Ihana kamala maaseutu -seminaari: Maallemuutto rakennetaan muuttaja kerrallaan

Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen loppuseminaari “Ihana kamala maaseutu” kokosi 28.4.2026 Merikarvialle Koivuniemen Herran Farmille yli 60 maaseudun kehittäjää, kuntien edustajaa ja asumiskokeiluihin osallistuneita. Päivän aikana tarkasteltiin maallemuuttoa monesta näkökulmasta – kokemuksista tutkimustietoon ja tulevaisuuden suuntaviivoihin. Seminaarin keskeinen viesti oli selkeä: maaseudun vetovoima ei synny sattumalta, vaan se rakennetaan yhteistyöllä, pitkäjänteisellä kehittämisellä ja konkreettisilla ratkaisuilla.

Tilaisuuden avaussanat lausui Juha Vanhapaasto, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja, joka on itse ollut mukana hankkeen hakuprosessissa kartoittamassa yhdessä kuntien kanssa kehittämistarpeita ja rakentamassa yhteistä tahtotilaa Älykäs kylä -teemaisen hankkeen hakemiselle. Nyt toteutetun hankkeen toimenpiteistä on valmistumassa Älykäs kylä -strategia, josta voi tutustua hankkeen toteuttamiin kehittämistoimiin, niiden toteutukseen ja oppeihin. Sieltä voi poimia parhaat maallemuuton edistämisentoimet omaan kuntaan, joten seuraa julkaisujamme.

Pelkkä markkinointi ei riitä

Kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä muistutti puheenvuorossaan, että kunnissa on panostettu erityisesti maallemuuton markkinointiin ja näkyvyyteen. Sen rinnalla tarvitaan kuitenkin enemmän konkreettisia toimia, jotka helpottavat muuttoa käytännössä.

Keskeiset kysymykset ovat edelleen samat: löytyykö sopiva koti, onko työtä ja toimivatko arjen palvelut.
Niilivuo nosti esiin myös muuttuvat asumisen tarpeet. Yksinasuvien määrän kasvu ja erilaisten elämäntilanteiden yleistyminen haastavat maaseudun tarjoamaan monipuolisempia asumisratkaisuja.

Hänen viestinsä tiivistyi ajatukseen, että maallemuutto ei ole kampanja – vaan prosessi, joka rakentuu yksilöllisesti, muuttaja kerrallaan.

Suomen Kylien kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo korosti, että euron tontit eivät enää ole toimiva kampanja vaan asumiselle on tarjottava erilaisia vaihtoehtoja. Vuokra-asuminen ja yhden hengen taloudet ovat lisääntyneet viimeisimpinä vuosina. Kuva Leena Saloniemi.

Konkreettisia tuloksia ja oppeja

Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa maaseudun vetovoimaa kehitettiin 2,5 vuoden ajan yhdeksän kunnan yhteistyönä. Työssä yhdistyivät viestintä, asumisen kehittäminen, kokeilut ja kuntien välinen yhteistyö.

Hankkeen tuloksia esittelivät projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma ja hankekoordinaattori Noora Elonen. He korostivat, että aktiivinen ja monikanavainen viestintä oli keskeisessä roolissa hankkeen vaikuttavuuden kannalta. Hankkeen aikana julkaistiin lähes 30 artikkelia ja noin 250 somepostausta, joiden lisäksi saavutettiin lähes 50 mediaosumaa ja yli 1500 someseuraajaa. Yhteistyötä vahvistettiin kuuden webinaarin ja kymmenien kuntien yhteisten tapaamisten kautta, mikä lisäsi maaseudun näkyvyyttä ja toi kehittämistyön lähelle ihmisiä.

Verkostosta vetovoimaa- yhteistyöhankkeen tuloksia esittelemässä Noora Elonen ja Noora-Mari Syväluoma. Kuva Jasmin Rikkonen.

