Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI 8.7.2026 Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Tänään vuorossa on Kalatalouden ympäristöohjelma. Tutkija Nico Oravainen Kalatalouden ympäristöohjelmasta summasi alkuvuoden kuulumisia: ”Kympin jatkokauden kattava kehittämissuunnitelma kävi ohjausryhmän käsittelyssä ja nyt lähinnä odotellaan rahoituspäätöstä Elinvoimakeskusten suunnalta. Päätösaikataulusta riippuu pitkälti, mitä ehditään tänä kesänä käynnistää. Odotettavissa on kuitenkin päätös vielä ennen juhannusta. Tulevan kenttäkauden toimenpiteissä on tarkoitus mm. selvittää lohen merivaellukselle lähteneiden poikasten heikentynyttä eloonjääntiä lohikantojen laskun taustalla. Tätä on tarkoitus selvittää yhteistyössä merialueen kalastajien kanssa, mm. näytteenottoyhteistyönä. Kympin tulevalla kaudella ohjaavina teemoina ovat varautuminen ilmastonmuutokseen, ennallistamisen vaikuttavuuden parantaminen sekä uusien innovatiivisten seurantamenetelmien, kuten DNA ja isotooppianalytiikan kehittäminen. Luontopohjaisina ratkaisuna jatketaan ympäristövirtaamien tuottamien hyötyjen selvitystä ja siirtoistutusten kokeilua taimenkantojen palauttamiseksi. Lisäksi eDNA-tekniikan käyttökelpoisuutta kalakantojen seurantatutkimukselle parannetaan tutkimalla erilaisia näytteenottoratkaisuita, mm. passiivisia keräimiä.” Mikä on viimeisin asia tai havainto, joka innosti tai yllätti? ”Syke ja Luke selvittävät yhteistyössä vesivoimaan liittyvän kaasujen supersaturaation aiheuttamaa riskiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa kalaistutukkaille on tarkoitus ruveta selvittämään myös Suomessa.” Miltä syksyn työlista näyttää? ”Kiireiseltä – uudet projektit pyörähtävät käyntiin ja kalatalouden innovaatiopäivät ovat 11.-12. marraskuuta Turussa. Syksyllä ei todennäköisesti vielä ole uusista toimenpiteistä muuta kerrottavaa, kuin niiden esittelyä. Tuloksia voidaan odotella sitten talven mittaan ja viimeistään 2028.”
MTvesi-hankkeen yleisötilaisuus Eurajoella: Kuka ratkaisee vesienhallinnan haasteet? + Vierailu Pappilankosken padolla 6.7.2026
Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Vesiviljelyn kehittämisohjelma 1.7.2026 Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Vesiviljelyn kehittämisohjelman tutkija Jouni Vielma, mitä teillä oli Vekessä työn alla tänä keväänä ja kesänä? ”Merialueella tarkastellaan rinnakkain ympäristölupia ja näiden laitosten olosuhteita kuormituksen siedon kannalta. Tavoitteena löytää laitoksia, joissa voisi olla perusteltua hakea suurempaa ympäristölupaa siksi, että vastaaviin olosuhteisiin myönnetty muualla suurempia lupia. Tällainen gradu valmistui kenttätöistä: Klorofylli-a-pitoisuuden vaihtelu kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosassa : intensiivimittaukset kesällä 2025 – OuluREPO Onko jotain erityisen kiinnostavaa meneillään? ”Talven yli kasvatettiin kiertovedessä kirjolohia, jotka sai erilaisia virikkeitä (veden virtaussuunnan vaihtelut) ja joiden annettiin kasvaa täysiä tai jarrutellen. Kalat on nyt verkkoaltaissa Rymättylässä ja seurataan miten ne sopeutuu. Alalla on kokemusta sekä hyvin että huonosti mereen sopeutuneista kiertovesipoikasista.” Miltä syksyn työlista näyttää? ”Kalankasvatuksen Kesäpäivät ja kalatalouden innovaatiopäivät törmäyttää porukkaa ja jakaa tietoa. Teve Kala-kirjan pohjalta aletaan tekemään opintokokonaisuutta verkkoon. Ja poikaskasvatuksen sijainninohjausta varten Veke tuottaa tarvittavaa, vielä puuttuvaa tietoa.” Kuva: Pro Kala ry:n kuvapankki
