Kalan suoramyynti ja yhteistyö ostajien kanssa puhuttivat Kalaparlamentissa

Toukokuun Kalaparlamentissa pureuduttiin kalan suoramyyntiin sekä kalastajien ja ostajien väliseen yhteistyöhön. Tilaisuudessa kuultiin kokemuksia suoramyynnistä, digitaalisista myyntikanavista, kalastajien ja kalamestarien yhteistyöstä sekä kalan hankinnasta ostajan näkökulmasta.

Yhteinen viesti kaikissa puheenvuoroissa oli selvä: kalan suoramyynnissä ja paikallisissa yhteistyömalleissa on paljon mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä koko ketjulta.

Digitaalisuus auttaa löytämään asiakkaat

Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen Elina Pusaa esitteli valtakunnallista Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hanketta, jonka tavoitteena on helpottaa kuluttajien, ravintoloiden ja kalastajien kohtaamista. Hankkeessa on kehitetty ammattikalastaja.fi-palvelu, jonka avulla asiakkaat voivat etsiä lähialueensa ammattikalastajia ja ostaa kalaa suoraan heiltä.

Palvelussa on mukana jo noin 60 kalastajaa eri puolilta Suomea, mutta mukaan toivotaan edelleen uusia toimijoita. Kuluttajille suunnattu markkinointi on käynnissä, ja tavoitteena on lisätä lähikalan näkyvyyttä sekä helpottaa suorien ostokanavien löytymistä.

Kalastaja on nykyään paljon muutakin kuin kalastaja

Tanja Raivio kertoi Kalakontti Saimaa Oy:n kehitystarinan. Toiminta on vuosien aikana muuttunut merkittävästi: perinteisen kalan myynnin rinnalle ovat nousseet jalostus, verkkokauppa, noutopisteet, ravintolatoimitukset, myyntiauto sekä digitaalinen markkinointi.

Raivion mukaan kalastajan työ on nykyään paljon muutakin kuin kalastusta. Päivään voi kuulua jalostusta, logistiikkaa, asiakaspalvelua, markkinointia ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yksittäisen yrittäjän on vaikea hallita kaikkea yksin, minkä vuoksi yhteistyö ja verkostot ovat entistä tärkeämpiä.

Puheenvuorossa korostui myös ajatus siitä, että kannattavuus rakentuu usein monesta pienestä purosta. Pelkkä tukkuun myyminen ei aina riitä, vaan lisäarvoa voidaan hakea suoramyynnistä, jalostuksesta ja uusista palveluista.

Taru Spring esitteli Etelärannikon Kalaleaderin alueella toteutettua esiselvitystä kalastajien ja kalamestarien yhteistyöstä. Selvityksen perusteella sekä kalastajilla että kaupoilla on edelleen puutteita tiedoissa ja käytännöissä, vaikka kiinnostusta yhteistyöhön löytyy.

Spring nosti esiin, että erityisesti suurissa kauppaketjuissa tilaaminen tapahtuu yhä useammin sähköisten järjestelmien kautta. Tämä voi olla haaste pienille toimijoille, mutta samalla digitaalisten toimintatapojen merkitys kasvaa koko ajan.

Paikallisen kalan menekkiä voidaan lisätä myös tuomalla kalastaja näkyväksi. Kalastajan oma tarina, lähikalan alkuperä sekä esimerkiksi kaupassa järjestettävät esittely- ja myyntipäivät voivat lisätä asiakkaiden kiinnostusta ja vahvistaa tuotteiden tunnettuutta. Myös jäljitettävyysvaatimukset lisäävät sähköisen tiedon merkitystä koko toimitusketjussa.

Ostaja kannustaa ottamaan yhteyttä

Kalatukku E. Eriksson Oy:n ostaja Jarco Koskivuori kertoi ostajan näkökulmasta kalastajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Hän rohkaisi kalastajia ottamaan yhteyttä myös paikallisiin ostajiin ja lähikauppoihin eikä tukeutumaan pelkästään tukkukauppaan. Paikallisille tuotteille on kysyntää, mutta yhteistyö vaatii aktiivisuutta molemmilta osapuolilta.

