”Tärkeimmät syyt tapaturmille maatiloilla ovat kiire, kiire, kiire ja jokin muu odottamaton tekijä”, sanoi eräs maanviljelijä Safehabitus-hankkeen maatalouden turvallisuustyöpajassa viime vuonna.

Maatalous tarjoaa työn ihmiselle, joka pitää eläimistä, koneista ja luonnosta. Mutta maatiloilla viljelijät kohtaavat myös paljon tapaturmariskejä, jotka kannattaa tiedostaa ja tunnistaa. Jo riskien tunnistaminen on tapaturmien riskienhallintaa ja riskienhallinnan ensiaskeleita.

Maataloudessa sattui 2800 työtapaturmaa vuonna 2024. Suhteutettuna sataa maatalousyrittäjää kohden työtapaturmia sattuu vuoden aikana joka kuudennelle maatalousyrittäjälle. Lisäksi maataloudessa sattuu suhteellisesti eniten vakavia tapaturmia verrattuna muihin toimialoihin. On arvioitu, että pahimmillaan jopa 90 prosenttia tapaturmista maatiloilla johtuu henkilön omasta toiminnasta kuten kiireestä ja riskien aliarvioinnista. Siten työkulttuuria eli työtapaa ja toimintaa kehittämällä voisi vähentää maatiloilla sattuvia työtapaturmia.

Generatiivisen riskienhallintateorian mukaan turvatekijän, tai mieluusti useammankin, lisääminen voi torjua tai vähentää vahinkoriskiä merkittävästi. Hyvässä lykyssä näin monesti on, mutta toisaalta Aku Ankan tilalla saattaa tulla päivä, jolloin pätee professori Murphyn teoria: ”Jos jokin voi mennä pieleen, se menee”.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että kaikilla viljelijällä olisi samat turvallisuus- ja terveysriskit kuin muilla. Työtehoseuran Janne Karttusen mukaan on paljon viljelijöitä, joille ei ole sattunut urallaan yhtään tapaturmakorvaushakemusta Melasta. Jokainen maatilan johtaja voi vähentää omaa ja työntekijöiden tapaturmariskiä huomattavasti työn suunnittelulla, ajanhallinnalla, riskienhallinnalla tai ihan vain juttelemalla työturvallisuuden huomioimisesta tilallaan tai muiden viljelijöiden kanssa. Jo keskustelu pitää asian mielessä ja on osa työturvallisuuskulttuurin edistämistä maatiloilla. Työturvallisuusasioita maataloudessa ei kannata vähätellä, sanoo tilasto. Vaarallisinta on juuri ylimielisyys ja ali- tai yliarviointi, kun vastassa on vaikkapa 500 kiloinen mullikka, traktorimönkijä, ampiaispesä tai torjunta-ainepönikkä.

Maatalouden vuoden 2020 turvallisuuskulttuurikyselyn mukaan suurin osa viljelijöistä (60 %) ei ole keskustellut yhteisössään työturvallisuusasioista. Ja vielä suurempi osuus (71 %) ei ole käynyt tai saanut työturvallisuuskoulutusta. Koulutuksissa ja työpajoissa paras motivaatio on kuitenkin niillä, joille on jotakin sattunut. He kertovat, että paljon olisi aikaa, vaivaa ja rahaa säästynyt ilman sitä pahuksen tapaturmaa. Vakavin paikka on kiireaikaan, kun pitäisi lähteä peltotöihin, mutta ei pystykään ja seuraavan talven perheen toimeentulo on siitä kiinni.

Onneksi monilla tiloilla on nykyään tehty varautumissuunnitelmia ja varamiesjärjestelyjä tällaisten hätätilanteiden varalta ja eläintiloilla toimii lomittajajärjestelmä. Vuonna 2006 tutkijan urani alun turvallisuuskyselyssä maatiloille 10 % maatiloista ilmoitti tehneensä pelastussuunnitelman, kun vuonna 2021 jo noin puolella maatiloista oli pelastussuunnitelma. Suomalaiset maatilat ovat kuitenkin EU:n mittakaavassa parasta A-ryhmää varautumisen suhteen.

Savonia ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ovat järjestäneet vuosina 2023–2026 maatalouden työturvallisuuden työpajoja osana Safehabitus-hanketta. Alustajina eri työturvallisuuskysymyksistä työpajoissa ovat olleet useat aihealueen asiantuntijat, neuvojat ja MTK:n edustajat ja viljelijät. Työpajoissa sivutaan myös politiikkatoimenpiteitä maatalousyrittäjien ja -työntekijöiden hyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseksi. Keväällä järjestetään vielä yksi työturvallisuustyöpaja ja syyskuussa politiikkatyöpaja.

Lisätietoa tutkimushankkeesta 

• Safehabitus-hanke
• Luken hankesivut (luke.fi)
• FinCoP Savonia (Laari):

Jarkko Leppälä toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa yritystalouden tutkimusryhmässä. Hän on maatalous-metsätieteiden maisteri ja tekniikan tohtori. Leppälä johtaa Safehabitus EU-hankkeessa Communities of practice –työpakettia ja riskienhallinnan tehtäväosiota.

Perjantai 13. päivä muistuttaa tapaturmien ennaltaehkäisystä

Suomessa vietetään tapaturmapäivää perjantaina 13.3. Tapaturmapäivä on ainutlaatuinen turvallisuutta edistävä suomalainen tapahtuma. Muissa maissa tällaista tapahtumaa ei järjestetä perjantaina 13 päivä. Suomessa sitä on järjestetty vuodesta 1995 alkaen.

• Lue lisää Tapaturmapäivän kampanjasivulta

Jarkko Leppälä