Vesienhallinnan uusi suunta – MTvesi rakentaa kokonaisvaltaista vesienhallintaa

Maatalous elää murrosvaihetta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin. Tulvat, kuivuusjaksot ja sään ääri-ilmiöt haastavat viljelyn ennustettavuutta ja kannattavuutta. Samalla ympäristövaatimukset kiristyvät ja paine vesistöjen kuormituksen vähentämiseen kasvaa. Muutosten keskellä nousee esiin tarve monitavoitteiselle vesienhallinnalle, joka yhdistää tuotannon, ympäristön ja ilmastokestävyyden tavoitteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hanke vastaa näihin haasteisiin. 

Hankkeen perusta syntyi käytännön haasteista

–  Hankkeen kokonaisuus muodostui useamman vuoden aikana toistuvien viljelijäkontaktien ja sidosryhmäkeskusteluiden pohjalta. Vesimassat, jotka MTK-Satakunnan alueella kulkevat, ovat valtavia. Tarvitaan yhteistä suuntaa eri toimijoiden välillä, jotta voimme saada vesienhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisia tuloksia aikaiseksi, Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hankkeen hankepäällikkö Virve Hindström MTK-Satakunnasta kertoo. 

Erityisesti MTK-Satakunnan alueella, Satakunnassa ja Pirkanmaalla, vesitalouden haasteet korostuvat. Talvitulvat, kevätkuivuus ja kasvukauden rankkasateet vaikuttavat suoraan sadontuottoon ja viljelyn varmuuteen.   

MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Terhi Löfstedt nostaa esille hankkeen valtakunnallisen merkityksen ja paikalliset haasteet maan kasvukunnossa sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. 

– MTK-Satakunnan alue on Suomen merkittävin erikoiskasvin tuottaja. Tunnetusti erikoiskasvien, kuten juurikkaan, tärkkelysperunan ja vihannesten sekä öljykasvien viljelyssä maan rakenteella ja kasvukunnolla on ratkaiseva merkitys, Terhi Löfstedt kertoo.

Maan kasvukunnolla ja vesien hallinnalla on suora vaikutus maatalouden kannattavuuteen. Tuottavien kasvuolosuhteiden ylläpitoon tarvitaan uusia kokonaisvaltaisia ratkaisuja. 

– Maan hyvä vesitalous on ensiaskel kohti kasvua – ja tietysti veden oikea-aikainen käytettävyys kasveille on merkittävä kasvutekijä. Tässä osassa Suomea keväät ovat usein kuivia, jolloin erilaisin ratkaisuin, kuten säätösalaojituksella voidaan saada vesi kasvien käyttöön paremmin, Löfstedt pohtii. – Toisaalta sateiden ja tulvien vesi on saatava pellosta nopeasti pois, koska pitkään märän maan rakenne kärsii ja samalla hukataan tärkeitä ravinteita. Talvitulvat ovat lisäksi luku sinänsä.  

Ei siis riitä, että varaudutaan vain yhteen riskiin, vaan tavoitteena on hallita vettä samanaikaisesti monesta näkökulmasta. 

MTvesi-hanke toimii sillan rakentajana eri osapuolten välillä

Vesienhallinta on keskeinen osa kannattavaa ja kestävää maataloutta. Monitavoitteinen vesienhallinta mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että viljely on alati muuttuvissa olosuhteissa tuottavampaa ja vakaampaa, ja että vesistöjen kuormitus vähenee ja huoltovarmuus paranee. Yhteistyöstä ja yhteisistä ratkaisuista hyötyvät myös ympäristö ja luonnon monimuotoisuus. 

– Asioita ei voida katsoa enää vain yhdestä suunnasta, sillä silloin menetetään liian monta tekijää. Aika on kypsä uuden näkökulman, monitavoitteisen vesienhallinnan, omaksumiselle. Kompleksisuutta on opittava sietämään, Hindström kuvailee. – Ei ole olemassa enää yksiä helppoja ratkaisuja. Vesienhallinta on osa ilmastonmuutoksen pirullista ongelmaa. 

