Koetila ei ole vain koetila – tunnista ja valitse toiminnan tavoite 3.12.2025 MMM, Miiro Jääskeläinen
Verkostoalusta kasvaa ja kehittyy vastaamaan toiveita 26.11.2025 Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubi.fi ovat molemmat samaa verkkosivustoa, tosin erilaisin sisältöpainotuksin. AgriHubin sisältö on suunnattu maatila- ja puutarhayrittäjille, maaseutuverkostolla maaseudun kehittäjille. Käyttäjätunnukset ovat samoja, on kuitenkin helpompaa puhua AgriHubin tunnuksista, koska sen sisältö on viljelijöille suunnattu, korostivat kouluttajat webinaarissa, missä käytiin läpi verkostoalustan hyötyjä, työkaluja ja tulevaisuutta. Koulutuksessa kerrattiin, miten alustan perustyökaluja käytetään, kun luot tapahtuman, kirjoitat sinne blogin, teet hakukuulutuksen, viet tietotuotteesi tietopankkiin ja hankkeesi esittelyn hankerekisteriin. Koulutuksen tallenne löytyy YouTubesta ja sieltä voi helposti tarkistaa, miten sisältö syötetään verkostoalustalle. Etusivut uusiksi Tärkeää on, että olet täyttänyt omat profiilitiedot ajatuksella ja valinnut aiheet huolella. Rekisteröitymisen yhteydessä valittavilla aiheilla päätät, millaista sisältöä torstain viikkokooste kokoaa sinulle. – Joulukuusta alkaen etusivujen koostaminen muuttuu ja profiilivalintasi vaikuttaa myös siihen, mitä etusivu sinulle tarjoilee. Etusivut räätälöidään kiinnostuksen kohteidesi mukaan, Maaseutuverkoston ja AgriHubin kouluttajat kertoivat. Etusivujen uudistaminen toteutettiin keväällä tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella. Alla uusien etusivujen leiskat, jotka esiteltiin tilaisuudessa. Huimaa kasvua kävijämäärissä Tänä vuonna sivustolla on ollut 25 000–30 000 käyntiä kuukaudessa, tähän mennessä yhteensä 276 500 käyntiä ja kasvua 37,6 % viime vuoteen verrattuna. Noin kolmasosa käynneistä tehdään mobiililaitteella, pääosin siis tietokoneella, ja suosituin vierailupäivä on torstai, kun viikkokooste lähetään sähköposteihin. Vuoden hitit paljastettiin Hankkeet ja tapahtumat ovat pitäneet pintansa suosituimpina sisältöinä. Tänä vuonna verkostoalustalla on markkinoitu 1567 tapahtumaa, joissa suosituin aihe oli maatalous. Suosituimmat tapahtumakuukaudet olivat huhtikuu, maaliskuu ja marraskuu, jolloin järjestettiin noin 200 tapahtumaa kuukaudessa. Etänä Teamsissa tai jossain muualla verkossa niistä pidettiin 725 eli alle puolet, mitä kouluttajat pitivät hieman yllättävänäkin tietona. Koronavuosien jälkeen on siis palattu tapaamaan kasvotusten, voisi tästä päätellä. Katsotuimmassa tapahtumassa käsiteltiin kosteikoiden rahoitusmahdollisuuksia ja suosituimmassa hankkeessa maaseutumatkailua. Blogit saavat alustan kautta markkinoituna keskimäärin yli sata lukijaa, mitä voi pitää hyvänä lukuna. Tulossa vuonna 2026 Pitkään rakenteilla ollut Neuvojahaku näkee päivänvalon vuoden alussa. Se kokoaa kaikki maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat yhteen paikkaan. Tekoälyn käyttö lisääntyy ja Tekoäly-botti tekee jatkossa tiedon löytäminen sivustolta helpommaksi. Tekoäly on jo osoittautunut näppäräksi, kun lisää tietoja Tietokorttiin.
