Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-10-30 00:00:00 Digitalisaatio ;Eläinten hyvinvointi ja terveys;Hevonen ;Kustannustehokkuus;Resurssitehokkuus;Sovellukset ja alustat;Teknologia Applikationer och plattformar;Digitalisering;Djurens välbefinnande och hälsa;Häst;Kostnadseffektivitet;Resurseffektivitet;Teknologi Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 2 Hanketuki Projektstöd Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä Alueiden välinen Interregional 265693 Päättynyt Avslutat Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit TIIVISTELMÄ Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – hankkeen tavoitteena on koota, kehittää ja jalkauttaa hevosenpidon ja työskentelyn hyviä käytänteitä sekä lisätä uuden teknologian käyttöönottoa hevosalan työn, talouden, ympäristön ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeessa rakennettavan interaktiivisen digitaalisen tiekartan avulla uudenaikaistetaan hevosalan työtä, talliympäristöjä sekä hevosenpidon tapoja. Tavoitteena on, että digitaalisesta tiekartasta tulee hevosyrittäjälle jatkuvaan parantamiseen johdatteleva kehittämistyökalu ja tietopankki. Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa hevosalan toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä vastuullisuutta ja kestävyyttä. Hanketta toteuttavat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS-Työtehoseura, Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry, Suomen Hevostietokeskus ry sekä Luonnonvarakeskus LUKE. Hanke toimii Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla 1.3.2024-30.6.2026. Toimenpiteet: TP1: Hevosen pidon kehittämistarpeet sekä hyvät käytänteet TP2: Kehittyvät toimintatavat ja digitaalinen tiekartta TP3. Hevostallien työmenetelmien ja hyvinvointia tukevien toimintatapojen jalkauttaminen ja tiedon levitys hevosalalle TP4: Hankehallinto Tulokset: 1. Yhteenveto hevosalan työn, hevosten hyvinvoinnin, hevosalan ympäristövaikutusten sekä kannattavuuden keskeisistä kehittämistarpeista 2. Digitaalinen interaktiivinen tiekartta, josta tulee hevosyrittäjälle jatkuvaan parantamiseen johdatteleva kehittämistyökalu ja tiedon lähde 3. Kehittämisryhmä hevosalan digitaalisen tiekartan ja tietopankin ylläpitoon 4. Tutkitun tiedon ja hyvien käytänteiden leviäminen ja jalkauttaminen käytäntöön lisääntyy 5. Hevosalan kehittäjien verkostojen toiminta lisääntyy Kohderyhminä ovat hevosalan yrittäjät, hevostoimintaa harjoittavat maatilat sekä hevosalan työntekijät. Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat lisäksi hevosenomistajat, hevosalan harrastajat ja suuri yleisö. 342626.31 SO8 348800.07 2026-06-30 00:00:00 marjo-kaivolahtikpedu-fi Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt KAUSTINEN KAUSTBY 98.23 2025-12-19T12:52:46.621430Z Hanke käynnistyi keväällä 2024 työryhmän organisoitumisella, yhteistyöverkostojen kokoamisella sekä hevostallien vastuullisuuteen, kestävyyteen ja hyviin käytänteisiin liittyvän tiedon kokoamisella. Samalla aloitettiin Vastuullisen hevosenpidon tiekartan suunnittelu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin webinaareja ja työpajoja, tuotettiin podcasteja ja videoita sekä toteutettiin kyselyjä hyvien käytänteiden ja niiden käyttöönoton kartoittamiseksi. Lisäksi vierailtiin talleilla ja kerättiin käytännön esimerkkejä. Hankkeen päätösvaiheessa julkaistiin Vastuullisen hevosenpidon tiekartta, Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja, arviointityökalu sekä talleilta koottuja hyviä käytänteitä. Viestintää tehtiin koko hankkeen ajan, mutta loppuvaiheessa painopiste oli tuotosten käyttöönoton tukemisessa. Hanke toteutettiin neljän työpaketin kautta: kehittämistarpeiden kartoitus, digitaalisen tiekartan kehittäminen, toimintatapojen jalkauttaminen sekä hankehallinto. Työryhmän organisoituminen ja yhteistyöverkoston kokoaminen Hankkeen alkuvaiheessa organisoitiin hanketyöryhmän työskentely, koottiin yhteistyöverkostoa, kartoitettiin alan kehittämistarpeita sekä käynnistettiin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kanavat. Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin alan kehittämistarpeita, rajattiin laajaa vastuullisuuden aihealuetta ja kohdennettiin toimenpiteitä sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Kerätty palaute korosti käytännönläheisten ratkaisujen tarvetta: ”Miten pienet tilalliset voivat kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi askel kerrallaan, kun resurssit ovat vähäisiä?”. Hevosalan hyviä käytänteitä: kirjallisuusselvitys Hankkeen alkuvaiheessa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Hevostietokeskus toteuttivat kirjallisuusselvityksen Hevosalan hyviä käytänteitä, jossa koottiin kansallista ja kansainvälistä tietoa hevostallien työmenetelmistä, ympäristövastuusta, hevosten hyvinvoinnista ja yritystoiminnan taloudellisesta kestävyydestä. Selvitys osoitti, että vastuullisuuden kehittäminen edellyttää tasapainoa näiden osa-alueiden välillä sekä jatkuvaa parantamista pienin, omaan toimintaan sopivin kehittämisaskelin. Selvityksessä hyödynnettiin myös kansainvälisen EUnetHorse-verkoston aineistoa ja asiantuntemusta. Työpajat ja webinaarit Työpajat ja webinaarit olivat keskeinen osa hankkeen toteutusta. Hankkeen aikana järjestettiin 17 työpajaa lähi- ja etätoteutuksina, joissa oli yhteensä noin 300 osallistujaa. Teemoina olivat muun muassa hevosten hyvinvointi, vastuullisuusteot ja -viestintä, yrityksen kannattavuus ja sosiaalinen media. Työpajoissa painotettiin osallistavia menetelmiä ja kokemusten vaihtoa, jotka mahdollistivat yrittäjien verkostoitumista ja hyvien käytänteiden jakamista sekä niiden kokeiluun rohkaisemista. Lisäksi järjestettiin 13 webinaaria ja seminaaria, joihin osallistui yhteensä 890 henkilöä. Tallenteita katsottiin tai kuunneltiin noin 2200 kertaa. Tilaisuuksissa käsiteltiin vastuullista hevosenpitoa, hevosten hyvinvointia, ympäristöasioita, työmenetelmien kehittämistä sekä alan tulevaisuutta. Hanke osallistui myös valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten Hevosyrittäjäpäivään, Hevosoppilaitosten yhteistyöpäiville ja Tampereen Hevoset-messuille. Hyvien käytänteiden dokumentointi Yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä oli hyvien käytänteiden tunnistaminen, kokeileminen ja dokumentointi. Hankkeen tavoitteena oli 20–40 hyvän käytänteen kokeilua talliympäristöissä ja hankkeessa dokumentoitiin yhteensä 33 hyvää käytännettä hevostalleilta. Jokaisesta käytänteestä laadittiin Hyvä käytänne -kortti, jossa kuvattiin toimintamalli, toteutustapa, hyödyt ja mahdolliset haasteet. Hyvät käytänteet koottiin myös erilliseksi sähköiseksi materiaaliksi tallien käyttöön. Käytänteet liittyivät muun muassa energiatehokkuuteen, lannan käsittelyyn, työmenetelmien sujuvoittamiseen, hevosten hyvinvointiin, asiakaspalveluun sekä turvallisuuteen. Hyvien käytänteiden käyttöönotto ja kyselyjen toteuttaminen Hankkeen vaikuttavuutta ja hyvien käytänteiden käyttöönottoa seurattiin kahdella kyselyllä. Hyvät käytänteet hevostoiminnassa -kyselyyn (27.10.2025–9.4.2026) saatiin 187 vastausta. Sen perusteella uusia toimintatapoja oli otettu käyttöön 34 talliympäristössä. Käyttöönotetut ratkaisut liittyivät muun muassa energiaratkaisuihin, työergonomiaan, asiakaspalautteen keräämiseen, hevosten hyvinvoinnin seurantaan ja ympäristövastuuseen. Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin lisäksi kysely talliarkea helpottavista käytänteistä (27 vastaajaa). Käytänteiden koettiin tukevan erityisesti hevosten hyvinvointia, tallityön sujuvuutta, ihmisten hyvinvointia, taloudellista kestävyyttä ja ympäristövastuuta. Kyselyt tuottivat arvokasta tietoa hankkeen onnistumisesta ja vastuullista hevostoimintaa tukevista käytännön ratkaisuista. Tiekartan ja tietopankin rakentaminen Hankkeen keskeinen kehittämistoimenpide oli Vastuullisen hevosenpidon digitaalisen tiekartan rakentaminen. Tiekartta kokoaa tietoa, käytännön vinkkejä ja työkaluja tallitoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen. Sen sisältöä suunniteltiin ja kehitettiin yhteistyössä asiantuntijoiden, yrittäjien ja sidosryhmien kanssa hyödyntäen palautetta, testiryhmää ja yrittäjätapaamisia. Tiekartan sisällön rajaaminen oli haastavaa aiheen laajuuden vuoksi. Sisältöä ohjasivat hankkeessa laadittu kirjallisuusselvitys sekä sidosryhmiltä ja hevosyrittäjiltä saadut kommentit. Alun perin tiekartta oli tarkoitus rakentaa Hippolis.fi-sivustolle, mutta Hippolis ry:n toiminnan päättyessä se siirrettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ylläpitämälle Laari.info-alustalle, mikä turvaa sen ylläpidon ja jatkokehittämisen myös hankkeen jälkeen. Tallitoiminnan vastuullisuuden arviointityökalu ja kehittämistyökirja Tiekartan rinnalla tuotettiin Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja ja vastuullisuuden arviointityökalu. Työkirja sisältää arviointityökalun, kehittämistoimenpiteiden suunnittelupohjia sekä vastuullisuusviestintää tukevia materiaaleja. Kehittämistyötä tehtiin hanketyöryhmän, sidosryhmien ja testiryhmään osallistuneiden hevosyrittäjien yhteistyönä. Työkirjan ja arviointityökalun ideointi pohjautui muun muassa VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen vastuullisuusvalmennuksiin ja materiaaleihin, joita sovellettiin hevosyrittäjien tarpeisiin. Tiedon levitys ja tulosten jalkauttaminen Tiedonvälitys oli läpileikkaava osa hanketta, ja siihen osallistui koko hanketyöryhmä. Viestinnän tavoitteena oli saattaa hankkeen tulokset valtakunnallisesti alan toimijoiden käyttöön. Hankeaikana lähetettiin 23 uutiskirjettä 1974 tilaajalle ja viestintää tehtiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa myös maksullista markkinointia hyödyntäen. Keskeisiä kanavia olivat Facebook (582 seuraajaa), Instagram (156 seuraajaa), YouTube (32 videota, 4095 katselukertaa) ja Spotify (13 podcast-jaksoa, 548 kuuntelukertaa). Hankkeen materiaalit, kuten Hyvä käytänne -kortit, vastuullisuuden arviointilomake ja kehittämistyökirja, tuotettiin sähköiseen käyttöön. Hankkeen verkkosivuna toimi Laari.fi, jonne rakennettiin myös Vastuullisen hevosenpidon tiekartta. Lisäksi hankkeesta viestittiin osatoteuttajien ja Maaseutuverkoston kanavissa. Saavutettavuus huomiotiin tuotetuissa materiaaleissa ja lisäksi tehtiin hakukoneoptimointia löydettävyyden parantamiseksi. Tulosten jalkauttamista edistettiin myös osallistumalla alan tapahtumiin ja ylläpitämällä aktiivista yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kehittämistyökirjoja jaettiin Hevoset-messuilla 200 painoksen erä ensimmäisen messupäivän aikana. Hankeen tulosten soveltamista opetusmateriaalina esiteltiin hevosalan oppilaitoksille. Opetuksessa tiekarttaa ja työkirjaa aikovat hyödyntää ainakin Kpedu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja TTS Työtehoseura. Suomen Ratsastajainliitto haluaa jatkossa jakaa työkirjaa tallikäynneillä jäsentalleilleen Haasteen ja onnistumiset Hankkeen toteutuksen aikana kohdattiin haasteita. Yrittäjien sitoutuminen tilaisuuksiin oli vaihtelevaa, ja toisinaan ilmoittautuneet eivät saapuneet paikalle työpajoihin. Hevosalan taloustilanne oli hankeaikana heikko, joka saattoi vaikuttaa yrittäjien ajan- ja rahankäyttöön sekä halukkuuteen kehittää toimintaa tai osallistua tilaisuuksiin. Lisäksi yhden osatoteuttajan toiminnan päättyminen edellytti vastuiden uudelleenjärjestelyä. Muutoksista huolimatta hankkeen tavoitteiden saavuttaminen ei vaarantunut. Haasteisiin vastattiin lisäämällä etäosallistumismahdollisuuksia ja tarjoamalla tallenteita, mikä paransi osallistumisen saavutettavuutta. Talleilla käyttöön otettujen uusien toimintatapojen todentaminen osoittautui haastavaksi, sillä kaikki hankkeen vaikutuksesta käyttöön otetut käytänteet eivät välttämättä välittyneet hanketoimijoiden tietoon. Osa talleista saattoi suunnitella hankkeen myötävaikutuksesta jopa isompia investointeja, jotka toteutuvat vasta hankkeen jälkeen. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti, ja tavoitteet saavutettiin tai ylitettiin. Vastuullisuuden laaja teema edellytti aihealueen rajaamista, mutta samalla mahdollisti toimenpiteiden kohdentamisen kohderyhmän ajankohtaisiin tarpeisiin. Hanke toteutettiin ajankohtana, jolloin vastuullisuudesta käytiin hevosalalla vilkasta keskustelua, mikä lisäsi sen merkitystä. Hankkeessa onnistuttiin konkretisoimaan vastuullisuustyötä ja tarjoamaan talleille käytännönläheisiä kehittämistyökaluja. Myös laaja yhteistyöverkosto ja eri organisaatioiden asiantuntemus saatiin onnistuneesti hankkeen käyttöön. Hankkeessa työskenteli noin kymmenen asiantuntijaa kuudesta osatoteuttajaorganisaatiosta. Monipuolinen osaaminen, laajat verkostot sekä työryhmän sitoutuminen mahdollistivat onnistuneen yhteistyön ja tukivat hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Kustannukset toteutuivat pääosin rahoituspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. Flat rate 40 % -rahoitusmalli mahdollisti asiantuntijapalveluiden joustavan hyödyntämisen ja resurssien kohdentamisen vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. Hankkeessa saavutettiin sille asetetut keskeiset tulokset ja luotiin pysyviä toimintamalleja vastuullisen ja kestävän hevostoiminnan kehittämiseksi. Tulokset tukevat hevosalan yritysten kilpailukykyä, vastuullisuutta, kannattavuutta sekä hevosten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. 1. Yhteenveto hevosalan työn, hevosten hyvinvoinnin, ympäristövaikutusten ja kannattavuuden keskeisistä kehittämistarpeista Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin kirjallisuusselvitys Hevosalan hyviä käytänteitä, jossa koottiin kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistietoa vastuullisesta ja kestävästä hevostoiminnasta Selvityksen avulla tunnistettiin hevosalan keskeisiä kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä liittyen hevostilan työmenetelmiin, ympäristövastuuseen, hevosen hyvinvointiin ja taloudelliseen kestävyyteen. Lisäksi hankkeessa toteutettujen kyselyiden, työpajojen ja keskustelujen avulla saatiin tietoa yrittäjien tiedontarpeista, kehittämiskohteista ja tiedonhankintakanavista. Tämä kokonaisuus loi uudenlaista ymmärrystä hevosyrityksen vastuullisuuden osa-alueista ja muodosti perustaa hevosalan kehittämiseen jatkossa. 