AgriHubin uusi toimintakausi käynnistyy 30 kumppaniorganisaation voimin 10.6.2026 AgriHubin uusi toimintakausi vuosille 2026–2027 käynnistyy monipuolisen kumppanijoukon voimin. Mukaan on sitoutunut 30 maa- ja puutarha-alan alkutuotannon tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinojen organisaatiota. Uudella kumppanuuskaudella mukana on entistä laajempi joukko koulutusalan toimijoita aina ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. Mukana on muun muassa 10 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, 8 ammattikorkeakoulua, 3 tutkimuslaitosta sekä uutena kumppanina myös Helsingin yliopiston Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta. ”Helsingin yliopisto on tämän alan ainoa yliopistokentän kouluttaja. Haluamme olla mukana TKI-toimijana vahvistamassa ruoantuotannon kehittymistä ja AgriHubin verkosto on meille luonteva kansallinen toimintamuoto”, maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Mari Sandell kertoo. AgriHubi on maa- ja puutarhatalouden osaamisverkosto, joka kokoaa toimijoita yhteen yrittäjien tueksi. Sen tehtävänä on vahvistaa tiedon liikkumista sekä edistää tutkimustiedon ja tutkimukseen perustuvien ratkaisujen viemistä käytäntöön. Toiminnan ytimessä on ajatus tulevaisuuden maatalouden rakentamisesta yhdessä: yrittäjät, tutkimus, koulutus, neuvonta ja elinkeinot kytketään tiiviimmin toisiinsa. AgriHubin kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista maa- ja puutarhatalouden osaamisen vahvistamiseen, tutkitun tiedon hyödyntämiseen ja alan uudistumisen tukemiseen. Tekoälymurroksen ja kestävyyshaasteiden keskellä tarvitaan rakenteita, joiden avulla tieto ja uudet ratkaisut liikkuvat sujuvammin koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan ja yrittäjien arjen välillä. Keskeisessä roolissa ovat myös maa- ja puutarhatalousyrittäjien omat järjestöt ja yhdistykset, jotka ovat toimintaa ohjaamassa ja tuomassa käytännön toimijoiden näkökulmia verkoston työhön. ”Kiitämme kumppaneita aktiivisesta otteesta maa- ja puutarha-alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Yhteistyö auttaa meitä kaikkia edistämään tutkitun tiedon hyödyntämistä käytännössä. Yhdessä pystymme myös ennakoimaan, millaista osaamista alalla tarvitaan tulevaisuudessa”, sanoo AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä. AgriHubi.fi kokoaa tietoa ja ratkaisuja AgriHubi.fi-sivulle on koottu laajasti uutta tietoa ja käytännön työkaluja maatalousyrityksen johtamiseen. Uutena ominaisuutena sivustolla on juuri avattu neuvojahaku, joka kokoaa yhteen maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat helposti yhteen paikkaan. AgriHubi.fi-sivustolta löytyvät mm: tapahtumakalenteri neuvojahaku hankerekisteri blogeja maa- ja puutarhatalouden ammattilaisilta opetustilojen kortisto laaja tietopankki eri tuotantosuunnille räätälöidyt sisällöt Monipuolisen tietopankin äärellä vierailee kuukausittain noin 9000 kävijää ja rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 5500. AgriHubin toimintaa koordinoi Luonnonvarakeskus.
