Kalaleaderien arviointi tuo esiin onnistumisia ja epävarmuutta

Kalaleader-toiminnalla on ollut merkittävä aluetalousvaikutus. Toteutetun välirvioinnin mukaan kalaleaderien neuvonnan kautta on mahdollistettu yli 7,3 miljoonan euron investoinnit kalatalouteen. Neuvonnan etujen lisäksi kalaleaderit olivat suoraan rahoittaneet helmikuuhun 2026 mennessä yhteensä 164 hanketta, noin 5 miljoonalla eurolla.

Kalaleaderien väliarvioinnilla haettiin tietoa toiminnan vaikutuksista ohjelmakauden puoliväliin mennessä. Arvioinnin toteutti NordEval Oy tammi–huhtikuussa 2026.

Arvioinnin kyselyihin vastasi kattava joukko: tuensaaja- ja neuvontakyselyyn vastasi yhteensä 112 henkilöä, ja sidosryhmäkyselyyn noin 100 vastaajaa. Lisäksi arviointia syvennettiin kalaleader-ryhmien ryhmähaastatteluilla ja asiantuntijoiden haastatteluilla.

Kalaleader-aktivaattoreiden tarjoama neuvonta on keskeinen onnistumistekijä, osoittaa arviointi. Valtaosa kyselyyn vastanneista arvioi, että hanke ei olisi toteutunut ilman Kalaleader-aktivaatorin tukea tai olisi toteutunut selvästi pienempänä. Aktivaattorien neuvonta on vaikuttanut merkittävästi myös hankkeiden sisältöön, laatuun ja laajuuteen.

Arvioinnin mukaan Kalaleader-toiminnan keskeinen lisäarvo on sen paikallisuus. Se tuo rahoituksen, neuvonnan ja kehittämistyön lähelle toimijoita. Kalaleader-rahoitus ja neuvonta mahdollistavat myös pienten toimijoiden ja hankkeiden toteutumisen, sellaisten jotka eivät kokonsa puolesta menestyisi kansallisissa rahoituskilpailuissa.

Nykyinen Kalaleaderien rahotus ja EU-ohjelmakausi päättyvät vuoden 2027 loppuun. Euroopan laajuudella niin Maaseutu-leaderin kuin kalaleaderinkin jatko ja toiminnan laajuus on erittäin epävarmaa. Myös väliarvioinnissa nousee esiin huoli tulevasta ohjelmakaudesta. Vaikka Kalaleader-toiminnan vaikuttavuus on selkeästi osoitettavissa, toiminnan jatkuvuus ja resursointi on vaakalaudalla.

Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi_20260430
Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi, ote PowerPoint-esityisestä. NordEval Oy

Turvallisuustoiminnan ydin on yhteisöllisyyden vahvistamisessa

“Kuljen kriisistä kriisiin”, lauloi Ismo Alanko jo 1990‑luvulla, aikana jolloin varautuminen oli vielä pitkälti viranomaisasia. Nykyään myös kylät varautuvat, ja varautuminen on noussut uudella tavalla maaseuturahoituksella rahoitettavien hankkeiden keskiöön.

Kriiseihin varautuminen voi tuoda mukanaan myös hyvää. Jo koronapandemia lisäsi monin paikoin maaseudulla yhteisöllisyyttä ja yhteydenpitoa naapureihin. Samanlaista kehitystä on nähtävissä nyt, kun kylissä varaudutaan etenkin sään ääri‑ilmiöihin.

Maaseudun yhteisöllisyydellä on merkitystä myös maan kokonaisuusturvallisuudelle. Kuten turvallisuuskomitean erityisasiantuntija Mirva Ojala muistuttaa, turvallisuus lähtee yksilöistä, ei ylhäältä käsin. Kyläläiset ovat toimijoita, eivät vain toiminnan kohteita. Kriisin sattuessa kylän asukkailla on paras tieto siitä, ketkä ovat eniten avun tarpeessa. Kun seudulla on yhteisöllisyyttä, tiedetään myös, mitä ympärillä tapahtuu.

Vaikka kylät olisivat aktiivisia, se ei yksin riitä. Myös hyvinvointialueen viranomaiset on saatava mukaan. Hankkeet voivat parhaimmillaan mahdollistaa sen, että kunnalle syntyy toimiva yhteistyömalli ilman suoraa taloudellista panosta. Jatkuvuuden turvaamiseksi hankkeen jälkeen on tärkeää, että varautuminen koetaan kaikille merkitykselliseksi.