2. Digitaalinen interaktiivinen tiekartta hevosyrittäjän kehittämistyökaluksi Hankkeen merkittävin yksittäinen tulos on Vastuullisen hevosenpidon digitaalinen tiekartta, jollaista ei ole aiemmin ollut saatavilla. Tiekartta kokoaa aiemmin hajallaan olevaa tutkimustietoa sekä konkreettisia työkaluja ja testattuja käytänteitä ja toimintamalleja, jotka tukevat yrittäjiä toiminnan uudistamisessa. Tiekartan sisältämä tietopankki sisältää hankkeessa tuotettujen materiaalien lisäksi myös muiden hankkeiden ja selvitysten tuloksia ja laskureita. Tiekarttaan koottiin hankkeen aikana myös 33 hyvää käytännettä, jotka kuvaavat käytännössä toimiviksi havaittuja ratkaisuja erilaisissa talliympäristöissä. Käytänteitä on arvioitu listaamalla niiden etuja ja haasteita, jotka tuovat näkökulmia menetelmien soveltamiseen. Käyttäjät ovat kokeneet sivuston selkeänä ja helposti lähestyttävänä. Tiekartta jäsentää ja konkretisoi hevosenpidon vastuullisuuden kokonaisuutta, toimii tiedon lähteenä ja jatkuvan parantamisen työkaluna hevosalan yrittäjille. Vastuullisen hevosenpidon arviointityökalua, joka sisältää useita kymmeniä hevostalleille kohdennettuja väittämiä vastuullisuuden eri osa-alueista, on pidetty erityisen käyttökelpoisena tallitoiminnan vastuullisuuden arviointiin. Arviointi on mahdollista tehdä digitaalisella alustalla tai paperitulosteelle. Arviointityökalun käyttö tuo parhaimmillaan rohkaisua vastuullisuustyöhön ja luottamusta omaan tallitoimintaan, kuten eräs työpajaan osallistunut yrittäjä totesi ”Meillähän meneekin jo oikein hyvin!”. Tallitoiminnan vastuullisuuden kehittämistyökirjan avulla yrittäjä tunnistaa kehittämiskohteita ja löytää käytännön ratkaisuja vastuullisuuden, kannattavuuden, hevosten hyvinvoinnin ja ympäristövastuun kehittämiseen. Työkirja julkaistiin sekä sähköisenä että painettuna versiona, jonka kysyntä yllätti hanketyöryhmän. Ensimmäinen painos 200 kpl jaettiin loppuun Tampereen Hevoset-messuilla. Toinen 1000 kappaleen painos jalkautetaan osatoteuttajien kautta hevosalan oppilaitoksien, järjestöjen ja neuvojien kautta hevosalan yrittäjille ja opiskelijoille. 3. Kehittämisryhmä tiekartan ja tietopankin ylläpitoon Hankkeen aikana perustettiin Vastuullisen hevosenpidon tiekartan kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia tiekartan sisällön ylläpidosta ja päivittämisestä verkostoilta tulevien kehitysehdotusten avulla hankkeen päättymisen jälkeen. Näin varmistetaan, että hankkeen keskeinen tulos säilyy aktiivisessa käytössä ja kehittyy alan tarpeiden mukana. Kehittämisryhmä koostuu hankkeen osatoteuttajaorganisaatioista, joka kutsuu koolle Vastuullisen hevosenpidon verkoston noin puolivuosittain. Hankkeessa käynnistettiin uusi Vastuullisen hevosenpidon verkoston toiminta alan yhteisenä keskustelu- ja kehittämisfoorumina, joka kokoaa yhteen alan toimijoita edistämään vastuullista ja kestävää hevosenpitoa Suomessa. Verkoston tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja tukea koko hevosalan jatkuvaa kehittymistä. Ensimmäinen verkostotapaaminen pidettiin 12.5.2026, johon osallistui 23 henkilöä hevosalan järjestöistä, oppilaitoksista sekä edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatiosta. Verkoston postituslistalle on mahdollista liittyä Vastuullinen hevosenpito -sivuston kautta. Vastuullisen hevosalan verkoston jatkuminen sai osallistujilta kannatusta ensimmäisessä tapaamisessa. Verkostotapaamisten vetovastuista sovittiin hankkeen osatoteuttajien kesken ja tahtotilana on, että ne jatkuvat ainakin vuoteen 2028 asti, jonka jälkeen verkoston toiminnan jatkuvuutta arvioidaan uudelleen. 4. Tutkitun tiedon ja hyvien käytänteiden leviäminen käytäntöön lisääntyi Hankkeessa tuotettua tietoa ja hyviä käytänteitä jalkautettiin tehokkaasti. Hankkeen aikana tunnistettiin, dokumentoitiin ja levitettiin aktiivisesti hyviä käytänteitä, jotka tukevat hevosten hyvinvointia, työn sujuvuutta, ympäristövastuuta ja yritystoiminnan kannattavuutta. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 13 webinaaria ja seminaaria (890 osallistujaa, 2200 tallenteiden katselukertaa) sekä 17 työpajaa (300 osallistujaa) joissa osallistujat pääsivät tutustumaan tutkimustietoon, käytännön esimerkkeihin ja uusiin toimintatapoihin. Lisäksi hankkeessa dokumentoitiin 33 hyvää käytännettä ja uusia toimintamalleja otettiin käyttöön yhteensä 27 talliympäristössä. Hankkeen aikana julkaistiin yhteensä 32 videotallennetta, 13 podcast-jaksoa, 18 artikkelia sekä 23 uutiskirjettä ja tiedotetta. Uutiskirjeen tilaajia oli 2000. YouTube-videoita katsottiin yli 4000 kertaa ja podcast-jaksoja kuunneltiin yli 500 kertaa. Hankkeen kyselyihin vastasi kaikkiaan 214 henkilöä. Yhteensä sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta tavoitettiin noin 5000 henkilöä. Hankkeessa osallistuttiin aktiivisesti alan tapahtumiin ja välitettiin tietoa laajalle sidosryhmäverkostolle. Kaikki keskeiset materiaalit, tiekartta sekä kehittämistyökirja jäävät avoimesti hevosalan toimijoiden käyttöön myös hankkeen päättymisen jälkeen Vastuullinen hevosenpito Tiekartta-sivustolle. Lisäksi materiaaleja löytyy Maaseutuverkoston sivustolta. Tuloksia voidaan hyödyntää hevosalan opetuksessa ja neuvonnassa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimustiedon ja käytännön ratkaisujen saavutettavuus parani ja niiden hyödyntäminen osana tallien kehittämistyötä lisääntyi. 5. Hevosalan kehittäjien verkostojen toiminta lisääntyi Hankkeen aikana vahvistettiin yhteistyötä hevosalan yrittäjien ja tallinpitäjien, oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden, järjestöjen sekä kehittäjäverkostojen välillä. Hankkeessa tehtiin laajaa sidosryhmä- ja verkostoyhteistyötä, jonka tavoitteena oli edistää tiedonvaihtoa, hyvien käytäntöjen levittämistä ja tulosten juurtumista alan käyttöön. Yhteistyötä toteutettiin yhteensä 92 organisaation ja asiantuntijan kanssa, mukaan lukien edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatiot (11), viranomaiset (4), yritykset (41), oppilaitokset (8), muut hankkeet (15) sekä alan asiantuntijat (13). Hankkeen tuloksia ja toimintaa esiteltiin aktiivisesti erilaisissa verkostoissa, tapahtumissa ja yhteistyöfoorumeissa. Toteuttajaorganisaatioiden yhteistyö tiivistyi ja hankkeen ympärille muodostui valtakunnallinen Vastuullisen hevosenpidon verkosto. Verkoston toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen ja tarjoaa kanavan tiedonvaihdolle, uusien kehittämistarpeiden tunnistamiselle sekä hyvien käytänteiden levittämiselle. Verkostomainen toimintatapa vahvistaa osaltaan hankkeen pitkäaikaisia vaikutuksia ja tukee hevosalan jatkuvaa uudistumista. Tiekartta on työkalu yritysten kehittämiseen ja tiedon jakamiseen Hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti hevosalan vastuullisuuden, tiedolla johtamisen ja suunnitelmallisen kehittämisen vahvistumisena. Hankkeen aikana vastuullisuudesta tehtiin konkreettinen ja helposti lähestyttävä kokonaisuus, jota yrittäjät voivat hyödyntää oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä. Hankesuunnitelman mukaisesti toteutettu Vastuullisen hevosenpidon tiekartta kokoaa yhteen aiemmin hajallaan ollutta tutkimustietoa, käytännön työkaluja, hyviä käytänteitä sekä hankkeessa tuotettuja materiaaleja. Tiekartan avulla yrittäjät voivat tunnistaa toimintansa vahvuuksia, löytää kehittämiskohteita sekä saada konkreettisia esimerkkejä muiden tallien ratkaisuista. Tiekartta toimii samanaikaisesti sekä tietopankkina että kehittämistyökaluna. Erityisen tärkeäksi osoittautui hankkeessa kehitetty vastuullisuuden arviointityökalu, joka auttaa yrittäjiä tunnistamaan oman toimintansa vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Monelle yrittäjälle arviointi toi myös myönteisen oivalluksen siitä, että vastuullisuutta toteutetaan jo monin tavoin arjen työssä. Työkalu rohkaisee jatkuvaan kehittämiseen ja vastuullisuudesta