Monta syytä ihastua Merikarviaan – Asumiskokeilijat yllättyivät palveluiden ja harrastusten määrästä 30.12.2025 Tiedotesarja 9/9 – Ihana kamala maaseutu Merikarvia toimi marraskuussa viimeisenä kuntana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluille. Kolme erilaista kokeilijaporukkaa saapui kuntaan viikoksi asumaan ja tutustumaan arkeen maaseudulla. Asumiskokeiluun osallistuivat Karjalaisen perhe Kirkkonummelta, Kauppilan perhe Tampereelta sekä yksin matkannut Kristiina Vihdistä. Jokainen kokeilijaporukka sai omanlaisen majoituskokemuksen: joen rannalla Eumerin mökissä, keskustan tuntumassa sijaitsevassa omakotitalossa ja Rauhanlaakson tunnelmallisessa jokimökissä. Merellistä kuntaa esiteltiin monipuolisesti Kokeiluviikko käynnistyi yhteisillä aloituskahveilla ja eläinpihaan tutustumisella Koivuniemen Herran farmilla, joka on yksi paikkakunnan tunnetuimpia vierailukohteita. Viikon ohjelma oli rakennettu tukemaan arjen testaamista monipuolisesti kuitenkin niin, että kokeilijoiden omat kiinnostuksen kohteet oli huomioitu esimerkiksi harrastuksissa. Toiset suuntasivat salibandyyn, toiset jäähallille ja osa osallistui vauvauintiin tai jalkapallotreeneihin. Kunnanvirastolla kokeilijat saivat kattavan esittelyn Merikarviasta, jonka jälkeen siirryttiin yhteiselle lounaalle lounaskahvila Sinihelmeen kunnan edustajien kanssa. Lounaalla käytiin vilkasta keskustelua muun muassa kunnan palveluista, tonteista ja työllistymismahdollisuuksista. Lisäksi jaettiin ajatuksia myös arjen sujuvuudesta maaseudulla: ”Meidät yllätti se, miten maalla asuessa kaikki voi kuitenkin olla lähellä. Kävellen pääsee, eikä kylällä asioidessa tarvitse välttämättä käyttää autoa”, Kauppilan perhe kommentoi. Merikarvian aktiivinen yhdistyskenttä esittäytyi yhdistysillassa Korsutuvalla, jossa kokeilijat pääsivät kerralla näkemään vapaa-ajan mahdollisuudet laajasti. Viikon aikana osallistuttiin myös Eumer Fishing Centerin opastamana kalastukseen Merikarvianjoella ja tutustuttiin vapaa-aikakeskus Rysän liikuntapalveluihin kuntosalista ilma-aserataan. Eumer Fishing Centerin asiantunteva opas neuvoi asumiskokeilijoita kalastuksen saloihin Merikarviajoella. Arki maaseudulla ei suinkaan ole tylsää, vaan elämyksiä pääsee kokemaan myös pimeään vuodenaikaan, kun MerryCampingillä virkistäydyttiin talviuinnin ja avantosaunan merkeissä. Viikon kohokohtiin kuului myös Merikarvian ja Siikaisten Lions Clubien järjestämä kirkkokonsertti, jonka moni kokeilija mainitsi erityisen vaikuttavana. Perheille lasten viihtyminen on tärkeää Kaksi perhettä pääsi viikon aikana testaamaan Merikarvian palvelutarjontaa erityisesti lapsiperheen näkökulmasta. Ohjelmaan sisältyi tutustumiskäynnit päiväkotiin ja kouluun, joita kehuttiin erityisesti luonnonläheisistä pihoista ja ystävällisestä henkilökunnasta. 3-vuotias Malla Kauppila viihtyi pitkään hiekkalaatikolla muiden lasten kanssa, ja perhe koki olonsa tervetulleeksi. Viikon aikana testattiin myös seurakunnan perhekerhoa, vauvauintia, Suomen mallin taidekerhoa sekä Innon jalkapallotreenejä, joiden kautta kunnan monipuolinen lapsiperheille suunnattu palvelukattaus tuli konkreettisesti tutuksi. Jäähalli ja uimahalli olivat käytössä koko viikon ajan, ja molemmat perheet nostivat palautteissaan esiin sen, kuinka kattavasti Merikarvialla on tarjolla vapaa-ajan palveluita. ”Rauhallisempi elämänrytmi, pienen kylän tunnelma, hyvät liikuntamahdollisuudet ja edulliset asumiskustannukset olivat suurin syy ihastua Merikarviaan. Ja tietty meri!”, Eveliina Karjalainen toteaa. Karjalaisen perhe testasi myös Merikarvian jäähallilla luistelua asumiskokeiluviikon aikana. Viikossa osaksi Merikarvian yhteisöä Viikon aikana syntyi monia tärkeitä keskusteluja ja kohtaamisia niin kahvipöydissä kuin harrastusten ja yritysvierailujen yhteydessä. Matias Kauppila jopa heittäytyi täysillä kuntalaiseksi tekemällä etätöitä koko viikon kunnantalon hienoista etätyötiloista käsin. Paikallisten kanssa jaetut hetket koettiin aidosti merkityksellisiksi. Vierailut SeaPackillä, Kalaliike Eljas Sannalla, Koivuniemen Herran farmilla sekä Viikilän hevostilalla antoivat kokeilijoille näkymän