Vesienhallinta vaatii laajaa yhteistyötä koko valuma-alueen kattavasti.  Tavoitteena on etsiä yhteisiä ratkaisuja vesienhallinnan haasteisiin ja samalla lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä toimijoiden välillä. 

– Vastakkainasettelu vie paljon energiaa, mutta sillä ei saavuteta positiivisia tuloksia puoleen eikä toiseen, Hindström arvioi. 

– Kaikkien sidosryhmien kuulemisella on suuri merkitys. Se varmistaa tiedon kulun molempiin suuntiin ja sitouttaa toimijat yhteiseen tavoitteeseen, kuten peltojen parempaan kasvukuntoon, kasvien tehokkaampaan kasvuun sekä vesistöjen tilan kohenemiseen, Löfstedt tarkentaa. 

Maatalouden kannattavuus ja ympäristön tila keskeisessä roolissa

Viljelijän kannalta oleellista vesienhallinnassa on tulvariskien hallinta, kuivuuden ehkäisy sekä veden varastointi. Toisaalta ympäristönäkökulmasta tärkeää olisi ravinnekuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Myös viljelijän näkökulmasta on tärkeää, että ravinteet saadaan pysymään pelloilla. 

Hankkeen näkökulma painottuu nimenomaan viljelyyn, sillä maataloudella on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja ympäristön kannalta. Toisaalta maatalouden kannattavuutta halutaan parantaa. 

– Hankkeen tavoitteena on parantaa maatalouden kannattavuutta ja turvata huoltovarmuus jatkossakin. Samalla tulee huolehtia myös ympäristön tilasta. Ravinteiden käyttö pellossa kasvien kasvuun on sekä ympäristö- että talousteko, Löfstedt sanoo. 

Taloudellinen näkökulma vesienhallintaan liittyvissä toimissa mietityttää erityisesti viljelijöitä ja ojitusyhteisöjä. Keskustelun kustannuksista ei koeta olevan riittävän avointa, eikä ympäristökysymysten tuominen talouskeskusteluun ole ollut kovin luontevaa. Hankkeen myötä tilanteen toivotaan muuttuvan.

– Ilmapiirinä on herkästi se, että kun puhutaan ympäristön tilaa parantavista toimista ei taloudellisia realiteetteja tuoda esiin tai ajatellaan, että ympäristön eteen tehtävät toimet eivät sovi yhteen taloudesta puhumisen kanssa. Meillä on markkinoihin uusia avauksia, jotka ovat varsin vakuuttavia, esimerkiksi luontoarvokauppa. Toivon, että hankkeen aikana saamme yhteensovitettua esimerkiksi vesiensuojelun ja maatalouden näkökulmia, Hindström pohtii.  


MTvesi-hankkeen keskeiset tavoitteet 

  • Vesienhallinnan osaamisen kehittäminen 
  • Maan kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen 
  • Ilmastokestävyyden ja hoitovarmuuden parantaminen 
  • Sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen 
  • Tiedonvälityksen tehostaminen 
  • Kannattavan maatalouden edistäminen
      

Selkeällä viestinnällä ja yhteistyöllä tutkimustieto käytäntöön

Vesienhallintaan liittyvää tutkimustietoa on runsaasti, mutta sen soveltaminen käytäntöön tarvitsee selkeää viestintää ja kohtaamisia eri tahojen välillä. MTvesi-hankkeen myötä syntyy selkeästi ymmärrettävää materiaalia tietokorttien ja artikkelien muodossa.  Keskusteluyhteyksiä avataan ja eri osapuolten näkökulmia tuodaan esille erilaisien webinaarien sekä ojanpientareilla ja patorakenteilla järjestettävien tapahtumien muodossa. Kokonaisuudessa keskeinen rooli on sekä viljelijöillä, ojitusyhteisöillä, asiantuntijoilla että viranomaisilla. 

