Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan – mutta miten?

Käsi ylös, jos tunnistat tilanteen

Hanketiimi pusertaa hankkeen loppumetreillä julkaisun, jonne projektin oivallukset on kirkastettu. Lisäksi järjestetään webinaari, jossa tuloksista kerrotaan kaikelle kansalle. Homma hoidettu, mutta miten opettajat ja neuvojat löytävät tiedon ääreen?

Maatalousalan opettaja valmistelee kurssin sisältöjä hiki hatussa. Mikä uusimmassa tiedossa on olennaista ja sovellettavissa käytäntöön? Miten uusin tutkittu tieto suhteutuu olemassa olevaan ymmärrykseen ja mistä tiedon löytää? Samaa pohtii myös neuvoja, joka miettii millä tarkkuudella innovaatioista kannattaa kertoa viljelijälle. Vaikka molemmilla ammattilaisilla innostusta riittää, aikaa on rajallisesti kiinnostavien tutkimustulosten kääntämiseen opetuksen tai neuvonnan kielelle.

Yhteistä tavoitetta kohti

Hanketiimin, opettajien ja neuvojien päämäärä on samansuuntainen: he haluavat maatalouden kehittyvän entistä paremmaksi ja edistää alan kannattavuutta. Tiedon siirtyminen hankkeista neuvontaan ja opetuksen käyttöön ei ole aukotonta. Tieto selvitystarpeista ei aina myöskään siirry käytännön osaajilta tiedontuottajille.

Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan -työpaja kokosi puolensataa osallistujaa pohtimaan tiedon siirtymisen pullonkauloja ja ratkaisuja Maataloustieteen päivien aattona 7.1.2026 järjestettyyn tapahtumaan. Työpajaan osallistui opettajia, neuvojia, tiedontuottajia ja viestijöitä.

Työpajassa pohdittiin seuraavia kysymyksiä:
• Millaiset materiaalit toimivat opetuksessa ja neuvonnassa?
• Millaiset yhteistyötavat palvelevat parhaiten tiedon tuottajien, opettajien ja neuvojien tiedonvaihtoa?
• Millaiset toimintatavat hankkeiden, opetuksen ja neuvonnan välillä parantavat tiedonvaihtoa?
• Millainen hankeviestintä tavoittaa parhaiten?

Työpajatilan täytti innostunut porina, kun osallistujat pohtivat kinkkisiä kysymyksiä ja jakoivat hyviä käytäntöjä toisilleen.

Työpajan keskeiset oivallukset olivat:

Luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa
• Huolehdi materiaalisi luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta.
• Tietoa tarvitaan tiedonportaiden eri tasoilta: toiset kaipaavat herättelevää aineistoa ennen perustietoon tutustumista. Älä unohda syventävän ammattilaistiedon käyttäjiä.
• Tiedon pirstaleisuus on ongelma. Asiantuntijoiden kirjoittamia katsausartikkeleita, joissa yksittäiset hanketulokset yhdistetään kokonaisuuksiksi, tarvitaan.

Huomio tiedon vastaanottajaan
• Pohdi kohderyhmän tarpeita aineistoja valmistellessasi. Merkitse kohderyhmä julkaisuun.
• Huomioi erilaiset oppimistyylit. Toinen oppii tekemällä, toiselle luontaisin keino oppia voi olla kuuntelu tai näkeminen.
• Taitoja on tärkeää harjoitella myös käytännössä. Tiedeleirikoulussa ja opetusmaatiloilla oppivat niin tiedon tuottajat kuin opiskelijat.

Tiedonvaihdosta yhteiseen tiedon tuottamiseen
• Hanketiimi kannattaa koota siten, että mukana on tiedon tuottajia, opettajia ja neuvojia. Näin vuoropuhelu lisääntyy ja erilaiset tarpeet tulevat paremmin kuuluiksi.
• Kasvokkain tapaamiset ovat tärkeitä: pellonpiennarpäivillä ja muissa kohtaamisissa keskustellessa asiat usein selkiytyvät.
• Työkiertoon osallistuminen auttaa näkemään asioita uusista näkökulmista.

