Luomulihan suoramyynti – mahdollisuus, jota kannattaa harkita

Tarkastellaanpa hieman, mitä luomulihan suoramyynti voi parhaimmillaan tarjota, mutta myös mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka tuottajan on syytä huomioida ennen toiminnan käynnistämistä tai kehittämistä.

Miksi luomulihan suoramyynti kiinnostaa?

Luomulihan suoramyynnin perusajatus on yksinkertainen: tuottaja myy oman tilansa lihaa suoraan kuluttajalle tai ravintolalle ilman välikäsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin muutakin kuin pelkkää myyntitapaa.

Webinaarissa nousi esiin useita syitä, miksi tuottajat ovat kiinnostuneet suoramyynnistä:

  • mahdollisuus parempaan hintaan ja katteeseen
  • suora yhteys asiakkaisiin ja välitön palaute
  • oman työn ja tuotantotavan näkyväksi tekeminen
  • joustavuus tuotteiden ja myyntitapojen suhteen
  • mahdollisuus rakentaa omaa brändiä

Monelle tuottajalle suoramyynti ei ole syntynyt alun perin liiketoimintastrategiana, vaan yksittäisten kyselyjen tai tuttavien pyyntöjen kautta. Ajan myötä toiminta on kuitenkin kehittynyt merkittäväksi osaksi tilan kokonaisuutta.

Luomu tuo suoramyyntiin lisäarvoa – mutta myös vastuuta

Luomu on suoramyynnissä osaltaan myyntivaltti. Kuluttajat yhdistävät luomuun eläinten hyvinvoinnin, ympäristövastuun ja puhtaan ruoan. Luomumerkintä antaa tuotteelle lisäarvoa, mutta samalla se tuo mukanaan erityisiä velvoitteita esimerkiksi kirjanpidon suhteen. Suoramyynnissä on huolehdittava katkeamattomasta luomutaseseurannasta ja jäljitettävyydestä koko ketjussa.

Luomuteurastus onnistuu alihankintana useissa teurastamoissa, joiden palveluihin ja periaatteisiin kannattaa huolella tutustua, että löytää sen oman tahon, jonka kanssa prosessi toimii halutulla tavalla ja samoilla arvoilla.

Palvelut voivat sisältää esimerkiksi:

  • rahtiteurastuksen ja -leikkuun toiveiden mukaan
  • pakkaus- ja etikettipalvelut
  • lihapalautuksen toimituksen sovittuun paikkaan
  • raportit kirjanpitoa varten

Sujuva yhteistyö helpottaa arkea ja mahdollistaa keskittymisen myyntiin ja asiakassuhteisiin.

Suoramyynti ei ole alkutuotantoa – lainsäädäntö haltuun

Yksi keskeisimmistä teemoista webinaarissa oli lainsäädäntö. Suoramyynti kiinnostaa monia, mutta säädösten koetaan usein olevan vaikeaselkoisia tai pelottavia. Lainsäädäntö rakentuu kuitenkin toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan, jolloin se ei muodostu mahdottomaksi taakaksi pienelle toimijalle. Paikallinen elintarvikevalvontaviranomainen auttaa toiminnan aloitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lihan suoramyynti ei ole enää alkutuotantoa, vaan se edellyttää rekisteröitymistä elintarviketoimijaksi ja huomioitavia asioita ovat muun muassa:

  • onko tarvetta tehdä elintarvikehuoneiston rekisteröinti
  • onko hygieniaosaaminen hallussa ja tarvitaanko hygieniapassia
  • miten onnistuu kylmäketjun hallinta
  • millaiset pakkausmerkinnät tarvitaan
  • millaisia kirjallisia kuvauksia toiminnasta tarvitaan oma- ja luomuvalvontaan

Elintarviketurvallisuuden hallinta on selkeintä, kun lihat saadaan pakkaamosta vakuumiin pakattuna ja jaellaan niissä suoraan asiakkaille. Jos lihasta kuitenkin halutaan tehdä erikoisempia tuotteita, voidaan esimerkiksi kotikeittiö tarvittaessa rekisteröidä elintarvikehuoneistoksi.

Luomulihan suoramyynnissä lihan käsittely ja säilytys ovat kriittisiä tekijöitä. Vakumointi ja mahdollinen pakastus pidentävät säilyvyyttä, mutta eivät poista vastuuta. Kylmäketjun on säilyttävä katkeamattomana koko myynti- ja toimitusprosessin ajan, mikä korostuu erityisesti kesäaikaan ja noutotilanteissa.

Myyntikanavat: tilamyymälästä REKOon ja ravintoloihin

Luomulihan suoramyynti ei ole sidottu yhteen myyntikanavaan, vaan tarjolla on useita vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä:

  • tilamyymälät
  • REKO-renkaat
  • verkkokaupat ja digitaaliset tilausjärjestelmät
  • pop up ‑ravintolat ja tapahtumat, puotipäivät
  • suora myynti ravintoloille

Monikanavaisuus lisää joustavuutta, mutta toki myös hallinnollista työtä. Tilausten, varaston ja asiakastiedon hallinta nousevat keskeisiksi kysymyksiksi toiminnan kasvaessa. Oma tilausjärjestelmä kannattaa suunnitella mahdollisimman vaivattomaksi. Kestotilaajat tuovat ennustettavuutta, mutta edellyttävät luotettavaa toimitusrytmiä ja viestintää.

Luomulihan suoramyynnissä logistiikkakaan ei ole vain kustannuskysymys, vaan myös arvoihin liittyvä asia. Noutopisteet, yhdistetyt kuljetukset ja reittien järkeistäminen vähentävät ajokilometrejä ja tukevat ekologisuutta.