Ammattikalastusmessujen seminaari esitteli vision ammatin muutoksesta digimaailmaan 29.6.2026 Lahden ammattikalastusmessujen seminaarissa tarkasteltiin ammattikalastuksen tulevaisuutta käytännönläheisestä näkökulmasta. Päivän aikana käsiteltiin sekä kalastusveneen teknistä kehittämistä että uusia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa kalastajan työtä, vähentää hallinnollista työtä ja parantaa kotimaisen kalan kilpailukykyä. Vaikka esitykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, niissä toistui sama ajatus. Uuden teknologian tarkoituksena ei ole korvata kalastajaa, vaan tehdä työstä sujuvampaa, kannattavampaa ja turvallisempaa. Samalla pyritään siihen, että työssä syntyvä tieto saadaan talteen vain kerran ja sitä voidaan hyödyntää automaattisesti useisiin eri tarkoituksiin. Videotallenne: Seminaarin I osa Videotallenne: Seminaarin II osa Veneestä yhä älykkäämpi työväline Kalastusvene työkalusta avustajaksi Seminaarin avauksessa aktivaattori Mika Halttu tarkasteli sitä, millainen voisi olla tulevaisuuden ammattikalastusvene. Esityksen lähtökohtana oli, että sähkömoottori tai automaatio eivät ole itse tarkoitus. Todellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun vene alkaa toimia kalastajan apuna päätöksenteossa. Esimerkkeinä esiteltiin ratkaisuja, joissa vene kerää automaattisesti tietoa pyydyksistä, saaliista, säästä, energiankulutuksesta ja liikkumisesta. Kun nämä tiedot yhdistetään, järjestelmä voisi esimerkiksi ehdottaa missä järjestyksessä pyydykset kannattaa kokea, kuinka usein niitä kannattaa tarkastaa tai mitkä pyydykset ovat olleet kaikkein tuottavimpia. Samalla korostettiin, että nykyisin sama tieto kirjataan usein useaan eri paikkaan. Tulevaisuudessa tiedon pitäisi syntyä työn yhteydessä automaattisesti ja olla käytettävissä sekä kalastajan omassa toiminnan kehittämisessä että viranomaisraportoinnissa. Lataa avausesitys tästä! Sähköistyminen muuttaa koko veneen suunnittelua Tampereen yliopiston apulaisprofessori Jussi Aaltosen esitys avasi sähköveneen suunnittelua insinöörin näkökulmasta. Aaltosen keskeinen viesti oli, ettei sähköistä kalastusvenettä kannata rakentaa vaihtamalla dieselmoottori sähkömoottoriin. Akustojen suuri massa vaikuttaa koko veneen painojakaumaan, vakavuuteen ja rakenteeseen, minkä vuoksi koko alus täytyy suunnitella uudelleen. Erityisen kiinnostava näkökulma oli käyttöprofiilin merkitys. Kalastusvenettä ei kannata suunnitella huippunopeuden mukaan, koska valtaosa työstä tehdään hitaissa nopeuksissa pyydysten laskun, noston ja siirtymien aikana. Rungon optimointi juuri tähän käyttöön voi pienentää energiankulutusta enemmän kuin suuremman akuston asentaminen. Esityksessä käytiin läpi myös potkurin optimointia, CFD-virtauslaskentaa (Computational Fluid Dynamics), kitkaa vähentäviä pinnoitteita sekä komposiittirakenteita. Lisäksi käsiteltiin sähköistymisen käytännön haasteita, kuten akustojen jäähdytystä, turvallisuutta sekä sitä, miksi esimerkiksi vety ei vielä nykytilanteessa ole realistinen vaihtoehto pienille kalastusaluksille. Lataa Aaltosen esitys tästä! Kokemuksia täysin sähköisistä työveneistä Elvene Oy:n Emil Finne esitteli käytännön kokemuksia täysin sähköisten työveneiden kehittämisestä. Esityksessä korostui erityisesti energiatehokkuus. Toimintasäde ei riipu pelkästään akun koosta, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka vähän energiaa vene tarvitsee liikkumiseen. Tämän vuoksi rungon muodolla, painolla ja voimansiirron hyötysuhteella on ratkaiseva merkitys. Kalastajan näkökulmasta sähköveneiden etuina nähtiin