Yksi keskeinen lähtökohta on ottaa pelastusviranomaiset mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja rakentaa yhdessä toimiva malli, jonka esimerkiksi kyläturvallisuusryhmä voi ottaa käyttöönsä.
Viranomaiset tarvitsevat kuntia, ja kunnat puolestaan tarvitsevat kyliä. Oriveden malli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyötä voidaan rakentaa. Kaupungilla on häiriötilanteita varten yhteistoimintasopimukset yhdeksän suurimman kyläalueen kanssa. Tarvittaessa kaupunki voi pyytää kyläyhdistyksiltä apua avuntarpeen arvioinnissa, ja yhdessä kylien kanssa voidaan esimerkiksi avata kylätaloja asukkaiden käyttöön tai järjestää vedenjakelua.

Rannikko‑Pohjanmaan Sbär – Viisas kylä varautuu ‑hanke on aloittanut toimintansa järjestämällä kyläturvallisuusiltoja, joissa varautumista kehitetään kyläkohtaisesti kylien omista tarpeista lähtien. Hankkeen keskiössä on niin sanottu pehmeä varautuminen, joka luo perustan toimivalle kriisinhallinnalle. Toukokuun alussa, 7.5., järjestetään aiheeseen liittyen henkisen kriisinkestävyyden webinaari yhteistyössä Kyläturvallisuus Kyrönmaalla ‑hankkeen kanssa.

Osallistu Henkinen kriisinkestävyys -webinaariin

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – tukea koulutukseen ja alan kehittämiseen

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin perustettiin Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning – Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö. Säätiön alkuperäisenä tarkoituksena oli järjestää pääasiassa ruotsinkielistä merenkulun opetusta sekä kalatalousalan opetusta suomeksi ja ruotsiksi, sekä edistää näiden elinkeinojen harjoittamista.

Vuonna 2011 säätiön toiminta uudistui ja nimi muuttui nykyiseen muotoonsa: Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö r.y. – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning rf. Samalla säätiön tehtävä täsmentyi tukemaan kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta sekä edistämään kalatalouden, luonnonvara-alan ja merenkulun elinkeinojen harjoittamista.

Säätiön hallitus myöntää avustuksia hakemusten perusteella. Tukea suunnataan erityisesti kalatalous- ja luonnonvara-alan koulutuksen järjestämiseen, kehittämis- ja tutkimustoimintaan sekä merenkulun ja muiden luonnonvara-alojen koulutuksen edistämiseen.

Vuosien varrella hakemusten määrä ja sisältö ovat vaihdelleet. Myös myönnettyjen avustusten suuruus on ollut vaihteleva, mutta kohtuullinen. Painopiste on selkeästi koulutuksen tukemisessa. Hakemuksia on tullut enemmän kalatalouden puolelta, kun taas merenkulun alalta niitä on ollut hieman vähemmän.

Säätiölle on erityisen tärkeää tukea kohteita, joihin rahoitusta on vaikea saada muualta. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi opiskelijoiden omat hankkeet, erilaiset esitteet sekä kalastajien itse järjestämät koulutukset, kuten kalankäsittelytaitojen opettaminen lapsille. Hankkeet ovat tyypillisesti käytännönläheisiä ja nopeasti toteutettavia projekteja, jotka edistävät alan koulutusta konkreettisella tavalla.

Tämän vuoden avustushaku on nyt avoinna:
Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning | Åbolands Fiskarförbund rf

Verkostot maahanmuuttaneiden yrittäjyyden tukena – vastaa kyselyyn!

Maaseudun palvelut rakentuvat yrittäjien varaan: kyläkauppa, lounasravintola, autokorjaamo, hyvinvointi- ja siivouspalvelut. Maaseudulla toimivat tehtaat luovat alueelle työpaikkoja sekä omassa toiminnassaan, että alihankinnan kautta. Maaseudun palvelut harvenevat uhkaavaa vauhtia ja keskittyvät isompiin kaupunkeihin. Tähän on monia syitä, eläköityvät yrittäjät eivät löydä jatkajia tai uusia yrityksiä ei uskalleta perustaa. Maaseudulla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia aina paikallisista kivijalkaliikkeistä maailmanlaajuisesti toimiviin teknologiayrityksiin. Yrittäjyys tuo kylille ja kuntiin uusia palveluja, mahdollisesti työpaikkoja ja toivoa siitä, että maaseudulla on hyvä elää myös jatkossa.