paitsi yritystoimintaan, myös elämään pienellä paikkakunnalla. Kristiinalle vierailu Viikilän hevostilalla oli erityinen, sillä hän pääsi keskustelemaan suosikkiharrastuksestaan suomenhevosista Henna Viikilän kanssa. ”Harrastus ja ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä itselle, ja Merikarvia ympäristöineen tarjoaa siihen upeat mahdollisuudet. Etenkin meri ja monimuotoinen joki koskineen teki vaikutuksen”, Kristiina kertoo. Kristiina pääsi Viikilän hevostilalle keskustelemaan tallin omistajan Henna Viikilän kanssa mieliharrastuksestaan eli suomenhevosista. Viikon päätti tunnelmallinen joulunavaustapahtuma kunnanvirastolla, jossa yhteisöllinen tunnelma tarttui myös asumiskokeilijoihin. Joulupuuron lomassa vastaan tuli jo useampia tuttuja kasvoja, joihin oli ehtinyt tutustua viikon aikana. Kokeilijat kiinnittivät huomiota siihen, miten kaikki tuntevat toisensa. Viikko Merikarvialla tarjosi konkreettisen mahdollisuuden testata, miltä elämä pienessä kunnassa voi tuntua, ja miten oma arki soljuisi meren ja joen äärellä. ”Asumiskokeilu oli todella upea mahdollisuus. Olemme vuosia miettineet millaista maalla olisi asua ja sopeutuisimmeko sinne. Kynnys muuttaa maalle on madaltunut huomattavasti” Karjalaisen perhe pohtii. Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Siikaisiin saavuttiin läheltä ja kaukaa testaamaan maalla asumista 16.12.2025 Marraskuun lopulla pimeimpään vuodenaikaan Siikaisiin saapui kaksi pariskuntaa testaamaan, miltä arki maaseudulla tuntuisi. Kööpenhaminasta asti saapuivat Noora ja Joakim, jotka haaveilevat muutosta takaisin Suomeen ja rauhallisemmasta arjesta luonnon keskellä. Porilaiset Marika ja Harri puolestaan majoittuivat järven rannalle, keskelle metsää Hirvijärvellä. Siikainen toimi kahdeksantena paikkakuntana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluissa, joita järjestettiin syksyn mittaan yhdeksässä kunnassa. Pimeys sai kehuja Kokeiluviikon aikana testattiin käytännössä sitä, millaisia mahdollisuuksia pienellä kunnalla voi olla tarjota maallemuutosta haaveileville. Arkea testattiin liikunta-, käsityö- ja luontoharrastusten merkeissä. Marika ja Harri pääsivät myös mieleiselle Opi tunnistamaan lintuja -kurssille, mikä on Merikarvia-Siikaisten kansalaisopiston suosittu ja useamman vuoden kokoontunut ryhmä. Lisäksi he osallistuivat yhdistysiltaan, tutustuivat kouluun, päiväkotiin ja liikuntahalliin, sekä lounastivat kunnanjohtajan kanssa. Marikalla ja Harrilla oli toiveissa majoitus kaukana katuvaloista, ja sitä he saivat. “Täällä ei ole valosaastetta. Mikä ihana pimeys! Kauneutta ja puhdasta ilmaa kaikkialla”, Marika ja Harri kommentoivat. Hirvijärven majoituskohde kauempana keskustasta teki vaikutuksen. Marika opiskelee erä- ja luonto-oppaaksi, ja Siikaisen vahva luontoympäristö, metsä ja hiljaisuus herättivät uusia ajatuksia myös työn näkökulmasta. Yhteinen retki Katselmakalliolle ja Haapakeitaan luontoreitille oppaan kera olikin erityisen mieleinen. Kohde kuuluu Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin alueeseen, ja kokeilijat pääsivät kuulemaan alueen luonnosta nuotion ja eväiden äärellä. Eteläpään valaistuihin kuntoportaisiin pääsi kuntoilemaan myös pimeällä. Kööpenhaminasta Siikaisiin testaamaan maaseudulla asumista Noora ja Joakim päätyivät mukaan kokeiluun nähtyään ilmoituksen somessa. Kööpenhaminassa asuva pariskunta kaipaa tilaa toteuttaa itseään ja arkeen enemmän läsnäoloa. Viikko Siikaisissa tarjosi molemmille aikaa rauhoittua, mutta myös osallistua aktiivisesti. He majoittuivat Eteläpään mökkialueella, jossa metsä ja järvi ovat heti oven takana. “Tällaisessa ympäristössä stressaavampikin arki on helpompi ottaa vastaan”, Noora kuvasi. Eteläpään palveluita hyödynnettiin viikon aikana laajasti. Kokeilijat kävivät muun muassa tutustumassa kuntorataan ja kuntoportaisiin, kuulivat Hanna Marnon taiteesta, sekä osallistuivat avantosaunaan ja pulahtivat virkistävään veteen. Mökiltä oli helppo siirtyä pizzalle läheiseen Eteläpään ravintolaan, ja lisäksi kokeilijat pääsivät keskustelemaan alueen kehityksestä ja palveluista yrittäjä Anni Haapakosken kanssa. Siikaisten