– Konkreettisina toiveina esille ovat nousseet mm. ojitusyhteisöt sekä isompien viljelijäryhmien kokoaminen. Vesitaloutta ei voi, eikä kannata, kohentaa vain omalla pellolla, koska vesi hakee kyllä reittinsä. Tietoa on kaivattu lisää uusista vesienhallintajärjestelmistä ja tekniikoista, Löfstedt kertoo. 

– Odotan, että hankkeen ansiosta kyetään rohkeammin näkemään, miten eri tavoitteet voivat edistää samoja tarpeita, Hindström kuvailee odotuksiaan.  – Usein samat toimet oikein sijoitettuna edistävät peltojen vesitaloutta, voivat mahdollistaa kastelun sekä vähentävät kiintoaines- ja ravinnevalumia. 

Hankkeessa vesienhallinta nähdään investointina, joka parantaa tilojen kilpailukykyä, riskienhallintaa ja pitkän aikavälin kannattavuutta, ympäristövaikutuksia ja luonnon monimuotoisuutta unohtamatta. Hankkeessa syntyvien toimintatapojen ja yhteistyön toivotaan leviävän myös laajempaan käytäntöön. 

– Näen, että hankkeella on alueellisesti suuri merkitys, hankepäällikkö Virve Hindström pohtii. – Jos saamme näkökulmat ja tavoitteet sorvattua alueella niin, että vedämme yhtä köyttä vaikean tilanteen edessä, ei meillä ole muuta kuin voitettavaa. Monitavoitteisen vesienhallinnan näkökulmalla on myös hyvä potentiaali levitä laajemmalle. 

 

MTvesi-hanke

Toteuttaja: MTK-Satakunta 
Toteutusaika: 1.10.2025-31.12.2027
Kohderyhmä: Maatalousyrittäjät ja sidosryhmät
Toiminta-alue: MTK-Satakunnan alue (Satakunta + Parkano, Kihniö, Punkalaidun, Sastamala [poislukien ent. Mouhijärvi ja Suodenniemi])
Tiedonvälityshanke (Koulutus, viestintä, tilaisuudet)
Rahoitus: EU:n maaseuturahasto 

Lisätietoja: satakunta.mtk.fi/mtvesi

 

Tervetuloa verkostoitumaan!

MTvesi-hanke järjestää verkoistoitumiswebinaarin 21.4.2026 klo 14-15.30 vesienhallinnan toimijoille, maatalousyrittäjille ja asiasta kiinnostuneille.

Lisätiedot ja ilmoittatuminen löytyvät täätä: https://www.lyyti.fi/p/MTVesi-verkostoituminen/

 


PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste julkaistu 1.4.2026

Ennuste: Sota Lähi-idässä iskee ruokaketjuun energian kautta ja ruoan hinnassa nousupainetta tänä ja ensi vuonna

Lähi-idän sota lisää nousupaineita maatalouden kustannuksiin ja koko ruokaketjun inflaatioon, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Tuotantopanosten hinnat ovat jo selvässä nousussa. Ruoan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia, eli yleistä inflaatiota nopeammin. Maatalouden yrittäjätulo on laskussa, koska tuotantokustannukset nousevat.

Lue koko PTT:n ennuste

Talouden johtaminen vaatii liiketoimintaymmärrystä

Nyt eletään aikoja, jolloin edellisen vuoden tilastotiedot alkavat valmistua. Tilastoja tutkiessa voidaan helposti todeta, että toimintaympäristö jatkaa muutostaan ja vastaan voi tulla nopeita ja yllättäviä muutoksia. Suhdanteet vaihtelevat ja maataloudessakin tuotantosuuntien välillä on vaihtelua siinä, kuinka hyvä markkinatilanne on. Tämän lisäksi tuotantosuuntien sisällä tilojen välillä on vaihtelua taloudellisessa tuloksessa. Koskaan ei varmasti tule aikaa, jolloin kaikki tietyn tuotantosuunnan tilat menestyvät. Kannattavuuskirjanpidon tilastoja tutkimalla näyttää siltä, että ääripäät menevät vuosivuodelta kauemmas toisistaan.