Startup Village Forum 2025 – Uusia mahdollisuuksia maaseudun innovaatiotoiminnalle 20.11.2025 Miksi olimme mukana? Foorumissa neljä valittua Startup Village alueen edustajaa kertoi toimintatavoistaan, aloitteistaan ja konkreettisista toimistaan, joita ne ovat toteuttaneet edistääkseen innovointia, yritysten perustamista ja kasvuyrittäjyyttä alueillaan. Esittelimme tapahtumassa Sydänsuomessa alueen kaksi hanketta, Leader Viisari ry:n Sisu Business ja Pihtiputaan kunnan FutureRoots hankkeet. Sydänsuomessa verkoston ja Seinäjoen alueille on myönnetty Startup Village status ensimmäisinä Suomessa. Inspiroiva kohtaamispaikka Startup Village Forum tarjosi tilaisuuden verkostoitua kansainvälisesti, ja vaihtaa ajatuksia muiden kehittäjien kanssa. Keskustelut avasivat uusia näkökulmia ja loivat pohjaa yhteistyölle, joka tukee Pohjoisen Keski-Suomen ja Sydänsuomessa -alueen strategisia tavoitteita. Konseptiin on noussut kiinnostus kansallisella tasolla Sisu Business hankkeen tiedonvälityksen tuloksena. Keskeiset opit ja oivallukset, tarpeet ja mahdollisuudet Tapahtumassa korostui maaseudun elinvoiman lisääminen innovaatiotoiminnan avulla. Saimme verkostoja, konkreettisia ideoita toimintamallien kehittämiseen ja yhteistoiminnallisten mallien hyödyntämiseen. Startup Village konsepti on työkalu ja kokonaisuus, joka auttaa jäsentämään innovaatiotoiminnan merkitystä ja tavoitteita sekä konkretisoimaan toimenpiteitä. Sisällöistä nousi tarpeita ja mahdollisuuksia. Tarpeet: Kokeneiden yrittäjien mentorointi ja coaching nähdään tärkeänä kasvuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan aktivoinnissa. Kasvuhakuiselle yrittäjyydelle välttämättömien neuvontapalveluiden saatavuus yrittäjien tukemiseksi tai alueelle houkuttelemiseksi varmistettava (hankkeet väliaikaista resurssia). Johtaminen, visionäärisyys ja halukkuus Startup Village toimintamallin mukaiselle toiminnalle: fyysiset rakenteet, esim. yhteisötilojen ylläpito ei pelkästään riitä. Uusien arviointimittareiden kehittäminen, jotka mittaavat innovaatioiden todellista vaikuttavuutta ja muutosta perinteisten määrällisten tulosten ohella. Datan ja narratiivien integrointi: maaseudun elinvoiman ja kehityssuunnan keskustelut ja kuvaukset nojaavat usein tarinoihin ja tunteisiin ilman todisteita. Esimerkiksi investointipäätöksiin tarvitaan sekä datan rationaalinen että narratiivien tunnelähtöinen voima inspiroimaan ja ohjaamaan järjestelmällistä muutosta. Mahdollisuudet: Nousevat ”pehmeät innovaatiot”: luovat alat, muotoilu ja kulttuurialan erilaiset aloitteet, jotka laajentavat innovaation käsitettä. Maatila, joka muuttuu strategiseksi omaisuudeksi: maaseutualueet voivat houkutella yrityksiä, jotka tarvitsevat fyysisiä resursseja, joita ei ole saatavilla suurissa kaupungeissa (riskinä maanvaltaus uusiutuvan energian kohteisiin datakeskushankkeissa, mikä voi vääristää paikallisia ekosysteemejä). Hylättyjen tai alikäytettyjen tilojen vähentäminen, muuttaminen hubi- ja yhteisötiloiksi: omaisuuden vaihdannan näkökulmasta pohditaan ja tunnistetaan se, mitä maatiloilla ei ole, soveltaen vertailevan edun periaatetta, jotta edistetään alueiden välistä yhteistyötä ja molemminpuolista hyötyä. Keskittyminen sosiaalisiin kontakteihin ja yhteisöllisyyteen tärkeänä osana infrastruktuuria. Pienissä yhteisöissä ja maaseudun pitkät välimatkat huomioiden läheisyys ja luottamus ovat tärkeimmät voimavarat. Hyödyt tulevaisuuden hankkeille Foorumin opit tukevat alueen keskeisiä hankkeita, kuten FutureRoots, jossa painopisteenä ovat digitalisaatio ja nuorten osallistaminen. Lisäksi tapahtuman sisällöt vahvistivat Sydänsuomessa alueen Startup Village -visiota. Tällä hetkellä alueella on käynnissä yhteensä seitsemän projektia, jotka etenevät kohti yhteistä alueellista päämäärää: elinvoiman, yritysten kasvun ja