Uusi viljelijäsukupolvi hyödyntää jo lentävää ja lypsävää teknologiaa 4.6.2026 Tutkimus: Nuoret viljelijät tavoittelevat kasvua ja kokevat työn merkitykselliseksi Tänään julkaistun Nuori viljelijä -tutkimuksen mukaan kolme neljästä nuoresta viljelijästä tähtää tilansa kasvattamiseen ja työ maatalousyrittäjänä koetaan merkitykselliseksi. Nuoret viljelijät ovat sitoutuneita työhönsä ja kehittävät tilojaan, mutta kaipaavat päättäjiltä pitkäjänteisyyttä sekä kotimaisen ruoan arvostusta myös kuluttajilta. Kolmella viidestä (57 %) nuoresta viljelijästä on melko, tai erittäin vahva usko suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuuteen kertoo tänään julkaistu valtakunnallinen Nuori viljelijä ‑tutkimus. Tutkimuksessa kartoitettiin enintään 40-vuotiaiden viljelijöiden näkemyksiä ja tulevaisuuden tavoitteita. Luottavaisimpia tulevaisuuden suhteen ovat nuorimmat viljelijät, naiset ja lypsykarjatilalliset sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat viljelijät. Kriittisimmin tulevaisuuteen katsovat 30–34-vuotiaat viljatilalliset. Suomessa on noin 8 000 enintään 40-vuotiasta maatalousyrittäjää. Suomalaisten viljelijöiden keski-ikä vuonna 2025 oli 55 vuotta ja maatilojen määrä vähenee vuosittain. – Nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on välttämätöntä ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on monelle aloittavalle viljelijälle kriittisen tärkeä tukimuoto, maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo. Nuoret viljelijät tavoittelevat kasvua Nuorten viljelijöiden kasvu- ja investointihalukkuus on vahvaa: kolme neljästä (75 %) tavoittelee tilansa kasvattamista seuraavien viiden vuoden aikana. Kasvu ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan keino turvata tilan jatkuvuus, kehittää tuotantoa ja vastata yhteiskunnan odotuksiin. Kaksi kolmesta (68 %) on tehnyt investointeja ja joka toinen kehittänyt omaa osaamistaan. Lähes joka kolmas hyödyntää jo uusia energiaratkaisuja ja teknologioita, kuten drooneja tai satelliittidataa peltotöissä sekä paikkatietoon perustuvaa tarkkuusviljelyä. – Tulokset osoittavat, että nuoret viljelijät eivät ole vetäytymässä, vaan sitoutuvat alaan ja rakentavat tulevaisuutta käytännön toimilla. Nuoret kokevat vastuuta paitsi tilasta myös suomalaisen ruoantuotannon säilymisestä elinkelpoisena tulevaisuudessa, Minna-Mari Kaila sanoo. Tutkimustuloksissa nousee esiin tarve pitkäjänteiselle maatalouspolitiikalle. Vastaajien mukaan suurin uhka Suomen ruokaturvalle on maatalouden kannattamattomuus (62 %). Myös oman yritystoiminnan kehittämisen suurin este on taloudellinen epävarmuus. Maatalousyrittäjyys periytyy ja työ koetaan merkityksellisenä Nuori viljelijäsukupolvi toimii usein perhetilojen jatkajina: kolme neljästä (76 %) on ryhtynyt viljelijäksi sukupolvenvaihdoksen kautta. Jatkaminen ei kuitenkaan tarkoita paikallaan pysymistä. – Sukupolvenvaihdos nähdään mahdollisuutena uudistaa ja kehittää, ei vain ylläpitää vanhaa. Tämä viesti on tullut vahvasti esiin myös kampanjaamme osallistuneilta viljelijöiltä, Minna-Mari Kaila sanoo. Neljä viidestä (79 %) nuoresta viljelijästä kokee työnsä maatalousyrittäjänä merkitykselliseksi. Tärkeimpiä motivaation lähteitä ovat oman tilan jatkuvuuden sekä kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen. Tutkimus tuo esiin myös eroja eri viljelijäryhmien välillä. Ruotsinkieliset vastaajat suhtautuvat työnsä merkityksellisyyteen ja kasvuhakuisuuteen suomenkielisiä positiivisemmin. Naiset korostavat työn yhteiskunnallista merkitystä ja huoltovarmuutta, kun taas miehet painottavat taloudellista kehittämistä ja investointeja. Viljelijäuran alkuvaiheessa olevat, alle kaksi vuotta toimineet viljelijät, suhtautuvat myönteisemmin sekä alan tulevaisuuteen että oman tilan kasvumahdollisuuksiin. Työn merkityksellisyys koetaan vahvana riippumatta siitä, kuinka pitkään alalla on toimittu. Lisätiedot: Meri Kiikkala, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2042, meri.kiikkala@gov.fi Nuori viljelijä -kampanjakuvia lehdistökäyttöön kuvapankissa. Tutustu tutkimukseen Nuori viljelijä -kampanjasivulla Nuoret viljelijät Nuorten viljelijöiden osuus on Suomessa EU:n keskiarvoa korkeampi: noin 18 prosenttia viljelijöistä on enintään 40-vuotiaita, kun EU:ssa alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuus on 12 prosenttia. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain. Pohjois-Pohjanmaalla nuoria viljelijöitä on suhteellisesti eniten (20 %), kun taas Kainuussa osuus on pienin (16 %). Etenkin nuoria naisviljelijöitä on toistaiseksi vähän: EU:ssa vain kolme prosenttia maatiloista on alle 40-vuotiaiden naisten hallussa. Nuori viljelijä ‑tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026. Siihen vastasi 174 enintään 40‑vuotiasta viljelijää eri puolilta Suomea. Tutkimus on osa käynnissä olevaa Nuori viljelijä -kampanjaa, jonka toteuttaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkostoyksikön ja elinvoimakeskusten kanssa. Tutustu Nuori viljelijä -tutkimukseen ja kampanjaan
Kolmeosainen artikkelisarja Borgebyn opintomatkalta 2025 1.6.2026 Borgebyn opintomatka: Savonia-artikkelit osa 1, osa 2 ja osa 3 Janne Niiranen, Henna Hyttinen, Kaisa Matilainen
Lepaan osaamiskeskittymän ideahautomo mahdollistaa puutarha-alan innovaatioiden syntymisen 1.6.2026 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella rakennetaan osaamiskeskittymää mahdollistamaan puutarha-alan kiertotalousinnovaatioihin tähtäävän tutkimuksen ja kehitysideoiden pilotointia yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomalaisesta ruoasta ravitsemukselliselta arvoltaan merkittävä osuus on puutarhatalouden tuottamaa. Osaamiskeskittymä pyrkii toiminnallaan vastaamaan tuotannon kestävyys- ja kannattavuushaasteisiin. Tulevaisuudessa tarvitsemme nykyistä enemmän käyttöön uusia, vastuullisia kierto- ja puutarhatalouden ratkaisuja. Tutkimme esimerkiksi turpeen korvaamista kasvualustoissa sekä omavaraisuuden lisäämistä lannoitteissa ja esimerkiksi muiden tuotannonalojen sivuvirtojen käyttökelpoisuutta niissä. Pilotoimme parhaillaan ideahautomoa, joka vahvistaa ja integroi verkoston osaamista tutkittuun tietoon perustuen. Samalla mahdollistamme yritysten tarpeiden ja ideoiden törmäyttämisen, testaamisen ja jatkokehittämisen. Tule mukaan toimintaan! Haemme toimintaan mukaan lisää puutarha-alaan kytkeytyviä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet alku-, kasvualusta- tai lannoitetuotantoon sekä yrityksiä, jotka tuottavat, hyödyntävät ja jalostavat erilaisia sivuvirtoja. Myös koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä kunnat, yhdistykset ja järjestöt ovat tervetulleita mukaan jakamaan osaamistaan. Ideahautomon kuukausittain kokoontuvassa asiantuntijaryhmässä – ParastusPajassa – arvioidaan esiin tuotuja ideoita ja ohjataan eteenpäin kohti parhaiten sopivaa ratkaisupolkua. Kokeiluvaiheen jälkeen kehittämiskelpoisiksi todettuja ideoita on mahdollista viedä eteenpäin osana yritysten omaa liike- ja tutkimustoimintaa, HAMKin maksullisena tutkimuspalveluna tai tutkimushankkeissa.Lepaan osaamisessa erityistä on monipuolisuus. Osaajia on paitsi kasvibiologian ja puutarhatalouden aloilta, myös muun muassa maaperämikrobiologiasta sekä kemiallisesta analytiikasta. Käytännön testiympäristöinä tutkimuksessa ja kehittämisessä toimivat Lepaan kampuksella sijaitsevat kasvihuoneet, kerrosviljelykontti tai pellot. Tarkempaa analytiikkaa kokeiluista on saatavilla HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen laboratorioista ja biotalouden asiantuntijoilta. Ideahautomotoiminta ja Lepaan osaamiskeskittymän kehittäminen liittyy parhaillaan käynnissä olevaan HORTIANNA – kierto- ja puutarhatalouden osaamiskeskittymä -hankkeeseen, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Lisätietoja: tutkijayliopettaja Marika Tossavainen marika.tossavainen@hamk.fi +358503531201 tai HAMKin sivuilta