Samalla tehtiin konkreettisia avauksia asumiseen ja arkeen: hankkeessa tuotiin näkyväksi 45 tyhjillään olevaa asuntoa, kehitettiin 10 etätyötilaa ja tuotettiin 31 asukastarinaa kuvaamaan maaseudun arkea aidosti ja samaistuttavasti. Lisäksi asumisen tapahtumapäivä kokosi yhteen 168 tapahtumapistettä ja 56 asuntoesittelyä. Asumiskokeilut olivat hankkeen keskiössä, ja niiden kautta 43 osallistujaa pääsi tutustumaan maaseudun arkeen 20 toteutetun kokeilun myötä.

Hankkeessa toteutettiin myös 12 kappaletta nuorille suunnattuja työharjoittelu- ja kesätyöpaikkavideoita, jotta nuoret tuntisivat oman kuntansa yrityskenttää paremmin ja hakeutuisivat töihin kotikuntaansa. Hankkeen vaikuttavuus syntyi kuntalaisten ja yritysten osallistamisesta ja siksi erilaisia yhteistyökumppaneita haluttiin seminaarissa myös muistaa. Hankkeen yritysyhteistyökumppanina palkittiin Alvarin leipomo Karviasta. Kuva Jasmin Rikkonen.

“Maallemuuttoa ei voi jättää sattuman varaan. Kuntien on rakennettava pohja valmiiksi: tarjottava selkeä tieto asumisesta, tuotava esiin aito arki asukastarinoiden kautta ja huolehdittava, että muuttaja löytää tarvitsemansa tiedon helposti. Samalla on tärkeää tehdä näkyväksi etätyön mahdollisuudet ja arjen sujuvuus. Näin syntyy valmius ottaa uudet asukkaat vastaan”, summaa Noora-Mari Syväluoma hankkeen tuloksia.

Asumiskokeiluissa koettu arki vahvisti muuttopäätöksiä

Hankkeen näkyvin toimenpide olivat asumiskokeilut, joissa kymmenet osallistujat pääsivät kokemaan maaseudun arkea käytännössä. Syväluoma ja Elonen tiivistivät asumiskokeilujen merkityksen osuvasti:
“Asumiskokeiluilla saavutettiin maalle muutosta haaveilevalle tunneside ja tietoisuus paikkakunnasta, mutta muuttopäätökseen vaikuttaa edelleen työn ja kodin löytyminen.”

Seminaarin paneelikeskustelussa kokemuksiaan jakoivat muun muassa Helsingistä Kihniöön asumiskokeiluun saapuneet Elina Brusila ja Lassi Uusitalo sekä Porista Siikaisiin ja Karviaan osallistuneet Marika Hiltunen ja Tanja-Annika Sillanpää.

Keskustelussa nousi esiin monia arjen havaintoja muun muassa helposti liikuttavista välimatkoista harrastusten monipuoliseen kirjoon ja ihmisten lämpimään kohtaamiseen, mutta ehkä mieleenpainuvin kommentti kuultiin Marika Hiltuselta, joka totesi räntäsateen ja pimeyden olleen maaseutuviikolla arjen luksusta.

Pohjois-Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla viime syksynä olleista asumiskokeilijoista saatiin paneelikeskustelijoiksi Elina ja Lassi (tuoleilla oikealla) sekä Marika ja Tanja-Annika. Ikaalisten kylissä maaseudun kehittämishanketta vetävä Päivi Kalliokoski on luotsannut jo Ikaalisten kokeilujen lisäksi asumiskokeiluita Hämeen kylissä (tuolilla vasemmalla). Seminaaripäivää oli juontamassa Kaisa Löfgren. Kuva Noora Elonen.

Kokemukset osoittivat, että maaseudun arki voi yllättää positiivisesti. Luonnonläheisyys, rauha, yhteisöllisyys ja mutkaton ilmapiiri nousivat vahvoiksi vetovoimatekijöiksi. Samalla asumiskokeilut vahvistivat monelle ajatusta siitä, että maallemuutto on realistinen vaihtoehto – kunhan arjen perusasiat, kuten työ ja asuminen, loksahtavat kohdilleen.