Maahanmuuttaneet voivat olla yksi ratkaisu maaseudun yrittäjyyden vahvistamiseen. Monella maahanmuuttaneella on vahvaa osaamista ja uudenlaista näkökulmaa, jota on kuitenkin puutteellisen kielitaidon vuoksi vaikea hyödyntää suomalaisessa työelämässä. Yrittäjyys voisi tällöin olla vaihtoehto oman osaamisen eurollistamiseen. Yrittäjyys tarkoittaa eri maissa eri asioita, joten yrityksen perustaminen uudessa maassa voi tuntua pelottavalta. Yrittäjyyspolun ensiaskeleet voivat katketa tiedon, verkostojen, tilojen ja asiakkaiden puutteisiin.

Kotona maaseudulla – pitovoimaa yrittäjyydestä on valtakunnallinen, EU‑osarahoitteinen hanke, jossa kehitämme Kotona maaseudulla ‑mallia yhteiseksi työkaluksi kunnille, Leader‑ryhmille, kehitysyhtiöille, yhdistyksille ja kylätoimijoille. Hanketta toteuttavat Startup Refugees, Suomen Yrittäjäopisto ja Aktion Österbotten r.f. yhteistyössä Suomen Kylien kanssa.

Kotona maaseudulla – malli sisältää:

  • Työkirja maahanmuuttajayrittäjille: muokattava, monikielinen opas, johon alue voi lisätä omat kontaktinsa ja palvelunsa.
  • Yrittäjyysosaamisen kehittäminen: valmennuksia ja työpajoja tukemaan idean jalostamista ja arjen tekemistä.
  • Verkostot: kohtaamiset ja yhteistyöformaatit, jotka linkittävät tulijat yrityksiin, neuvontaan ja yhteisöihin.
  • Kyläkummi‑mallin kehittäminen: yhteisölähtöinen mentorointi, jossa kylä, yrittäjät ja asiantuntijat tukevat polkua “ensimmäisistä kontakteista ensimmäisiin asiakkaisiin”.

Kotona maaseudulla-mallin kehittämisen pohjaksi toivomme saavamme Leader-ryhmien ja alueiden muiden elinkeinotoimijoiden näkemyksiä siitä mitä jo tehdään hyvin ja mihin kaivataan tukea. Tätä varten avasimme kyselyn, joka on avoinna 12.4. saakka. Toivomme kyselyyn vastauksia ennen kaikkea Leader-ryhmiltä, mutta myös muilta tahoilta, jotka toimivat maahanmuuttaneiden työllistymisen ja yrittäjyyden parissa maaseutualueilla. Kyselyä saa jakaa vapaasti omiin verkostoihinsa.

Kysely Leader-toimintaryhmille ja maaseudun yrityskehittäjille – Täytä lomake

Hankkeelle on perustettu myös LinkedIn ryhmä, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneet maahanmuuttaneet voivat verkostoitua keskenään, mutta johon ovat tervetulleita myös kaikki, ketkä haluavat olla mukana tukemassa maahanmuuttaneiden yrittäjyyshaaveita.

Kotona maaseudulla – pitovoimaa yrittäjyydestä hanke osallistuu myös kevään Kyläpäiville Riihimäellä. Työpajassa mietimme sitä, miten yhteisöt voivat tukea maahanmuuttaneita yrittäjyyspolulla.

 

 

 

 

Nyheter om Leader och landsbygdsutveckling från Bryssel

Inom det europeiska nätverket för landsbygdsutveckling (EU CAP Network) finns flera undergrupper. En av dem är Leader-undergruppen (Subgroup on LEADER and Territorial Development). Gruppen sammanträder en gång per år för att följa upp genomförandet av Leader, diskuterar aktuella frågor och ger ett utmärkt tillfälle att träffa kollegor från andra medlemsstater. Finland representeras av Laura Jänis från jord- och skogsbruksministeriet, Juha-Matti Markkola från Landsbygdsnätverket och Alexandra de Haas från Lokalkraft Leader Åland, som representerar Leader-grupperna.