Maatalous on maratonlaji eikä nopeita pikavoittoja ole tarjolla. Tilojen väliset erot selittyvät sillä, miten tiloja johdetaan. Onnistunut talouden johtaminen vaatii yrittäjältä ymmärrystä siitä, miten erilaiset valinnat vaikuttavat tilakokonaisuuteen ja yrityksen talouteen. Talous ja sen johtaminen nähdään helposti numeroina paperilla, mutta numeroiden takana on paljon muutakin. Talouden raportointi, eli ne numerot paperilla, on keino esittää yrityksen taloudellista suoriutumista. Niitä tarvitaan talouden ymmärtämistä varten.

Toisinaan sanotaan, että rahat eivät laskelmalla lisäänny ja se pitää kyllä paikkaansa edelleen. Kuitenkin talouden lainalaisuuksien kuvaamiseen numerot ovat edelleen toimiva keino. Raportin tai laskelman lopputulos on aina kiinnostava, mutta siitä ei ole oikein hyötyä, jos ei ymmärrä mistä tuo lopputulos on syntynyt.

Liikevaihdon synnyttäminen vaatii aina panostuksia etukäteen. Ensin pitää olla peltoja mitä viljellä, rakennuksia, joissa pitää eläimiä, koneita millä työt tehdään ja tuotantopanoksia, joilla saadaan sato ja eläimet kasvamaan. Koko ajan on siis sidottava panoksia, jotta saadaan liikevaihtoa. Mitä paremmin tuoton synty tunnetaan, sitä paremmin voidaan keskittyä oikeisiin asioihin. Pellot, rakennukset, koneet ja tuotantopanokset eivät yksin saa liikevaihtoa syntymään. Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan niin, että lopputuloksena syntyy kassavirtaa yritykseen päin. Samoilla menoilla voidaan samoissa olosuhteissa saada aikaan hyvin erisuuruinen liikevaihto.

Talouden johtamisen tueksi on kyettävä katsomaan myös tulevaisuuteen. Talouden suunnittelu niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä perustuu oletukseen yrityksen tuotannosta. Taloussuunnitelmaa ei siis voida tehdä hihasta ravistamalla vaan sen on aina perustuttava yrityksestä ja sen toiminnasta saatavaan tietoon. Nimensä mukaisesti se on suunnitelma, joka kuvaa talouden kehitystä, jos suunnitelma toteutetaan ja toteutuu suunnitelman mukaisena. Jos jokin asia käytännön elämässä poikkeaa taloussuunnitelmasta, ei lopputulos voi olla suunnitellun kaltainen. Tämän vuoksi talouden seurantaa tulee tehdä säännöllisesti ja suunnitelmaa päivittää tarpeen vaatiessa.

Talouden johtaminen ei siis ole vain numeroiden pyörittelyä. Se on ymmärrystä omasta liiketoiminnasta ja oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan. Totta kai siihen liittyy esimerkiksi taloushallinnosta huolehtiminen ja kassan hallinta, mutta niillä ei yksistään voida muuttaa yrityksen toimintaa ja talouden suuntaa. Muutos on tehtävä päivittäisessä työssä.

Kevään koittaessa ja uuden kasvukauden alkaessa on taas mahdollista tehdä päätöksiä, jotka vievät yritystä kohti parempaa taloudellista tulosta.

Monimuotoisuus kiinnostaa monella tasolla

Helmikuun lopulla Tuorlaan Kaarinaan kokoontui joukko varsinaissuomalaisia viljelijöitä keskustelemaan tutkijoiden kanssa monimuotoisuudesta. Osanottajilla oli kokemuksia monenlaisista monimuotoisuutta lisäävistä toimista: viljelykierron monipuolistamisesta, talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, typensitojakasvien käytöstä, maan kasvukunnon parantamisesta, kukkajatkumon ylläpitämisestä pölyttäjien suosimiseksi aina mykorritsasienen hyödyntämiseen taimien juurruttamisessa. Monimuotoisuutta oli edistetty myös hyödyntämällä heikkotuottoisempia peltolohkoja ja pellon kulmia riista- ja kukkapeltoina.