Seminaarissa korostui vahvasti viestinnän rooli. Maaseutua ei kannata markkinoida kiiltokuvana, vaan aitona arkena. Potentiaaliset muuttajat haluavat tietää, millaista elämä kunnassa oikeasti on – ei vain mitä palveluja siellä on.

Asukastarinat, konkreettiset esimerkit ja arjen kuvaaminen nousivat keskeisiksi keinoiksi rakentaa uskottavaa mielikuvaa. Samalla muistutettiin, että tiedon tulee olla helposti löydettävää, saavutettavaa ja yhä useammin myös monikielistä.

Iltapäivän huipentumana nähtiin maaseudun harrastamisen kirjoa, kun Merikarvian Lukon cheerleading-tytöt esiintyivät Koivuniemen Herran messunavetassa seminaariyleisölle. Kuva Jasmin Rikkonen.

Rohkeutta olla oma itsensä

Seminaarin päätteeksi koomikko Jussi Lankoski nosti esiin kuntien viestinnän ristiriidan: moni kunta kertoo ensimmäisenä, kuinka nopeasti sieltä pääsee pois. Huumorin kautta esiin nousi tärkeä viesti – maaseutua ei tarvitse selitellä. Aidot vahvuudet, omaleimaisuus ja rohkea viestintä tekevät kunnasta kiinnostavan.

Loppuseminaari osoitti, että maaseudun kehittämisessä on otettu tärkeitä askeleita. Yhteistyö, kokeilut ja käytännönläheinen tekeminen ovat tuottaneet tuloksia, joille on hyvä rakentaa jatkoa. Keskeinen oivallus on, että maaseudun vetovoima syntyy kokemuksista ja kohtaamisista – ja niitä voidaan tietoisesti rakentaa.

Maaseudun tulevaisuus ei synny yksittäisistä kampanjoista, vaan arjen teoista, kohtaamisista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Verkostosta vetovoimaa -hanke on osoittanut, että suunta on oikea – nyt tärkeintä on jatkaa siitä, mihin yhdessä päästiin.

Ihana kamala maaseutu -seminaarin toteutuskin mukaili hankkeen nimeä, Verkostosta vetovoimaa. Yhdessä teemme maaseudusta Kamalan ihanan paikan asua ja elää. Yhteiskuvassa Noora Elonen, Kaisa Löfgren, Jussi Lankoski, Juha Vanhapaasto, Pauli Pukaralammi ja Noora-Mari Syväluoma. Kuva Jasmin Rikkonen.

Lisätietoja hankkeesta

Seminaari toteutettiin osana Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimaa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke. Osarahoittajana toimii Euroopan unionin maaseuturahasto, ja hankeaika on 1.1.2024–30.6.2026. Lisätietoa hankkeesta https://aktiivinen.fi/tietoa-meista/asiantuntijapalvelut/verkostosta-vetovoimaa/

Yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi
040 190 9440

Hankekoordinaattori Noora Elonen
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora.elonen@kankaanpaa.fi
040 577 1300

Monitoimijainen innovaatioleiri vauhdittaa älymaataloutta

Mitä saadaan aikaan, kun viljelijät, maatalousneuvojat, tutkijat ja teknologiayritysten osaajat lyövät viisaat päänsä yhteen kahdeksi päiväksi ratkaistakseen älymaatalouden kiperiä haasteita? Marraskuussa 2025 Siuntiossa tähän kysymykseen saatiin vastaus TechCoach-innovaatioleirillä. Kyseessä ei ollut perinteinen seminaari tai koulutus, vaan intensiivinen yhteisinnovoinnin menetelmä /toimintamalli – eräänlainen maatalouden hackathon – jossa monialaiset tiimit kehittivät ratkaisuja älymaatalouden ongelmiin. Lyhyessä ajassa syntyi paitsi joukko tuoreita ideoita, myös vahva yhteishenki ja jaettu ymmärrys erilaisten toimijoiden välille. 

