Kanalle lähitoukkaa 23.12.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2023-01-01 00:00:00 Tuotekehitys;kotieläintuotanto;siipikarja fjäderfä;husdjursproduktion;produktutveckling Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Luonnonvarakeskus Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 215498 Päättynyt Avslutat Hankkeen tavoitteena on parantaa siipikarja- ja sikatilojen valkuaisomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä kehittämällä maatilamittakaavaan sopiva, helposti yleistettävä hyönteisproteiinin tuotantoprosessi rehujen valmistukseen. Tarve on tällä hetkellä aivan erityisen suuri luomutuotannossa kalajauhon ja luomusoijan kalleuden ja saannin vaikeuden takia. Hyönteistuotannon sivuvirtana syntyvä toukanpuru eli Frassi on ensiluokkaista lannoitetta ja sen käyttö parantaa lannoiteomavaraisuutta. Hankkeen innovaatio on toimintamalli hyönteisproteiinin tuottamiseen maatilalla. Tuotantohyönteiseksi valittiin mustasotilaskärpänen (Hermetia illucens) hyvien tuotanto-ominaisuuksiensa ja taudinkestävyytensä perusteella. Toimintamalli sisältää tiedon laitteista ja menetelmistä Hermetian proteiinin tuottamiseen sekä yleistettävissä olevat laskentatyökalut tilakohtaisten kannattavuuslaskelmien laatimiseen. Hankkeessa kehitettävässä toimintamallissa vahvistetaan kotieläintuotannon huoltovarmuutta ja omavaraisuutta korvaamalla tuontivalkuaista – soijaa ja kalajauhoa. Hankkeen toteuttaa Innovaatioryhmä, jonka koordinaattori on Luonnonvarakeskus (Luke), ja osatoteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy (Jamk) ja Kaistin tila Oy. Hankkeen julkaistava tulos on tilamittakaavaan soveltuva menetelmä Hermetian kasvatukseen ja hyönteisproteiinin prosessointiin, kehitetään soveltuvat teknologiat, prosessit, laadunvalvonta, suunnitellaan tilat ja laiteinvestoinnit sekä tehdään skaalattavat laskentatyökalut kustannusten ja kannattavuuden arviointiin. Laskentatyökalut auttavat arvioimaan, millä edellytyksillä tuotanto olisi taloudellisesti kannattavaa tilanteiden ja kustannustekijöiden muuttuessa. Kyse on tilatasolla tuotannon kannattavuuden turvaamisesta – ennakoinnista ja varautumisesta – resilienssistä tuotantopanosten hintojen noustessa. 2025-12-09 15:44:04 SusanneHeiska Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP JOKIOINEN JOCKIS 100 2025-12-09T13:44:04.632Z
BIOSIVU – öljyhampun sivuvirroista tuotteita vähähiiliseen rakentamiseen 22.12.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2023-01-01 00:00:00 Kiertotalous;ilmastonmuutos;kasvintuotanto;kierrätys;maatalous;maatilojen monialaisuus;ympäristö Cirkulär ekonomi;flerbranschgårdar;jordbruk;klimatförändring;miljö;växtproduktion;återvinning Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 212591 Päättynyt Avslutat BIOSIVU – öljyhampun sivuvirroista tuotteita vähähiiliseen rakentamiseen -hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa öljyhampun viljelyn ja tuotannon resurssi- ja materiaalitehokkuutta sekä kestävyyttä ilmaston ja talouden kannalta. Öljyhampun viljely sitoo jopa 8–15 tonnia hiilidioksidia viljelyhehtaaria kohti, mikä vastaa nuoren metsän sitomaa määrää, mutta sen kasvu kestää vain viisi kuukautta. Siemenestä saatavan öljyn lisäksi, öljyhampun viljely tuottaa myös runsaasti kasvin varsi- ja lehtikasvustoa (n 5000 kg/ha), jota ei tällä hetkellä aktiivisesti hyödynnetä. Maataloustuotannon sivuvirrat sisältävät hyödyntämätöntä potentiaalia, joiden käyttöä kehittämällä voidaan edistää maatalouden kierotaloutta sekä materiaali ja resurssitehokkuutta. Sivuvirtojen hyödyntäminen on mahdollista olemassa olevien resurssien uudenlaisella soveltamisella. Yleisesti maanviljelykäytössä olevien menetelmien, koneiden ja laitteiden sekä tilojen hyödyntämisellä vahvistetaan maatalouden elinvoimaisuutta ja tuotannon