Keskustelussa nousi esiin myös eri kalalajien markkinatilanne. Kuha ja ahven ovat edelleen kysyttyjä tuotteita, mutta esimerkiksi hauen arvostusta ja käyttöä pitäisi lisätä. Jalostus nähtiin tässä tärkeänä mahdollisuutena: ruodottomat fileet, kalamassa ja muut jatkojalosteet voivat tehdä vähempiarvoisiksi mielletyistä kalalajeista houkuttelevampia kuluttajille.

Myös silakan kulutuksen väheneminen herätti keskustelua. Osallistujien näkemyksen mukaan kalamestareiden osaamisella, tuotteen esillepanolla ja laadunhallinnalla on suuri merkitys siinä, miten kuluttajat kokevat eri kalalajit.

Tilaisuuden keskusteluissa korostui, että suoramyynti, lähikala ja kalastajien sekä ostajien välinen yhteistyö eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Parhaimmillaan ne täydentävät perinteisiä myyntikanavia ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia kotimaisen kalan arvon nostamiseen.

Katso tallenne ja esitysmateriaalit

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://youtu.be/ZsBgK-Hek94

Tilaisuudessa käytetyt esitysmateriaalit:

ESITYS: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin – ammattikalastaja.fi-palvelu
Elina Pusaa, Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus

ESITYS: Kalastajan suoramyynnin kehitys Saimaalla
Tanja Raivio, Kalakontti Saimaa Oy

ESITYS: Esiselvityshanke kalastajien ja kalamestarien yhteistyöstä
Taru Spring, Taru Spring Oy

Jarco Koskivuoren puheenvuoro kuullaan tallenteelta.

Ammattikalastusmessut lähestyvät – nyt on hyvä hetki varata majoitus ja ilmoittautua illalliselle

Ammattikalastusmessut lähestyvät – Lahdessa mukana jo yli 30 näytteilleasettajaa

Ammattikalastusmessuihin on nyt reilu kuukausi aikaa, ja tapahtuman kokonaisuus alkaa olla hyvällä mallilla. Lahden Niemen satamassa 26.–27.6.2026 järjestettävät messut kokoavat yhteen kaupallisen kalastuksen ammattilaisia, alan yrityksiä, sidosryhmiä ja kaikkia kalataloudesta kiinnostuneita.

Näytteilleasettajia on ilmoittautunut mukaan jo yli 30. Messuilla on esillä muun muassa pyydyksiä, kalastusaluksia, kalastustekniikkaa, saaliinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja sekä paljon muuta kaupalliseen kalastukseen ja kalatalouteen liittyvää. Ajankohtainen näytteilleasettajalista löytyy TÄÄLTÄ.

Messut tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua alan kalustoon, tuotteisiin ja palveluihin, mutta myös tavata tuttuja, vaihtaa kokemuksia ja keskustella alan ajankohtaisista teemoista. Tapahtuma on avoin sekä alan toimijoille että kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Nyt on hyvä hetki hoitaa käytännön asiat kuntoon

Koska messuihin on enää reilu kuukausi, nyt on hyvä aika varata majoitus ja suunnitella oma osallistuminen. Lahteen on tulossa messujen ajaksi väkeä eri puolilta Suomea, joten majoitus kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa.

Perjantaina messupäivän jälkeen järjestetään myös messuväen yhteinen illallinen Ravintola Coppassa Lahden keskustassa. Illallinen tarjoaa rennon mahdollisuuden jatkaa keskusteluja messupäivän jälkeen ja viettää iltaa hyvässä seurassa. Ruokailuvaihtoehdot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät messujen sivuilta.

Illalliselle ilmoittaudutaan 29.5. mennessä.

Näytteilleasettajaksi ehtii vielä mukaan

Vaikka näytteilleasettajia on jo runsaasti mukana, mukaan voi edelleen ilmoittautua. Jos yrityksellä tai toimijalla on kaupalliseen kalastukseen, kalatalouteen, tekniikkaan, saaliinkäsittelyyn, kalustoon, palveluihin tai alan kehittämiseen liittyvää esiteltävää, messut tarjoavat hyvän paikan tavoittaa alan toimijoita.

Myös tietoa tapahtumasta saa mielellään jakaa eteenpäin omissa verkostoissa. Mitä laajemmin tieto leviää, sitä paremmin saadaan Lahteen koolle koko alan väkeä.

Tervetuloa mukaan Lahteen 26.–27.6.2026!

Kalakoulu siirtyy kokonaan Piikkiöön Tuorlan kartanon maisemiin

Paraisten kalakoulu, tuttavallisemmin “Fiskis”, on monelle tuttu ja rakas oppimisympäristö, jossa kalatalousosaamista on kartutettu jo vuosikymmenten ajan. Nyt koulun toiminnassa tapahtuu merkittävä muutos: opetus siirtyy kokonaisuudessaan Piikkiöön, Tuorlan kartanon ainutlaatuisiin maisemiin.

Muutoksen taustalla on ammatillisen koulutuksen muuttunut toimintaympäristö. Kyse ei ole yksittäisestä päätöksestä, vaan pidemmän aikavälin kehityksestä: opiskelijamäärät ja valtion rahoitus ovat pienentyneet pysyvästi 1980-luvulta lähtien, ja nykyinen taso on enää murto-osa tuon ajan resursseista. Tämä on pakottanut tarkastelemaan toiminnan rakenteita uudella tavalla.

Nykyiset tilat Paraisilla ovat jääneet vajaakäyttöön. Vaikka alueella toimii myös muutamia yritysvuokralaisia, suuret rakennukset eivät enää vastaa tämän päivän tarpeita. Opetuskäyttöön rakennettu oma vesiviljelylaitos on kärsinyt tästä eniten. Laitoksen pyörittämiseen tarvittavaa opiskelijatyövoimaa ei ole. Vuonna 2024 perustutkinnon kalaviljelijän ammatin valitsi kaksi opiskelijaa, vuonna 2025 ei ainuttakaan ja kuluvana keväänä vain yksi. Tilanne on muuttunut kestämättömäksi. Jatkossa opetamme käytännön vesiviljelyä yhteistyössä yritysten kanssa koululla opittavan teorian lisäksi. Tällä hetkellä meillä voi opiskella kalanviljelijäksi perustutkinnossa sekä vesiviljelijäksi (AT) oppisopimuksella, mikä tarkoittaa alan työpaikkaa.

Siirtyminen Piikkiöön nähdään välttämättömänä sopeutustoimena, mutta myös mahdollisuutena. Tuorlan kartanon alue tarjoaa modernimmat ja tarkoituksenmukaisemmat puitteet opetukselle sekä ympäristön, joka tukee käytännönläheistä oppimista ja yhteistyötä muiden luonnonvara-alan toimijoiden kanssa. Opiskelijoiden näkökulmasta muutos on pelkästään positiivinen, henkilökunnalle sen sijaan vaikeammin nieltävä pala.

Onneksemme Tuorlassa on kilometrin verran rantaviivaa. Paraisten uudehko laituri siirtyy Tuorlaan tuttuine veneineen, kalavedet säilyvät kalastuskaluston myötä. Pienempi ja modernimpi kalankäsittelytila valmistuu kesän 2026 aikana Tuorlan miljööseen, noin 1000 neliötä siivottavaa muuttuu noin 150 neliöön. Jatkamme ammatillista kalatalouden opetusta niin, että käytännön opetus eli ns. käsillä tekeminen säilyy ensisijaisena.

Vaikka fyysinen sijainti muuttuu, Fiskiksen henki säilyy. Opetuksen ydin, ammattitaitoinen henkilökunta ja yhteisöllisyys kulkevat mukana uuteen paikkaan. Samalla siirtyy myös historia – yli 40 vuoden aikana rakentunut perinne ja tunnelma.

Lähtö Paraisilta ei tapahdu kevyin mielin. Monille meistä paikkaan liittyy vahvoja muistoja ja merkityksiä. Nyt tämä ainutlaatuinen yhteisö kuitenkin siirtää juurensa noin kymmenen kilometrin päähän Piikkiönlahden rannalle, uuteen vaiheeseen.