TechCoach on EU-rahoitteinen hanke, joka pyrkii kuromaan umpeen viljelijöiltä puuttuvaa tukea ja tietoa älymaatalouden teknologioiden hyödyntämiseen ja käyttöönottoon Euroopassa. Hankkeessa järjestetään viisi innovaatiotyöpajaa, joissa konkretisoidaan EU:n monitoimijaista lähestymistapaa (Multi-Actor Approach -periaatetta (MAA)). Olennaista monitoimijuudessa on, että eri sidosryhmät – viljelijöistä neuvontaorganisaatioiden edustajiin ja tutkijoista AKIS-edustajiin – otetaan mukaan innovointiin alusta asti. Siuntion leirillä nähtiin, kuinka tämä periaate vauhditti uusien ideoiden syntyä ja käytännön ongelmien ratkaisemista ennennäkemättömällä tavalla (Ludwig 2026).  

Kaikki mukaan innovoimaan – monialainen yhteistyö on älymaatalouden moottori 

Siuntion TechCoach-innovaatioleirillä mukaan valittiin monipuolinen osallistujajoukko hakemusten perusteella. Leirille osallistui viljelijöitä eri puolilta Suomea, maatalousneuvojia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijoita, maaseudun kehittäjiä, nuoria agrologeja sekä agri-teknologia yritysten kehittäjiä. Tiimit rakennettiin tietoisesti eri alojen osaajista, jolloin jokaista ennalta määriteltyä haastetta voitiin tarkastella useasta näkökulmasta ja jalostaa mahdollisimman toimiviksi. 

Jo lyhyen yhdessäolon aikana monialainen yhteistyö osoittautui hedelmälliseksi. Yhdistämällä viljelijöiden käytännön kokemukset neuvojien paikallistuntemukseen, tutkijoiden tietopohjaan ja teknologiayritysten ratkaisuihin syntyi ideoita, jotka olivat yhtä aikaa innovatiivisia ja käytännöllisiä. Tiimien ehdotukset vastasivat viljelijöiden arjen haasteisiin, mutta ehdottivat niihin ennakkoluulottomia uusia ratkaisuja. Samalla eri alojen toimijat oppivat toisiltaan: viljelijät hok­sasit uusia tapoja hyödyntää teknologiaa, ja tutkijat ja viranomaiset saivat syvemmän ymmärryksen maatilojen arkisista realiteeteista. Tällainen yhteiskehittäminen ja vertaisoppiminen synnytti jaettua tietoa ja luottamusta, jota perinteisissä yksisuuntaisissa neuvontatilanteissa on vaikea saavuttaa. 

TechCoach-innovaatioleiri todisti, että monitoimijainen yhteiskehittäminen on tehokas keino purkaa älyteknologioiden käyttöönoton esteitä. Kun eri toimijat tuodaan saman pöydän ääreen jo ideoinnin alussa, he löytävät yhteisen ymmärryksen ongelmista ja sitoutuvat kehitettyihin ratkaisuihin. Leirin konkreettisena tuloksena syntyi neljä uutta ratkaisuehdotusta maatilojen haasteisiin, esimerkiksi peltojen käytön tehostamiseen, viljelijöiden vertaisoppimisen vahvistamiseen, älymaatalouden edelläkävijä-tilojen tunnistamiseen sekä tukipalvelujen kehittämiseen älyteknologian käyttöönoton tueksi. Parhaaksi ideaksi nousi digialustalle rakennettava pellonvuokrauspalvelu, jonka avulla hyödyntämättömiä peltoja saataisiin paremmin viljelykäyttöön. Se palkittiin yksinkertaisuutensa ja konkreettisuutensa ansiosta. Yksittäisiä ideoita arvokkaampaa oli kuitenkin itse yhdessä tekemisen tapa: viljelijät, neuvojat ja muut asiantuntijat ratkoivat ongelmia yhteistuumin ja tasavertaisesti. Tämä prosessi loi selvästi paitsi uusia ajatuksia, myös keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä. Monet osallistujista totesivat kynnysten uusien ideoiden kokeiluun madaltuneen – ja leirillä tutustuneet ihmiset suunnittelevat jo jatkavan yhteistyötä myös leirin ulkopuolella. 

 

Yhteisinnovoinnin avaimet – tehokas fasilitointi ja intensiivinen työskentely 

Pelkkä sekoitus eri alojen osaajia ei itsessään takaa uusia innovaatioita – tarvitaan huolellinen prosessin suunnittelu ja fasilitointi, jotta yhteisinnovointi pääsee vauhtiin. TechCoach-innovaatioleirillä panostettiin vahvasti etukäteisvalmisteluun ja leirin rakenteeseen. Noin kuukausi ennen tapaamista järjestettiin virtuaalinen kick-off-tilaisuus ja avattiin yhteinen verkkotyöalusta, jossa osallistujat saivat ennakkotehtäviä. He tutustuivat ennalta annettuihin haasteaiheisiin ja aloittivat ideoinnin jo etukäteen. Näin osallistujat saapuivat leiripäiville ikään kuin samoilta viivoilta – kaikki tunsivat haasteiden taustat ja olivat ehtineet hieman tutustua toisiinsa jo ennen kasvokkain tapaamista. Tämä säästi kallista aikaa varsinaisten leiripäivien aikana ja auttoi ryhmiä pääsemään suoraan asian ytimeen. 

Itse leiripäivät olivat hyvin intensiivisiä. Työskentely eteni selkeän aikataulun mukaan ja siihen sisältyi useita mentorointikierroksia. Kuusi kokenutta mentoria kiersi tiimeissä antamassa palautetta ja haastamassa ryhmiä hiomaan ideoitaan. Mentoriparit viettivät kerrallaan noin 20 minuutin jaksoja jokaisen tiimin parissa ja vaihtoivat sitten ryhmää, jolloin jokainen tiimi sai useita tuoreita näkökulmia asiantuntijoilta. Tämä mentorien kierrätysmalli osoittautui erittäin tehokkaaksi – jo ensimmäisen päivän iltaan mennessä monien ideoiden fokus terävöityi huomattavasti saadun palautteen ansiosta. Eräs mentoreista totesikin ilahtuneena, kuinka “konseptit kirkastuivat yhdessä yössä”, kun uusia näkökulmia tuotiin mukaan. 

Innovaatioleirin ilmapiirin rakentaminen oli myös tärkeässä roolissa. Kaikki osallistujat majoittuivat ja työskentelivät samassa leirikeskuksessa, ja pitkien ponnisteluiden jälkeen rentouduttiin yhdessä suomalaisittain saunomalla sekä iltapalan merkeissä. Rennossa illanvietossa tittelit unohtuivat ja ideat sinkoilivat vapaammin. Tämä auttoi luomaan luottamuksellisen ympäristön, jossa jokainen uskalsi tuoda esiin keskeneräisiäkin ajatuksia ilman pelkoa arvostelusta. Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa myös epämuodollisesti, yhteinen tekeminen tiivistyy ja sitoutuminen kehittyviin ideoihin vahvistuu entisestään. 

Monialainen osallistujajoukko, huolella toteutettu fasilitointi (ennakkotehtävät, jäsennelty aikataulu, mentorirotaatio) ja yhteisöllinen ilmapiiri loivat yhdessä puitteet, joissa uusia ideoita todella syntyi. Tällaisessa asetelmassa maatalousneuvojat eivät olleet vain yksin tiedon jakajia, vaan yksi joukosta innokkaita kehittäjiä. Kun jokainen osallistuja kokee olevansa yhteiskehittäjä, myös ideoiden omistajuus jakautuu kaikille – ja into niiden toteuttamiseen kasvaa. 