asumiskokeiluviikko startattiin yhteisillä aloituskahveilla Eteläpään ravintolassa, ja samalla kuultiin yrittäjä Anni Haapakoskelta alueen palveluista ja kehittämisestä. Joakim pääsi seuraamaan naapurikunnan jäähallilla järjestettyjä höntsäpelejä, mikä oli entiselle jääkiekkoilijalle mieluisa yllätys. Hän harrastaa myös frisbeegolfia, ja pääsi viikon aikana tutustumaan Siikaisten harrastusmahdollisuuksiin niin hallitreeneissä kuin ulkona maastossakin. “Näkemämme ja kokemamme aktiviteetit toivat hyvin esiin millaisista palasista oma arki voisi muodostua ja millaisiin asioihin sitä voikin hakeutua mukaan jopa helpommin kuin kaupungissa”, he pohtivat palautteessaan. Pienen kunnan yhteisöllisyys ja kohtaamiset nousivat esiin Asumiskokeiluviikon aikana molemmat parit pääsivät osallistumaan kylätapahtumiin ja keskustelemaan paikallisten kanssa. Yhteisöllisyys, ystävällisyys ja kylän aito kiinnostus uusia tulijoita kohtaan tekivät vaikutuksen. Yritysvierailut Satateräksellä sekä Ravintorenkaalla näyttivät kokeilijoille kunnan aktiivista ja innovatiivista yrittäjyyttä. “Yllättävintä oli miten lähellä toisiaan kunta ja kuntalaiset ovat. Toiminta perustuu yhtenäiseen luottamukseen ja toisiaan oikeasti kuunnellaan ja arvostetaan”, Noora kuvasi. Viikkoon mahtui myös kulttuurielämyksiä. Merikarvian ja Siikaisten Lions Clubit tarjosivat joulun alla lämpimän kirkkokonsertin, johon kokeilijat osallistuivat. Myös Siikaisten tunnelmallinen joulunavaus kokosi ihmiset yhteen joulupuuron, musiikin ja yhdessäolon äärelle. ”Tämän yhden viikon myötä Siikainen tuntuu erittäin potentiaaliselta asuinpaikalta, moni paikka ja ihminen tuli tutuksi ja tuttuun paikkaan on helppo palata”, Marika ja Harri kiteyttävät. Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
”Muutos alkaa meistä” – Nuoriso Leader -päivillä nuoret rakensivat tulevaisuutta 12.12.2025 Lähes sata nuorta ja nuorten parissa työskentelevää Nuoriso Leader -toimijaa kokoontui 14.–16.11.2025 Kuusamon Oivankiin pohtimaan vaikuttamista ja viettämään aikaa yhdessä. Osallistujia Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivankiin saapui 19 Leader-ryhmästä eri puolilta Suomea. Nuoret ympäri Suomen kohtasivat Oivangissa Päivien aikana nuoret ja ohjaajat tutustuivat toisiinsa, saivat uusia kokemuksia ja oppivat vaikuttamisesta maaseudun nuorten näkökulmasta. Nuoriso Leader -toimintamalli tarjoaa 13–29-vuotiaille mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Oivangissa kuultiin myös Maaseutuverkoston terveiset sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin videotervehdys. Ministeri rohkaisi maaseudun nuoria tarttumaan kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja hyödyntämään Leader-toiminnan laajoja verkostoja. Nuorten työpajoissa sukellettiin monipuolisiin teemoihin: kansainväliseen yhteistyöhön, nuorten teemapäivään, videoiden tekemiseen ja maaseudun tulevaisuuden trendeihin erätaukokeskustelun kautta. Suosiota herätti myös Kalaleader-toimintaan ja ammattikalastajan työhön tutustuminen. Päiviin mahtui lisäksi rentoutumista, pelejä ja yhteinen iltaklubi. Vaikuttaminen kuuluu kaikille Päivät huipentuivat YouTubeen striimattuun paneelikeskusteluun ”Nuorten ääni maaseudulla”. Keskustelu toi näkyväksi, kuinka nuoret haluavat toimia ja vaikuttaa arjessa rohkeasti omilla tavoillaan ja yhteiseksi hyväksi. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen muistutti videotervehdyksessään, että jokainen nuorten aloite on pala tulevaisuutta, jota nuoret rakentavat jo nyt: – Te olette tämän päivän nuoria ja huomisen tekijöitä. Paneelissa ääntään käyttivät nuoret vaikuttajat Maria Putula (Nouseva Rannikkoseutu ry), Venla Heikkinen (Keskipiste-Leader ry) ja Iida Lohi (Posion ja Laphan nuorisovaltuusto), Taivalkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Karjalainen sekä somevaikuttaja Andreas Tolonen. Juontajina toimivat Azra Gör ja Miina Jylhänlehto (Oulun Seudun Leader ry). Muutos alkaa pienestä Paneelissa korostui, kuinka vaikuttaminen on ennen kaikkea arjen tekoja – valintoja ja rohkeutta avata suunsa. Nuoria kannustettiin tuomaan ajatuksiaan esiin ja toimimaan, kun jokin epäkohta