pienemmät käyttökustannukset, hiljaisuus, vähäisempi huollon tarve sekä mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Samalla todettiin, että sähköistyminen etenee todennäköisesti vaiheittain eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin. Lataa Elveneen esitys tästä! Älykäs vene on jo tätä päivää Electric Marinen Jani Kylmäluoman esityksessä nähtiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten automaatio on jo tullut työveneisiin. Esiteltyihin ratkaisuihin kuuluivat esimerkiksi GPS-pohjainen paikallaanpito, automaattinen reittiajo, etävalvonta sekä ennakoiva huolto. Tällaiset ominaisuudet eivät korvaa kalastajaa, mutta ne voivat vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa varsinaiseen kalastukseen. Esityksessä korostettiin myös avoimia tiedonsiirtostandardeja ja sitä, että eri valmistajien laitteiden pitäisi pystyä vaihtamaan tietoa keskenään. Tällöin veneestä muodostuu kokonaisuus, jossa navigointi, moottori, akut ja muut järjestelmät toimivat yhdessä. Lataa Electric Marinen esitys tästä! Digitaaliset työkalut helpottavat kalastajan arkea Puhumalla tehtävä saalisraportointi Robocoast EHID -hankeen Saku-Matti Syrjä esitteli käytännössä toimivan demon, jossa saaliin kirjaaminen tapahtuu puhumalla. Kalastaja ilmoittaa esimerkiksi pyydyksen numeron sekä saaliin lajit ja määrät mikrofoniin, minkä jälkeen puheentunnistus muodostaa kirjauksen automaattisesti. Samalla järjestelmä liittää mukaan sijainnin, ajan ja muut tarvittavat tiedot. Esityksen varsinainen ajatus oli kuitenkin laajempi kuin pelkkä puheohjaus. Kun tieto syntyy vain kerran työn yhteydessä, sitä voidaan hyödyntää monessa tarkoituksessa. Pyydyskohtainen saalistieto auttaa seuraamaan pyydysten tuottavuutta, tukee oman kalastuksen kehittämistä ja muodostaa samalla pohjan automaattiselle viranomaisraportoinnille. Lisäksi sama aineisto voisi palvella tutkimusta, ostajia ja koko kalatalouden kehittämistä. Esityksessä todettiin myös, että puheentunnistuksen kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Tarvittava teknologia on jo olemassa eikä edellytä suuria investointeja. Varsinainen haaste on yhteisten toimintatapojen ja sovellusten rakentaminen. Lataa Saku-Matti Syrjän esitys tästä! Digitaalinen kalahuutokauppa – Tieto mukaan myös kalakauppaan International Seafood Consultin Groupin Timo Vetriö esitteli suunnitelman suomalaisesta digitaalisesta kalahuutokaupasta. Lähtökohtana on nykyistä avoimempi hinnanmuodostus, jossa ostajat kilpailevat samoista kalaeristä sähköisessä huutokaupassa. Esityksessä käytiin läpi Ruotsin ja muun Euroopan toimivia huutokauppajärjestelmiä, joissa suurin osa kaupasta tehdään jo verkossa. Ostajat voivat seurata seuraavan päivän tarjontaa etukäteen, tehdä tarjouksia etänä ja saada samalla tarkat tiedot kalan alkuperästä, laadusta ja kalastajasta. Tällainen toimintamalli lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja voi avata suomalaiselle kalalle uusia vientimarkkinoita. Esityksessä korostettiin myös käytännön toteutusta. Huutokauppa tarvitsee toimivan logistiikan, kylmäketjun, sopivan sijainnin, sähköiset maksujärjestelmät ja luotettavan jäljitettävyyden. Pelkkä verkkopalvelu ei riitä, vaan koko toimitusketjun on toimittava saumattomasti. Lataa ISCG:n esitys tästä! Tuoreempi Parempi – kalan matka näkyväksi kuluttajalle asti Päivän viimeisessä esityksessä Olli Kanerva tarkasteli koko kalan toimitusketjua kalastajalta kuluttajalle. Ajatuksena on, että kalastaja kirjaa saaliinsa vain kerran mobiilisovellukseen. Sen jälkeen järjestelmä