työllisyyden kehittämistä. Startup Village konsepti on kirjattu Sisu Business hankkeen myötä erilaisiin hankkeisiin suunnitelmiin kansallisesti, tuomaan voimaa kansainväliseen verkostoitumiseen ja antaen viitekehyksen innovaatiotoiminnan kehittämiselle ja käynnistämiselle. Katse eteenpäin Foorumi antoi konkreettisia työkaluja ja inspiraatiota, jotka vauhdittavat aluekehitystä ja vahvistavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Seuraava askel on hyödyntää oppeja käytännön projekteissa ja jatkaa verkostojen rakentamista hankkeissa: Sisu Business -hanke 1.4.2024-31.12.2025: SISU Business – Leader Viisari ry FutureRoots -hanke 1.1.2025-31.12.2026: FutureRoots – Pihtiputaan kunta Hankkeita osarahoittaa Euroopan unioni Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta. Tämä artikkeli on osa Sisu Business-hankkeen tiedonvälitystoimenpiteitä. Tekstin tuottamisessa on hyödynnetty tekoälyä (Co-pilot). Mukana olleet toimijat: Sydänsuomessa: Emmi Määttä Maaseutuverkosto: Ann-Sofi Backgren Leader Liiveri ry: Sinikka Koivumäki Leader Viisari ry: Ilona Ukkonen Lähteet ja lisätietoa aiheeseen liittyen: Foorumin ohjelma ja tallenne: Startup Village Forum 2025. Startup Village Conceptualisation: JRC Publications Repository – Startup Village Conceptualisation FoodCop Project yhdistää Startup Village toimijoita eri puolilla Eurooppaa ja tarjoaa jaettuja resursseja ja oppimismahdollisuuksia kiertotalouden/biotalouden käytäntöihin siirtymisen tukemiseksi: FoodCoP | European Project with Startup Villages Artikkeli Kyläareena 2025 Startup Village työpajasta: Startup Village -kehittämiskonseptista vipuvarsi maaseutualueiden kehittämiseen –työpajan tulokset Kyläareena 2025 tapahtumasta – Sydänsuomessa Ilona Ukkonen
Horizon Europe info days – Cluster 6 Food, Bioeconomy, Natural Resources, Agriculture and Environment 19.11.2025
Euroopan maaseutuparlamentti vaati tukea, tunnustusta ja kumppanuutta 14.11.2025 Euroopan maaseutuparlamentti (ERP) on prosessi, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maaseudun asukkaiden ääni Euroopassa sekä edistää heidän omaehtoista toimintaa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kanssa. Euroopan maaseutuparlamentin lopputulemana on julkilausuma. Julkilausuma ydinviestinä on, että maaseutu ei ole menneisyyden jäänne – se on tulevaisuuden ratkaisu. Julistus vaatii, että EU:n visiot – kuten EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio- eivät jää paperiksi, vaan muuttuvat vaikuttavaksi toiminnaksi. Toiminnan aika on nyt. Euroopan maaseutuparlamentin julistuksen pääkohdat Maaseudun ihmiset eri puolilta Eurooppaa vaativat tunnustusta, tukea ja aitoa kumppanuutta. Julistus nostaa esiin maaseudun ihmisten roolin Euroopan tulevaisuuden rakentajina. Se korostaa, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja Euroopan ja maailman keskeisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Maaseudun yhteisöjen sitoutuvat itse vaalimaan perinteitä ja kulttuuria, rakentamaan osallistavia, sukupolvien välisiä yhteisöjä, vahvistamaan paikallista yrittäjyyttä ja digiosaamista sekä edistämään innovaatioita, yhteisölähtöistä päätöksentekoa ja solidaarisuutta. Julkilausuman vetoomus päättäjille: Muuttakaa Rural Vision ja Rural Pact konkreettisiksi toimiksi ja varmistakaa riittävä rahoitus. Varmistakaa, että integroidut, paikkaperustaiset ja yhteisölähtöiset politiikat pysyvät EU:n alue-, maatalous-, meri- ja sosiaalipolitiikan ytimessä. Varmistakaa, että LEADER-CLLD ja Smart Villages ovat pakollisia tulevissa politiikkakehyksissä Suojelkaa ja laajentakaa maaseuturahoitusta – ei vain maataloudelle, vaan koko maaseudun kehittämiseen Tunnustakaa oikeus jäädä, palata ja liikkua – varmistaen, että maaseudun ihmisillä on pääsy työhön, koulutukseen ja mahdollisuuksiin. Maaseudun kehittäminen Skotlannissa