Toisaalta monimuotoisuus kattaa osallistujien mielestä muutakin kuin pellot ja viljelytoimet. Siihen kuuluvat myös tilaympäristön erilaiset piirteet ja tuotannon rakenteellinen monimuotoisuus, mm. erikokoiset tilat.

Taloudellinen hyöty tärkeää

Luomutuotannon koettiin kannustavan monimuotoisuutta parantaviin kokeiluihin osalla tiloista.  Taustalla oli myös halu kehittää omaa osaamista ja saavuttaa parempi maan kasvukunto, mikä puolestaan parantaa satotasoa ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Positiiviset vaikutukset maisemaan ja imagohyödyt koettiin myös tärkeiksi.

Maataloustukijärjestelmän vaikutus nähtiin suurelta osin positiivisena. Tuet ovat kannustaneet kokeiluihin, tuoneet monipuolisuutta viljelyyn ja pakottaneet parantamaan dokumentaatiota, mikä on välttämätöntä viljelyn kehittämiselle. Myös laatujärjestelmien noudattaminen on edellyttänyt monimuotoisuustoimien lisäämistä. Toimien taloudellisuus on keskeistä: viljelyyn tehtävillä muutoksilla tavoitellaan hyötyjä joko suoraan tukien kautta tai epäsuorasti paremman maan kasvukunnon avulla.

Tiivistä tietoa kokeiluista

Esteinä monimuotoisuustoimille nähtiin osittain asenteet. Viljelijät uskovat usein enemmän kemikaalituottajia kuin tutkimusta. Yhdeksi esteeksi koettiin se, ettei viljelijöiden välinen tiedonvaihto toimi kunnolla. Pullonkaulana ei ole tiedonvälityskanavien puute, sillä tietotulva on valtava. Parhaina tiedonvälityskanavina nähtiin lyhyet videot tai podcastit, joissa kerrotaan käytännön kokeiluista ja joita voi seurata työn ohessa vaikka traktorista. Tietoa toivottiin myös epäonnistuneista kokeiluista.

Koko ajan tulee myös uutta sääntelyä, joka vaatii dokumentaatiota. Jokapäiväisen pyörityksen keskellä ei ehdi hakea, saati kokeilla uusia toimintatapoja.  Epäonnistumisen pelko hillitsee kokeiluhaluja, sillä uusien menetelmien käyttöönottoon liittyy aina taloudellisia riskejä. Myös jäykät tukiehdot esimerkiksi toimenpiteiden ajoitukseen ja kasvivalintoihin liittyen koettiin kahlitsevina. Etenkin sääoloiltaan poikkeavina vuosina toivottiin joustavuutta tukiehtoihin.

Lisää tietoa toivottiin muun muassa menetelmistä, joilla voidaan vaikuttaa maaperän biologiseen aktiivisuuteen. Kasvinsuojeluaineiden vähentyessä on myös tärkeää löytää uusia keinoja, joilla voidaan hallita tauteja ja tuholaisia. Huolta herätti se, että muualta kopioidut menetelmät eivät aina sovi Suomen olosuhteisiin.

Kuka ohjaa tuotannon suuntaa?

Monimuotoisuus-teema herätti monenlaisia pohdintoja tulevaisuudesta.

-Markkinatalous toimii, mutta on asioita, joita ei hinnoitella. Luonnon saastuttamiselle pitäisi saada hinta, totesi yksi osanottajista. Yhtenä hankaluutena nähtiin myös se, että nykykuluttajat eivät välttämättä ymmärrä tuotantotavoista mitään. Kuluttajien valistaminenkin jää usein viljelijän kontolle.

Uhkakuvana keskusteluissa nousi toimintaympäristön rakenteen yksipuolistuminen. Huolta herättivät kauppaketjujen vaatimat sertifioinnit. Ajavatko ne pienet toimijat pois markkinoilta? Monimuotoinen tuotantoympäristö, johon kuuluvat erikokoiset tilat ja erilaiset markkinointikanavat, luo vakautta ja kriisinkestävyyttä.