Kannattavuus ratkaisee – laske kaikki kulut

Suoramyynti voi olla kannattavaa, mutta vain jos hinnoittelu perustuu todellisiin kustannuksiin. Omaa hinnoittelua pohtiessa kannattaa huomioida ainakin:

  • teurastus ja leikkuu
  • logistiikka ja varastointi
  • pakkaus ja etiketit
  • oma työ
  • verot ja viranomaismaksut

Yhteistyö ja keskustelu alueen muiden tuottajien kanssa auttaa pitämään hintatason johdonmukaisena ja välttämään markkinahäiriöitä.

Luomulihan suoramyynti ei ole kaikille, mutta se voi olla erinomainen vaihtoehto niille, jotka:

  • haluavat olla läheisessä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa
  • ovat valmiita perehtymään lainsäädäntöön ja käytäntöihin
  • näkevät oman työnsä ja tarinansa osana tuotteen arvoa
  • ovat valmiita kehittämään toimintaa vaiheittain

Webinaarin viesti oli selvä: suoramyynti ei synny hetkessä, mutta oikein rakennettuna se voi tuoda merkittävää lisäarvoa luomutuotantoon – taloudellisesti, ammatillisesti ja henkisesti. Jos kiinnostuit, niin tallenteen voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=7HYKpSZNakI

Apilamyyttien äärellä (osa 1) – mikä typensitojakasveissa kiinnostaa ja huolettaa?

Toteutimme loppuvuodesta 2025 nurmenviljelijöille kyselyn, jossa kerättiin tietoa näkemyksistä ja kokemuksista maatilojen typpikierrosta. Saimme kyselyyn 40 vastausta, joista 11 oli luomutiloja. Alle on koottu johtopäätöksiä kyselyn tuloksista liittyen apilan ja muiden typensitojakasvien viljelyyn.

  • Apilan ja muiden typensitojakasvien viljelyä tavanomaisilla tiloilla on varaa lisätä. Noin puolet vastanneista tavanomaisista tiloista ilmoitti, ettei typensitojien käyttö nurmiseoksissa ole säännöllistä, eikä niillä ole merkittävää roolia viljelyssä.
  • Lannoitesäästöjen lisäksi maan kasvukunnon parantaminen kiinnostaa paljon. Tutkimustulokset ja viestintä tästä aihepiiristä voisivat motivoida typensitojakasvien käytön lisäämiseen. Meijerien ja lihatalojen mahdollisesti maksama parempi hinta ei itsessään näytä olevan riittävä motivaattori viljelytavan muutoksille.
  • Tavanomaisien tilojen tavoittelema typensitojakasvien optimaalinen osuus rehussa oli matalampi kuin luomutiloilla. Pieni osuus ei mahdollista biologisen typensidonnan potentiaalin hyödyntämistä. Osuutta on vara nostaa.
  • Vaikka kustannussäästöt typpilannoituksessa nostettiin tärkeäksi viljelykiinnostusta lisääväksi tekijäksi, vain alle puolet tavanomaisten tilojen vastaajista pohti konkreettisella tasolla, kuinka paljon typensitojakasvien viljelyllä voi säästää lannoitelaskussa. Biologisen typensidonnan taloudellisen arvon määrittäminen voisi motivoida typensitojakasvien käytön lisäämiseen.
  • Apilapitoisten nurmien kasvinsuojeluruiskutusten haitat tiedostetaan hyvin, ja kasvinsuojelun onnistuminen aiheuttaa huolta. Ratkaisuja kasvinsuojeluun kaivataan.
  • Kuidun riittävyys ruokinnassa huolettaa niin tavanomaisia kuin luomutiloja. Ohjeita ruokinnan suunnitteluun ja huolien hälventämistä tarvitaan.
  • Huoli apilarehujen yhteydestä tiinehtymisongelmiin näyttäytyi kyselyssä todellisena, vaikka tästä syy-seuraussuhteesta ei nautojen osalta ole tutkimusnäyttöä. Aihe on siis edelleen ajankohtainen – mistä huoli kumpuaa ja miten asia voidaan ratkaista?
  • Apilalajikkeen valinnan merkitys talvenkestävyyteen tiedostetaan kyselyn perusteella etenkin luomutiloilla hyvin. Tavanomaisilla tiloilla tietoutta on vara nostaa.

Jos olet kiinnostunut tutustumaan kyselyn tuloksiin tarkemmin, löydät pidemmän version blogitekstistä täältä.

Jatkamme sarjan seuraavissa osissa apilateeman käsittelyä myytti kerrallaan. Myytit voivat olla viljelyn lisäämistä estäviä, esimerkiksi ”Matala kuitu aiheuttaa ongelmia ruokinnassa”, ”Apilarehu voi aiheuttaa tiinehtymisongelmia”, ”Rikkakasvitilanteen hallinta on haastavaa” tai ”Apilanurmet ovat lyhytikäisiä”. Toisaalta myytti voi olla myös positiivinen, kuten ”Apilan käyttö seoksessa alentaa lannoitelaskuani” tai ”Apilaa käyttämällä parannan pellon kasvukuntoa”. Onko myytti totta vai  ei?  Voit halutessasi kommentoida alle, mikä apilamyytti mielestäsi kaipaisi käsittelyä!

Blogiteksti on kirjoitettu N-Fiksu -hankkeessa. Viljelijäkysely toteutettiin N-Fiksu, N-Teho, ViiMa, AgroServ ja KasviTieto -hankkeiden yhteistyönä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Lisää tietoa Viisas typpikierto -konsortioon kuuluvista hankkeista ja niiden tuloksista löydät osoitteesta http://www.luke.fi/viisastyppikierto.

Euroopan unionin osarahoittama -logo

Pohjois-Savon liiton logo