Viljelijöille parempia tapoja hallita ja hyödyntää oman tuotantonsa dataa

Suomi on liittymässä perustajajäsenenä eurooppalaiseen maatalous- ja elintarvikesektorin digitaali-infrastruktuurikonsortioon, EDIC for Agri-Foodiin. Kuulostaa jännittävältä, mutta mikä se sellainen EDIC on? Juuret juontavat EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030-ohjelmaan.

Viljelijälle tämä ei aluksi juurikaan näy, mutta pitkällä aikavälillä hyödyt ovat suurempia. Raportointi automatisoituu, tiedot liikkuvat paremmin viranomaisten ja palveluiden välillä, tekoälyratkaisut voivat tukea päätöksentekoa ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu. EDICin malli ei anna uutta pääsyä viljelijän dataan viranomaisille, vaan mahdollistaa sen, että viljelijä voi itse päättää, mihin ja miten hänen dataansa hyödynnetään.

EDICiä voi ajatella demokraattisia periaatteita toteuttavana kansanvälisenä organisaationa tai yleishyödyllisenä yhdistyksenä. Se mahdollistaa yhteiset investoinnit, resurssien yhdistämisen ja skaalautuvien ratkaisujen kehittämisen. Tarkoituksena on esim. kotiuttaa EU:n digitaalisen kehityksen rahoitusta yhteisten eurooppalaisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi.

Teknisten kehittämisen lisäksi muutos on myös periaatteellinen: tarkoituksena on vähentää riippuvuutta globaaleista toimijoista ja heidän käyttöehdoistaan. Datan jakamisen lisäksi kiinnitämme huomioita myös datan omistajuuteen ja omistajan mahdollisuuksiin hallita itse dataansa ja siihen liittyviä suostumuksia. Näin EDICin toiminta lisää viljelijän mahdollisuuksia hyötyä täysimääräisesti omasta datastaan esimerkiksi tekoälyratkaisujen, automaation ja riskienhallinnan kautta. Myös elintarvikesektorin toimijat hyötyvät, kun viljelijöillä on turvallinen tapa jakaa tuotetun ruoan alkuperä- tai vastuullisuustietoja.

Ensimmäinen konkreettinen askel on digitaalisen maatila-ID:n ja peltolohkopassin rakentaminen. Rakentamiseen saadaan rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Tarkoituksena on luoda eurooppalainen maatilojen tunnusjärjestelmä, joka yhdistää nykyiset kansalliset tunnukset. Tämä helpottaa rajat ylittävää tietojen käyttöä – mutta vain viljelijän suostumuksella ja EU:n tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.

Työ etenee vaiheittain. EDIC for Agri-Foodin toiminnan odotetaan alkavan 2026 alussa ja konsortion toimintaa vetää Ranska. Ensimmäinen kehitysvaihe 2026–2027 keskittyy perusinfrastruktuurin rakentamiseen ja pilottien käynnistämiseen. Vuosina 2028–2030 järjestelmien on tarkoitus olla laajasti käytössä ja osa koko EU:n yhteistä maatalouden data-avaruuden arkkitehtuuria.

Suomelle perustajajäsenyys on strateginen etu. Se mahdollistaa, että suomalaiset vaikuttavat järjestelmien kehitykseen varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin EU-tason ratkaisut ovat valmiita. Pienelle maalle se on olennaista, sillä jos emme ole mukana, sopeudumme muiden ratkaisuihin myöhemmin. Suomessa kehityshanketta tulee koordinoimaan Luonnonvarakeskus yhdessä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

EDIC for Agri-Food on osa laajempaa eurooppalaista kehitystä, joka pyrkii turvaamaan maatalouden ja elintarvikesektorin datan, teknologian ja tulevaisuuden pysymisen eurooppalaisissa käsissä. Viljelijälle se tarkoittaa vähemmän byrokratiaa, parempia työkaluja ja ennen kaikkea vahvempaa oikeutta omaan dataansa.