kustannustehokkuutta. Yksinkertaisiin tekniikoihin perustuvilla valmistusmenetelmillä voidaan jalostaa peltoraaka-aineisiin ja sivuvirtoihin perustuvia raaka-aineita esimerkiksi rakennustuoteteollisuuden käyttöön. Hyödyntämällä öljyhampun korsijaetta pitkäikäisten puurakennustuotteiden raaka-aineena voidaan muodostaa huomattavasti puuta tehokkaampia hiilivarastoja, jotka tukevat ja lisäävät puurakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on löytää suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvat ratkaisut, joilla öljyhampusta voidaan valmistaa teknisesti toimivia rakennuslevyjä. Sen lisäksi että öljyhampun viljelijä voi hyötyä korsijakeelle syntyvästä positiivisesta arvosta, voidaan öljyhampun sivuvirralla myös kehittää rakentamisen hiilitasetta. Biosivu -hanketta toteutetaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Tampereen Yliopiston ja ProAgrian sekä teollisen hampun jalostukseen erikoistuneiden yritysten kesken. 2025-12-09 15:48:13 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP MIKKELI S:T MICHEL 100 2025-12-09T13:48:13.514Z
Beredskapsplan för vattenhantering på Söderfjärden 18.12.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2022-11-01 00:00:00 Riskien hallinta;ilmastonmuutos;kasvintuotanto Riskhantering;klimatförändring;växtproduktion Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Österbottens svenska Lantbrukssällskap r.f. Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 214442 Päättynyt Avslutat Projektet Beredskapsplan för vattenhantering på Söderfjärden kommer att fungera som ett pilotprojekt för grundvattenkartläggning på åkermark, och är grunden till en beredskapsplan för kommande klimatförändringar. Söderfjärdens markägare har i långa tider legat i framkant med utveckling och innovationer inom vattenhantering. Man har även utfört försöksverksamhet i över 10 års tid med undersökning av bland annat reglerad dränering och underbevattningens fördelar för växtodlingen och dess positiva miljöinverkan i form av minskade mängder sura belastningar som spolas ut till vattendragen. Nu vill man ta nästa steg i utvecklingen genom att förbättra vattenhantering, minska på riskerna för översvämningar och skördeskador, samtidigt som man skapar beredskap för det ändrade klimatet i form av torra perioder. 2025-11-21 14:55:28 MadeleneLindqvist Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP VAASA VASA 100 2025-11-21T12:55:28.891Z
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote? 4.12.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2022-01-01 00:00:00 Kestävä liiketoiminta;Kiertotalous;eläinten hyvinvointi;hevonen Cirkulär ekonomi;Hållbar affärsverksamhet;djurens välbefinnande;häst Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Suomen Hevostietokeskus ry Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 183340 Päättynyt Avslutat Hankkeen avulla haetaan alkutuottajille eli tässä tapauksessa hevostalleille käyttöön suolistosairauksia hoitavaa ja ennaltaehkäisevää tuotetta. Mäskin käytöstä suolisto-ongelmaisten hevosten tukihoitona on saatu positiivisia tuloksia eri hevosklinikoilla. Mukana hankkeessa on mäskiä kuivaava tila sekä alkutuottajia ja heidän edustajiaan (hevosyrittäjät ja viljelijät), eläinlääkäreitä, hevosten hoidon- ja elintarviketieteiden sekä mikrobiologian asiantuntijoita. Hyödynsaajina ovat hevostallit ja niissä olevat hevoset, sekä viljantuottajat. 2025-11-20 13:15:23 helisuomala Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP KIURUVESI KIURUVESI 100 2025-11-20T11:15:23.653Z
EIP Maatalouden alkutuotannon tehostaminen ja turvaaminen uuden nanokuplateknologian avulla 10.11.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2022-01-01 00:00:00 Biotalous;Digitalisaatio/digitalisointi;Elintarvikkeet;Ravinteiden kierrätys;kasvihuonetuotanto;vihannesviljely Bioekonomi;Livsmedel;digitalisering;grönsaksodling;växthusproduktion;Återanvändning av näringsämnen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 179733 Päättynyt Avslutat Maatalouden alkutuotanto ja yritystoiminta tarvitsee uusia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja kilpailukykynsä turvaamiseen. Suomessa on kasvin- ja marjanviljelyyn erikoistuneita maatiloja, jotka käyttävät suuria määriä vettä kasteluvetenä. Kasteluveden käyttöön liittyvät kehittämistoimet luovat pohjaa suomalaisen maatalouden kasvulle ja kilpailukyvylle. Hankkeen tavoitteena on kehittää teknologiaa, millä tuotetaan nanokokoluokan kaasukuplia kasteluveteen ja käytännön kokeilla tutkia teknologian toimivuutta ja soveltuvuutta kolmen EIP-innovaatioryhmässä mukana olevan alkutuotannon yrityksen kasvatukseen sekä nanokuplien vaikutusta kasteluvesijärjestelmän mikrobiologiaan. Samalla tuetaan elintarviketuotannon toimijoita vihreässä siirtymässä pellolta pöytään ja kemikaalikuorman pienentämisessä sekä hiilijalanjäljen minimoimisessa kemikaalittomalla teknologialla. Lisäksi tavoitteena on hygienian ja säilyvyyden parantaminen. Hanketta varten on koottu maatalouden EIP-ryhmä, jonka muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Suorahapetus Oy, Robbes Lilla Trägård Ab, Agrifutura Tomaatit Oy ja Nonre Oy. EIP-ryhmä kehittää uutta nanokokoluokan kaasukuplia tuottavaa teknologiaa sekä tutkii nanokuplien vaikutusta kasvien ja marjojen kasvunopeuteen ja kokonaiskasvuun. Hankkeessa kehitettävä teknologia tähtää kaupallisen kasvihuonekasvatuksen tuottavuuden tehostamiseen, kemikaalien käytön vähentämiseen ja kasviterveyden parantamiseen. Kasvien juurille päätyvän veden happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti kasvin hyvinvointiin, esim. immuniteetti, ravinteiden vastaanottokyky, satoisuus ja kasvunopeus. Tuottamalla veteen happea nanokuplien muodossa, voidaan kasvien kasvua ja tuottavuutta tehostaa huomattavasti, oletettavasti jopa kymmeniä prosentteja, joten vaikutus kasvatuspinta-alalta saatavaan saantoon on merkittävä. Tällä hankkeella luodaan järjestelmä, jollaista ei missään ole vielä käytetty parantamaan kasvin- tai marjankasvatusta. Hankkeen aikana teoria siirtyy käyttöön. 2025-11-21 15:08:06 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP PORI BJÖRNEBORG 100 2025-11-21T13:08:06.426Z
DataSato – datan ketterä hallinta työkoneista ja palveluista liiketoimintaan 8.11.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2022-11-01 00:00:00 Digitalisaatio/digitalisointi;Uusi liiketoiminta;innovaatio/kokeilu Ny affärsverksamhet;digitalisering;innovation/försök Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Centria-ammattikorkeakoulu Oy Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 203596 Päättynyt Avslutat DataSato-hanke toimii Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueilla ja kehittää maatalouden alkutuotannon liiketoimintakykyä, muutosjoustavuutta ja kestävää kehitystä oman tilan dataa hyödyntämällä. Päätavoite on edistää viljelijöiden kyvykkyyttä hyödyntää työkoneista ja palveluista saatavaa dataa ketterästi liiketoiminnassaan. Hankkeessa demonstroidaan holistinen ekosysteemi ja esitellään maatilojen dataan ja datavirtoihin perustuvaa arvonmuodostusta. Hankkeessa osoitetaan, kuinka eri IT-järjestelmiin siiloutunut maatilan data saadaan laitteista, koneista ja palveluista viljelijän hallitsemaan datavarastoon ja sieltä monikäyttöisesti osaksi tuotannon ja tuotteiden arvoketjua. Hankkeessa demonstroidaan maatilayrittäjien tarpeisiin liittyviä digitaalisia palveluita. Näissä datavirrat saadaan datan syntypaikasta hyödylliseksi tiedoksi joko päätöksentekoon tai tuotteen kaupallista arvoa kasvattamaan. Tämä mahdollistaa uusia liiketoimintoja sekä viljelijöille, että yrityksille. Työskentelyn lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys. Maatilayrittäjät ja urakoitsijat ovat määrittämässä ja kokeilemassa liiketoimintamallien arvoketjuja ja niiden tietovirtoja, (työkone)datalähteitä, tiedonsiirtoa viljelijän datavarastoon, datan hallinnan sääntöjä ja kyberturvallisuutta. Hanke tukeutuu EU:n datastrategiaan ja säädöksiin eurooppalaisten arvojen mukaisesta datataloudesta ja teknologian osalta muun muassa ISOBUS EFDI-standardiin ja meneillään olevaan GAIA-X – standardointityöhön eurooppalaisten data-avaruuksien toteuttamiseen. Innovaatioryhmä: Centria-ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Luonnonvarakeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Yield Systems Oy, GrainSense Oy, CrossControl Oy, Junkkari Oy, Cinia Oy, Sampo- Rosenlew Oy, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Niemelän tila (Kokkola), Verkatakkilan tila (Vihti), Räihän tila (Koskenpää) ja Lahti-Kallion tila (Karstula), Kotilan ja Annalan tila (Toholampi) 2025-11-20 13:19:19 Heidi-Kaartinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP KOKKOLA KARLEBY 100 2025-11-20T11:19:19.619Z
Kuvantamisella ja tekoälyllä kohti kasvien biomassa-, hiili- ja typpisyötteiden määritystä 24.10.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2022-08-15 00:00:00 Biotalous;Digitalisaatio/digitalisointi;Ravinteiden kierrätys;kasvintuotanto;maatalous;ympäristö Bioekonomi;digitalisering;jordbruk;miljö;växtproduktion;Återanvändning av näringsämnen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Luonnonvarakeskus Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 205221 Päättynyt Avslutat Strategiat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nojaavat keskeisiltä osin oletuksiin siirtymisestä kasviproteiinilähteisiin ravinnossa sekä hiilensidonnasta maataloudessa. Viljelijöitä kannustetaan muuttamaan viljelytapoja sekä ottamaan mukaan syväjuurisia tai muutoin hiiltä sitovia kasvilajeja. Hiilensidonnassa tarkastelu on kohdistunut peltomaassa eli maaperähiilen seurantaan, missä muutokset näkyvät erittäin hitaina. Haasteena on se, ettei viljelymenetelmien todentamiseen hiilen sidonnassa ole riittäviä menetelmiä, jolloin alkutuottaja joutuu tekemään toimenpiteitä, joiden merkitystä ei pystytä riittävällä tarkkuudella todentamaan (1). Typen suhteen laskennoissa käytetään panosten mukana peltoon levitettyä ravinnetta ja sen suhdetta sadon mukana poistuneeseen. Tiedetään kuitenkin, että kaikki typpi ei sitoudu kasvien käyttöön vaan sitä poistuu pellolta eri tavoin. Typpi on myös entistä arvokkaampi kasviravinne ja sen sitoutumista orgaaniseen kasvimateriaaliin tulisi pystyä paremmin todentamaan. Viljelijän näkökulmasta haasteena on se, että viljelykiertoihin kannustetaan mutta kiertojen hyötyjen todentamiseen ei ole keinoja (2). Esikasvien sisältämä typen määrät joudutaankin viljelykierrossa arvioimaan, mikä ei ole viljelijän näkökulmasta optimaalista. Sadon ostajien ja kuluttajien suuntaan viestittäminen on myös vaikeaa ja selkeän todentamistavan puuttuessa ja kysynnän kehittyminen ilmastoystävälliseen suuntaan ontuu eikä hyödyllisiä markkinamekanismeja pääse syntymään (3). CN-KasviSyöte vastaa haasteisiin 1-2 sekä toimii linkkinä viestittämisessä myös kuluttajien ja markkinoiden suuntaan (3), jotta tieto paremmista menetelmistä saavuttaa tietoisuuden ja ratkaisuja voidaan tehdä tutkittuun tietoon perustuen. Tähän päästään tarkastelemalla haastetta uudesta näkövinkkelistä ja kehittämällä siihen uusia työkaluja. Ratkaisua kehitetään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, viljelijöiden ja digitaalisiin menetelmiin erikoistuneiden yritysten kanssa. 2025-11-21 15:19:03 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP JOKIOINEN JOCKIS 100 2025-11-21T13:19:03.961Z
Metanointi maatilalla – Maatilan biokaasutuotannon kannattavuuden parantaminen skaalaamalla in situ -metanointi pilotilta maatilamittakaavaan 23.10.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2022-09-01 00:00:00 Biotalous;Kiertotalous;bioenergia;innovaatio/kokeilu Bioekonomi;Cirkulär ekonomi;bioenergi;innovation/försök Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 200833 Päättynyt Avslutat Hanke edistää Maaseuturahaston elpymisvarojen tavoitteiden mukaista vihreää taloutta. Hankkeessa tutkitaan metanoinnin vaikutusta erityisesti keskikokoisen kokoluokan maatilan biokaasutuotannon kannattavuuteen. Metanoinnin vaikutusta tilan kannattavuuteen arvioidaan taloudellisilla laskelmilla käyttäen laskentamalleissa erilaisia teknologisia ratkaisuja, erilaisia tiloja ja erilaisia taloudellisia reunaehtoja, kuten energian hintoja ja rakentamiskustannuksia. Hanke pilotoi in situ -metanointia, jolta pohjalta metanointia skaalataan maatilamittakaavan biokaasulaitokseen. Tavoitteena on rakentaa yhdelle tilalle rinnakkaisena investointihankkeena biokaasulaitos metanointijärjestelmineen. Hankkeessa päivitetään jo olemassa biokaasupilotlaitteisto lanta-rehu-seokselle sopivaksi, optimoidaan mädätysparametrit ja kehitetään mädätyksen ohjausta. Pilotille rakennetaan laitteisto sähkön tuotantoon in situ -metanoinnissa käytettävän vedyn valmistamiseen käytettävää elektrolyysilaitteistoa varten. Hankkeen viestinnällä tavoitellaan vaikuttavuutta levittämällä tietoa in situ -metanoinnin taloudellisista vaikutuksista. Viestinnän keinoin laajennetaan verkostoa tavoitteena tavoittaa biokaasuinvestoinnista kiinnostuneita tiloja. Lisäksi biokaasuun sijoittavia tahoja kutsutaan osallistumaan ja tutustumaan mahdollisiin investointikohteisiin. Hanke toteutetaan 1.9.2022 – 31.12.2024. Innovaatioryhmässä toimivat Paavolan Maitotila, BGCNordic Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy (Jamk). Jamk on hankkeen päätoteuttaja. 2025-11-20 13:54:02 MarianneReinikka Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022) Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (Återhämtning 2021–2022) Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP SAARIJÄRVI SAARIJÄRVI 100 2025-11-20T11:54:02.619Z
DigiTomkku: Big data ¿testipedit langattomille antureille tomaatin ja kurkun tuotantoon 7.10.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2019-08-01 00:00:00 Digitalisaatio/digitalisointi;kasvihuonetuotanto;kasvintuotanto digitalisering;växthusproduktion;växtproduktion Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Österbottens svenska producentförbund r.f. Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 101918 Päättynyt Avslutat Digitomkku-hankkeen päätavoitteena on (1) testipeteihin perustuvan ja monialaisen verkoston hoitaman Big Data kokeilu- ja oppimisalustan luominen ja sisäänajo tomaatin, kurkun ja paprikan tuotannossa. Hankkeen osia ovat anturiverkot kasvihuoneissa, tiedonsiirto, datan hallinta, data-analyysi ja tiedon käyttötavat päätöksenteossa. Tuotettu rakenne ja kokemus sen käytöstä ovat pohjana kasvihuone- ja säätötekniikkayritysten kaupalliselle, verkostoa hyödyntävälle liiketoiminnalle. Lisäksi hanke tuottaa tietoa (2) kasvihuoneolosuhteiden sisäisen vaihtelun merkityksestä ja hallittavuudesta sekä (3) kasvien fysiologisen tilan suoran mittaamisen käyttökelpoisuudesta kastelun ohjauksessa. Kastelua tarkentamalla pyritään lopputuotteiden parempaan laatuun ja määrään. Testipetien ympärille luotavan yhteisoppivan verkoston keskiössä ovat neljän kasvihuoneyrityksen testipedit, niistä kerätystä datasta muodostettavat testitietokannat ja niiden analyysit. Tulokset visualisoidaan sellaiseen muotoon, että yhteinen oppiminen tulee mahdolliseksi ja Big Data-menetelmät ja periaatteet tutuksi verkostolle. Testitietokantojen linkittämisen edellytykset selvitetään hankkeessa ja tehdään mahdollisen laajentamisen tavoiteasetanta. Tavoitteeksi voi tulla esimerkiksi kasvihuoneyritysten rajat ylittävä koneoppiminen tärkeiksi tunnistettujen muuttujien osalta. Rajoitetumpia tavoitteita voivat olla lajiketestausdatojen kerääminen eri yrityksistä ja analysointi silloin, kun yritykset tekevät tuotekehitystyötä yhdessä. Testitietokanta voi yksinkertaistaa myös kaupallisilla viljelmillä tehtävän tuotannollisen tutkimuksen datankeruuta ja analysointia. Testitietokanta ja sen päällä operoiva käyttöliittymä muodostavat oppimisalustan prototyypin tai alkusolun, jota voidaan myöhemmin laajentaa. Tavoitteena on prototyypin avulla herättää puutarha-alalla keskustelu yhteisen oppimis- ja tiedonvaihtoalustan tarpeellisuudesta ja sisällöstä jatkotoimenpiteitä varten. 2023-06-27 13:07:22 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP NÄRPIÖ NÄRPES 100 2023-06-27T10:07:22.455Z
Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä (ÄLYREHU) 7.10.2022 16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP 16.1 Produktionsområdesspecifika producentgrupper inom jordbruket, EIP 2018-01-01 00:00:00 eläinten hyvinvointi;innovaatio/kokeilu;kotieläintuotanto;lypsylehmä djurens välbefinnande;husdjursproduktion;innovation/försök;mjölkko Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Kehittämishanke (2014–2022) Utvecklingsprojekt (2014–2022) Oulun Yliopisto Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Landsbygdens innovationsgrupp 53588 Päättynyt Avslutat Oikea ruokinta on tärkeää karjan hyvinvoinnille ja maitotilan tuottavuudelle. Karjatiloilla rehukustannukset voivat olla yli 50 % tuotantokustannuksista. Lypsylehmän rehunkulutuksesta säilörehun osuus on noin 55 % syödystä kuiva-aineesta. Säilörehu on yleensä itse tilalla tuotettua, ja sen laatu vaikuttaa merkittävästi ostorehun tarpeeseen. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi, tilatasolla toteutettava toimintamalli rehun laadunvalvontaan ja karjan ruokinnan lehmäkohtaisen tasapainon seuraamiseen. Tehtävät mittaukset ovat nopeita ja helppoja toteuttaa, ja niiden tulokset siirtyvät suoraan maatilan muun sähköisen kirjanpidon yhteyteen. Hanke tehostaa ja nopeuttaa viljelijän arkea, mutta myös laskee ruokintakustannuksia ja parantaa tuottavuutta. Käyttöönotettavilla ja kehitettävillä mittauksilla optimoidaan säilörehun korjuuaikaa ja esikuivatun tuorerehun keruuaikaa, sekä voidaan seurata rehun kuiva-ainepitoisuutta jopa päivittäin ja varmistaa näin oikea sekoitussuhde väkirehun kanssa aperuokinnassa. Ruokinnan vaikutusta naudan hyvinvointiin on myös tarpeen seurata. Erityisen tärkeää on poikimisen jälkeen korkeisiin tuotoksiin yltävien lehmien tiivis lehmäkohtainen seuranta, joka on mahdollista kehitettävillä biosensorimittauksilla. Esitämme ratkaisuja myös mittaustuloksien vaivattoman tiedonsiirron, järjestelmällisen tallentamisen sekä niiden pitkäaikaisvertailujen helpottamiseksi. Hankkeen ratkaisuja pilotoidaan lopuksi innovaatioryhmän tiloilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki karjatilat, erityisesti maito- ja aperuokintatilat. Hankkeen tuottamaan tietoon ja tuloksiin perustuvia hyötyjä heille ovat maidontuotannon maksimoiminen parempilaatuisella säilörehulla ja oikeaa säilörehu-väkirehusuhdetta käyttämällä, sekä kustannussäästöt ostorehun käytön minimoimisella (optimoinnilla) ja karjan ravitsemusterveyden seurannan ansiota pienenevillä eläinlääkäri- ja lääkintäkustannuksilla. 2022-02-02 15:14:22 kilpelainenpt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 Yhteistyö Samarbete Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Maaseudun innovaatioryhmät, EIP Landsbygdens innovationsgrupp, EIP KAJAANI KAJANA 100 2022-02-02T13:14:22.843Z