Siuntion TechCoach-innovaatioleiri tarjosi innostavan esimerkin siitä, miten monitoimijaryhmät voi ruokkia maatalouden innovaatioita ja vauhdittaa uusien asioiden käyttöönottoa.  Se tuotti paitsi joukon lupaavia ideoita, myös sytytti osallistujissa uutta intoa, oppimisen kulttuuria ja verkostoitumista. Yhdessä tekemällä oppii parhaiten – ja samalla voi keksiä jotain sellaista, mikä muuttaa kokonaisen alan toimintatapoja. Kun toisilleen aiemmin tuntemattomat ihmiset ja ideat kohtaavat inspiroivassa ympäristössä, on seurauksena usein juuri sitä kehitystä, jota maaseudun ja maatalouden uudistuminen tarvitsee. Innovaatioiden siemenet on kylvetty – nyt niiden kasvua on aika vaalia yhteistyön voimin. 

Gilbert Ludwig, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 

Maria Suomela, ProAgria Keskusten Liitto 

 

Viite: 

Ludwig, G.X. 2026 (toimituksessa). Co-innovation and multi-stakeholder advisory services to drive adoption of smart farming Technologies at the Farm Level. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 44. 

Haku Innovaatiotorille nyt auki – ratkaisut ja keksinnöt esiin

Onko hankkeessanne kehitetty uusi ratkaisu maa-, metsä- tai puutarhatalouteen? Haluatteko tehdä kehitystyön näkyväksi ja keskustella innovaatiosta yrittäjien ja kehittäjien kanssa?

Innovaatiotori järjestetään MaatalousKonemessuilla Helsingissä 8.–10.10.2026, ja mukaan haetaan nyt innovaatioita kehittäviä hankkeita sekä uusia ratkaisuja esitteleviä toimijoita.

Etsimme Innovaatiotorille

  • eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeita,
  • maa-, metsä- ja puutarhatalouden innovaatio- ja teknologiahankkeita,
  • muuta innovatiivista toimintaa tai innovaatioiden syntymistä tukevaa toimintaa,
  • kansainvälisiä toimijoita, joiden ratkaisut sopivat Suomen toimintaympäristöön.

Tavoitteena on tuoda esiin uusia ideoita, käytännön ratkaisuja ja kehitystyötä, jotka vievät maa-, metsä- ja puutarhataloutta eteenpäin.

Uusimmat ideat, teknologiat ja ihmiset kohtaavat

Innovaatiotori tarjoaa hankkeille mahdollisuuden:

  • tehdä kehitystyötä näkyväksi
  • kohdata yrittäjiä ja muita alan ammattilaisia
  • saada palautetta, uusia ideoita ja näkökulmia
  • verkostoitua muiden kehittäjien kanssa
Vuoden 2024 Innovaatiotorilla Matti Kilpeläinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta esitteli öljyhampun sivuvirroista tehtyjä vähähiilisen rakentamisen tuotteita.

Hae mukaan

Hakuaika on avoinna 11.8.2026 asti. Osallistuminen on hankkeille maksutonta. Matka-, majoitus- ja omien materiaalien kustannukset jäävät osallistujien katettavaksi.

Hae mukaan täyttämällä hakulomake: Innovaatiotori 2026

Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.

Lisätietoja: Tuija Kallio, verkostokoordinaattori, Maaseutuverkosto, tuija.kallio(at)maaseutu.fi

Kotimaisen kasviproteiinin tulevaisuus – havaintoja HuMu-hankkeen Loimaan koulutuspäivästä

Huoltovarmuutta ja muutoskestävyyttä (HuMu) -hankkeen koulutuspäivässä 24.3.2026 käsiteltiin kotimaisen valkuaiskasvituotannon nykytilaa, kehitystarpeita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Asiantuntijat korostivat sekä viljelyteknisiä että rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat valkuaisomavaraisuuteen ja tilojen toimintaedellytyksiin.