Maaseutuparlamentti järjestettiin Skotlannin itäosissa Inveruriessa, Aberdeenin pohjoispuolella. Pitopaikka avasi mielenkiintoisen ikkunan Brexitin jälkeiseen maaseudun kehittämiseen Skotlannissa. Maaseutualueiden haasteet ovat Skotlannissa hyvin samanlaiset kuin monilla muillakin Euroopan maaseutualueilla: ikärakenne, väestön väheneminen reuna-alueilla, palveluiden kaikkoaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen, digiyhteyksien heikkous ja maatalouden taloudelliset haasteet. Keskusteluissa nousi vahvasti esille myös ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi. Brexitin jälkeen panostukset maaseudun kehittämiseen ovat merkittävästi pienentyneet ja haastavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kehittämistä. Julkiset panostukset infrastruktuuriin, yritysrahoitukseen, yleishyödyllisiin investointeihin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintaan ovat romahtaneet. Oli ilahduttavaa, että Skotlannissa Leader-ryhmät ovat kuitenkin jatkaneet työtään. Muualla Isossa Britanniassa näin ei ole käynyt. Skotlannissa on 20 Leader-ryhmää, joiden rahoitus Skotlannin hallitukselta on ollut 29 miljoonaa puntaa. Brexitin jälkeen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yli 1000 hanketta. Seitsemällä Leader-ryhmällä on nuoriso-Leader-toimintaa. Leader-hankkeiden ytimessä ovat olleet yhteisöllisyyttä tukevat hankkeet: kylätalojen kunnostaminen ja yhteisölliset investoinnit. Investoinneista esimerkkeinä esiteltiin yhteisöpuutarhoja, kyläsatamien kunnostusta ja esim. kyläkahviloiden perustamista. Skotlannissa paikallisella kulttuuriperinnöllä on erittäin vahva merkitys. Sen pohjalta kehitetään yleishyödyllistä yritystoimintaa ja paikallista kehittämistä. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on vahvasti paikallisen kehittämisen toimintamalli, jonka kautta yhdistetään esimerkiksi luksustason whiskey-tislaamon, kiertotalouden, ympäristötoimet ja kylätoiminta. Merkittävänä erona Suomeen on merkittävät yksityiset panostukset toimintaan. Skotlannissa on useita suuria ja merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä ja suuria maanomistajia, joista osa haluaa panostaa maaseudun kehittämiseen. Lisätietoja Euroopan maaseutuparlamentista: Euroopan maaseutuparlamentti Juha-Matti Markkola, Marianne Selkäinaho ja Antonia Husberg
Viljelijöiden yhteinen toive: yksi luukku ennakointitiedolle 11.11.2025 AgriHubin vuoden toisen Osaamisfoorumin aihe oli äärimmäisen ajankohtainen: miten maatila- ja puutarhayrittäjät voivat varautua toimintaympäristönsä nopeisiin muutoksiin. Osaamisfoorumin viestin kiteytti lammastilallinen Sari Jaakola Salosta: ennakointia koskeva tieto, jota tuottavat yliopistot ja tutkijat eri laitoksissa, on koottava yrittäjille helposti omaksuttavaan muotoon, jonka välittäjäorganisaatiot kuten ProAgria ja MTK jakavat viljelijöille. Osaamisfoorumiin ilmoittautuneet olivat voineet etukäteen esittää kysymyksiä, jotka heitä ennakoinnissa kiinnostavat, ja yksi niistä kuului: Ennakoinnissa minua kiinnostaa eniten yrittäjän työajan järkevä, rauhallinen ja resurssiviisas käyttäminen. Mihin kaikkeen ennakointia on mahdollista käyttää? Vastaamisen tähän keskeiseen kysymykseen aloitti Luken ennakoinnin tutkimusprofessori Pasi Rikkonen korostamalla dataperusteista johtamista. Näppituntumaan ei kannata luottaa, investoinneille kannattavuuslaskelmat ovat hyvä perusta. Tekoälykin voi auttaa yrittäjää jatkossa ennakointitiedon tuottamisessa. PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala puhui rahoituksen sääntelyn tärkeydestä: miten tilat voivat ylläpitää omaa rahoitusasemaansa. SLC:n asiamies Rikard Korkman hahmotti kilpailukyvyn rakentamista eri tuotantomuodoissa. Osaamisfoorumien tavoitteena on saada yrittäjän ääni ja toiveet kuuluviin sekä tarjota tuoreinta tietoa