Taiteilijaresidenssitoiminta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Pohjois‑Pohjanmaan ja Kainuun residenssikenttä on yhtä aikaa elinvoimainen ja haavoittuva: toimijoita ja vahvoja verkostoja on paljon ja toimintaympäristö inspiroi, mutta rahoituksen epävarmuus ja henkilöriippuvuus heikentävät pitkäjänteisyyttä. Siksi nyt on oikea hetki vahvistaa koordinaatiota, pysyvyyttä ja yhteistyötä, jotta residenssit tukevat entistä näkyvämmin maaseudun elinvoimaa, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Alueella toimii arviolta viisitoista aktiivista residenssiä, ja vähintään viidessä paikassa valmistellaan uutta toimintaa.

Paikalliset vahvuudet ja konkreettiset mahdollisuudet

Alueen taiteilijaresidenssien vahvuudet ovat paikallisia ja konkreettisia. Sitoutunut henkilöstö, juurtuneet yhteisöverkostot ja monipuoliset tilat mahdollistavat useissa residensseissä sekä keskittyneen työskentelyn että yleisökohtaamiset. Haasteet taas ovat rakenteellisia: rahoitus on sirpaleista ja usein hankepohjaista, toiminta nojaa liikaa avainhenkilöihin, osassa kohteita tilat vaativat korjaamista ja arki kuormittaa koordinaattoreita byrokratialla enemmän kuin vaikuttavuuden kannalta olisi toivottavaa. Kun tähän lisätään saavutettavuuden pulmat ja ajoittainen vaikeus tavoittaa paikallinen yleisö, ymmärtää, miksi koordinaation ja pysyvyyden vahvistaminen nousee luonnolliseksi seuraavaksi askeleeksi.

Northern AiR -verkoston merkitys
Alueen residenssien Northern AiR ‑verkosto syntyi vuonna 2021 Oulu2026‑valmistelujen ja KRIPA‑hankkeen työpajojen jatkumona juuri tämänkaltaista yhteistyötä varten. Sen idea on yksinkertainen, eli tavoitteena on koota toimijat saman sateenvarjon alle, jakaa resursseja, vahvistaa näkyvyyttä ja synnyttää säännöllisiä kumppanuuksia kuntien, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että ilman pysyvää resursointia verkoston energia hiipuu, vaikka tahtotila olisi vahva. Siksi pitkäjänteinen koordinaatio olisi seuraava välttämätön askel.
Kytkös EU:n maaseuturahoituksen tavoitteisiin
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteilijaresidenssien kehittäminen kytkeytyy suoraan EU:n maaseuturahoituksen tavoitteisiin: elinvoiman kasvattamiseen, palvelujen saavutettavuuteen ja yrittäjyyden edellytyksiin maaseutualueilla. Kun yhteistyö ja vaikuttavuuden seuranta rakennetaan yhdessä, residenssit tukevat paikallistaloutta ja samalla vahvistavat kansainvälisyyttä ja kestävää näkyvyyttä koko maakuntaan. Tästä syntyy askelmerkit 2030‑luvun kestävälle, verkottuneelle ja kansainväliselle taiteilijaresidenssikentälle.

 

Pärjäisitkö sinä 72 tuntia omin avuin?

Onko teillä kotivara kunnossa?

7.2. vietetään valtakunnallista varautumispäivää ja tänä vuonna varautumispäivän teemana on varautumistaidot. Teema nostaa esiin sen, että varautuminen ei ole vain tarvikkeita ja kotivaraa, vaan myös osaamista, jota voi ja kannattaakin harjoitella etukäteen. Miten sitä vuosi sitten ostettua retkikeitintä käytettiinkään ja miten kotona pysytään lämpimänä, jos lämmitys ja sähkö katkeavat, tai mistä saa luotettavaa tietoa häiriötilanteessa, kun netti ei toimi? Lue lisää varautumisesta Spekin sivuilta.

Varautumiseen liittyen olemme Vaasan kaupungilla käynnistäneet Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeen.
Vahvistamme Vähänkyrön ja Laihian alueella kylien valmiuksia liittyen arjen häiriöihin ja kriiseihin sekä lisäämme yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja omatoimista varautumista.
”Järjestämme koulutuksia ja harjoituksia paikallisille sekä tarjoamme käytännön ohjeita ja työkaluja kylätasolle ja viranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on juurruttaa turvallisuustyö osaksi kylien arkea”, kertoo projektikoordinaattori Henna Nyrhinen.
Hankkeeseen liittyen alueen asukkaille ja paikallisille toimijoille on tuotettu kyläturvallisuuskysely, jonka avulla saadaan kartoitettua kylien asukkaiden kehittämistarpeita. Kysely antaa arvokasta tietoa siitä, miten turvallisuus koetaan kylissä ja mitä asioita asukkaat haluavat kehitettävän.
Kyläturvallisuus Kyrönmaalla on kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuutta arjessa ja poikkeustilanteissa. Hankkeessa rakennetaan yhdessä kyläläisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät osaamista, varautumista ja yhteisöllisyyttä. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta YHYRES Leader -ryhmältä.

 

Leader-tuki auttaa kyliä varautumisessa

Satakunnassa Leader Satasillan alueella kylät ovat ryhtyneet ahkerasti huolehtimaan varautumisesta. Leader-rahalla käynnistetyissä pienhankkeissa kyliin on hankittu defibrillaattoreilta, soppatykkejä, aggregaatteja, kyläradioita, matkasänkyjä ja jos vaikka mitä muuta. Kyläyhteisöt ovat laatineet myös varautumissuunnitelmia.

Kylien varautumista ei pidä väheksyä. Niillä on iso rooli asukkaiden kokonaisturvallisuuden kannalta. Kylissä on elämää, ihmisten perään katsotaan ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan.

Viime vuosina luonto on osoittanut voimansa, kun tuhoisia myrskyjä ja tulvia on osunut myös Satakuntaan. Kun sähkökatko on kestänyt päiväkausia, kylätalolta löytyvä varavirta helpottaa asukkaiden arkea.

7. helmikuuta vietetään valtakunnallista varautumispäivää. Se muistuttaa suomalaisia oman kotitalouden varautumisen tärkeydestä häiriötilanteita varten. Teemapäivä kannustaa konkreettisiin tekoihin, kuten varaamaan juomavettä, ruokaa, lääkkeitä ja tarvikkeita vähintään 72 tunnin eli kolmen vuorokauden omatoimiseen selviytymiseen. Teemapäivää organisoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Jos omassa kylässäsi kytee ideoita yhteisölliseen varautumiseen, kannattaa selvittää, voisiko paikallisen Leader-ryhmän kautta saada EU:n maaseuturahoituksen tuen ideaan. Lisäksi Suomen Kylät lanseeraa 26.2. Kylävara-konseptin eli yhteisöllisen varautumisen työkalupakin. Se tarjoaa tietoa ja käytännön ohjeita kylien varautumis- ja turvallisuustyön tueksi.

Lue lisää: