CLLD-tulevaisuusleiri: Paikallisilla yhteisöillä on ideoita ja keinoja ratkaista viheliäisiä haasteita

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen CLLD**-tulevaisuusleirillä kesäkuun alussa työstettiin ehdotusta tulevaan NRP-suunnitelmaan.

Tulevaisuusleirillä pohdittiin paikallisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toiminta on paikkalähtöistä politiikkaa, jota EU:ssa on kehitetty ja koeteltu jo 35 vuotta. Euroopan komission ehdotukset tulevalle rahoituskaudelle mahdollistavat entistä vahvemman ja laaja-alaisemman paikallisen kehittämisen.

Paikallisen kehittämisen leirillä näitä tarpeita ja mahdollisuuksia pohdittiin 35 hengen porukalla eri ministeriöiden, alue- ja paikallishallinnon, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, tutkijoiden ja Leader-ryhmien kesken.

Muutoksia ilmassa – miten Leader-toiminta vastaa?

Tällä kertaa ilmassa on muutosta aiempia rahoituskausien vaihteita enemmän. EU:n rahasto- ja ohjelmarakennetta ollaan muuttamassa merkittävästi, kokoamalla sitä yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Myös politiikan tarpeet ja haasteet ovat aiempaa perustavanlaatuisempia. Leirillä oli vahva tunne siitä, että näistä viheliäisistä haasteista ei voida selvitä ilman vahvaa paikallisyhteisöjen osallistumista ja sen tukemista. Leader-toimintatapa tuo varautumiseen, henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen ja kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin rajapintaan pysyvyyttä, yhteistyörakenteita ja resursseja.

Leirillä nähtiin, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen tulee ohjelmoida kumppanuussuunnitelmaan vahvana kokonaisuutena ja mieluiten omana lukunaan.

Maaseudulla – ja kaupungeissa myös?

Suomessa on 53 Leader-ryhmää, jotka kattavat 99 prosenttia Suomen pinta-alasta. Kaikilla alueilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus olla mukana Leader-toiminnassa, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi.

Toimintatapa mahdollistaisi myös nykyistä kattavammin yhdennetyn aluekehittämisen yli kaupunki-maaseutu-rajojen. Huolta ja jännitettä ilmassa on kuitenkin siitä, riittääkö tuleva rahoituskehys kaikkien alueiden mukana pitämiseen. Tämä tulee olemaan kansallinen valinta ja päätös, sillä vaikka Leader-toimintatapa säilyy jäsenmaille pakollisena, niin siihen ei ole korvamerkitty erikseen rahoitusta. Suurin tarve yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle on maaseutualueilla, joilla toimijoita ja resursseja on varsinkin suuria kaupunkeja vähemmän.

Suomessa Leader-toiminnan julkisesta rahoituksesta 20 prosenttia on perinteisesti tullut alueen kunnilta, ja tätä pidetään hyvänä edelleen. Leader-ryhmät tarjoavat toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta oman alueensa parhaaksi, ja toiminnan menestyksekäs pyörittäminen on vaativaa työtä. Rahoitusta tulisi kaikilla alueilla olla niin iso potti, että se mahdollistaisi vähintään kahden henkilön palkkaamisen.

Paikallinen kehittäminen esimerkkinä kumppanuudesta, yhteistyöstä ja verkostoitumisesta

Tulevaisuusleirin johtopäätöksenä todettiin, että paikalliseen kumppanuuteen perustuvasta yhteisölähtöisestä toiminnasta voitaisiin ottaa oppia laajemminkin kumppanuussuunnitelman valmistelussa ja toteuttamisessa. Leader-toiminta osallistaa toimijoita laajasti ja mobilisoi yksityisiä ja julkisia resursseja. Toimintatapa sitouttaa paikallisia ihmisiä ja vahvistaa kumppanuutta julkisen hallinnon, asukkaiden, yhdistysten ja yritysten välillä. Kaikki nämä tahot ovat edustettuina kolmikantaisesti muodostetuissa Leader-yhdistysten hallituksissa. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen varmistaa kumppanuusperiaatteen toteutumista ja luo verkoston kylistä alue- ja kansalliselle sekä kansainväliselle tasolle asti.

Tulevan rahoituskauden valmistelu pääsee kunnolla vauhtiin syksyllä. Valtiovarainministeriö tulee koordinoimaan valmistelua tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.

Olen iloinen siitä, että maaseudun kehittämisessä ja paikallisessa kehittämisessä on jo vahvaa yhteistyötä hallinnolliset ja alueelliset rajat ylittäen. Tässä on hyvät eväät valmisteluun, jota jatkamme mm. maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä, Leader-ryhmiä ja muita alueellisia ja paikallisia toimijoita osallistaen. Paikallisen kehittämisen toimintamallin valmistelussa työnyrkkinä toimii maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmien yhdessä asettama yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä.

* NRPP, National and Regional Partnership Plan

* CLLD, Community-Led Local Development (Leader)

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen CLLD-tulevaisuusleirin järjesti maaseutuverkostoyksikkö yhteistyössä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmän kanssa 8.-9.6.2026 Kirkkonummella Majvikissa. Osallistujia oli 35.  Leirin fasilitoivat Maahenki Oy:stä Virpi Harilahti-Juola ja Niina Vuori.

Leader-tuki antoi nuorille arvokasta työkokemusta ja edisti lepakkotutkimusta

Pääosin ilta- ja yötyötä, varusteina radiolähetin ja tehtävinä esimerkiksi radiopaikannusta ja akustista äänitystä sekä runsaasti hyttysiä. Sitä on tarjonnut Aktion Österbottenin tuella mahdollistettu kesätyö Maria Wideniukselle.

Widenius ja hänen kesätyökollegansa Rasmus Holmström ovat seuranneet Mustasaaren Köklotissa lepakoita kuukauden ajan. Heidän työnantajansa,  Suomen vanhin luonnontieteellinen yhdistys Osthrobothnia Australis r.f. on tutkinut Merenkurkkuun muuttavia lepakoita vuodesta 2013 saakka.

– Olemme tutkineet muun muassa sitä, miten kauas lepakot voivat saalistaessaan lentää. Vielä muutama vuosi sitten arveltiin, että ne eivät lennä kilometriä kauemmas, viime vuonna selvisi, että ne saattavat lentää kahden kilometrin päähän ja nyt arvioidaan, että matka voi olla vieläkin pidempi, Holmsröm selittää.

Tietoa tarvitaan siihen, että ymmärrettäisiin paremmin, miten metsien käyttö vaikuttaa lepakoihin ja miten lepakkoyhdyskuntia saataisiin säilytettyä kestävällä tavalla rakentamisesta ja ympäristön muutoksista huolimatta.

Widenius huomauttaa, että lepakot ovat tärkeä osa ekosysteemiä ja ihmiselle hyödyksi, koska ne syövät hyttysiä. Tutkimusta varten tarkkaillaan erään Köklotissa sijaitsevan mökin ympäristöä, siellä on laskettu asuvan noin 150 lepakkoa. Niiden liikkeellelähtöä seurataan yön hämärtyessä.

– Tietyt lepakot lähtevät heti metsästämään ja toiset vasta puolenyön jälkeen. Kuten Rusina ja Mörkö, Widenius antaa esimerkin heidän nimeämistään lepakoista.

– Ne voi erottaa esimerkiksi metsästystavan mukaan. Minulle on auennut kokonaan uusi maailma ja olen alkanut kiinnittämään lepakoihin aivan eri tavalla huomiota kuin aiemmin, Holmström lisää.

Nuorten työn avulla saadaan arvokasta tietoa tutkimusta varten ja nuoret puolestaan saavat kaivattua työkokemusta.

– Opiskelen biotieteitä Åbo Akademissa ja opiskelijoiden on vaikeaa löytää alansa töitä. Olen todella kiitollinen tästä työkokemuksesta, Widenius iloitsee.

Rasmus Holmström kuuntelee, ovatko lepakot hereillä. Yhdessä Maria Wideniuksen kanssa he ovat seuranneet lepakoiden elämää Köklotissa alkukesän aikana. Kuva: Kirsi Tikkanen

Lepakoihin kiinnitetään radiolähettimiä, jotta voidaan seurata niiden reittejä. Lepakoiden ääntelyä voidaan myös äänittää ja muuntaa ihmiskorvalle kuultavaksi. Työ on monipuolista, mutta ei välttämättä kovin kevyttä.

– Jos pitää juosta metsien läpi lepakkoa seuraten, niin silloin on raskasta. Jos taas tunnemme jo lepakon voi ottaa auton koska tiedetään, mihin se lentää, Widenius kertoo.

– Ja joskus pitää ottaa kumivene, jos pitää seurata niitä saarille, Holmström lisää.

– Otin veneen keskellä yötä ja kastuin eikä minulla ollut vaihtovaatteita. Vasta kotona tulen äärellä alkoi elämä voittaa. Mutta yövuorot sopivat minulle, ja lepakot ovat söpöjä, Widenius kertoo hymyillen.

Aktion Österbottenin myöntämällä Leader-rahoituksella mahdollistettiin kesätyö noin 15 – 20 nuorelle Pohjanmaalla 11 eri yhdistyksessä.

Maaseutu kutsuu myös työpäivän ajaksi – alueelle avattu useita etätyötiloja

Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Yhä useampi työ onnistuu ainakin osittain etänä, eikä työnteko ole enää sidottu yhteen toimistoon tai kaupunkiin. Samalla monipaikkaisuus on lisääntynyt: aikaa halutaan viettää mökillä, maaseudulla tai toisella paikkakunnalla aiempaa pidempiä jaksoja niin, että myös työnteko mahdollistuu.

Tähän muutokseen on tartuttu myös Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan maaseutukunnissa, joissa on kehitetty yhteensä 10 erilaista etätyötilaa. Tilat tarjoavat vaihtoehtoja niin satunnaiseen etätyöhön, opiskeluun ja Teams-palavereihin kuin pidempiaikaiseen työskentelyyn ja yritystoimintaankin.

Yhteisöllisiä työtiloja kuntien keskustoissa

Merikarvialla, Pomarkussa ja Parkanossa etätyötilat sijaitsevat kunnantalojen tai kehittämisyhtiöiden yhteydessä keskeisillä paikoilla palveluiden lähellä. Tilat soveltuvat monenlaiseen käyttöön yksittäisestä työpäivästä etäpalavereihin ja asiakastapaamisiin.

Merikarvian etätyötila Katiskasta löytyy viisi erillistä työhuonetta sekä neuvottelutila kunnanviraston yhteydessä. Tilassa on panostettu erityisesti toimivuuteen ja hyvinvointiin: käytössä ovat esimerkiksi sähköpöydät, yhteinen aulatila, kävelymatto, toimistopyörä ja muita taukoliikuntavälineitä. Työhuoneet ja neuvottelutila varataan kätevästi kunnan verkkokaupan kautta.

Pomarkun kunnantalon etätyöhuoneet tarjoavat rauhalliset etätyötilat sähköpöytineen ja lisänäyttöineen aivan keskustassa. Maksuttomat työhuoneet on sisustettu viihtyisiksi kunnan brändivärien mukaan, ja ne sopivat hyvin esimerkiksi etäpalavereihin tai työpäivään pois kotitoimistolta.

Parkanon Kehitysparkin etätyötilassa työpäivään voi yhdistää myös kokouksia ja yhteistyötä muiden kanssa. Tilassa on erillinen työpiste sekä iso neuvottelupöytä esitystekniikoineen. Maksuton tila on sisustettu kaupungin värejä hyödyntäen ja soveltuu hyvin myös yrittäjien käyttöön.

Kaksi naista Merikarvian etätyötila Katiskassa. Toinen polkee toimistopyörää ja toinen kävelee kävelymatolla. Etätyötilassa on panostettu hyvinvointiin erilaisin liikuntavälinein.
Merikarvian etätyötila Katiskassa on panostettu hyvinvointiin. Tiloista löytyy erilaisia liikuntavälineitä toimistopyörästä kävelymattoon tukemaan etätyöntekijän työpäivää.

Kirjastojen työtilat tekevät etätyöstä helppoa ja saavutettavaa

Kirjastojen yhteyteen toteutetut työtilat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden etätyöhön, opiskeluun ja asioiden hoitamiseen. Tilat sijaitsevat keskeisillä paikoilla palveluiden äärellä, ja ne ovat käyttäjälle maksuttomia.

Jämijärven ja Kihniön kirjastoissa etätyötä varten on toteutettu omat tutkijanhuoneet, jotka soveltuvat erityisesti rauhalliseen yksilötyöskentelyyn, asiointiin, Teams-kokouksiin tai opiskelutehtävien tekemiseen. Tilat tarjoavat käyttöön tietokoneen, verkkoyhteyden sekä mahdollisuuden tulostamiseen ja skannaukseen. Kihniössä tutkijanhuone on lisäksi sisustettu viihtyisäksi kunnan brändivärejä hyödyntäen, ja käytössä on myös ergonominen pallotyötuoli.

Pomarkun kirjaston Työskentelytila Luova toimii helposti saavutettavana neljän työpisteen avoimena työtilana aivan keskustassa kunnantalon yhteydessä. Tila ei vaadi varausta, joten sinne voi poiketa joustavasti esimerkiksi hoitamaan työasioita tai tekemään opiskelutehtäviä vaikka kesken matkan.

Kihniön etätyötila sijaitsee Kihniön kirjastossa, ja se on sisustettu kunnan brändivärein. Etätyöntekijä pääsee tekemään etätyötä keskustan tuntumassa maksuttomissa tiloissa.
Kihniön kirjaston etätyötila on sisustettu viihtyisäksi kunnan brändivärien mukaan.

Työrauhaa kyläkouluissa ja maaseudun maisemissa

Ikaalisten kylissä, Mansoniemessä ja Röyhiössä, etätyö onnistuu tunnelmallisissa vanhoissa koulurakennuksissa, joissa työpäivään yhdistyvät kiireetön tunnelma ja kaunis miljöö.

Mansoniemen etätyöhuoneet PäivänValo ja AamunKajo toimivat yli 100-vuotiaassa kyläkoulussa Ikaalisissa, jossa työhuoneiden ikkunoista avautuvat peltomaisemat. Tilat ovat varattavissa joustavasti oman tarpeen mukaan, joten ne sopivat hyvin satunnaiseen etätyöhön, luovaan työskentelyyn tai vaikka mökkiläiselle, joka haluaa jatkaa mökkiviikkoa vielä muutamalla työpäivällä.

Röyhiön kylätalon etätyötila Hyttynen toimii niin ikään vanhassa koulurakennuksessa rauhallisessa kylämiljöössä. Työhuoneen ikkunasta näkyvät metsät ja kylämaisema, ja samassa rakennuksessa toimii myös itsepalvelukirjasto sekä tapahtuma- ja neuvottelutiloja. Etätyötila varataan helposti sähköpostitse, ja kulku onnistuu omalla ovikoodilla myös viikonloppuisin.

Mansoniemen vanhalla koululla on kaksi etätyötilaa, jotka on sisustettu vanhan koulun hengen mukaisesti.
Mansoniemen vanhalle koululle on perustettu kaksi etätyöpistettä, AamunKajo ja PäivänValo.

Modernit toimistohotellit tarjoavat tilaa pidempiaikaiseen työskentelyyn

Kankaanpäässä ja Ikaalisissa on tarjolla myös pidempiaikaiseen työskentelyyn soveltuvia toimisto- ja työtiloja yrittäjille ja etätyöntekijöille.

Kankaanpään ICT-Center toimii toimistohotellina, jossa työskentelee eri alojen asiantuntijoita saman katon alla. Tilat tarjoavat mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteisölliseen työympäristöön keskustan palveluiden läheisyydessä. Työhuoneita vuokrataan vähintään kuukaudeksi kerrallaan.

Tehtaankadun toimistohotelli puolestaan tarjoaa todella modernin, tyylikkään ja toimivan työympäristön sähköpöytineen, akustiikkaratkaisuineen ja useine neuvottelutiloineen. Tila soveltuu erityisesti yrittäjille ja pidempiaikaiseen käyttöön, mutta tarjoaa samalla yhteisöllisen vaihtoehdon yksin kotona työskentelylle.

Ikaalisten Matkatoimiston etätyötiloista löytyy rauhalliset ja hyvin varustellut työhuoneet aivan Ikaalisten keskustassa. Käytössä ovat muun muassa sähköpöydät, lisänäytöt, kokoustilat ja yhteiset taukotilat. Matkatoimistolta voit vuokrata itsellesi työpisteen pidemmäksikin aikaa, ja saat kaupan päälle työyhteisön toimiston henkilökunnasta.

Tehtaankadun toimistohotellissa Kankaanpäässä on modernit ja toimivat työtilat sähköpöytineen. Etätyöntekijä voi vaikka seistä työpisteen äärellä.
Tehtaankadun toimistohotelli Kankaanpäässä tarjoaa modernit ja viihtyisät etätyötilat pidempiaikaiseenkin käyttöön.

Etätyötilat mahdollistavat joustavamman arjen

Monipaikkaisuus on nykypäivää, eikä elämä keskity enää välttämättä vain yhden kunnan sisälle. Etätyötilojen tarve voi syntyä hyvin erilaisissa tilanteissa. Vapaa-ajan asukas voi pidentää mökkiviikonloppua muutamalla työpäivällä tai aloittaa mökkikauden aiempaa aikaisemmin, kun työnteko onnistuu myös mökkipaikkakunnalta käsin.

Toisinaan taas kotona tarvittaisiin rauhallinen tila tärkeälle Teams-kokoukselle tai keskittymistä vaativalle työtehtävälle, kun koululaiset palaavat kotiin kesken työpäivän. Etätyötila voi tarjota työrauhaa myös yrittäjän toimistotyölle, opiskelijan etäluennolle tai matkailijan työpalaverille kesken lomareissun.

Monelle asiantuntijatyötä tekevälle etätyötila tarjoaa vaihtoehdon yksin kotona työskentelylle. Vaikka työnantaja tai päätoimisto sijaitsisi toisella puolella Suomea, voi työpäivän tehdä paikallisesti muiden asiantuntijoiden ympäröimänä ja päästä samalla osaksi yhteisöllisempää työarkea.

Lisätietoja hankkeesta

Etätyötiloja on kehitetty Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimassa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeessa, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseutukuntien elinvoimaisuuden kehittämishanke. Mukana ovat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Merikarvia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen. Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston osarahoittama. Lisätietoa hankkeesta https://aktiivinen.fi/tietoa-meista/asiantuntijapalvelut/verkostosta-vetovoimaa/

Yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi
040 190 9440

Hankekoordinaattori Noora Elonen
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora.elonen@kankaanpaa.fi
040 577 1300

Vaikuta EU:n uuteen Right to Stay -strategiaan: kerro, miten turvataan mahdollisuus jäädä kotiseudulle

Oikeus jäädä kotiseudulle – Right to Stay – on Euroopan komission aloite, joka osuu suoraan maaseudun elinvoiman ytimeen. Sen tavoite on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja palauttaa taloudellinen hyvinvointi luomalla todellisia mahdollisuuksia työntekoon, palveluihin ja hyvään arkeen omalla kotiseudulla.

Miksi tämä on tärkeää?

Useimmat ihmiset eivät halua muuttaa pois. He lähtevät vasta silloin, kun palvelut rapautuvat, työpaikat katoavat ja usko tulevaisuuteen hiipuu. Tällä hetkellä lähes kolmasosa EU:n asukkaista elää alueilla, joiden talouskehitys on heikkoa. Se näkyy arjessa kaventuvina mahdollisuuksina ja muuttoliikkeenä kasvukeskuksiin.

Suomen maaseudulla on ratkaisuja

Suomessa maaseudun kehittäjillä, yhteisöillä ja hanketoimijoilla on valtavasti kokemusta siitä, mikä saa ihmiset jäämään, osallistumaan ja rakentamaan tulevaisuutta omalle alueelleen. Nyt nämä kokemukset kannattaa tuoda rohkeasti esiin.

Euroopan komission avoin kuuleminen Right to Stay -strategiasta on käynnissä, ja kuka tahansa voi osallistua. Tämä on tilaisuus kertoa, mitä elinvoima, osallisuus ja hyvä arki tarkoittavat suomalaisella maaseudulla – ja millaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea on jo kehitetty.

Miksi juuri sinun ääntäsi tarvitaan?

  • Suomi on täynnä paikallisia innovaatioita, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi.
  • Kuuleminen on helppo tapa vaikuttaa EU-tason linjauksiin.
  • Vastata voi suomeksi tai ruotsiksi.
  • Tarvitset vain EU-tunnuksen – sen tekeminen vie hetken.

Right to Stay -strategia ja avoin kuuleminen on auki 5.6. saakka:vastauslinkki. Rural Pact Support Office järjesti lausumisen tueksi myös info-tilaisuuden.

Osallistu ja vaikuta Euroopan Oikeus jäädä kotiseudulle -strategiaan

EU komissiolla on käynnissä 5.6.2026 asti julkinen kuuleminen Oikeus jäädä kotiseudulle -strategian valmistelun tueksi: Oikeus jäädä kotiseudulle -strategia: tulevaisuus omalla kotiseudulla

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan “Right to Stay” – strategiaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että eurooppalaiset voivat asua, työskennellä sekä rakentaa tulevaisuuttaan omilla kotiseuduillaan. Strategia tähtää alueiden kilpailukyvyn sekä taloudellisen hyvinvoinnin palauttamiseen luomalla paikallisia mahdollisuuksia työntekoon ja palveluihin. Lisäksi strategialla halutaan edistää paikkaperustaista ja kestävää näkökulmaa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.

Kannustamme kaikkia tahoja lausumaan, sillä on tärkeä saada Suomen eri alueiden ja maaseudun toimijoiden ääntä kuuluviin tässäkin. Lausua voi suomeksi ja se on helppoa, kenttään max 4000 merkin teksti ja/tai liitteenä. Vaatii EU tunnuksen kirjautumiseen, se on helppo tehdä.

Rural Pact Support Office järjesti lausumisen tueksi infotilaisuuden, ks. PowerPoint Presentation

Kamu-auto tuo kohtaamispaikan ja toimintaa maaseudulle

Haja-asutusalueilla välimatkat ovat pitkiä ja palvelut usein kaukana. Kaikille ei ole itsestään selvää lähteä taajamiin harrastamaan, tapaamaan muita tai hoitamaan hyvinvointiin liittyviä asioita. Tähän haasteeseen vastaa uusi Kamu-auto – liikkuva kohtaamispaikka, joka tuo yhteisöllisyyttä ja mielekästä toimintaa suoraan ihmisten luo Raumalla, Pyhärannassa ja Laitilassa.

Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piiri Raumalla toteuttaa Liikkuva kohtaamispaikka – yhteisöllisyyttä ja tukea haja‑asutusalueille -hanketta. Hanke käynnistyi alkuvuodesta 2026. Leader Ravakan rahoittama hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka ja toimii Rauman, Pyhärannan ja Laitilan alueilla. Auton voi kutsua omalle kylälle hankekuntien alueella – esimerkiksi kylätalolle, tapahtumaan tai muuhun yhteiseen tilaisuuteen.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka pyörien päällä

Kamu-auto on monipuolisesti varusteltu retkeilyauto, joka muuntautuu eri tarpeiden mukaan liikkuvaksi kohtaamis- ja toimintapisteeksi. Sen mukana voidaan viedä erilaisia palveluita ja aktiviteetteja maaseutualueille, sinne missä ihmiset asuvat.

– Kamu-auto voi madaltaa kynnystä osallistua ja tuo mielekästä tekemistä lähemmäs arkea, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Jenni Kukkula Suomen Punaisesta Rististä.

Auto mahdollistaa monenlaista toimintaa: järjestöt voivat tuoda mukanaan harrastuksia, tapahtumia ja palveluita kaikenikäisille. SPR voi esimerkiksi järjestää autolla nallesairaalan lapsille tai terveyspisteen aikusille, jossa voi mittauttaa verenpaineen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa autolla voidaan järjestää myös keppihevoskilpailuja, liikuntatuokioita tai muuta matalan kynnyksen tekemistä. Vain taivas on rajana!

Toiminta ja auton käyttö on täysin maksutonta ja suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, ikääntyneille sekä uusille asukkaille – mutta mukaan ovat tervetulleita kaikki.

Yhteistyöllä enemmän ihmisille

Kamu-auto-hanketta toteuttaa SPR Satakunnan piiri, ja kumppaneina ovat Rauman kaupunki, Pallo-Iirot, Etelä-Satakunnan 4H-yhdistys sekä Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri. Käytännössä auto on avoin alusta monenlaiselle yhdistystoiminnalle: auton mukana voi kulkea mikä tahansa järjestö, ja ajamisesta vastaavat koulutetut SPR:n vapaaehtoiset.

Auto liikkuu tilauksesta, eikä sillä ole kiinteää aikataulua. Se jalkautuu esimerkiksi kylätaloille, toreille ja tapahtumiin sen mukaan, missä tarve on. Kiinnostavan toiminnan ei tarvitse olla hankekumppanien järjestämää, vaan kuka tahansa yhdistys voi lähteä yhteistyöhön SPRn kanssa.

Konkreettinen esimerkki Kamu-auton mahdollisuuksista nähtiin Kodiksamin kylätalolla, jossa se oli mukana samaan aikaan, kun Rauman kaupungin liikuntapalvelut järjestivät maksuttomia terveysmittauksia ja hyvinvointialueen ikäihmisten palvelukeskus esitteli omia palveluitaan. Kamu-autossa SPR:n terveyspiste täydensi kokonaisuutta tarjoamalla mahdollisuuden verenpaineen mittaukseen.

– Tällaisissa tilanteissa auto toimii luontevana kohtaamispaikkana ja tuo eri palvelut saman katon alle, Kukkula kertoo.

Auton voi kutsua omiin tilaisuuksiin

Kamu-auto on liikkunut kevään aikana erilaisissa tilaisuuksissa, ja kesän viikonloput täyttyvät pikkuhiljaa. Viikonloppujen lisäksi erityisesti arkipäivinä autoa voitaisiin hyödyntää vielä nykyistä enemmän.

– Toivomme, että maaseudulla toimivat yhdistykset ja yhteisöt tarttuvat rohkeasti mahdollisuuteen ja ottavat yhteyttä. Auto on olemassa juuri sitä varten, että toimintaa voidaan viedä sinne, missä ihmiset ovat, Kukkula kannustaa.

Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun, ja sen aikana kerätään kokemuksia siitä, miten liikkuva kohtaamispaikka toimii käytännöllisesti osana maaseudun arkea.