heille käyttöön. Siksi valtaosa osaamisfoorumin ajasta käytettiin keskusteluun, johon osallistui eri tuotantosuuntia edustavia yrittäjiä. Ensimmäisessä keskusteluosuudessa hahmotettiin, miten markkinat ohjaavat yrittäjän toimintaa ja pureuduttiin erityisesti siihen, mistä alkutuottajat saavat ennakointitietoa käyttöönsä. Toisessa keskusteluosuudessa huomiota sai uudistuva maatalouspolitiikka ja sen ennakointi tilan näkökulmasta. Keskustelussa otettiin esiin myös vastuullisuussääntely ja etenkin se, miten seurata arjessa vastuullisuusvaatimusten kehitystä. Elintarviketeollisuutta osaamisfoorumissa edustaneen Raision hankintapäällikkö Minna Oravuo kertoi viljelijöiden kanssa tehtävän vastuullisuustyön olevan arkipäivää: ”Yhdessä pyritään ennakoimaan alati kasvavia vaatimuksia ja vastaamaan niihin.” Täältä löydät tallenteen 11.11.2025 pidetystä AgriHubin osaamisfoorumi 2/2025: Ennakointi maa- ja puutarhatilojen johtamisessa Se julkaistaan myös AgriHubin YouTube-kanavalle kun tekstitys on valmis suomeksi ja ruotsiksi. Luken tutkimusprofessori Pasi Rikkonen korosti osaamisfoorumista ennakoinnissa luodun tulevaisuuskuvan hyödyntämistä yrittäjän omissa verkostoissa, kun pohditaan investointeja ja muuta toiminnan kehittämistä. Vieressä Osaamisfoorumin toisena juontajana toiminut AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä. Maatilayrittäjä Sari Jaakola on ottanut ennakoinnin osaksi tilan strategista suunnittelua lähtemällä alkuvuodesta miehensä Jaakon kanssa tilan ulkopuolelle miettimään seuraavaa kautta ja pidemmällekin. ”Näin kirkastamme, mihin sitoudumme tilan kehittämisessä”. Osaamisfoorumissa keskustelemassa Sari Jaakolan ja Ilmajoella sikatilaa pyörittävän Lotta Iso-Tuiskun kanssa (oik) oli myös kasvinviljelijä Ilmari Hunsa Nousiaisista. Hän korosti ennakoinnin merkitystä myös koneinvestointien näkökulmasta: ne ovat kalliita investointeja, jotka paaluttavat valitun tien pitkäksi aikaa. SLC:n Rikard Korkman osallistui Osaamisfoorumiin PTT:n Päivi Kujalan kanssa. Heitä jututti ennakoinnista Ylä-Savon ammattiopiston hankekoordinaattori, AgriHubissa viiestintää tekevä Paula Antikainen (oik)., maitotilallinen itsekin.
Mikä on ennakoinnin merkitys minulle tilani johtajana? Tästä keskustellaan AgriHubin Osaamisfoorumissa ti 11.11. klo 9.30 7.11.2025 Maatalous on murroksessa, markkinat elävät, politiikka uudistuu ja vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät. Tilan arjessa tämä tarkoittaa sitä, että päätöksiä täytyy tehdä entistä enemmän tulevaisuutta ennakoiden. Mutta miten? Tähän pureudutaan AgriHubin vuoden toisessa osaamisfoorumissa tiistaina 11.11. klo 9.30-12.00. Mukana keskustelemassa maatilayrittäjiä, tilaisuuden aikana voit esittää puhujille myös omia kysymyksiäsi ja huomioitasi.Ilmoittaudu mukaan! Osaamisfoorumin ohjelma: 9:30 Avaus Ennakointi – näkymiä toimintaympäristön kehitykseenTutkimusprofessori Pasi Rikkonen Mikä on ennakoinnin merkitys minulle tilani johtajana?Yrittäjät Lotta Iso-Tuisku, Sari Jaakola, Ilmari Hunsa sekä Pasi Rikkonen Vastuullisuussääntely yrittäjien arjessa – miten seurata arjessa vaatimusten kehitystäTutkija Juho Valtiala, Luke Tuottajien ennakointimahdollisuudet ja kilpailukyvyn rakentaminen erilaisissa tuotantomuodoissaAsiamies Rikard Korkman, SLC Rahoituksen sääntely – miten tilat ylläpitävät oma rahoitusasemaansa?Vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala PTT Paneelikeskustelu: Ennakointi yrittäjän päätöksenteon ja tilan kehittämisen tukena, 45min Maitotilayrittäjä Lauri Niemi, hankintapäällikkö Minna Oravuo, Raisio sekä asiantuntija Sauli Immonen, Maa-akatemia 12:00 Yhteenveto ja päätös Ilmoittaudu Osaamisfoorumiin ja tule linjoille 11.11.2025! Katso AgriHubin maaliskuisen Osaamisfoorumin tallenne, keväällä aiheena oli Johtamisosaamisen merkitys maataloudessa.