muodostaa QR-koodin, jonka mukana kalan tiedot kulkevat koko toimitusketjun ajan. Kaupat, ravintolat ja tukut näkevät jo etukäteen, mitä kalaa on tulossa, ja kuluttaja voi myöhemmin nähdä esimerkiksi kalan alkuperän, pyyntiajankohdan ja tuoreuden. Esityksessä painotettiin myös markkinoinnin merkitystä. Kotimaisen luonnonkalan saatavuus vaihtelee nopeasti, mutta tieto saaliista liikkuu usein hitaammin kuin itse kala. Reaaliaikainen tieto voisi auttaa kauppoja ja ravintoloita markkinoimaan päivän saalista heti sen saavuttua ja lisätä samalla kotimaisen kalan näkyvyyttä. Lisäksi sama tietojärjestelmä voisi vähentää hävikkiä, automatisoida osan viranomaisraportoinnista ja tarjota koko toimitusketjulle analytiikkaa esimerkiksi kysynnän vaihteluista. Lataa Olli Kanervan esitys tästä! Yhteenveto Seminaarin aikana puhuttiin sähköveneistä, automaatiosta, tekoälystä, digitaalisista markkinapaikoista ja uusista tietojärjestelmistä. Yksittäisiä teknologioita tärkeämpi havainto oli kuitenkin se, että kaikki esitykset tähtäsivät samaan tavoitteeseen. Kalastuksessa syntyy paljon arvokasta tietoa, mutta tällä hetkellä sitä kerätään hajanaisesti – tai jätetään kokonaan keräämättä – ja sama asia joudutaan usein kirjaamaan useaan kertaan. Päivän aikana esitellyissä ratkaisuissa pyrittiin siihen, että tieto syntyy työn yhteydessä vain kerran. Sen jälkeen sitä voidaan hyödyntää kalastajan oman toiminnan kehittämisessä, viranomaisraportoinnissa, kalan markkinoinnissa, tutkimuksessa ja kaupankäynnissä ilman ylimääräistä työtä. Samalla kalastusvene muuttuu vähitellen pelkästä työvälineestä älykkääksi tuotantovälineeksi. Se voi auttaa navigoinnissa, kerätä tietoa, tukea päätöksentekoa ja välittää tietoa eteenpäin. Kalastajan ammattitaito säilyy edelleen ratkaisevassa asemassa, mutta teknologia voi vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa siihen, mikä on tärkeintä – kalastamiseen.
Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Kalatalouden kehittämisohjelma 23.6.2026 Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Kalastuksen kehittämisohjelman erityisasiantuntija Juhani Hopkins summasi kesän ja syksyn työlistaa seuraavasti: ”Olennaisimmat kaksi asiaa työlistalla ovat Kaikuluotainten kehitys ja testaus, että syksyllä saadaan tutkittua miten hylkeet vaikuttavat kalatalouteen. Päätavoite on tutkia milloin ja kuinka usein hylkeet käyvät rysillä tai viljelykasseilla. Meillä on Naantalissa parhaillaan kaksi kaikuluotainta seuraamassa merialueen toimintaa ympärivuorokautisesti. Mitään merkittävää ei ole vielä näkynyt siellä, mutta ne lähtevät syksyllä uuteen paikkaan, jossa on todennäköisesti enemmän hylkeitä. Toisena työlistalla ovat kalastajahaastattelut mm. hylkeiden vaikutuksesta kalatalouteen ja kalastajiin. Yhdessä nämä kaksi kertovat lisää siitä mitä hylkeet tekevät meressä ja miten se vaikuttaa kalastajiin. Tähän astiset kalastajahaastattelut ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Jokainen toimii vähän eri tavalla kuin muut ja on todella innostavaa kuulla mitä kaikkea ihmiset ovat keksineet. Syksyn työlista näyttää kiireiseltä. Pitää saada kuusi kaikuluotainta merelle seuraamaan hylkeiden toimintaa, ylläpitää niitä, käsitellä data, haastatella kalastajia ja saada koko paketti vielä pysymään sen verran kasassa, että talvella on hyvälaatuista dataa työstettäväksi. LUKE:n erikoistutkija Timo Ruokonen lähetti Kalatalousverkostolle kenttäterveiset Koitereelta: ”Kävin tutustumassa ISCG:n kuharysäprojektiin, jota he tekevät yhteistyössä Krakenia Oyn kanssa. Videossa laitetaan rysän perässä oleva kamera päälle, jolla kuvataan kalojen liikkumista ja käyttäytymistä nielussa. Kävimme tutustumassa ja ottamassa oppia heiltä mahdollisia tulevia Kaken rysäkehityshommia varten. ”
Uusi kalanjalostuksen opintojakso starttaa syksyllä Turun AMK:ssa 16.6.2026 Uusi kalanjalostuksen elintarvikeosaamiseen keskittyvä AMK-tasoinen täydennyskoulutus starttaa syksyllä 2026. Koulutus on suunnattu erityisesti elintarvike- ja kalatalouden parissa toimiville ammattilaisille ja yrittäjille. Syksyn opintojakso kalanjalostuksen prosessit, hygienia ja laadunhallinta starttaa 15.9.2026. Tämä 5 op laajuinen kurssi tarjoaa kokonaisvaltaisen katsauksen kalanjalostuksen keskeisiin prosesseihin, hygieniavaatimuksiin ja laadunhallintaan. Opintojakson toinen osa on suunniteltu keväälle 2027 nimellä kalanjalostuksen tuotekehitys, innovaatiot ja prosessien kehitys. Koulutus toteutetaan avoimen AMK:n opintoina ja pääosin verkko-opintoina mahdollistaen opiskelun joustavasti työn ohessa. Ilmoittautuminen syksyn kurssille on jo käynnissä: turkuamk.fi/kalatalous Kalaverkko AMK -hanke uudistaa kalanjalostuksen koulutusta Kalatalousalan uudistaminen ja uusien osaajien kouluttaminen kalanjalostukseen on tärkeä askel kohti kestävää ja kilpailukykyistä kotimaista kalataloutta. AMK-tasoisen koulutuksen puuttuminen on ollut yksi merkittävä haaste alan kehitykselle. ”Alkava kalanjalostuksen koulutus on eräänlainen pilottikokeilu AMK-tasoisen kalatalouden koulutuksen palauttamisesta. Hankkeen aikana pyrimme juurruttamaan kalanjalostukseen erikoistumisen pysyväksi osaksi elintarvikealan insinööriopintoja Turun AMK:ssa, jolloin voimme hyvin olettaa sen lisäävän kiinnostusta kalatalousalan opintoihin myös muilla koulutusasteilla”, kertoo elintarviketekniikan lehtori Eija Kulju Turun AMK:sta. Hankkeessa käynnistämme Turun AMK:ssa kalan jalostusketjuun ja elintarvikekäyttöön keskittyvän uuden koulutuspolun sekä lisäämme kampnjoilla kalatalousalan ja -koulutuksen vetovoimaa. Lisäksi tuemme Suomen kalatalousalan innovaatioita ja kansainvälistymistä sekä lisäämme alan vuoropuhelua, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä erityisesti koulutuksen alueella. Kaksivuotinen Kalaverkko-AMK hanke on EU:n osarahoittama (EMKVR) Jaakko Korpela
Simpukkaparlamentti avasi uusia näkökulmia järvisimpukoiden hyödyntämiseen 10.6.2026 Kesäkuun Kalaparlamentissa vaihdettiin kalat hetkeksi simpukoihin, kun aiheena olivat järvisimpukat ja niiden mahdollisuudet tutkimuksessa, kasvatuksessa sekä elinkeinokalataloudessa. Tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa käynnissä olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä keskusteltiin siitä, voisiko järvisimpukoista löytyä tulevaisuudessa uusia ratkaisuja vesiviljelyyn, vesienhoitoon tai jopa elintarviketuotantoon. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla:🎥 Simpukkaparlamentin tallenne: https://youtu.be/IG9IgmSP4yY Simpukat vesihomeen torjujina Ville Julkunen Jyväskylän yliopistosta esitteli tutkimusta, jossa isojärvisimpukoiden kykyä suodattaa vedestä vesihomeitiöitä on tutkittu. Vesihome aiheuttaa merkittäviä ongelmia erityisesti kalanviljelyssä ja mädin haudonnassa, joten luonnolliset torjuntakeinot kiinnostavat alaa. Tulokset ovat osoittaneet, että simpukat pystyvät poistamaan vedestä vesihomeitiöitä tehokkaasti. Tutkimus on vielä käynnissä, mutta se avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia hyödyntää simpukoita osana vesiviljelyn biologisia puhdistusratkaisuja. Järvisimpukat uutena mahdollisuutena