viestimiseen. Tiekartta jää avoimesti kaikkien hevosalan toimijoiden käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen ja sille on ollut hankeaikana kysyntää erityisesti hevosalan opetus- ja neuvontakäytössä. Tiekartan teknisestä ylläpidosta vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen aikana perustettu kehittämisryhmä vastaa sisällön päivittämisestä ja uusien materiaalien lisäämisestä. Lisäksi Vastuullisen hevosenpidon verkosto toimii kanavana uusien kehittämistarpeiden, tutkimustiedon ja hyvien käytänteiden tunnistamiseen. Tiekartan löydettävyyttä on parannettu hakukoneoptimoinnilla, mikä tukee sen pitkäaikaista käyttöä. Kokeilevalla toimintakulttuurilla toimintatavat paremmiksi Hankkeen tavoitteena oli tuoda hevosalalle kokeilevaa kehittämiskulttuuria ja kannustaa yrittäjiä uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Tavoite toteutui hyvien käytänteiden kokeilujen, työpajojen, tallivierailujen sekä yrittäjien kokemusten dokumentoinnin kautta. Hankkeessa tunnistettiin ja koottiin käytännön esimerkkejä vastuullisuusteoista, joita hevosalan yrittäjät toteuttavat osana arkeaan. Näitä nostettiin esiin muun muassa yrittäjähaastatteluissa, podcasteissa, videoissa sekä hyvien käytänteiden tietokorteissa. Konkreettiset esimerkit tekevät vastuullisuuden näkyväksi ja tarjoavat helposti sovellettavia ratkaisuja muiden yritysten käyttöön. Hankkeen aikana yrittäjät kokeilivat uusia toimintamalleja ja ottivat niitä käyttöön omissa toimintaympäristöissään. Hyvien käytänteiden jakaminen rohkaisee myös muita yrittäjiä kokeilemaan uusia ratkaisuja sekä kehittämään omaa toimintaansa. Vaikka yleinen taloustilanne voi hidastaa investointeja ja muutosten käyttöönottoa, hankkeessa tuotetut käytännönläheiset esimerkit madaltavat kynnystä uudistumiselle. Pitkällä aikavälillä hankkeen arvioidaan parantavan hevosyritysten kustannustehokkuutta, työhyvinvointia ja kilpailukykyä. Hyvien käytänteiden avulla voidaan vähentää resurssihävikkiä, kehittää työmenetelmiä, lisätä työn sujuvuutta sekä edistää hevosten hyvinvointia. Hankkeen tärkein pitkäaikainen vaikutus on kuitenkin se, että vastuullisuus ja kestävyys eivät jää yksittäisiksi toimenpiteiksi, vaan integroituvat osaksi yritysten jatkuvaa kehittämistä. Hevosalan verkostoitumisesta elinvoimaa Hankkeen aikana toteutetut työpajat, webinaarit, seminaarit ja muut tilaisuudet lisäsivät yrittäjien välistä vertaistukea sekä tiedon vaihtoa eri puolilla Suomea. Verkostojen merkitys korostuu erityisesti pienissä yrityksissä, joissa kehittämistyölle on usein rajallisesti aikaa ja resursseja. Hanke loi mahdollisuuksia verkostoitumiselle sekä oman alueen että muiden alueiden yrittäjien kanssa. Samalla syntyi uusia kumppanuuksia ja yhteistyösuhteita yrittäjien, oppilaitosten, järjestöjen, tutkimusorganisaatioiden sekä muiden kehittäjien välille. Verkostojen kautta osaamista ja kokemuksia voidaan jakaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Merkittäväksi tulokseksi muodostui Vastuullisen hevosenpidon verkoston käynnistyminen. Verkosto tarjoaa jatkossa foorumin vastuullisuuteen liittyvälle keskustelulle, tiedonvaihdolle sekä uusien kehittämistarpeiden tunnistamiselle. Verkoston kautta voidaan myös kerätä palautetta tiekartan ja tietopankin kehittämiseksi. Hankkeen aikana syntyneet yhteistyöverkostot luovat hyvän perustan uusille kehittämishankkeille, yhteisille kokeiluille ja tiedonvälitykselle. Myös osatoteuttajaorganisaatioiden välinen yhteistyö vahvistui merkittävästi hankkeen aikana, mikä luo edellytyksiä yhteisen kehittämistyön jatkumiselle tulevaisuudessa. Myönteinen mielikuva hevosalasta maaseudun toimialana Hankkeessa tuotettiin runsaasti viestintämateriaaleja, joiden avulla vastuullisen hevosenpidon teemoja tuotiin näkyväksi sekä alan toimijoille että suurelle yleisölle. Viestinnän avulla lisättiin ymmärrystä siitä, mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa erilaisissa hevosalan yrityksissä ja ammateissa. Vastuullisuuden näkyväksi tekeminen tukee alan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä sekä vahvistaa hevosalan veto- ja pitovoimaa. Kun yrittäjät tunnistavat ja viestivät omista vastuullisuusteoistaan, syntyy realistinen ja myönteinen kuva hevosalasta vastuullisena ja jatkuvasti kehittyvänä toimialana. Hankkeen tuloksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen oppilaitoksissa, neuvonnassa, järjestöjen toiminnassa sekä yrittäjien omassa kehittämistyössä. Materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, tallikäynneillä, yritysneuvonnassa sekä vastuullisuustyön suunnittelussa. Näin hankkeen aikana syntynyt tieto, osaaminen ja käytännön kokemukset hyödyttävät laajasti koko hevosalaa myös varsinaisen hankeajan jälkeen. Osallistujapalautteet tukevat hankkeen vaikuttavuutta Hankkeen työpajoista, webinaareista ja muista tilaisuuksista kerätty avoin palaute (n=91) tukee käsitystä hankkeen vaikuttavuudesta ja tarpeellisuudesta. Valtaosa palautteesta oli myönteistä, ja osallistujat pitivät hanketta ajankohtaisena, hyödyllisenä ja tärkeänä hevosalan kehittämisen kannalta. Erityistä kiitosta saivat asiantuntevat luennoitsijat, käytännönläheiset työpajat sekä maksuttomat ja tallenteina saatavilla olevat webinaarit. Palautteiden perusteella osallistujat arvostivat tutkittuun tietoon perustuvaa sisältöä sekä mahdollisuutta saada näkökulmia kokeneilta asiantuntijoilta. Käytännön harjoituksia sisältävät työpajat koettiin erityisen antoisiksi, sillä ne tukivat tiedon soveltamista omaan toimintaan. Myös verkkototeutukset ja tallenteet mahdollistivat osallistumisen laajalta maantieteelliseltä alueelta sekä sisällön hyödyntämisen myöhemmin omien aikataulujen mukaisesti. Monet vastaajat korostivat hankkeen yhteiskunnallista ja ammatillista merkitystä sekä toivoivat vastaavan toiminnan jatkumista myös tulevaisuudessa. Palautteissa nousi esiin näkemys siitä, että hanke on lisännyt vastuullisuuteen liittyvää osaamista, tarjonnut uusia näkökulmia oman toiminnan kehittämiseen sekä vahvistanut keskustelua hevosalan tulevaisuudesta. Kehittämisehdotuksissa toivottiin joidenkin teemojen syvällisempää käsittelyä, näkökulmien monipuolistamista sekä hankkeen näkyvyyden lisäämistä, jotta tieto tilaisuuksista tavoittaisi entistä paremmin myös harrastajat ja muut alan toimijat. Palautteita hyödynnetään jatkossa tiekartan, verkoston toiminnan ja muiden vastuullista hevosenpitoa edistävien toimenpiteiden kehittämisessä. Kokonaisuutena osallistujapalautteet osoittavat, että hankkeen tuottamille tiedoille, työkaluille ja verkostoille on hevosalalla selkeä tarve. Ne vahvistavat käsitystä siitä, että hankkeessa syntyneet toimintamallit ja materiaalit hyödyttävät alan toimijoita myös hankkeen päättymisen jälkeen. Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanke toteutettiin 1.3.2024–30.6.2026. Hallinnoijana toimi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura, Suomen Hevostietokeskus ry, Luonnonvarakeskus ja Hippolis ry. Tavoitteena oli vahvistaa hevosalan vastuullisuutta ja kannattavuutta sekä lisätä tutkimustiedon ja hyvien käytänteiden hyödyntämistä talliyrityksissä. Hanke toteutui suunnitellusti ja tavoitteet saavutettiin. Hankkeen aikana järjestettiin 30 työpajaa tai webinaaria, joihin osallistui yli 1100 ja tallenteita katsoi yli 2000 henkilöä. Talliympäristöissä dokumentoitiin 33 hyvää käytännettä ja käyttöön otettiin 27 uutta toimintatapaa. Lisäksi tuotettiin artikkeleita, podcasteja ja muuta kehittämisaineistoa. Hankkeen merkittävin tulos on Vastuullisen hevosenpidon tiekartta, joka kokoaa yhteen tietoa, työkaluja ja käytännön esimerkkejä talliyritysten kehittämisen tueksi. Lisäksi laadittiin Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja sekä käynnistettiin Vastuullisen hevosenpidon verkosto. Haasteita aiheuttivat hevosalan vaikea taloustilanne, yrittäjien vaihtelevat mahdollisuudet osallistua kehittämistoimintaan sekä yhden osatoteuttajan toiminnan päättyminen, josta huolimatta eteni suunnitellusti. Hankkeessa opittiin, että käytännönläheiset työkalut ja vertaisoppiminen tukevat uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Vaikutukset jatkuvat tuotettujen materiaalien ja verkostojen kautta myös hankkeen päättymisen jälkeen. 147329.31 184000.52 11296.48