Rohkeutta kokeiluihin ja katse uusiin kasvilajeihin

Anu Ellä (osk. Länsi-Maito) esitteli EU CAP Networkin valkuaiskasviryhmän havaintoja ja totesi, että herne, härkäpapu, virnat ja apila ovat jo pohjoisia vahvuuksia mutta Euroopassa yleinen kikherne tullee jollain aikavälillä Suomeenkin. Suomalaiset viljelijät voisivat rohkeammin kokeilla uusia kasveja, sillä kasvuolosuhteiden muuttuminen tuo mahdollisuuksia uusien kasvien viljelyyn.

🫛 Anu Ellän top-2 suositukset varsinaissuomalaisille tiloille:

  • kikherne
  • sinimailanen

Valkuaisomavaraisuudessa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

Marjo Keskitalo (Luke) nosti esiin, että Suomen valkuaisomavaraisuus on 27 %, mutta potentiaalia olisi huomattavasti enemmän. Typensidonta ei kuitenkaan aina toimi odotetusti, sillä maan rakenne, hivenainepuutokset ja viljelykierto vaikuttavat ratkaisevasti onnistumiseen. Uusina vaihtoehtoina Varsinais-Suomeen hän nosti linssin, keltalupiinin ja soijan. Keskitalo korosti myös, että kasvintuotannon tutkimusrahoituksen niukkuus hidastaa uusien kasvien kehitystä.

🫛 Marjo Keskitalon top-2 suositukset:

  • hirssi
  • linssi

Teollisuuden kokemuksia ja käytännön oppeja pellolta

Tuukka Huhdanmäki (Apetit) esitteli yrityksen kokemuksia kikherneen viljelystä vuodesta 2019. Kikherne vaatii kevyen maan eikä siedä märkyyttä, mutta sopii hyvin kuiville ja rannikkoalueiden pelloille. Lokalahden koelohkolta saatiin hyviä kokemuksia. Härkäpapua on myös testattu paljon, mutta sopivien tuorelajikkeiden löytäminen on haastavaa.

🫛 Tuukka Huhdanmäen top-2 suositukset:

  • härkäpapu
  • linssi

Kotimainen rehu vaihtoehtona tuontisoijalle

Taneli Marttila (A-rehu) kuvasi mahdollisuuksia korvata tuontisoija kotimaisella herneellä, joka soveltuu hyvin broilerirehuihin. Haasteita tuovat tuholaiset ja viljelykierron rajoitteet. A-rehu tekee mielellään viljelysopimuksia ja tavoite on päästä kokonaan eroon soijasta. Yhtiö on jo vähentänyt soijan käyttöä merkittävästi.

Työpajoista viesti: ratkaisut ovat olemassa, mutta niitä pitää tukea

Työpajakeskusteluissa esiin nousivat valkuaiskasvituotannon keskeiset rajoitteet, kuten viljelyosaamisen ja tiedon puute, peurat, lajikekehityksen hitaus sekä resurssien niukkuus. Ruokaturvaa voisivat parantaa tasaisemmat sadot, parempi vesitalous, tuotantosopimukset ja tuettu kokeilukulttuuri. Suurimpia ilmastoriskejä ovat märkyys ja seisova vesi. Mahdollisuuksina nähtiin uudet kasvilajit, kotimaisen jalostuksen kasvu, huoltovarmuuden parantaminen ja taloudellisen hyödyn jääminen Suomeen. Tuotantoa voivat lisätä hyvä hinta, kysyntä, muiden onnistumiskokemukset ja typensidonnan hyödyt. Maan kasvukunnon paraneminen koettiin tärkeäksi, sillä se lisää satovarmuutta ja tuottavuutta. Tukijärjestelmiin toivottiin joustavuutta uusille kasvilajeille ja kokeiluihin.