elinkeinokalataloudelle Ville Kangasniemi Pyhäjärvi-instituutista esitteli SIMPUKKA-hankkeen tuloksia. Hankkeessa on selvitetty muun muassa järvisimpukoiden soveltuvuutta elintarvikekäyttöön sekä niiden mahdollista roolia uutena elinkeinokalatalouden tuotteena. Suomessa elää useita elinvoimaisia suursimpukkalajeja, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Hankkeessa toteutettujen kokeilujen perusteella simpukoilla voisi olla potentiaalia esimerkiksi lähiruokana tai jalostettuna tuotteena. Samalla keskustelua herättivät elintarvikelainsäädäntö sekä uusien tuotteiden markkinoille saattamiseen liittyvät vaatimukset. Kokemuksia simpukoiden kasvatuksesta Jonas Harald kertoi Aktion Österbottenin hankkeessa tehdyistä järvisimpukoiden kasvatuskokeiluista. Tavoitteena on ollut selvittää, voisiko järvisimpukoiden kasvatuksesta muodostua tulevaisuudessa uusi tuotantosuunta tai täydentävä elinkeino. Anita Storm Noviasta puolestaan esitteli pikkujärvisimpukoiden kasvua eri vesiympäristöissä tarkastelleita kokeita. Tulokset osoittivat, että kasvunopeuksissa ja selviytymisessä on eroja eri olosuhteiden välillä, mikä tarjoaa arvokasta tietoa mahdollisten kasvatusmenetelmien kehittämiseen. Keskustelua lainsäädännöstä ja uusista mahdollisuuksista Keskusteluosuudessa pohdittiin erityisesti järvisimpukoiden mahdollista elintarvikekäyttöä sekä siihen liittyviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä. Esille mm. nousi se, miten uusien vesiluonnon tuotteiden käyttöönottoa voitaisiin helpottaa. Yhteinen näkemys oli, että uusia mahdollisuuksia löytyy, mutta niiden hyödyntäminen vaatii sekä lisätutkimusta että selkeitä toimintamalleja tuotteiden turvallisuuden, markkinoille pääsyn ja käytännön tuotannon näkökulmasta. Materiaalit Tallenne🎥 https://youtu.be/IG9IgmSP4yY Esitykset📄 Ville Julkunen – Isojärvisimpukoiden hyödyntäminen vesihomeen biosuodattajina 📄 Ville Kangasniemi – Järvisimpukan kestävä hyödyntäminen elinkeinokalataloudessa 📄 Jonas Harald – Järvisimpukka viljelylajina? 📄 Anita Storm – Pikkujärvisimpukan kasvun selvittäminen erilaisissa vesiympäristöissä Kalaparlamentit ovat Kansallisen kalatalousverkoston avoimia keskustelu- ja tiedonvaihtotilaisuuksia ajankohtaisista kalatalouden teemoista.
Kalan suoramyynti ja yhteistyö ostajien kanssa puhuttivat Kalaparlamentissa 2.6.2026 Toukokuun Kalaparlamentissa pureuduttiin kalan suoramyyntiin sekä kalastajien ja ostajien väliseen yhteistyöhön. Tilaisuudessa kuultiin kokemuksia suoramyynnistä, digitaalisista myyntikanavista, kalastajien ja kalamestarien yhteistyöstä sekä kalan hankinnasta ostajan näkökulmasta. Yhteinen viesti kaikissa puheenvuoroissa oli selvä: kalan suoramyynnissä ja paikallisissa yhteistyömalleissa on paljon mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä koko ketjulta. Digitaalisuus auttaa löytämään asiakkaat Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen Elina Pusaa esitteli valtakunnallista Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hanketta, jonka tavoitteena on helpottaa kuluttajien, ravintoloiden ja kalastajien kohtaamista. Hankkeessa on kehitetty ammattikalastaja.fi-palvelu, jonka avulla asiakkaat voivat etsiä lähialueensa ammattikalastajia ja ostaa kalaa suoraan heiltä. Palvelussa on mukana jo noin 60 kalastajaa eri puolilta Suomea, mutta mukaan toivotaan edelleen uusia toimijoita. Kuluttajille suunnattu markkinointi on käynnissä, ja tavoitteena on lisätä lähikalan näkyvyyttä sekä helpottaa suorien ostokanavien löytymistä. Kalastaja on nykyään paljon muutakin kuin kalastaja Tanja Raivio kertoi Kalakontti Saimaa Oy:n kehitystarinan. Toiminta on vuosien aikana muuttunut merkittävästi: perinteisen kalan myynnin rinnalle ovat nousseet jalostus, verkkokauppa, noutopisteet, ravintolatoimitukset, myyntiauto sekä digitaalinen markkinointi. Raivion mukaan kalastajan työ on nykyään paljon muutakin kuin kalastusta. Päivään voi kuulua jalostusta, logistiikkaa, asiakaspalvelua, markkinointia ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yksittäisen yrittäjän on vaikea hallita kaikkea yksin, minkä vuoksi yhteistyö ja verkostot ovat entistä tärkeämpiä. Puheenvuorossa korostui myös ajatus siitä, että kannattavuus rakentuu usein monesta pienestä purosta. Pelkkä tukkuun myyminen ei aina riitä, vaan lisäarvoa voidaan hakea suoramyynnistä, jalostuksesta ja uusista palveluista. Taru Spring esitteli Etelärannikon Kalaleaderin alueella toteutettua esiselvitystä kalastajien ja kalamestarien yhteistyöstä. Selvityksen perusteella sekä kalastajilla että kaupoilla on edelleen puutteita tiedoissa ja käytännöissä, vaikka kiinnostusta yhteistyöhön löytyy. Spring nosti esiin, että erityisesti suurissa kauppaketjuissa tilaaminen tapahtuu yhä useammin sähköisten järjestelmien kautta. Tämä voi olla haaste pienille toimijoille, mutta samalla digitaalisten toimintatapojen merkitys kasvaa koko ajan. Paikallisen kalan menekkiä voidaan lisätä myös tuomalla kalastaja näkyväksi. Kalastajan oma tarina, lähikalan alkuperä sekä esimerkiksi kaupassa järjestettävät esittely- ja myyntipäivät voivat lisätä asiakkaiden kiinnostusta ja vahvistaa tuotteiden tunnettuutta. Myös jäljitettävyysvaatimukset lisäävät sähköisen tiedon merkitystä koko toimitusketjussa. Ostaja kannustaa ottamaan yhteyttä Kalatukku E. Eriksson Oy:n ostaja Jarco Koskivuori kertoi ostajan näkökulmasta kalastajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Hän rohkaisi kalastajia ottamaan yhteyttä myös paikallisiin ostajiin ja lähikauppoihin eikä tukeutumaan pelkästään tukkukauppaan. Paikallisille tuotteille on kysyntää, mutta yhteistyö vaatii aktiivisuutta molemmilta osapuolilta. Keskustelussa nousi esiin myös eri kalalajien markkinatilanne. Kuha ja ahven ovat edelleen kysyttyjä tuotteita, mutta esimerkiksi hauen arvostusta ja käyttöä pitäisi lisätä. Jalostus nähtiin tässä tärkeänä mahdollisuutena: ruodottomat fileet, kalamassa ja muut jatkojalosteet voivat tehdä vähempiarvoisiksi mielletyistä kalalajeista houkuttelevampia kuluttajille. Myös silakan kulutuksen väheneminen herätti keskustelua. Osallistujien näkemyksen mukaan kalamestareiden osaamisella, tuotteen esillepanolla ja laadunhallinnalla on suuri merkitys siinä, miten kuluttajat kokevat eri kalalajit. Tilaisuuden keskusteluissa korostui, että suoramyynti, lähikala ja kalastajien sekä ostajien välinen yhteistyö eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Parhaimmillaan ne täydentävät perinteisiä myyntikanavia ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia kotimaisen kalan arvon nostamiseen. Katso tallenne ja esitysmateriaalit Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://youtu.be/ZsBgK-Hek94 Tilaisuudessa käytetyt esitysmateriaalit: ESITYS: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin – ammattikalastaja.fi-palveluElina Pusaa, Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus ESITYS: Kalastajan suoramyynnin kehitys SaimaallaTanja Raivio, Kalakontti Saimaa Oy ESITYS: Esiselvityshanke kalastajien ja kalamestarien yhteistyöstäTaru Spring, Taru Spring Oy Jarco Koskivuoren puheenvuoro kuullaan tallenteelta.