 

Kylissä rakennetaan henkistä kriisinkestävyyttä yhdessä ja arjessa

Sanonta ”vahinko ei tule kello kaulassa” sopii hyvin myös isompiin kriiseihin. Vain harvoin tiedämme etukäteen mikä tai millainen kriisi tulee haastamaan arkeamme. Liian usein kriisinkestävyydestä puhutaan vasta silloin, kun jotain on jo tapahtunut. Mutta todellisuudessa tärkein kriisinkestävyyden ja varautumisen työ tehdään ihan tavallisessa arjessa, silloin kun kaikki on vielä hyvin.

Arki on kriisinkestävyyden kivijalka

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä kohdata kriisejä, säilyttää toimintakyky ja selviytyä yhdessä muiden kanssa. Se ei synny hetkessä, vaan rakentuu hiljalleen arjen valinnoista, suhteista ja yhteisöistä. Henkinen kriisinkestävyys vahvistuu yllättävän yksinkertaisilla asioilla: hyvillä yöunilla, oikeanlaisella ravinnolla, kohtaamisilla kylänraitilla, lempiharrastusten parissa ja siitä, että tietää kenelle soittaa hädässä. Myös merkityksellisyyden kokemukset vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Ollakseen henkisesti vahva ja kriisinkestävä ei tarvitse olla supersankari.

Yhteisöllisyys vahvistaa myös yksilön kriisinkestävyyttä

Me tarvitsemme toisiamme, kukaan ei pärjää ihan yksin. Kun arki rullaa, eikä suurempia haasteita ole, emme välttämättä tarvitse apua toisilta, emmekä kenties edes kaipaa seuraa. Varautuminen ei kuitenkaan ole pelkästään vesikanistereita ja ruokavaraa kellarissa, varautuminen on myös sitä, että tiedät keneltä voit pyytää apua tai kuka tulee käymään, kun koet itsesi yksinäiseksi. Yhteisöllisyys, ihmissuhteet ja naapuriapu muodostavat näkymättömän turvaverkon. Toiset meistä ovat onnekkaita ja ympärillä on läheisiä ihmisiä. Toiset voivat joutua näkemään enemmän vaivaa tuon turvaverkon rakentamiseen. Siksi on tärkeää, että erilaiset yhteisöt tarjoavat kohtaamispaikkoja myös yksinäisille ihmisille. Kahvipöydissä, kyläilloissa tai vaikka golf-kentällä voi rakentua suhteita, jotka vahvistavat henkistä varautumista.

Koko kylä varautuu

Varautuminen koskettaa meitä kaikkia. Kunnilla ja kaupungeilla on varautumissuunnitelmat, valtio varautuu. Yksilön varautumisvalmiuksia kehitetään mm. 72-tuntia varautumiskoulutuksilla ja -materiaaleilla. Yhä enemmän puhutaan myös kylätason varautumisesta ja yhdistysten varautumisesta. Painotus keskusteluissa on fyysisessä varautumisesta, siitä mitä pitää olla varattuna häiriötilanteiden varalle. Mutta varautumisessa on usein enemmän kysymys toiminnasta, siitä mitä tehdään kriisi- tai häiriötilanteessa. Yhdistyksen toiminnassa tai kylällä varautuminen voi tarkoittaa sitä, että mietitään etukäteen miten toimitaan erilaisissa tilanteissa. On tärkeää määrittää kriittisimmät toiminnot ja päättää esimerkiksi siitä, miten viestitään jos internet tai sähköt eivät toimi.

Toimijuus tuo toivoa

Epävarmoina aikoina huoliajattelu lisääntyy ja maailma voi näyttäytyä toivottomana. Silloin merkityksellisyyttä ja toivoa voi saada toimijuuden ja minäpystyvyyden kautta. ”En ehkä voi ratkaista koko ongelmaa, mutta on sentään jotain, mitä voin tehdä.” Pienet asiat voivat auttaa eteenpäin ja luoda tunteen siitä, että tilanteeseen voi vaikuttaa edes jotenkin.

Yhteistyö kannattaa aina

Kylien turvallisuuden ja varautumisen keskusteluissa korostetaan usein yhteistyön merkitystä. Pohjanmaan alueella on käynnissä tällä hetkellä kaksi kyläturvallisuuteen liittyvää hanketta: Aktion Österbottenin SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu ja Vaasan kaupungin Kyläturvallisuus Kyrönmaalla hankkeet. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta. Näissä hankkeissa päätimme toimia kuten opetamme ja järjestimme yhteistyössä webinaarin henkisestä kriisinkestävyydestä 7.5.2026.