osuu silmään. – Vaikuta, älä valita, Harri Karjalainen tiivisti. Vaikuttaminen nähtiin myös tiedon jakamisena ja tunteiden herättämisenä. Someen videoita tekevä Andreas Tolonen kertoi kokemuksestaan, kuinka tarinat voivat inspiroida ja saada ihmisen näkemään maailman eri tavalla. – Some antaa mahdollisuuden tulla kuulluksi, mutta vaatii medialukutaitoa, panelistit totesivat. Keskustelua herätti myös oman polun löytäminen monien kanavien ja mahdollisuuksien keskellä. Jo omien arvojen ja kiinnostuksen kohteiden pohtiminen vie pitkälle, vaikka tulokset syntyvätkin usein pitkäjänteisen työn kautta. Keskustelussa Nuoriso Leader näyttäytyi matalan kynnyksen väylänä, joka kokoaa yhteen erilaisia nuoria ja tarjoaa heille mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti omaan ympäristöön. Seuraavat Nuoriso Leader -päivät Pohjois-Savoon Tämän vuoden tapahtumasta vastasivat Maaseutuverkosto sekä Pohjois-Pohjanmaan Nuoriso Leader -toimijat: Koillismaan Leader ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Oulun Seudun Leader ry, Rieska-Leader ry ja Keskipiste-Leader ry. Lue lisää Nuoriso Leader -toimijoista. Päivillä luovutettiin vuoden 2026 Nuoriso Leader -päivien viestikapula Pohjois-Savon Leader-ryhmille: Kehittämisyhdistys Mansikka ry, Kalakukko ry ja Ylä-Savon Veturi ry. Tulevista päivistä tiedotetaan ensi syksynä, ja tiedotus jatkuu Instagramissa @nuorisoleadersuomi-kanavalla. Vuoden 2025 Nuoriso Leader -päivien paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa YouTubessa Nuorsio Leader Suomi -kanavalla. Teksti ja kuvat: Siiri Sitomaniemi ja Pohjois-Pohjanmaan Nuoriso Leader -toimijat
Meidän polkumme kohti kestävämpää tulevaisuuden maaseutua 4.12.2025 Tulevaisuuden maaseutu rakennetaan yhdessä, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Me Aktion Österbottenilla uskomme, että yhdistystoimijoilla on tässä työssä keskeinen rooli. Tämän rahoituskauden strategiassa määritimme, että haluamme olla majakan valo, joka ohjaa alueemme asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä valoisampaan tulevaisuuteen. Siitä syystä halusimme lähteä kehittämään myös omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme. Ei siksi, että meidän olisi ollut pakko, vaan siksi että haluamme omalla esimerkillämme osoittaa, että näin kuuluu tehdä. Laatiessamme kuluvan rahoituskauden 2023 – 2027 paikallista kehittämisstrategiaa otimme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet vahvasti osaksi sitä. Strategiatyön aikana määritimme oman toimintamme kannalta keskeisimmät tavoitteet, joiksi tunnistimme: Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia Tavoite 4: Hyvä koulutus Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt Tavoite 15: Maanpäällinen elämä Haluamme edistää omalla toiminnallamme ja rahoittamillamme hankkeilla laajasti kestävää kehitystä ja sen tavoitteita. Agenda 2030 tavoitteiden ottaminen osaksi omaa strategiaamme perustui myös siihen, että halusimme auttaa myös hanketoimijoitamme huomaamaan, miten paikalliset kehittämistoimet voivat samalla edistää myös globaaleja tavoitteita. Vuoden 2025 alussa lähdimme rakentamaan omaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää osana Landsbyggare för föreningar -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi, miten maaseudulla toimivat yhdistykset voivat konkreettisesti edistää ympäristövastuuta ja kestävää kehitystä. Me uskomme, että tulevaisuuden maaseutu rakentuu paikallisten toimijoiden vastuullisuudesta ja sen näkyväksi tuomisesta. Monet alueen yhdistystoimijat tekevät jo paljon hyvää ympäristö- ja vastuullisuustyötä, mutta viestivät siitä vain vähän. Meidän mielestämme Ekokompassi, tai mikä tahansa muu ympäristösertifikaatti, on hyvä keino kartoittaa omat ympäristövaikutukset, mutta tuoda myös näkyväksi sitä työtä, jota jo muutenkin tehdään kestävän tulevaisuuden hyväksi. Ekokompassi – työkalu tulevaisuuden rakentamiseen Ottaessamme kestävän kehityksen tavoitteet osaksi tämän rahoituskauden strategiaa, oli selvää, että meidän on otettava ne myös vahvemmin osaksi omaa toimintaamme. Niinpä kartoitimme erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme. Ekokompassi valikoitui työkaluksi, jonka avulla olemme voineet kehittää ympäristötyötämme järjestelmällisesti ja tuoda vastuullisuutemme näkyväksi asiakkaille ja muille sidosryhmille. Vaikka oman toimintamme suorat ympäristövaikutukset ovat melko vähäisiä, koemme, että meillä on merkittävä rooli vaikuttajina ja viestijöinä. Luonnollisesti voimme ohjata hankehakijoita vastuullisimpaan tulevaisuuteen myös rahoituslinjausten kautta. Uskomme, että Ekokompassin avulla osaamme sanoittaa paremmin sen, mitä jo teemme ja myös kehittää toimintaamme entistä vastuullisemmaksi ja vaikuttavammaksi. Ekokompassin yhtenä kriteerinä on, että organisaatio laatii ja julkaisee ympäristölupauksen. Meidän ympäristölupauksemme kiteyttää ympäristöohjelmamme tavoitteet: Haluamme olla kestävä työyhteisö, jossa voidaan hyvin, tehdään kestäviä valintoja ja edistetään kestävyyttä viestimällä ja vaikuttamalla. Kestävässä työyhteisössä kiinnitetään huomiota henkilöstön hyvinvointiin, ei syrjitä ja ollaan avoimia. Tuetaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Kannustetaan hankkimaan tuotteita mahdollisimman läheltä, niin että ne ovat laadukkaita ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia ja uusiutuvia materiaaleja sisältäviä. Liikkumiseen kiinnitetään huomiota suosimalla kimppakyytejä, julkista liikennettä ja vähentämällä lentomatkoja. Pyrimme vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimistollamme jätteen kierrätystä. Viestinnässä nostamme esiin rahoittamiamme hankkeita, jotka toimivat Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikutamme siihen, että kestävän kehityksen huomioiminen näkyisi yhä enemmän asiakkaidemme ja henkilökuntamme arjessa. Miten yhdistyksen ympäristöjärjestelmä rakennetaan? Ekokompassin rakentaminen alkoi alkukartoituksella, jossa arvioimme toimintamme nykytilaa ja tunnistimme keskeiset ympäristövaikutukset. Painopisteeksi nousivat erityisesti viestintä ja vaikuttaminen, mutta nostimme ympäristöohjelmaan mukaan myös hankinnat, liikkumisen, energian ja luonnon monimuotoisuuden. Hankinnat: vastuullisten ja ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen Liikkuminen: liikkumisen päästöjen vähentäminen kimppakyytien ja lentomatkojen tarkoituksenmukaisuuden harkinnan kautta. Vaikuttaminen: yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa ja Agenda 2030 -tavoitteiden edistäminen Energia: energiankulutuksen vähentäminen ja siirtyminen ympäristöystävällisempään sähköön Luonnon monimuotoisuus: luonnon monimuotoisuuden edistäminen oman hanketoiminnan kautta. Laadimme ympäristöohjelman, jossa jokaiselle osa-alueelle määriteltiin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja sen toteutumista seurataan Oma Ekokompassi -alustalla. Ekokompassin 10 kriteeriä Aktion Österbottenilla Ekokompassi-ympäristöohjelmalla on kymmenen kriteeriä, joiden kaikkien on toteuduttava, jotta organisaatio voi saada sertifikaatin. 1. Ympäristöasioiden hallinnan nykytilan kartoittaminen Teimme alkukartoituksen Ekokompassin lomakkeella yhteistyössä meidän Ekokompassi-asiantuntijamme kanssa ja tunnistimme kehityskohteet erityisesti viestinnässä, hankinnoissa ja liikkumisessa. 2. Merkittävimmät ympäristövastuun osa-alueet Pisteytimme osa-alueet ja nostimme ohjelmaan ne, joissa vaikutus on suurin: hankinnat, liikkuminen, vaikuttaminen, energia ja luonnon monimuotoisuus. 3. Ympäristölainsäädäntö Laadimme lakilistan ja kemikaaliluettelon, otimme käyttöön paristojen omavalvonnan ja ohjeistimme vaarallisten jätteiden käsittelyn. 4. Ympäristöasiat toimintatavoissa Kehitimme jätehuoltosuunnitelman, lisäsimme kierrätysastioita ja ohjeistimme henkilöstön lajitteluun ja kemikaalien käsittelyyn. 5. Ympäristöohjelma Laadimme ohjelman, jossa on selkeät tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja mittarit. Ohjelma elää ja päivittyy vuosittain. 6. Jatkuva ylläpito ja raportointi Päivitämme mittarit ja toimenpiteiden tilan Oma Ekokompassi -alustalle, joka toimii myös raportoinnin työkaluna. 7. Johto sitoutuu ympäristötyöhön Organisaatiolle on nimitetty Ekokompassi-yhteyshenkilö ja johto on sitoutunut ympäristölupaukseen ja sen toteuttamiseen. 8. Sisäinen viestintä Laadimme sisäisen viestinnän suunnitelman ja perehdytämme henkilöstön ympäristöasioihin koulutuksin ja materiaalein. 9. Ulkoinen viestintä Viestimme ympäristötyöstä verkkosivuilla, somessa ja tapahtumissa. Nostamme esiin hyviä käytäntöjä ja Agenda 2030 -tavoitteita tukevia hankkeita. 10. Auditoinnit ja toiminnan kehittäminen Valmistaudumme ensimmäiseen ulkoiseen auditointiin ja toteutamme sisäisiä auditointeja vuosittain. Sanoista tekoihin Ympäristöohjelmaan määritetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joista osaa olemme jo lähteneet toteuttamaan ja osa on vielä suunnittelun tasolla. Ympäristöohjelma ei kuitenkaan voi olla vain kauniita sanoja kestävyyden puolesta, vaan suunnitelma on vietävät tekojen tasolle. Tähän mennessä olemme lisänneet kierrätysastioita toimistolle, laatineet luettelon käyttämistämme kemikaaleista, aloittaneet paristojen käytön omavalvonnan ja ympäristöasioista viestimisen kanavissamme. Olemme aloittaneet myös lentobudjetin laatimisen. Sähkösopimus tullaan kilpailuttamaan ja siirtymään ekosähköön mahdollisimman pian. Ja vaikka verkostomme ovat laajat, tunnistimme sen, että alueen ympäristötoimijoiden kanssa meidän tulisi tehdä nykyistä tiiviimmin yhteistyötä. Henkilöstö on perehdytetty ympäristöohjelmaan ja seuraavana vuorossa olisikin auditointi. Työ ei tietenkään pääty siihen, ympäristötyö on jatkuvaa oppimista, kehittämistä, viestimistä ja vaikuttamista. Viesti muille yhdistyksille: Tule mukaan Ympäristöjärjestelmä ei ole vain meidän sisäinen työkalu, se auttaa meitä viestimään myös muille ympäristötyön tärkeydestä. Haluammekin omalla esimerkillämme kannustaa myös muita yhdistystoimijoita kehittämään omaa ympäristötyötä, sertifikaatilla tai ilman. Ekokompassi on vain yksi työkalu. Erilaisia ohjelmia ja viitekehyksiä on paljon. Ympäristötyötä voi tehdä myös täysin itsenäisesti. Silloin hyvä tapa aloittaa voisi olla se, että pysähdytään miettimään millaisia ympäristövaikutuksia omalla toiminnalla on ja tunnistetaan niistä ne, joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan suurin muutos. Ympäristövastuu kuuluu meille kaikille, myös maaseudun yhdistystoimijoille. Tämä blogi on alunperin julkaistu kolmiosaisena blogitekstisarjana Aktion Österbottenin kotisivuilla. Blogissa kerromme Aktion Österbottenin Ekokompassi-matkasta. Jos haluat tietää lisää meidän ympäristötyöstämme, ole yhteydessä! Ympäristöohjelmamme on laadittu osana Landsbyggare för föreningar-hanketta, joka on saanut osarahoitusta EU:lta. Blogin on kirjoittanut kehittämisasiantuntija Piritta Syrjälä, joka toimii Landsbyggare för föreningar-hankkeen projektipäällikkönä ja Aktion Österbottenin Ekokompassi-yhteyshenkilönä.
Eurooppalaiset vieraat tutustuivat suomalaisiin joulutapahtumiin ja -perinteisiin 2.12.2025 Marraskuun lopussa järjestetty opintomatka Together We Create the Christmas Spirit toi Suomeen osallistujia Unkarista, Romaniasta, Espanjasta ja Italiasta. Matkan aikana tutustuttiin siihen, miten joulua voidaan rakentaa kestävällä tavalla kylissä ja kunnissa erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Vieraat kiersivät Leader Ykkösakselin ja Ravakan alueilla. Suomalaiset perinteet tutuksi Ohjelmassa yhdistyivät suomalaiset perinteet ja kestävän kehityksen näkökulmat. Osallistujat pääsivät metsään viemään joululahjoja eläimille, perehtyivät saunaperinteisiin ja rohkeimmat pulahtivat järveen +3,5 asteiseen veteen. Kaupungin joulubrändeistä esiteltiin Rauman Pitsikaupungin joulu sekä yhdistyslähtöisenä brändinä Mynämäen joulu. Mynämäen kirkossa kuultiin esimerkiksi joululauluja eri kielillä, ja joulukauden avajaisissa nähtiin kulkue, joulutori ja yhteisöllinen taideprojekti Tonttukuja. Mynämäen joulu -tapahtumia tehdään yhteistyössä Leader Ravakan kansainvälisen jouluhankkeen kanssa. Yhdessäolon hetket olivat tärkeä osa matkaa Vieraat nauttivat perinteisiä joulupöytiä ja paikallisia herkkuja, ja keskusteluissa nousi esiin nuorten ja yhdistysten rooli joulun rakentajina. Lisäksi järjestettiin työpaja, jossa pohdittiin, miten joulutapahtumat voivat edistää ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Työpajassa ideoitiin täysin uusia toimintatapoja sen lisäksi, että jaettiin hyviä käytänteitä omista jouluperinteistä. Unkarilainen vinkki lahjojen kestävään paketointiin oli paketoida lahjat isoihin huiveihin – oivallista! Opintomatka tarjosi osallistujille elämyksellisen kokonaisuuden, jossa suomalainen joulu näyttäytyi monissa muodoissaan – saunan lämmöstä ja järven kylmyydestä käsityöpajoihin, joulumarkkinoihin ja yhteisöllisiin juhliin. Vieraat palasivat kotiin mukanaan uusia ideoita ja kokemuksia siitä, miten joulun henkeä voidaan luoda kestävällä tavalla. Noora Mantere, hankeasiantuntija
Maaseudun paikallista kehittämistä takana 20 vuotta – jatkuuko työ? 25.11.2025 Tervehdys Kaakkois-Suomen rannikolta, Pyhtään Siltakylästä, Leader Sepralta. Leader-toiminta on ollut yli kahden vuosikymmenen ajan keskeinen osa suomalaisen maaseudun kehittämistä. Sen kautta on rahoitettu tuhansia hankkeita, tuettu paikallisia yhteisöjä ja tehty miljoonia talkootyötunteja. Pelkästään ohjelmakaudella 2023–2027 Leader-ryhmien kautta kanavoidaan yli 230 miljoonaa euroa paikallisen elinvoiman vahvistamiseen – EU:n osuus on yli 40 %. Leader-ryhmien ydin on edelleen sama: kehittää maaseutua paikallislähtöisesti ja yhteisöllisesti. Työ näkyy uusina työpaikkoina, parantuneina palveluina ja vahvistuneina kyläyhteisöinä. Kymenlaaksossa Leader-työtä on tehty vuodesta 2001, jolloin liityin itse toimintaan. Vaikka maatalouden tai maaseudun kehittämisen juuria ei itseltäni löytynyt, kansainvälisen EU-kokemuksen ja pankkitaustan yhdistelmä on osoittautunut toimivaksi paketiksi – ja jaksan innostua työstäni yhä edelleen. SepraGaalassa vuonna 2023 palkittuja toimijoita. Kuva: Marikki Virtanen, Valokuvamarikki Vuosien mittaan Leader Sepran toiminta on laajentunut maaseutuleaderista kalaleaderiksi ja edelleen kansainvälisemmäksi Euroopan komission tietopisteeksi. Nämä kokonaisuudet tukevat toisiaan ja muodostavat tehokkaan työkalupakin Etelä-Kymenlaakson paikalliseen kehittämiseen. Kotkassa pilotoitiin samankaltaista mallia jo edellisellä vuosikymmenellä – hyvällä menestyksellä. Nyt EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelu tuo kuitenkin mukanaan epävarmuutta. MFF-kehyksen NRP- ja CAP-asetusten perusteella monialainen paikallinen kehittäminen voisi toimia laajasti koko Suomessa, mutta uhkakuvat rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien kaventumisesta ovat todellisia. Siksi juuri nyt tarvitaan aktiivisuutta kaikilla tasoilla: paikallisesti, alueilla, kansallisesti ja MEP-tasolla. Jos vaikuttamistyö onnistuu, post-2027 -kaudelle saadaan turvattua kehittämisen jatkuminen. Uhkista huolimatta Leader-työ jatkuu. Strategioita toteutetaan kaikkialla, ja samalla teemme yhdessä vaikuttamistyötä tulevaisuuden puolesta. On rohkaisevaa nähdä, miten vahvasti asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset jatkavat tekemistään – meidän tehtävämme on tukea ja innostaa heitä edelleen. On ilo aika ajoin päästä huomioimaan paikallisten hankkeiden toteuttajia ja nostamaan heidän roolinsa esiin – ilman toimijoita ei Leader-työlle ole tarvetta. Kansainvälistä yhteistyötä Pyhtään Kaunissaaressa luonnon materiaalien kanssa (EnviroYouth ERASMUS+ hanke). Kuva: Marjo Tolvanen Ohjelmakausi 2023–2027 on puolivälissä. Nyt on erinomainen hetki käynnistää uusia hankkeita ja kehittämisideoita, jotka voivat olla myös kansainvälisiä. Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja positiivista otetta kehittämistoimiin – uhkakuvista huolimatta! Selitykset lyhenteisiin CAP = EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (englanniksi Common Agricultural Policy) MEP = Euroopan parlamentin jäsen (engl. Member of the European Parliament) MFF-kehys = EU:n monivuotinen rahoituskehys (engl. Multiannual Financial Framework) NRP-asetus = Euroopan komission asetusehdotus kumppanuusrahastosta (lisätietoa valtioneuvosto.fi) Marjo Tolvanen, toiminnanjohtaja