Fiskis ei siis katoa – se muuttaa. Ja jatkaa työtään suomalaisen kalatalouden hyväksi myös tulevaisuudessa.

Mitä uutta innovaatiohakuihin?

Maa- ja metsätalousministeriö avasi maanantaina haettavaksi kuusi kohdennettua määräaikaista hakua pääosin erilaisiin innovaatioteemoihin. Haut on suunnattu yleishyödyllisille hakijoille, eli pääasiassa erilaisille tutkimus- ja kehittämislaitoksille, yhdistyksille ja kehittämisyhtiöille. Kaupallisille yrityksille vastaavat haut ovat jatkuvasti avoinna.

Hakujen avaamisesta tiedotettiin eilen.

Vastaavia hakuja on ollut aiemminkin tällä EMKVR-ohjelmakaudella. Hakuihin tehdään painotuksia kohdistamalla niihin erilaisia valintakriteerien pisteytyksiä. Pisteytysten tarkoitus on auttaa hakemuksien priorisoinnissa siinä vaiheessa kun tukipäätöksiä valmistellaan ja hankkeita vertaillaan. Yleisesti 40 pistettä on minimi hyväksyttävä, mutta kilpailluilla kierroksilla hyväksyttävien hankkeiden kokonaispistemäärät ovat huomattavasti korkeampia. Hakijoiden on siis hakemuksissaan kyettävä perustelemaan hankkeen valintakriteerit.
Hakujen avauspäätöksissä ei perustella eri kriteereitä, mikä antaa tilaa tulkinnoille. Alla eritellään hakukohtaisesti mitä uusia kriteereitä tämänkertaisilla hakukohteilla on. Kriteerien yhteydessä esitetty pohdinta ei ole viranomaisen käsialaa, vaan vapaata tulkintaa nykytilan ja kriteerien valossa.

Kaupallisen kalastuksen haussa aiemmin käyttämättömiä kriteereitä on peräti neljä, ne on esitetty alla lihavoituna. Kaikki uudet kriteerit ovat siis 30 pisteen arvoisia. Näistä ensimmäisenä listattu laadun ja jäljitettävyyden parantaminen on kriteerinä myös vesiviljelyssä – sielläkin ensimmäistä kertaa – ja jalostuksessa. Tämä antaisi mahdollisuuksia esimerkiksi jäljitettävyyteen liittyvien laajojen tietojärjestelmäprojektien yhteishankeeseen, mihin myös kiristyvät jäljitettävyysvaatimukset kannustavat.
Toisena nostona voisi esitellä kalastusmahdollisuuksien parantamisen, mikä voinee houkutella vesialueiden omistajia tai kalatalousalueita vesillepääsyn hankkeisiin.

  • Hanke edistää kalatalouden yritystoiminnan kestävää kasvua. 30
  • Hanke parantaa yritystoiminnan kannattavuutta 30
  • Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista. 30
  • Hanke edistää pienimuotoista rannikko- tai sisävesikalastusta. 10
  • Hanke vähentää hylkeiden tai muiden eläinten aiheuttamia vahinkoja. 30
  • Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa. 10
  • Hanke toteutetaan yhteistyössä tutkimuslaitoksen tai vastaavan tahon kanssa. 10
  • Hankkeella edistetään osaamisen kehittämistä. 30
  • Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. 30
  • Hankkeella parannetaan kalastusmahdollisuuksia. 30

Vesiviljelyn määräaikaisessa haussa on kolme ennen käyttämätöntä kriteeriä. Myös tässä uudet kriteerit ovat 30 pisteen arvoisia. Erikoisin uusi valintakriteeri liittyy luomuvesiviljelyyn. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mukana myös kalastuksessa ja eri sanoin jalostuksessa. Tämä on melko hyvin linjassa myös vesiviljelyn osittain korotettuun investointitukeen. Toki näissä se voi tarkoittaa myös pyrkimystä alkutuotannon päästöjen ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen.