Webinaarissa saimme kuulla henkisestä kriisinkestävyydestä monipuolisesti eri näkökulmista.

  • Henna Nyrhinen Vaasan kaupungilta avasi tilaisuuden kertomalla taustaa webinaarin aiheeseen.
  • Hanketyöntekjä Elina Lehto puhui resilienssistä ja henkisestä kriisinkestävyydestä ennen kaikkea yksilötasolla.
  • Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen SPR:ltä tarkasteli yhteisöjen vaikutusta henkiseen kriisinkestävyyteen.
  • Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa Kehittämisyhdistys Liiveriltä avasi hienosti kylätason kriisinkestävyyden vahvuuksia, mutta myös yhteisöllisyyden haasteita.
  • Korsnäsin kirkkoherra Rose-Maj Friman puhui seurakuntien roolista ihmisten arjessa ja mahdollisissa kriisitilanteissa.
  • Psykosociala Förbundetin Camilla Roslund-Nordling nosti esiin arjen kohtaamisia ja yksinäisyyden torjumisen.
  • Marika Danielsson Marthaförbundetin puheenvuorossa tuotiin esiin yhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaamisen tärkeys kriisitilanteissa ja annettiin konkreettisia keinoja sen varmistamiseen.
  • Tilaisuuden lopuksi Roger Norrgård Svenskfinlands Byar:sta veti yhteen iltapäivän kattavan sisällön.

Tämä blogiteksti oli oma yritykseni summata webinaarin herättämiä ajatuksia henkisestä kriisinkestävyydestä.

SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu on Aktion Österbottenin toiminta-alueella toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maaseutuyhteisöjen kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja yhteisöllistä varautumista. Hankkeen toteuttajina Aktion Österbotten r.f. ja yhteistyökumppanina Svenskfinlands Byar (SLF) yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionilta.


Kalaleaderien arviointi tuo esiin onnistumisia ja epävarmuutta

Kalaleader-toiminnalla on ollut merkittävä aluetalousvaikutus. Toteutetun välirvioinnin mukaan kalaleaderien neuvonnan kautta on mahdollistettu yli 7,3 miljoonan euron investoinnit kalatalouteen. Neuvonnan etujen lisäksi kalaleaderit olivat suoraan rahoittaneet helmikuuhun 2026 mennessä yhteensä 164 hanketta, noin 5 miljoonalla eurolla.

Kalaleaderien väliarvioinnilla haettiin tietoa toiminnan vaikutuksista ohjelmakauden puoliväliin mennessä. Arvioinnin toteutti NordEval Oy tammi–huhtikuussa 2026.

Arvioinnin kyselyihin vastasi kattava joukko: tuensaaja- ja neuvontakyselyyn vastasi yhteensä 112 henkilöä, ja sidosryhmäkyselyyn noin 100 vastaajaa. Lisäksi arviointia syvennettiin kalaleader-ryhmien ryhmähaastatteluilla ja asiantuntijoiden haastatteluilla.

Kalaleader-aktivaattoreiden tarjoama neuvonta on keskeinen onnistumistekijä, osoittaa arviointi. Valtaosa kyselyyn vastanneista arvioi, että hanke ei olisi toteutunut ilman Kalaleader-aktivaatorin tukea tai olisi toteutunut selvästi pienempänä. Aktivaattorien neuvonta on vaikuttanut merkittävästi myös hankkeiden sisältöön, laatuun ja laajuuteen.

Arvioinnin mukaan Kalaleader-toiminnan keskeinen lisäarvo on sen paikallisuus. Se tuo rahoituksen, neuvonnan ja kehittämistyön lähelle toimijoita. Kalaleader-rahoitus ja neuvonta mahdollistavat myös pienten toimijoiden ja hankkeiden toteutumisen, sellaisten jotka eivät kokonsa puolesta menestyisi kansallisissa rahoituskilpailuissa.

Nykyinen Kalaleaderien rahotus ja EU-ohjelmakausi päättyvät vuoden 2027 loppuun. Euroopan laajuudella niin Maaseutu-leaderin kuin kalaleaderinkin jatko ja toiminnan laajuus on erittäin epävarmaa. Myös väliarvioinnissa nousee esiin huoli tulevasta ohjelmakaudesta. Vaikka Kalaleader-toiminnan vaikuttavuus on selkeästi osoitettavissa, toiminnan jatkuvuus ja resursointi on vaakalaudalla.

Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi_20260430
Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi, ote PowerPoint-esityisestä. NordEval Oy