Vinkit viestintään
• Tiivistä, panosta kielen selkeyteen ja aineistojen saavutettavuuteen. Lisäksi on tärkeää, että hakukoneet löytävät materiaalit.
• Perinteisen tekstin lisäksi muista myös blogit, videot, podcastit, havainnolliset kuvat ja muut tavat kertoa asiasta.
• Uutiskirjeet ja lyhyet tietoiskut toimivat viestinnässä. Webinaareista kannattaa tehdä tallenne.
• Järjestä tapahtumia ja työpajoja, joissa kerrot hankkeestasi. Kohtaamiset ovat tärkeitä.
• Varaa viestintään resursseja: osaajia, aikaa ja rahaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.

Älä piilota oivalluksia – hyödynnä Maaseutuverkoston ja AgriHubin mahdollisuudet
• Ole aktiivinen verkostoissa.
• Hyödynnä olemassa olevia aineistopankkeja. Lisää julkaisusi Maaseutuverkoston ja AgriHubin tietopankkiin ja hyödynnä tietopankkia sekä koko muuta verkostoalustaa etsiessäsi tietoa.
• Työpajan osallistujat kaipasivat lisätietoa esimerkiksi vastuullisuusraportoinnista, huoltovarmuudesta ja kotimaisten tuotantopanosten lisäämisestä. Myös Suomen ruokaturvallisuus ja viljelijöiden riittävyys tulevaisuudessa mietityttävät.

Näiden oivallusten lisäksi työpajan post it -lapuilta löytyi monta muuta käytännössä testattua vinkkiä. Eräs työpajan osallistuja totesi palautteessaan, että vaikka olisi ollut mukava nukkua pidempään, kannatti työpajaan osallistua.

Lämmin kiitos työpajan osallistujille ja järjestelyissä mukana olleille hankkeille: Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS), LuomuOPE, Maatila yhteisenä työpaikkana – hyvät käytännöt eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämisessä, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Priodiversity LIFE, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma) sekä Vuokrapellot kuntoon.

Viedään työpajan oivallukset käytäntöön ja kehitetään yhdessä entistä ehompia tapoja tuottaa tietoa yhdessä.

Blogin kirjoittivat Maaseutuverkoston Salla Ruuska ja AgriHubin Susanna Lahnamäki-Kivelä

Agrologien (AMK) opinnäytetöitä Savoniasta – ruokohelpiä, automaattiohjausta ja suoramyyntiä

Savonia-ammattikorkeakoulun agrologioiskelijat ovat tehneet mielenkiintoisia opinnäytetöitä. Työt löytyvät Theseuksesta ja tiivistelmästä voi nopeasti perehtiä työn aiheeseen.

Perehdytyksen uusi suunta: Pohjois-Karjalan lomituspalveluiden uuden sähköisen tilakohtaisen perehdytysmateriaalin vaikutukset asiakas- ja työntekijätyytyväisyyteen
Hirvonen, Netta https://www.theseus.fi/handle/10024/888649

Lypsylehmien kestävyyden vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen
Karhunen, Kaarina; Kivinen, Saara https://www.theseus.fi/handle/10024/886372

Tilan oman siemenen kunnostuksen merkitykset: kenttäkoe peittausaineen ja biostimulantin vaikutuksista ohran kasvuun ja satoon
Hämäläinen, Antti; Pekkarinen, Olli https://www.theseus.fi/handle/10024/889541

Tulevaisuuden nuoret maatalousyrittäjät : maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutukset päätöksessä maatalousyrittäjyydestä
Kanninen, Hanna https://www.theseus.fi/handle/10024/890064

Ruoan noutoautomaattien mahdollisuudet suoramyynnissä
Niiranen, Janne https://www.theseus.fi/handle/10024/880285

Maatilan omistajanvaihdos neuvonnan näkökulmasta : prosessin kuvaus ja kehittäminen
Kainulainen, Aleksi; Pursiainen, Eetu https://www.theseus.fi/handle/10024/882210

Ympäristövaikutusten hallinta suuren karjan laidunnuksessa : opas ympäristökestävään laidunnukseen
Venäläinen, Asta https://www.theseus.fi/handle/10024/881948

Automaattiohjauksen hyödyntäminen maataloudessa
Metso, Jyri https://www.theseus.fi/handle/10024/882988

Tuliko teille krypto? : artikkelisarja nautatilojen arjesta kryptosporidioosin kanssa
Repka, Jenna; Lappalainen, Elisa https://www.theseus.fi/handle/10024/888225

Suojavyöhykkeet maataloudessa: toimenpiteen valintaan vaikuttavat tekijät
Koppanen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/891572

Yhteisomistuskoneet maatiloilla: kustannussäästöä konehankinnoissa
Kiviaho, Tero https://www.theseus.fi/handle/10024/893686

Kasvinsuojelu peltoviljelyssä : kasvinsuojelusuunnitelma viljatilalle
Säkäjärvi, Sanna https://www.theseus.fi/handle/10024/906813

Villaa, velkaa ja maksuvalmiutta: €Laskureiden testaus suomalaisilla lammastiloilla
Fabritius, Laura https://www.theseus.fi/handle/10024/908162

Fosforilannoituksen käytänteet tilatasolla
Ryhänen, Sakari; Lappalainen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/907385

Ruokohelpi pellolta navettaan
Sirviö, Juhani https://www.theseus.fi/handle/10024/902809

Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026 – Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kertoviin webinaareihin keväällä 2026

Ylimpänä kevään webinaarisarjan otsikot, alaosassa tammi-helmikuun webinaarien ohjelmat ja osallistumislinkit. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Tervetuloa mukaan linjoille!

pääskynen

Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026

  • ke 21.1. klo 9-11 Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus? ohjelma ja teamslinkki
  • ti 27.1. klo 9-11 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? ohjelma ja teamslinkki
  • ke 4.2. klo 9-10.30 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa ohjelma ja teamslinkki
  • ke 11.2. klo 13-15 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Pohjoismaissa (englanniksi) ohjelma ja teams-linkki
  • ti 10.3. klo 9-11 Peltoviljelyn monimuotoisuus
  • to 19.3. klo 9-11 Vihannesviljelyn monimuotoisuus
  • to 26.3. klo 9-11 Luontainen torjunta
  • ke 8.4. klo 9-11 Pölytys
  • ti 14.4. klo 9-11 Maatalousympäristön linnut

Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Alustukset tallennetaan.

Webinaarisarjan pääjärjestäjä on Luonnonvarakeskuksen vetämä ARVO-hanke: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille. Webinaarit järjestetään yhdessä kuhunkin teemaan liittyvien muiden hankkeiden kanssa, mukana hankkeista mm. Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, HYÖTY – Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla, MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta ja ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään.

Webinaarien osallistumislinkit löytyvät ilmastoviisas.fi -sivustolta etusivulta.

Webinaarisarja jatkuu loppuvuodesta 2026.

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus?
Webinaari 21.1.2026

Aika: ke 21.1.2026 klo 9-11
Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin

Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla maatiloilla? Mitkä tekijät edistävät monimuotoisuutta ja mitkä tekijät heikentävät sitä? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousluonnon monimuotoisuudesta.

Webinaarin ohjelma

9.00    Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02    Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia? Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus
9.35    Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävät ja heikentävät tekijät Suomessa, Johan Ekroos, Helsingin yliopisto
10.00  100 askelta maatilan luonnon monimuotoisuuteen -opas, Auli Hirvonen, ProAgria Etelä-Suomi
10.15  Mitä olen tehnyt omalla tilalla, Sakari Raiskio, viljelijä, Jokioinen
10.30  Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

10.40  Keskustelua ja kysymyksiä

11.00  Tapahtuma päättyy

Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.  

Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
Webinaari 27.1.2026

Aika: ti 27.1.2026 klo 9-11
Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ja ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalveluihin kuuluu elinvoimaisen maaseudun ja viljelyn kannalta monia tärkeitä palveluita, jotka ulottuvat ruoantuotannosta maaperän, ilmaston ja veden säätelyyn ja maiseman ylläpitoon. Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousympäristöjen tuottamista ekosysteemipalveluista.

Webinaarin ohjelma

9.00    Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02    Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Sari Himanen, Luonnonvarakeskus
9.35    Luontoviisas maatilayritys, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
9.45    Ekosysteemipalvelut viljelijän työssä, Tero Tolvanen, viljelijä, Rääkkylä
10.15  Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia,  Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus
10.30  Keskustelua ja kysymyksiä

Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.  

Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa Webinaari 4.2.2025

Puustoinen maatalous (agrometsätalous) tarkoittaa puuvartisten kasvien ja viljelykasvien kasvattamista samalla kasvupaikalla. Puustoisella maataloudella on todettu olevan suuri potentiaali hillitä ilmastonmuutosta, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisätä monimuotoisuutta sekä parantaa ruokaturvaa. Metsäpuutarha on yksi puustoisen maatalouden sovellus. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan puustoisen maatalouden mahdollisuuksista!

Aika: 4.2.2026 klo 9.00–10.30
Paikka: teams-etäyhteydellä,linkki webinaariin

Ohjelma

9.00     Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02     Järjestäjähankkeiden esittely

ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, Sari Himanen, Luonnonvarakeskus

Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, Elina Nurmi, Kurjen ekokyläyhdistys ry

9.10     Puustoinen maatalous Suomessa – johdanto aihepiiriin ja kokemuksia Kilpiän tilalta, Iiris Mattila, Kilpiän tila
9.35     Pähkinöiden viljelyn mahdollisuudet, Joel Rosenberg, Pähkinämies 
9.55     Elonkierron metsäpuutarha Jokioisilla, Sirpa Kurppa, Elonkierron Ystävät ry
10.10   Vapaata keskustelua

10.30   Tilaisuus päättyy

Lisätietoa:

Elina Nurmi, projektipäällikkö, Kurjen ekokyläyhdistys ry, kurjenekokylayhdistys@gmail.com 
Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi

Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ja Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen.

Forest gardening and agroforestry in the Nordics Webinar 11.2.2026

Agroforestry is a land use system that integrates trees and shrubs with crops. It has great potential for mitigating climate change, promoting adaptation to climate change, increasing biodiversity, and improving food security. Forest gardening is one application of agroforestry.

Holma forest garden which is located in southern Sweden is one of the oldest forest gardens in the Nordic countries. The objectives in Agroforestry i Nyland -project include advancing the adoption of agroforestry amongst farmers and developing silvoarable agroforestry system (Lill-Nägels) in southern Finland. Welcome to the webinar to learn and discuss about the possibilities of agroforestry!

When:    11.2.2026 klo 13.00–14.30 (Finnish time)
Where:   Teams, Join the webinar

Program

13.00   Welcome, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association
13.02   Presentation of the organizing projects

Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO), Riitta Savikko, Natural Resources Institute Finland

Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association

13.10   Holma Forest Garden – lessons learned in the past 20 years, Johanna Johansson, Holma Folkhögskola

13.40   An Adaptation of Successional Agroforestry Principles for Nordic Conditions, Joshua Finch, Novia University of Applied Sciences (Agroforestry i Nyland project)

14.10   Open discussion

14.30   Closure

More information:

Elina Nurmi, Project Manager, Kurki Ecovillage Association, kurjenekokylayhdistys@gmail.com

Riitta Savikko, Research Scientist, Natural Resources Institute Finland, riitta.savikko@luke.fi

The event is open to everyone and free of charge.

The event is organized by the following projects: Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO) and Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network.

Welcome!