Fler generaldirektorat önskas involveras i diskussionerna

Temat för årets möte var att arbeta med den årliga verksamhetsplanen för det europeiska landsbygdsnätverket, som inleds i juni. Diskussionerna vid mötet uttryckte en allmän oro över framtiden för landsbygdsutvecklingen och Leader-verksamheten. Den reform som Europeiska kommissionen presenterade i fjol – den så kallade enhetsfondmodellen – kommer att förändra situationen avsevärt. Förslaget innehöll inte den traditionella öronmärkningen för Leader, utan sätter Leader-finansieringen på samma nivå som till exempel den nuvarande typen av regional utvecklingsfinansiering. Mot denna bakgrund uttryckte mötet en stark önskan om att tjänstemän från andra generaldirektorat i framtiden deltar i diskussionerna på EU-nivå, utöver generaldirektoratet för jordbruk och landsbygdsutveckling (DG AGRI). Särskilt generaldirektoratet för regional- och stadspolitik (DG REGIO), lyftes fram.

Det ansågs även viktigt att även andra generaldirektorat deltar i diskussionen med Leadergrupper och medlemsstaternas Leader-experter. Det europeiska landsbygdsnätverket hoppades kunna möjliggöra denna diskussion på EU-nivå, vilket också skulle kunna aktivera dialogen mellan olika ministerier inom medlemsstaterna.

Förståelsen för landsbygdsutvecklingens och Leader-metodens betydelse och genomslag måste spridas brett. Under mötet citerades Kanadas premiärminister Mark Carney vid World Economic Forum: ”If you’re not at the table, you’re on the menu”. Leader-aktörer vill säkerställa att de har en plats vid bordet.

Nya möjligheter genom Interreg

Med anledning av den osäkerhet som råder till följd av avsaknaden av öronmärkning för LEADER framöver diskuterades även möjligheterna att bredda tillämpningen av LEADER-metoden/CLLD utanför CAP.

Som exempel lyftes det pågående projektet IMPACT (finansierat av REGIO), som för närvarande söker 30 pilotområden för att främja gränsöverskridande lokalt ledd utveckling (CLLD) genom Interreg. Ett sådant upplägg skulle fungera enligt samma nerifrån-upp-modell som LEADER – men i partnerskap mellan gränsöverskridande regioner, med gemensamma platsbaserade strategier.

Det är viktigt att redan nu titta på möjligheterna att använda lokalt ledd utveckling även inom andra finansieringsprogram som ett komplement till LEADER, för att trygga metoden och säkerställa att lokalt ledd utveckling även fortsättningsvis kan spela en central roll i landsbygdsutvecklingen.

Leaders mervärde kommer genom socialt kapital

Professor Elena Pisani beskrev hur Leader-verksamhetens bidrar till att stärka det sociala kapitalet. Leader-metoden bygger på nätverk, gemensamt engagemang och samverkan, och bidrar till att öka tilliten. Pisani uppmuntrade till tydlig kommunikation om Leader samt till att använda även kvantitativa, så enkla indikatorer som möjligt, exempelvis mått som visar omfattningen av Leader-nätverk. Det är viktigt att synliggöra att Leader handlar om mer än enbart projektfinansiering – det är en metod för lokal utveckling.

Leaders mervärde och framtid har också diskuterats inom det internationella projektet ”Our Common Future’” som leds av aktörer från Österrike. Leader-arbetet behövs för att möta dagens utmaningar. Leader förenar den offentliga och privata sektorn, teori och praktik samt olika nivåer – från lokal till internationell.

I juni arrangerar EU:s landsbygdsnätverk en workshop om Leader och social resiliens. Levande landsbygder och starka lokalsamhällen är avgörande för samhällets hållbarhet – och spelar också en viktig roll i att motverka spridningen av desinformation.

Material från Leaders underkommitté finns här:
https://eu-cap-network.ec.europa.eu/events/subgroup-leader-and-territorial-development-4th-meeting_en

Leaderin ja maaseudun kehittämisen kuulumisia Brysselistä

Euroopan maaseutuverkoston (EU CAP Network) alaisuudessa työskentelee alatyöryhmiä. Yksi niistä on Leader ala-työryhmä (Subgroup on LEADER and Territorial Development). Se kokoontuu kerran vuodessa ja käy läpi Leader-rahoituksen toimeenpanon tilannetta, keskustelee ajankohtaisista asioista ja antaa oivallisen mahdollisuuden tavata kollegoja. Suomesta alatyöryhmässä ovat mukana Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä, Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä, ja Leader-ryhmien edustajana Alexandra de Haas Lokalkraft Leader Åland:sta.