EHOMPI – uudistavat palvelut ja paikallisuus maaseutualueiden vetovoiman mahdollistajana 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-09-15 00:00:00 Kokeilu, innovaatio;Matkailu;Vapaa-ajan asukkaat ;Ympäristötietoisuus Experiment, innovation;Fritidsboende ;Miljömedvetenhet;Turism Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 259464 Käynnissä Är igång Maaseudulla on kasvava tarve löytää kestäviä ratkaisuja elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Oulun ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston EHOMPI- hankkeen päätavoitteena on edistää maaseudun vetovoimaisuutta uudistavien palvelujen ja paikallisen yhteistyön avulla. Uudistavien palvelujen taustalla on uudistavan matkailun lähestymistapa, jossa haittojen vähentämisen sijaan lisätään positiivisia hyötyjä paikallisesti luonnolle ja yhteisöille edistäen pitkän aikavälin kestävyyttä. EHOMPI-hankkeen tarkoituksena on konkretisoida, mitä uudistavan matkailun lähestymistapaan nojaavat palvelut voivat maaseutukontekstissa olla ja miten niitä voidaan toteuttaa paikallisesti yhteistyössä. Hankkeen kohderyhmänä ovat maaseudulla palveluja tarjoavat yritykset, organisaatiot, yhdistykset, ja muut toimijat, joilla on kiinnostusta kehittää palveluja uudistavan matkailun lähestymistavan avulla. Hankkeen toimenpiteissä: – hankitaan ajantasaista tietoa uudistavista palveluista ja maaseudulle soveltuvista case-esimerkeistä, sekä tuotetaan asiakasymmärrystä uudistavasta matkailusta – tunnistetaan kohdealueilta löytyviä paikallisia helmiä – suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa paikallisia ja uudistavia palvelukonsepteja – viestitään aktiivisesti käyttäen viestintäkeinoja, jotka tuovat näkyvyyttä ja vuorovaikutusta hankkeen teemojen ympärille EHOMPI-hankkeen myötä kohderyhmä saa käyttöönsä osaamista kehittää yhteistyössä paikallisuudesta ponnistavia uudistavia palveluja, jotka vastaavat vastuulliseen kysyntään ja joilla voidaan varmistaa ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset hyödyt paikallisesti. Toimenpiteiden avulla aktivoidaan vuorovaikutusta ja edistetään positiivisia vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Hankkeen myötävaikutuksella paikallinen vetovoima ja kulttuurin, perinteiden ja ympäristön arvostus kasvavat, sekä luodaan kestävää toimintatapaa palvelujen kehittämiseen. Hanke toteutetaan 1.3.2024-31.12.2026 Pohjois-Pohjanmaan alueella. 433814 SO8 433814 2026-12-31 00:00:00 heidi.alander@oamk.fi Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt OULU ULEÅBORG 100 2025-09-08T13:12:10.999993Z 186540.02 225582.98 21691
Maahanmuuttajayrittäjyydestä pitovoimaa Etelä-Pohjanmaalle 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-10-31 00:00:00 Kansainvälisyys, kansainvälistyminen;Liiketoimintaosaaminen;Sosiaalinen innovaatio;Sosiaalinen pääoma Internationalism / internationalisering;Kunskaper om affärsverksamhet;Social innovation;Socialt kapital Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Södra Österbotten 4 Hanketuki Projektstöd Suomen Yrittäjäopisto Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 264770 Päättynyt Avslutat Tällä hetkellä yhteinen huoli Etelä-Pohjanmaalla on työvoiman riittävyys, uusien omistajien löytyminen vanhoille yrityksille ja uusien kasvuyritysten synty. Viime aikoina maakuntaan on saapunut runsaasti uusia maahanmuuttajia perheineen. Tavoitteena on neljän työpaketin kautta: -Edistää maahanmuuttajataustaisten yrittäjyyttä ja tukea jo toiminnassa olevien yritysten liiketoiminnan säilymistä ja kehittämistä. -Luoda uudenlaista, lyhytkestoista toimintamallia työn, opiskelupaikan tms. perässä maakuntaan muuttaneiden maahanmuuttajien puolisoiden aktivointiin heidän odottaessaan pääsyä esim. kielikoulutukseen. -Tiivistää maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevien tahojen yhteistyötä, tehostaa jo olemassa olevien resurssien käyttöä ja viestinnän vaikuttavuutta. Pääkohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat: – Etelä-Pohjanmaan maaseutualueilla asuvat maahanmuuttajat (työssäkäyvät, opiskelijat ja työttömät), jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja jo yrittäjinä toimivat maahanmuuttajat, jotka haluavat kehittää yritystoimintaansa. – Opiskeluiden ja/tai työn perässä maakuntaan muuttaneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden puolisot. – Välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien kanssa toimivat eri tahot. 67643.17 SO8 67643.17 2025-12-31 00:00:00 hennal Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt SEINÄJOKI SEINÄJOKI 100 2026-06-22T11:23:49.747Z Lähtötilanne Hankkeen alkaessa Etelä-Pohjanmaalla oli kasvava tarve tukea maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyyspolkuja. Kiinnostus yrittäjyyteen oli lisääntynyt, mutta kohderyhmällä oli puutteita tiedoissa, verkostoissa ja ymmärryksessä suomalaisesta yritystoiminnasta. Lisäksi alueella ei ollut toimintaa, jossa yhdistyisivät yrittäjyystieto, mentorointi, valmennus ja kotoutumista tukeva ohjaus. Hankkeessa lähdettiin rakentamaan kokonaisuutta, joka kehitti ja pilotoi valmennuksia, verkostoitumismalleja, maahanmuuttaneiden puolisoiden tukea sekä alueellista yhteistyötä. Hankkeen toteutus ja keskeiset toimenpiteet 1. Yrittäjyysvalmennuspilotit x 2 Hankkeessa kehitettiin englanninkielinen yrittäjyysvalmennus, joka sisälsi teoriaa, käytännön esimerkkejä ja mentorointia. Ensimmäinen pilotti toteutettiin hybridinä ja osoittautui kohderyhmälle toimivaksi. Palautteen perusteella valmennuksen rakennetta ja sisältöä päivitettiin käyttäjälähtöisemmäksi. Toinen pilotti toteutettiin verkkototeutuksena. Mentoreina toimi maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Valmennukset lisäsivät yrittäjyystietoa, selkeyttivät liikeideoita ja loivat osallistujille konkreettisia väyliä jatkaa yrittäjyysprosessiaan. 2. Teemaillat ja verkostoituminen x 3 Hankkeessa järjestettiin kolme erilaista teema- ja verkostoitumistilaisuutta: -Entrepreneurs’ Stories kokosi yhteen kansainvälisiä yrittäjätarinoita ja tarjosi samaistuttavia roolimalleja. -Binder Networking Event toi yhteen eri taustan ja vahvuuksia omaavia osallistujia ja auttoi liikeideoiden jalostamista monialaisissa ryhmissä. -Leijonan luola -tilaisuudessa osallistujat saivat testata liikeideoitaan ja saada rakentavaa palautetta turvallisessa ympäristössä. 