Varsinaissuomalaiset maaseudun kehittäjät saivat uusia näkökulmia Maaseutuparlamentista

Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestettiin Nurmeksessa 26.–28.9. Varsinais-Suomesta mukana olivat muun muassa Leader Varsin Hyvän NuorisoLeader-asioista vastaava projektipäällikkö Eetu Orava ja ELY-keskuksen maaseutuyksikön tarkastaja Kai Alajoki.

Maasetutuparlamentissa käytiin paljon keskusteluja ja järjestettiin erilaisia työpajoja. Keskustelujen pohjalta laadittiin yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma, joka käsitellään maaseutupolitiikan neuvoston kokouksessa 30.10. Kun julkilausuma on hyväksytty, se jaetaan päättäjille, valmistelijoille sekä kaikille maaseudun arkeen ja elämään, työhön ja yrittäjyyteen, liikkumiseen ja kulkemiseen vaikuttaville tahoille.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti tapahtuman avajaispuheen. Kaikki Maaseutuparlamentin puheet ja keskustelut ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.

Nuoret raportoivat parlamentin tuloksista

Eetu Orava osallistui Maaseutuparlamentissa nuorista koottuun raportööriryhmään, jossa oli osallistujia myös muista Leader-ryhmistä sekä 4H:sta, MTK:sta, Suomen Kylistä ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitosta.

– Pääsimme keskustelemaan merkityksellisistä aiheista niin omissa päivittäisissä keskusteluissa kuin paneelikeskusteluissa. Koostimme tapahtuman ohjelmasta ja käydyistä keskusteluista raporttia, joka valmistuu myöhemmin.

Rapotin lisäksi nuoret pääsivät käymään keskusteluja maaseutupoliittisesta julkilausumasta, lausumaa tehneen työryhmän jäsenten kanssa.

– Erityisen antoisaa tapahtumassa oli keskustelut ja huomiot siitä, että maaseutualuita kohtaavat ongelmat eivät ole ikään sidottuja, vaan ne koskevat meitä kaikkia.

Idearetket johdattivat maaseudun sydämeen

Maaseutuparlamentti käynnistyi idearetkillä, jotka tutustuttivat osallistujat Savon ja Karjalan maaseutuun. Kai Alajoki osallistui Kuopiosta lähteneelle idearetkelle, joka suuntasi Iisalmeen Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampukselle.

– Opiston henkilökunta kertoi meille maaseutualan koulutustarjonnastaan. Meille esiteltiin tuliterä pihattonavetta, jossa on paljon nykyaikaista, työntekoa helpottavaa ja eläinten hyvinvointia edistävää tekniikkaa lanta- ja lypsyroboteista videovalvontaan ja aina lehmien saatavilla oleviin karjaharjoihin. Navetassa käytettiin kuivikkeena lannasta separoitua kuivajaetta, jonka he olivat todenneet hyväksi, paikallisesti tuotetuksi kuivikevaihtoehdoksi.

Navetan ja lehmien ihastelun lomassa käytiin keskustelua muun muassa maatalous- ja luonnonvara-alan koulutuksen tulevaisuudesta, kun oppilaitosten taloudelliset resurssit niukentuvat.

– Bussissa rautavaaralaisen Metsäkartanon nuorisokeskuksen johtaja antoi meille vielä tuhdin tietopaketin nuorisokeskusten toiminnasta Suomessa ja erityisesti Pohjois-Savossa.

Biohiilestä apua maanparannukseen

Perjantaina Alajoki osallistui Maaseudun sivistysliiton järjestämään biohiiletystyöpajaan, jossa hukkapuusta valmistettiin pyrolyysillä biohiiltä.

– Hukkapuun hiili saadaan tällä tavoin pysyvämpään muotoon; lahoamisessa puun sitoma hiili vapautuu muutamassa kymmenessä vuodessa takaisin kiertoon, kun taas biohiilessä hiili säilyy kiinteässä muodossa jopa vuosisatoja. Biohiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena erityisesti puutarhataloudessa, jossa se maahan muokattuna varastoi vettä ja ravinteita ja parantaa näin pellon viljelyolosuhteita.

Työpajan tarkoituksena oli osoittaa, että pienimuotoinen biohiiletys onnistuu helposti esimerkiksi pohjasta umpinaisella kartiohiilettimellä, jossa palavan puun päälle lisätään vähitellen uutta puuta.

– Koska liekit estävät hapen pääsyn kartion alaosaan, puu ei pala tuhkaksi, vaan hiiltyy, jolloin hiili ei myöskään haihdu ilmaan hiilidioksidina. Jos biohiiltä käytetään maanparannukseen peltoviljelyssä, tulisi sitä levittää 11 tonnia hehtaaria kohti. Niin suuret määrät vaativat paljon hiiletettävää materiaalia, minkä vuoksi biohiili soveltuukin ehkä paremmin pienemmän mittakaavan maanparannukseen – ja hiilen varastointiin – esimerkiksi ammatti- ja kotipuutarhoissa.