Muutkin pääosastot (DG:t) halutaan mukaan keskusteluihin

Tämän vuoden tapaamisen teemana oli työstää Euroopan maaseutuverkoston vuotuista toimintasuunnitelmaa, joka alkaa kesäkuussa. Kokouksen keskusteluissa välittyi yleinen huoli maaseudun kehittämisen ja Leader-toiminnan tulevaisuudesta. Euroopan komission viime vuonna esittelemä uudistus, ns. yhden rahaston malli, muuttaa tilannetta merkittävästi. Ehdotuksessa ei ollut totuttua korvamerkintää Leader-toiminnalle, vaan Leader-rahoitus on samalla viivalla esim. nykyisentyyppisen aluekehittämisrahoituksen kanssa.

Tämän vuoksi kokous esitti vahvan toiveen, että saamme EU-tasolla keskusteluun mukaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (DG AGRI) lisäksi muiden pääosastojen virkahenkilöitä. Erityisesti DG REGIO:ta, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa, toivottiin mukaan. Olisi tärkeää, että myös muita pääosastoja oli keskustelussa Leader-ryhmien ja jäsenmaiden Leader-asiantuntijoiden kanssa. Euroopan maaseutuverkostoa toivottiin mahdollistamaan tätä keskustelua EU-tasolla. Se samalla aktivoisi dialogia eri ministeriöiden välillä jäsenvaltiossa.

Ymmärrys maaseudun kehittämisen ja Leader-rahoituksen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta täytyy saada laajasti leviämään. Kokouksessa siteerattiin Kanadan pääministerin Mark Carney maailman talousfoorumissa käyttämää ilmaisua ”If you’re not at the table, you’re on the menu”. Leader-toimijat haluavat varmistaa, että he ovat pöydän ääressä.

Uusia mahdollisuuksia Interregin kautta

Koska LEADER-toiminnan tuleva rahoitus on epävarmaa korvamerkinnän puuttumisen vuoksi, keskustelussa tarkasteltiin myös mahdollisuuksia hyödyntää Leader/CLLD-toimintatapaa CAP-rahoituksen ulkopuolella.

Esimerkiksi käynnissä oleva IMPACT-hanke (REGIOn rahoittama), joka hakee parhaillaan 30 pilottialuetta edistämään rajat ylittävää yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) Interregin kautta. Malli perustuisi samaan alhaalta ylös -toimintatapaan kuin LEADER, mutta toteutuisi rajat ylittävien alueiden kumppanuuksissa, joiden pohjana olisivat yhteiset, alueiden tarpeisiin perustuvat strategiat.

On tärkeää selvittää jo nyt, miten paikallista kehittämistä voidaan hyödyntää myös muissa rahoitusohjelmissa Leaderin täydentäjänä. Näin voidaan turvata menetelmän jatkuvuus ja varmistaa, että yhteislähtöinen paikallinen kehittäminen säilyy keskeisessä roolissa maaseudun kehittämisessä.

Leaderin lisäarvo tulee sosiaalisen pääoman kautta

Professori Elena Pisani kuvasi Leader-toiminnan vaikutusta sosiaalisen pääoman vahvistumiseen. Leader-toimintatapa perustuu verkostoihin, yhteiseen tekemiseen ja vahvistaa luottamusta. Pisani kannusti viestimään Leaderistä selkeästi ja käyttämään myös määrällisiä, mahdollisimman yksinkertaisia indikaattoreita, joilla mitataan esimerkiksi Leader-verkostojen laajuutta. Keskeistä on havainnollistaa Leader-toimintatapaa, joka ei ole vain hankkeiden rahoittamista.

Leaderin lisäarvoa ja tulevaisuutta on pohdittu myös itävaltalaisten vetämässä kansainvälisessä hankkeessa ’Our Common Future’. Leader-toimintaa tarvitaan tämän päivän haasteiden taklaamiseen. Leaderissä yhdistyvät julkinen ja yksityinen sektori, teoria ja käytäntö ja eri tasot paikallisesta kansainväliseen.

Kesäkuussa on EU:n maaseutuverkoston järjestämä työpaja, jossa pohditaan Leaderiä ja sosiaalista resilienssiä. Elävät maaseutualueet ja paikalliset yhteisöt ovat tärkeitä yhteiskunnan kestävyydelle – ja niillä on merkitystä myös disinformaation leviämisen estäjinä.

Leader-alakomitean aineistot löytävät täältä: https://eu-cap-network.ec.europa.eu/events/subgroup-leader-and-territorial-development-4th-meeting_en