineen dronelevityksen lisäämisestä osaksi palveluvalikoimaansa tulevaisuudessa.

Syönninestoaineen dronelevitysliiketoiminnan isoimpina esteinä nähdään lainsäädäntö, luvat ja byrokratia sekä investointien tarve – suuren hyötykuorman dronet ovat kalliita. Mahdollista dronelevitysliiketoimintaa edistäviin tekijöihin kuuluvat ammattilaisten näkökulmasta erityisesti dronelevityksen nopeus, helppous ja kustannustehokkuus.

Investointi voi kannattaa etenkin, jos dronelle löydetään lukuisia käyttökohteita maa- ja metsätalouden eri sovellutuksissa. Metsäalalla ruiskudroneja hyödynnetään tällä hetkellä erityisesti metsien boorilannoituksessa, joten Suomessa on myös useita toimijoita, joilla on jo syönninestoaineenkin levitykseen soveltuva laite käytössään. Syönninestoaineen levitys voi pidentää dronen maastokautta loppupäästä, sillä tavallisesti se tehdään syys-lokakuussa keliolosuhteista riippuen.

Hirvivahinkoja torjumalla voidaan saavuttaa monia hyötyjä

Hirvivahinkojen onnistunut torjunta vähentää taloudellisia menetyksiä ja maanomistajan omaa riskiä. Sillä on kuitenkin myös muita kuin taloudellisia hyötyjä. Männyntaimikkoihin kohdistuvan hirvivahinkoriskin vuoksi Suomessa on istutettu kuusta niillekin paikoille, joille se ei luontaisesti sovi, kuten liian kuiville kankaille. Hirvivahinkoja ehkäisemällä voidaan siten edistää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalle. Tämä tukee metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa sekä mahdollisuuksia selvitä myös muista metsätuhoista.

HirviDrone on maaseudun innovaatioryhmän hanke eli EIP-hanke, joka saa Euroopan maaseuturahoitusta. Rahoituksen valtakunnalliselle hankkeelle on myöntänyt Hämeen ELY-keskus. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Suomen riistakeskus. HirviDrone on käynnissä kesäkuuhun 2026 asti.

Blogin kuva: Vesa Tolonen, Suomen metsäkeskus