  • Hanke edistää kalatalouden yritystoiminnan kestävää kasvua. 30
  • Hanke parantaa toiminnan kannattavuutta. 30
  • Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista. 30
  • Hanke liittyy hylkeiden tai muiden eläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. 40
  • Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa. 10
  • Hanke toteutetaan yhteistyössä tutkimuslaitoksen tai vastaavan tahon kanssa. 10
  • Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. 30
  • Hanke edistää eläinten hyvinvointia. 40
  • Hanke edistää luomuvesiviljelyä. 30

Jalostuksen haussa on vain yksi uusi valintakriteeri. Ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat ilmastonmuutoskriteeriin verrattavia, ja siten linjassa alkutuotannon toiveiden kanssa.

  • Hanke edistää kalatalouden yritystoiminnan kestävää kasvua. 30
  • Hanke edistää kalatalouden sivuvirtojen arvon lisäystä. 30
  • Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena tai muuna korkean arvon tuotteena. 30
  • Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista. 30
  • Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä tai käyttöönottoa. 10
  • Hanke toteutetaan yhteistyössä tutkimuslaitoksen tai vastaavan tahon kanssa. 10
  • Hanke vähentää toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. 30

Menekinedistämisen haussa ei ole uusia kriteerejä, koska kaikki valittavissa olevat kriteerit ovat olleet jo aiemmin käytössä ainakin vuoden 2024 haussa. Myös tällä kertaa valintakriteeristö on varsin laaja, ainoastaan sertifikaattien käyttöönotto ei ole listassa mukana. Harvemmin käytössä olleet kriteerit on kuitenkin alla olevassa merkitty kursiivilla. Kriteereistä voi päätellä vaikkapa tarvetta uusille kalatuotteille. Jalostussektorin investoinnit ovat olleet viime vuodet sangen pieniä, joten uudet tuotteet olisivat varmasti koko toimialalle tärkeitä.

  • Hanke edistää kalatalouden yritystoiminnan kestävää kasvua. 30
  • Hanke edistää kalatalouden sivuvirtojen arvon lisäystä. 30
  • Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena tai muuna korkean arvon tuotteena. 30
  • Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista. 30
  • Hanke edistää toimialaa koskevaa vuoropuhelua. 10
  • Hanke edistää kansainvälistymistä. 30
  • Hanke edistää kalatalousalan sisäistä tai ulkoista yhteistyötä. 30

Ympäristöteemojen hauissa vain kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeissa on yksi uusi valintakriteeri käytössä. Listan viimeisenä oleva valikoivuuden ja sivusaaliiden vähentämisen kriteeri on rankattu peräti 40 pisteen arvoiseksi, joten painotus on selkeä. Valikoivuuden parantaminen nimenomaan kalavarojen kehittämishankkeissa onkin mielenkiintoinen haaste. Yleensä pyynnin valikoivuutta tai sivusaalisasioita on kehitetty kalastuksen hankkeissa, mutta tätä kriteeriä ei ole siellä käytettävissä.

  • Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä tai käyttöönottoa. 10
  • Hanke toteutetaan yhteistyössä tutkimuslaitoksen tai vastaavan tahon kanssa. 10
  • Hanke tukee kalakantojen hyvää tilaa. 30
  • Hanke parantaa kalastuksen valikoivuutta tai vähentää kalastuksen sivusaalista. 40

Kalataloudellisten kunnostusten hankkeissa on käytössä samat valintakriteerit kuin aiemminkin. Kunnostusten hankkeet siis löytynevät vastaavanlaisista hankkeista kuin aiemminkin.

  • Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä tai käyttöönottoa. 10
  • Hanke toteutetaan yhteistyössä tutkimuslaitoksen tai vastaavan tahon kanssa. 10
  • Hanke tukee kalakantojen hyvää tilaa. 30
  • Hanke edistää vesiekosysteemien biologista monimuotoisuutta, suojelua ja ennallistamista. 30

Ja vielä lopuksi tärkein! Edellä esitetyissä arvioissa on analysoitu vain uusia valintakriteereitä. Pisteytyksessä kuitenkin ratkaisevat kokonaispisteet, eivät pisteet tietystä yksittäisestä kriteeristä. Jokainen ”perinteisempikin” kriteeri on siis aivan yhtä tärkeä. Eikä pelkästään uusia kriteereitä tavoittelemalla voi saavuttaa vaadittavaa pistemäärää, jos kilpailua haussa esiintyy. Tosin joillain aiemmilla hakukierroksilla yksittäisiin kohteisiin on löytynyt vain yksi hakemus.

Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning – stöd för utbildning och utveckling inom branschen

Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning har sina rötter i år 1995, då Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning – Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö grundades. Stiftelsens ursprungliga syfte var att ordna huvudsakligen svenskspråkig sjöfartsutbildning samt utbildning inom fiskerinäringen på både finska och svenska, samt att främja utövandet av dessa näringar.

År 2011 förnyades stiftelsens verksamhet och namnet ändrades till sitt nuvarande: Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning r.f. – Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö r.y. Samtidigt preciserades uppdraget till att stödja finsk- och svenskspråkig utbildning inom fiskeri- och naturresurssektorn samt att främja näringsverksamheten inom fiskeri, naturresurser och sjöfart.

Stiftelsens styrelse beviljar bidrag på basis av ansökningar. Stödet riktas särskilt till ordnande av utbildning inom fiskeri- och naturresurssektorn, utvecklings- och forskningsverksamhet samt till främjande av utbildning inom sjöfart och andra naturresursbaserade näringar.

Under årens lopp har antalet ansökningar och deras innehåll varierat. Även bidragsbeloppen har varierat, men hållits på en rimlig nivå. Tyngdpunkten ligger tydligt på stöd till utbildning. Fler ansökningar har kommit från fiskerisektorn, medan sjöfarten varit något mindre representerad.

Det är särskilt viktigt för stiftelsen att stödja projekt som har svårt – eller i vissa fall omöjligt – att få finansiering från annat håll. Exempel på sådana är studerandes egna projekt, olika informationsmaterial samt utbildningar som ordnas av fiskare själva, såsom undervisning i fiskhantering för barn. Projekten är i regel praktiskt inriktade och snabbt genomförbara, med ett tydligt fokus på att främja utbildningen inom branschen.

Årets ansökningsomgång är nu öppen:
Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning | Åbolands Fiskarförbund rf

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – tukea koulutukseen ja alan kehittämiseen

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin perustettiin Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning – Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö. Säätiön alkuperäisenä tarkoituksena oli järjestää pääasiassa ruotsinkielistä merenkulun opetusta sekä kalatalousalan opetusta suomeksi ja ruotsiksi, sekä edistää näiden elinkeinojen harjoittamista.

Vuonna 2011 säätiön toiminta uudistui ja nimi muuttui nykyiseen muotoonsa: Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö r.y. – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning rf. Samalla säätiön tehtävä täsmentyi tukemaan kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta sekä edistämään kalatalouden, luonnonvara-alan ja merenkulun elinkeinojen harjoittamista.

Säätiön hallitus myöntää avustuksia hakemusten perusteella. Tukea suunnataan erityisesti kalatalous- ja luonnonvara-alan koulutuksen järjestämiseen, kehittämis- ja tutkimustoimintaan sekä merenkulun ja muiden luonnonvara-alojen koulutuksen edistämiseen.

Vuosien varrella hakemusten määrä ja sisältö ovat vaihdelleet. Myös myönnettyjen avustusten suuruus on ollut vaihteleva, mutta kohtuullinen. Painopiste on selkeästi koulutuksen tukemisessa. Hakemuksia on tullut enemmän kalatalouden puolelta, kun taas merenkulun alalta niitä on ollut hieman vähemmän.

Säätiölle on erityisen tärkeää tukea kohteita, joihin rahoitusta on vaikea saada muualta. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi opiskelijoiden omat hankkeet, erilaiset esitteet sekä kalastajien itse järjestämät koulutukset, kuten kalankäsittelytaitojen opettaminen lapsille. Hankkeet ovat tyypillisesti käytännönläheisiä ja nopeasti toteutettavia projekteja, jotka edistävät alan koulutusta konkreettisella tavalla.

Tämän vuoden avustushaku on nyt avoinna:
Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning | Åbolands Fiskarförbund rf