Euroopan maaseutuparlamentti vaati tukea, tunnustusta ja kumppanuutta 14.11.2025 Euroopan maaseutuparlamentti (ERP) on prosessi, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maaseudun asukkaiden ääni Euroopassa sekä edistää heidän omaehtoista toimintaa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kanssa. Euroopan maaseutuparlamentin lopputulemana on julkilausuma. Julkilausuma ydinviestinä on, että maaseutu ei ole menneisyyden jäänne – se on tulevaisuuden ratkaisu. Julistus vaatii, että EU:n visiot – kuten EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio- eivät jää paperiksi, vaan muuttuvat vaikuttavaksi toiminnaksi. Toiminnan aika on nyt. Euroopan maaseutuparlamentin julistuksen pääkohdat Maaseudun ihmiset eri puolilta Eurooppaa vaativat tunnustusta, tukea ja aitoa kumppanuutta. Julistus nostaa esiin maaseudun ihmisten roolin Euroopan tulevaisuuden rakentajina. Se korostaa, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja Euroopan ja maailman keskeisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Maaseudun yhteisöjen sitoutuvat itse vaalimaan perinteitä ja kulttuuria, rakentamaan osallistavia, sukupolvien välisiä yhteisöjä, vahvistamaan paikallista yrittäjyyttä ja digiosaamista sekä edistämään innovaatioita, yhteisölähtöistä päätöksentekoa ja solidaarisuutta. Julkilausuman vetoomus päättäjille: Muuttakaa Rural Vision ja Rural Pact konkreettisiksi toimiksi ja varmistakaa riittävä rahoitus. Varmistakaa, että integroidut, paikkaperustaiset ja yhteisölähtöiset politiikat pysyvät EU:n alue-, maatalous-, meri- ja sosiaalipolitiikan ytimessä. Varmistakaa, että LEADER-CLLD ja Smart Villages ovat pakollisia tulevissa politiikkakehyksissä Suojelkaa ja laajentakaa maaseuturahoitusta – ei vain maataloudelle, vaan koko maaseudun kehittämiseen Tunnustakaa oikeus jäädä, palata ja liikkua – varmistaen, että maaseudun ihmisillä on pääsy työhön, koulutukseen ja mahdollisuuksiin. Maaseudun kehittäminen Skotlannissa Maaseutuparlamentti järjestettiin Skotlannin itäosissa Inveruriessa, Aberdeenin pohjoispuolella. Pitopaikka avasi mielenkiintoisen ikkunan Brexitin jälkeiseen maaseudun kehittämiseen Skotlannissa. Maaseutualueiden haasteet ovat Skotlannissa hyvin samanlaiset kuin monilla muillakin Euroopan maaseutualueilla: ikärakenne, väestön väheneminen reuna-alueilla, palveluiden kaikkoaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen, digiyhteyksien heikkous ja maatalouden taloudelliset haasteet. Keskusteluissa nousi vahvasti esille myös ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi. Brexitin jälkeen panostukset maaseudun kehittämiseen ovat merkittävästi pienentyneet ja haastavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kehittämistä. Julkiset panostukset infrastruktuuriin, yritysrahoitukseen, yleishyödyllisiin investointeihin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintaan ovat romahtaneet. Oli ilahduttavaa, että Skotlannissa Leader-ryhmät ovat kuitenkin jatkaneet työtään. Muualla Isossa Britanniassa näin ei ole käynyt. Skotlannissa on 20 Leader-ryhmää, joiden rahoitus Skotlannin hallitukselta on ollut 29 miljoonaa puntaa. Brexitin jälkeen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yli 1000 hanketta. Seitsemällä Leader-ryhmällä on nuoriso-Leader-toimintaa. Leader-hankkeiden ytimessä ovat olleet yhteisöllisyyttä tukevat hankkeet: kylätalojen kunnostaminen ja yhteisölliset investoinnit. Investoinneista esimerkkeinä esiteltiin yhteisöpuutarhoja, kyläsatamien kunnostusta ja esim. kyläkahviloiden perustamista. Skotlannissa paikallisella kulttuuriperinnöllä on erittäin vahva merkitys. Sen pohjalta kehitetään yleishyödyllistä yritystoimintaa ja paikallista kehittämistä. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on vahvasti paikallisen kehittämisen toimintamalli, jonka kautta yhdistetään esimerkiksi luksustason whiskey-tislaamon, kiertotalouden, ympäristötoimet ja kylätoiminta. Merkittävänä erona Suomeen on merkittävät yksityiset panostukset toimintaan. Skotlannissa on useita suuria ja merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä ja suuria maanomistajia, joista osa haluaa panostaa maaseudun kehittämiseen. Lisätietoja Euroopan maaseutuparlamentista: Euroopan maaseutuparlamentti Juha-Matti Markkola, Marianne Selkäinaho ja Antonia Husberg