 

Tilaisuuden materiaalit löytyvät HuMu-hankkeen nettisivuilta https://varsinais-suomi.mtk.fi/humu , ja niihin kannattaa ehdottomasti tutustua – kasviproteiinin tulevaisuutta rakennetaan nyt.


Off season matkailussa: missä mennään ja miksi kehittää nyt

Off season matkailussa: missä mennään ja miksi kehittää nyt

Off season osaamisryhmä aloitti toiminnan yhteisellä työpajalla huhtikuussa, jossa orientoiduttiin yhteiskehittämisen teemaan. Off season -osaamisryhmän tavoitteena on vahvistaa maaseutumatkailun kehittäjien tuotekehitysosaamista erityisesti sesongin ulkopuolisten tuotteiden näkökulmasta. Työskentelyssä perehdytään tuotekehitysprosessiin, tunnistetaan uusia kohderyhmiä ja kehitetään konkreettisia hankeaihioita. Ryhmän ennakkokyselyn perusteella Off season nähdään monilla alueilla yhä ennen kaikkea hiljaisena ajanjaksona – jopa 70 % vastaajista määrittelee sen näin. Samalla kuitenkin 30 % tunnistaa jo siihen liittyviä mahdollisuuksia ja potentiaalisia kohderyhmiä, vaikka yhtä moni kokee vielä epävarmuutta. Epäselvyys korostuu erityisesti kohderyhmien osalta: puolella vastaajista käsitys off season -asiakkaista on vielä hahmottumaton, 40 %:lla suunta on olemassa, mutta ei tarkasti määritelty, ja viidennes ei ole vielä tunnistanut kohderyhmiä lainkaan.

Piilevä kysyntä, hyödyntämätön kasvu

Off season -kehittämisen tarve korostuu entisestään, kun tarkastellaan alan toimijoiden tunnistamia haasteita. Suurimpina esteinä nähdään kohderyhmien tunnistaminen ja tavoittaminen – kenelle tuotteita tulisi kehittää ja miten nämä asiakkaat saavutetaan. Myös markkinointi ja viestintä koetaan haastaviksi, erityisesti viestin kohdentamisen ja kirkastamisen osalta. Lisäksi yhteistyön ja koordinoinnin puutteet, kuten yrittäjien sitouttaminen ja rajalliset resurssit, hidastavat kehittämistä. Alueelliset lähtökohdat, kuten saavutettavuus ja vetovoimatekijät, asettavat omat reunaehtonsa. Samalla on hyvä tunnistaa, että off season ei ole kysynnän puutetta vaan hyödyntämätön kasvumahdollisuus: tasaisempi kassavirta, parempi kannattavuus, enemmän työtä henkilöstölle ja vähäisempi hintakilpailu ovat kaikki saavutettavissa. Kansainvälinen kysyntä ei myöskään noudata Suomen sesonkeja, ja matkailun trendit – kuten työn ajallinen joustavuus, hyvinvoinnin korostuminen, autenttisuuden arvostus ja matkustamisen rytmien hajautuminen – tukevat ympärivuotista kysyntää. Keskeinen haaste onkin siinä, että kysyntä näyttäytyy epäselvänä: kohderyhmät jäävät liian yleiselle tasolle, asiakasymmärrys ja motiivit ovat puutteellisia ja tarjonta nojaa yhä vahvasti sesonkiin. Kun tähän yhdistyvät saavutettavuuden ja palveluiden rajoitteet, syntyy kuilu kysynnän ja tarjonnan välille – juuri siihen off season -kehittämisellä voidaan vastata.

Juuri näistä edellä mainituista syistä off season -tuotteiden kehittäminen on tärkeää – se auttaa kirkastamaan kysyntää, tunnistamaan oikeat asiakasryhmät ja muuttamaan hiljaiseksi koetun ajan aidoksi liiketoimintamahdollisuudeksi.

Tervetuloa mukaan osaamisryhmän toimintaan!

Osaamisryhmätoiminta on osa valtakunnallista Rural Finland Tourism Hub -hanketta.

Kuva Visit Finland.