3. BisnesBoost-teemaillat x 3 Pk-yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatut BisnesBoost-illat käsittelivät digitalisaatiota, vastuullisuutta ja monikulttuurista johtamista. Sisällöissä korostuivat käytännönläheiset esimerkit ja helposti sovellettavat työkalut. 4. Toimintamalli maahanmuuttajien puolisoiden alkuvaiheen ohjaukseen Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusi toimintamalli maahanmuuttajien puolisoille. Pilotointi osoitti, että tuki ja ohjaus ovat tarpeen jo ennen kielikoulutukseen pääsyä. Toimintamalli lisäsi puolisoiden osallisuutta ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä ja yhteiskunnasta, ja toimintaa jatkokehitettiin palautteen perusteella. Toiminta oli suunnattu niille puolisoille, jotka olivat muuttaneet Suomeen esim. puolisonsa työ- tai opiskelupaikan vuoksi. 5. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen Hankkeen aikana perustettiin maahanmuuttajayrittäjyyden työryhmä, jonka tavoitteena oli parantaa tiedonkulkua ja koordinaatiota alueen toimijoiden välillä. Työryhmälle luotiin yhteinen Teams-alusta, ja se toi toimijoille (TE-palvelut, ELY, oppilaitokset, kehitysyhtiöt, järjestöt) yhteisen tilan jakaa tietoa ja kehittää palveluja koordinoidusti. 6. Viestintä ja näkyvyys Hankkeen viestintä oli monikanavaista: tilaisuuksia markkinoitiin sosiaalisessa mediassa ja kumppanikanavissa, tuotettiin blogikirjoituksia ja viisi Startup at the Finnish -podcastia. Suurta näkyvyyttä sai Alajärven tietoisku, johon osallistui yli 100 henkilöä ja josta uutisoitiin maakuntalehdessä. Viestinnän ansiosta kohderyhmä tavoitettiin hyvin ja hyvät käytännöt levisivät laajasti. 7. Päätösseminaari Hankkeen päätösseminaari kokosi yhteen toimijat ja osallistujat. Erityisen vaikuttava oli menestyvän yrittäjän Saber Kordestanchin puheenvuoro, joka tarjosi realistisen ja inspiroivan kuvan yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista Suomessa. Suunnitelman toteutuminen ja tehdyt muutokset Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti, mutta toteutusta kehitettiin palautteen perusteella. Keskeiset muutokset: • yrittäjyysvalmennuksen sisällön ja rakenteen päivittäminen • mentoroinnin vahvistaminen • verkko-opintojen lisääminen joustavuuden parantamiseksi Nämä muutokset perustuivat käyttäjälähtöisyyteen ja paransivat osallistujien sitoutumista. Kustannukset Hankkeen kustannukset toteutuivat suunnilleen budjetin mukaisesti ja pysyivät kokonaisuutena hallinnassa. Havaitut haasteet •Osallistujien sitoutuminen itseopiskeluun vaihteli •Osa osallistujista tarvitsi suunniteltua enemmän perustason ohjausta •Aikataulujen yhteensovittaminen monitaustaisessa kohderyhmässä oli haastavaa •Liikeideat olivat usein varhaisessa vaiheessa Ratkaisutoimenpiteet •Mentorointia ja henkilökohtaista ohjausta vahvistettiin •Valmennuksen rakennetta ja ohjeistusta selkeytettiin •Osallistujien tavoitteet kartoitettiin paremmin alkuhaastatteluissa •Hybridimalli ja verkkovalmennukset lisäsivät joustavuutta Hankkeen onnistumisia olivat mm.: •Laaja osallistujamäärä ja hyvä tavoittavuus •Yrittäjyysvalmiuksien ja itseluottamuksen selkeä vahvistuminen •Uusien verkostojen ja yhteistyömuotojen syntyminen •Positiivinen näkyvyys maahanmuuttajayrittäjyydestä •Toimivien toimintamallien kehittäminen (valmennus, mentorointi, puoliso-ohjelma) Keskeiset opit olivat, että kohderyhmä tarvitsee sekä joustavia, vaiheittaisia ja käytännönläheisiä polkuja että vertaismentorointi ja roolimallit ovat erityisen tärkeitä. Lisäksi havaittiin selkeä tarve puolisoiden ohjaamiselle jo ennen kotoutumiskoulutusta. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui yli 320 henkilöä. Yrittäjyysvalmennuspilotteihin osallistui 21 henkilöä, ja heitä tuki 5 maahanmuuttajataustaista mentoria, jotka tarjosivat käytännönläheistä sparrausta ja roolimallin omaan yrittäjäpolkuun. Yrittäjyysvalmiuksien vahvistuminen Yrittäjyysosaaminen ja tieto suomalaisesta yritystoiminnasta vahvistuivat selkeästi. Liikeideat täsmentyivät ja osa eteni liiketoimintasuunnitelman tasolle. Osallistujapalautteissa kiitettiin selkeyttä, konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä. Yrittäjätarinat ja mentoreiden kokemukset vahvistivat itseluottamusta ja rohkeutta Verkostojen laajentuminen Hankkeen tapahtumat loivat alustan uusille kontakteille yrittäjiin, asiantuntijoihin, palveluntarjoajiin ja maahanmuuttajayrittäjien verkostoihin. Verkostojen laajentuminen tuki yrittäjyyden edistymistä ja lisäsi uskoa omiin mahdollisuuksiin. Keskeiset tuotokset ja toimintamallit Hankkeessa syntyi useita pysyväksi soveltuvia toimintamalleja ja työkaluja: •10-moduulinen englanninkielinen yrittäjyysvalmennus, jossa yhdistyvät verkkosisällöt, tapaamiset ja mentorointi. •Binder-verkostoitumistilaisuus, jossa osallistujien erilaiset taidot yhdistettiin liikeideoiden kehittämiseksi. •Yrittäjätarinat livenä ja podcasteissa, jotka tarjoavat samaistuttavia, realistisia esimerkkejä maahanmuuttajayrittäjiltä. •Puoliso-ohjelma, joka tukee puolisoiden alkuvaiheen osallisuutta ja nopeuttaa integroitumista. •Leijonan luola -tilaisuus, joka mahdollistaa liikeideoiden esittelyn ja palautteen saamisen turvallisessa ympäristössä. •Kumppanuuden vahvistuminen E-P WIISE ry:n kanssa, mikä toi hankkeeseen yli 35 maata edustavan monikulttuurisen verkoston. •Maahanmuuttajayrittäjyyden alueellinen työryhmä, joka lisäsi tiedonvaihtoa ja tiivisti organisaatioiden yhteistyötä. Viestinnän ja näkyvyyden tulokset •Alajärven tietoisku tavoitti yli 100 osallistujaa ja sai laajaa näkyvyyttä alueellisessa mediassa. •Tuotettiin viisi Start-up at the Finnish -podcastia sekä kolme blogia, jotka nostivat esiin yrittäjyyden mahdollisuuksia ja hankkeen tuloksia. •Toteutettiin aktiivista some- ja kumppaniviestintää, joka varmisti kohderyhmän tavoittamisen. Yhteenveto Hankkeen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yrittäjyyspotentiaali voidaan saada esiin oikea-aikaisella tuella, verkostoilla ja käytännönläheisillä toimintamalleilla. Hankkeen myötä tiedot yrittäjyyden mahdollisuuksista paranivat, yhteydet palveluihin vahvistuivat, yrittäjyyspolulle syntyi uusia, konkreettisia askelmia. Mallit muodostavat hyvän pohjan työn jatkamiselle alueella. Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia niin yksilöille, alueen toimijoille kuin koko maakunnan elinvoimalle. Yksilötason vaikutukset Valmennukset, mentorointi ja teemaillat mahdollistivat liikeideoiden arvioinnin jo varhaisessa vaiheessa, mikä nopeutti päätöksentekoa, vähensi epäonnistuneiden yritysaloitusten riskiä sekä vahvisti osallisuutta, kotoutumista ja työllistymistä. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa monimuotoisempaan, osaavampaan ja kilpailukykyisempään yrityskenttään. Organisaatio- ja palvelutaso Hankkeen aikana kertynyt tieto on auttanut kehittämään asiakaslähtöisempiä ja joustavampia palvelupolkuja. Työryhmän perustaminen ja yhteistyörakenteiden vahvistaminen tukevat paremmin pysyviä muutoksia toimijoiden tavassa palvella maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Alueelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa lisääntyneenä yrittäjyytenä ja työllisyytenä, monimuotoisempana yrityskenttänä, parempana kotoutumisena ja vahvistuneina verkostoina. Tulosten hyödyntäminen ja jatkotoimet Hankkeen tuotokset jäävät pysyviksi osiksi toimintaa ja niitä hyödynnetään jatkossa mm.: • englanninkielisessä yrittäjyysvalmennuksessa (osana avointa koulutusta ja mahdollisesti tutkintokoulutuksia) • toimintamalli puolisoille, jonka vakiinnuttaminen jatkuu • verkostoitumismalleissa (Binder, Leijonan luola) • yrittäjätarinoissa ja podcasteissa, joita jatketaan ”Start-up in Finland” -teemalla • alueellisessa työryhmässä, jonka toiminta jatkuu pysyvänä rakenteena Suomen Yrittäjäopisto hyödyntää hankkeen oppeja myös muissa kehittämishankkeissa, kuten käynnissä olevassa valtakunnallisessa Kotona Suomessa – pitovoimaa yrittäjyydestä -hankkeessa yhteistyössä Startup Refugeesin ja Suomen Kylät ry:n kanssa sekä Selkokielistä yrittäjyyttä -hankkeessa yhteistyössä SEDUn kanssa. Toimijat jatkavat yhteistyötä ja hyödyntävät tuloksia pysyviin palveluihin ja rakenteisiin. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2024–31.12.2025 ja sen tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyysvalmiuksia Etelä-Pohjanmaalla. Lähtötilanteessa kohderyhmällä oli puutteita yrittäjyystiedoissa, verkostoissa ja suomalaisen yritystoiminnan tuntemuksessa, eikä alueella ollut toimintaa, joka yhdistäisi valmennuksen, mentoroinnin ja kotoutumista tukevan ohjauksen. Hankkeessa toteutettiin kaksi englanninkielistä yrittäjyysvalmennuspilottia, joissa yhdistyivät teoria, käytännön tehtävät ja maahanmuuttajataustaisten mentoreiden tuki. Lisäksi järjestettiin teema- ja verkostoitumistilaisuuksia, BisnesBoost-iltoja sekä Leijonan luola -pitchaus. Toimintaa täydensi maahanmuuttajien puolisoille kehitetty alkuvaiheen tukimalli sekä alueellisen yhteistyön vahvistaminen uuden työryhmän avulla. Viestintä oli monikanavaista. Hankkeeseen osallistui yli 320 henkilöä. Yrittäjyysvalmiudet, liikeideoiden selkeys sekä itseluottamus kasvoivat selvästi. Hanke tuotti pysyviä toimintamalleja, kuten 10-moduulisen valmennuksen, verkostoitumiskonsepteja, toimintamallin puolisoille sekä alueellisen yhteistyöverkoston. Tulokset tukevat alueen elinvoimaa ja tarjoavat kestäviä ratkaisuja maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen. 29086.56 31792.3 6764.31
Kuhmon yhdistystoiminnan kehittämishanke 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-11-16 00:00:00 Digitaidot;Kylä;Nuoret ;Sosiaalinen pääoma;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vertaisoppiminen;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus By;Digitala färdigheter;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kollegialt lärande;Socialt kapital;Unga Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Kuhmon kaupunki Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 259686 Päättynyt Avslutat Kuhmon kaupunki toteuttaa kaksivuotisen yhdistystoiminnan kehittämishankkeen. Hankkeessa pureudutaan kaikkia yhdistyksiä koskettaviin haasteisiin. Hankkeessa törmäytetään Kuhmolaisia yhdistyksiä tavoitteena yhteistoiminta, yhteisten toimintamallien kehittely ja yhteisten toimintatilojen käyttöönotto. Hankkeessa jatkokehitetään kestävän kehityksen sopimusmallia. Kestävän kehityksen sopimuksella eri toimijat sitoutuvat yhdessä kaupungin kanssa edistämään kaupunkistrategian arvojen mukaista kestävää kehitystä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeessa tarjotaan koulutusta ja neuvontaa yhdistystoimijoille liittyen mm. jäsenhankintaan, yhdistysten hallinnointiin, viestintään, toiminnan suunnitteluun ja talouden suunnitteluun ja seurantaan. Selvitetään mahdollisuuksia keventää yhdistysten hallinnollista taakkaa esim. hallinnoinnin ulkoistamisen tai yhdistysten toimintojen yhdistämisen kautta. Hankkeessa luodaan yhteyksiä kaupungin, yhdistysten ja yritysten välille järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös uusiin kuntalaisiin heidän saamisekseen mukaan yhteisölliseen toimintaan. Hankkeen aikana käynnistetään Kuhmon alueen talkoolaispankki, jossa vapaaehtoistoimijoiksi haluavat ja talkoolaisia tarvitsevat kohtaavat. Hankkeen tuloksena ihmisten tietoisuus yhdistyksistä ja niiden tarjoamista harrastusmahdollisuuksista lisääntyy ja yhdistykset saavat uusia jäseniä ja toimijoita. Yhdistysten välinen tiedonvaihto ja yhteistyö lisääntyy. Yhdistystoiminta tehostuu. Kuhmoon muuttavien kotoutumiseen saadaan tukea yhdistyksiltä ja yhdistykset samalla uusia jäseniä toimintaansa. Yhdistysten yhteisen tilan toiminnan käynnistyminen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Talkoolaispankki helpottaa tapahtumajärjestäjien ja vapaaehtoisten kohtaamista. 113853.65 SO8 126490 Elävä Kainuu LEADER ry Elävä Kainuu LEADER ry 2026-01-31 00:00:00 KonttinenKatri Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt KUHMO KUHMO 90.01 2026-04-10T09:00:47.779Z Kuhmon yhdistystoiminnan kehittämishanke toteutettiin ajalla 29.1.2024-31.1.2026. Ensimmäisen vuoden aikana kartoitettiin yhdistystoimijakenttää Kuhmossa, työstettiin tilakartoitusta sekä suunniteltiin ja saatiin alulle työstösuunnitelmia kestävän kehityksen sopimusmallin edistämiseen, kuntakummitoiminnalle sekä talkoolaispankille. Ensimmäisen vuoden aikana käynnistettiin myös työpajatoiminta, joka jatkui koko hankkeen ajan ja pohjautui yhdistystoiminnasta nousseisiin tarpeisiin sekä kaupungin toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Työpaketteja edistettiin koko hankkeen ajan, samoin kuin käytiin aktiivista vuoropuhelua yhdistystoimijoiden ja kaupungin toimijoiden kanssa (toiminnan juurruttamisen näkökulmasta avainroolissa ovat eritoten vs. maaseutusihteeri, tapahtumatuottaja, hyvinvointikoordinaattori, kirjasto- ja kulttuuripäällikkö sekä nuorisopalveluvastaava. Hankkeesta viestittiin ulospäin aktiivisesti erilaisilla alustoilla (verkkosivut, sosiaalinen media) sekä osallistuttiin erilaisiin verkostointitapaamisiin (mm. hanketreffit). Hankkeessa kehitettiin myös yhdistystoimijoiden suuntaan tapahtuvaa viestintää, jossa nousi esille erilaisia haasteita mm. viestinnän tavoittavuudessa ja yhteystietojen päivittämisessä. Viestintää pyrittiin ulottamaan mahdollisimman laajalle joukolle toimijoita, mutta paikoitellen huomattiin, että viestinnässä on kehittämisen varaa. Hankkeen lopussa kaupungilla otettiin käyttöön yhdistystoimijoille suunnattu uutiskirje, jota kautta tiedottamista jatketaan 2026. Kaupungin verkkosivuille työstettiin myös Yhdistystoiminta Kuhmossa-osio, joka keskittyy yhdistystoimintaan. Verkkosivut syntyivät luonnollisesti osana hanketta; Kuhmon kaupunki uudisti verkkosivunsa, jolloin sivujen sisältöä myös tarkasteltiin laajasti ja nostettiin esille puutos yhdistystoimintaa käsittelevistä sivuista. Sivustoa on mahdollista kehittää jatkossa tarpeiden mukaisesti. Kuhmon kaupungilla aloittaa hankkeen päätyttyä 1.2. yhdistysyhteyshenkilö, joka jatkaa yhteistyötä ja viestintää laajasti yhdistyskentällä. Hankkeessa nousi esille selkeä tarve työntekijälle, joka keskittyy toimimaan yhdistyskentällä. Yhteyshenkilö on valmiiksi kaupungilla työskentelevä vs. maaseutusihteeri. Merkittävänä tuloksena Kuhmon kaupunki otti käyttöön kestävän kehityksen sopimukset alkuvuodesta 2026 (tammikuussa hyväksyttiin ensimmäiset 30 sopimusta). Sopimusmallia kehitettiin hankkeen aikana ja siihen liittyen järjestettiin kuulemistilaisuuksia yhdistyksille (30.9.2024 ja 21.10.2025) sekä käytiin keskustelua yhdistystoimijoiden ja kaupungin toimijoiden kanssa. Yhdistysten kanssa käydyissä keskusteluissa käytiin myös läpi sitä, mitä kaupungin strategisia painopisteitä yhdistysten kanssa sovittava toiminta tukee. Näitä olivat mm. liikunta- ja kansanterveysyhdistysten sekä kyläyhdistysten sopimuksissa: Täyttä elämää keskustassa ja kylissä – hyvinvoivat kuhmolaiset: 3.1. Turvallinen ja avoin kaupunki, 3.2. Aktiiviset toimijat, 3.3. Osalliset ihmiset, 3.5 Monipuoliset ja ajassa elävät harrastusmahdollisuudet. Kestävän kehityksen sopimusten käyttöönotto on tärkeää askel yhteistyön vahvistamisen, sekä Kuhmon kaupungin strategiatyön edistämisen näkökulmasta. Strategiatyötä vahvistamalla vahvistetaan kaupungin elinvoimaisuutta sekä veto- ja pitovoimaa tukemalla yhdistystyötä pitkäjänteisesti. Syksyllä 2025 sopimusmallia esiteltiin kaupungin eri toimielimille ja sopimusten käyttöönotolle saatiin hyväksyntä. Sopimusten ottaminen käytäntöön vaati muutoksia mm. hallintosääntöön. Sopimusmallista ja sen etenemisestä viestittiin kiitettävästi myös paikallislehti Kuhmolaisessa (viimeisin torstaina 22.1. otsikolla Yhdistykset innostuivat kestävän kehityksen sopimuksista Kuhmossa). Sopimukset korvaavat osittain vuosittaisia avustuksia, mutta niillä voidaan nyt sopia suoraan pidemmästä yhteistyöstä yhdistysten ja kaupungin välillä. Sopimusmallin kehittämistä työstettiin hankkeessa yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja vuosi 2026 näyttää miten sopimuskäytänteet toimivat. Talkoolaispankki työstettiin verkkopohjaiseksi työkaluksi Kuhmon kaupungin tapahtumatuottajan käytettäväksi. Hanketyössä kävi ilmi, että Kuhmossa toimivilla yhdistyksillä on pitkä perinteet talkoolaisten kartoittamiseen, eikä nähty järkevänä lähteä korvaamaan toimijoiden omia talkoolaispankkeja. Sen sijaan tapahtumatuottajan kautta pankki toimii tekijöitä yhteen kokoavana ja tukee tapahtumatuotannon työtä ja vahvistaa kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Haasteellisimmaksi toteuttaa täysimuotoisesti nousi yhdistystoiminnan yksittäisen tilan löytäminen; yhdistyksillä on Kuhmossa käytössä kaupungin vuokraama Tarinatupa, ja lisäksi kirjaston tiloja sekä Taitotehdasta voidaan varata veloituksetta yhdistysten käyttöön. Kuhmossa toimii erikokoisia yhdistyksiä, ja yhteisen tilan löytäminen osoittautui haasteeksi jo tämän vuoksi. Olisikin hyvä löytää kiinteistö, jossa on erikokoisia tiloja toimijoiden käyttöön, ja jossa olisi mahdollista tarjota yhdistyksille myös kaappitilaa. Kuhmon kaupungilla toimii kiinteistöstrategiatyöryhmä, joka on tekemässä 2026 päätöksiä osan kaupungin hallussa olevista kiinteistöistä ja tässä tullaan huomioimaan myös yhdistystoiminnan tarpeet, joita hankkeen toimesta on viety aktiivisesti tiedoksi. Hankkeen aikana saatiin hieman nostettua esim. Taitotehtaan käyttöastetta ja myös kirjaston tiloja käytetään suhteellisen aktiivisesti yhdistysten kokoontumispaikkana. Tilojen varaamiseen liittyviä ohjeistuksia selkiytettiin hankkeen aikana, tiloista vietiin kootusti tietoa uusille verkkosivuille, ja koulutusta järjestettiin lainattavien/vuokrattavien äänilaitteistojen käyttöön, jonka toivotaan tukevan yhdistysten omien tapahtumien järjestämistä. Tila-asiaan liittyen tehtiin benchmarkkausvierailu Keiteleelle (Keitele-talo), Pudasjärvelle (useita tiloja varattavissa – ei yhtenäistä yhdistystoiminnan tilaa) sekä Suomussalmelle (Kumppanuustalo). Matkoilta saatiin arvokasta kokemustietoa tilojen toimivuudesta, haasteista sekä mahdollisuuksista. Kuntakummityön suunnittelussa huomattiin, että vaikka toiminta vaikutti hankkeen alkuvaiheessa herättävän kiinnostusta, ei se lopulta innostanut toimijoita mukaan suunnitteluun. Kuntakummityön ajatuksena oli löytää ihmisiä, jotka toimisivat uusien kuntalaisten apuna; havaitsimme, että osassa yhdistyksistä tehdään vastaavanlaista toimintaa, joka on noussut halusta esitellä yhdistyksen toimintaa ja kutsua uusia ihmisiä mukaan. Havaitsimme, että Kuhmossa valmis kaverimalli ei välttämättä ole se toimivin, vaan yhdistyksistä itsestään nouseva toiminta, jonka kautta kuhmolainen kuntakummityön malli on alkanut hahmottua. Hankkeen aikana Kuhmoon haettiin myös kulttuurikavereita osana Oulu2026-Kulttuuripääkaupunkivuotta, ja tähän liittyen tehtiin hankeyhteistyötä. Kuhmossa on ollut haasteena myös tarjota matalankynnyksen kohtaamispaikkoja uusille ja vanhoille kuntalaisille, ja tähän vastattiin hankeyhteistyönä aloitetuilla Meijän Kuhmo-ystävyyskahviloilla. Ystävyyskahviloissa on käyty keskustelua uusille kuntalaisille suunnatuista toiminnoista ja tapahtumista uudet ja vanhat kuhmolaiset ovat löytäneet matalankynnyksen tilan kohdata. Kahvilat jatkuvat toisen hankkeen puitteissa vuoden 2026 aikana ja toiminnalle etsitään jatkajaa. Meijän Kuhmo-ystävyyskahvilan toteuttamisesta on mahdollista tehdä myös kestävän kehityksen sopimusmalli, jolloin toiminnalle voidaan määrittää selkeä aikaraami kerrallaan eri toimijoiden kanssa. Hankeaikana järjestettiin useita työpajoja sekä yhteensä viisi yhdistysten iltaa, jotka ovat kokonaisuudessaan tavoittaneet laajan joukon toimijoita. Hanketyöntekijä on saanut toimijoilta kiitosta siitä, miten hanke on tuonut eri yhdistyksiä yhteen. Tätä on tärkeää huomioida hankkeen päätyttyä, jotta yhteistyön kehittäminen voi jatkua. Hanke muodostui laajoista kokonaisuuksista. Kokonaisuuksissa tapahtui edistymistä välillä kuitenkin hyvinkin eri tahtiin, mikä haastoi työtä. Kokonaisuudet olivat myös laajuudessaan välillä haastavat yhdistää. Kuitenkin voidaan todeta, että hankkeessa saatiin paljon tuloksia aikaan ja toimia saatiin myös juurrutettua. Hankkeen toteuttamisen edellytys oli tiivis yhteistyö yhdistysten kanssa. Hanketyöntekijä ennätti luoda tärkeitä kontakteja yhdistystoimijoihin ja on tärkeää, että yhteistyötä jatkaa kaupungilla yhdistysyhteyshenkilö. Hankkeessa saavutettiin yhdistystoimintaa sekä yhdistyksien ja kaupungin välistä yhteistyötä tukevia tuloksia. Hankkeen tulokset tukevat myös yhdistystoiminnan kehittämistä kaupungissa. Hankkeen keskeisinä tuloksia ovat kestävän kehityksen sopimusmallin käyttöönotto, yhdistysyhteyshenkilön nimeäminen, talkoolaispankin valmistuminen, tila-asioiden edistäminen, yhdistysten yhteen tuominen sekä laaja-alaisesti osaamisen kasvattaminen yhdistyksille suunnattujen työpajojen kautta. Viestinnän näkökulmasta Yhdistystoiminta Kuhmossa-verkkosivut sekä yhdistyksille suunnattu yhteinen uutiskirje ovat tärkeitä, viestintää tukevia hankkeen tuloksia. Ennen hanketta käytössä ei ole ollut yhtä laajassa mittakaavassa koottuna yhteen yhdistystoimijoiden yhteystietoja kattavaa postituslistaa, vaan kontaktointia on tehty enemmän toimialoittain ja viestintätavat ovat vaihdelleet. Viestintää tehostettiin hankkeessa yhdistystoimijoiden suuntaan ja hankkeen aikana pilotoitiin hankeyhteistyönä lyhytvideomarkkinointia, jolla esiteltiin myös yhdistystoimintaa. Lyhytvideomarkkinointia on jatkettu myös hankkeen aikana kaupungin omien toimijoiden toimesta. Myös yhdistyksistä nouseva kuntakummimainen toiminta ja sitä kautta kuntakummitoiminnan mahdollisuuksien hahmottaminen Kuhmossa, sekä kuntalaisia yhdistävä Meijän Kuhmo-ystävyyskahvilatoiminta ovat tärkeitä tuloksia. Kuntakummityön konseptin suunnittelussa huomattiin, että vaikka toiminta vaikutti hankkeen alkuvaiheessa herättävän kiinnostusta, ei se lopulta innostanut toimijoita mukaan suunnitteluun. Havaitsimme, että Kuhmossa valmis kaverimalli ei välttämättä ole se toimivin, vaan yhdistyksistä itsestään nouseva toiminta, jonka kautta kuhmolainen kuntakummityön malli on alkanut hahmottua. Hankkeen aikana käynnistyi myös kulttuurikaverien etsintä Kuhmossa, joka linkittyy Oulu2026-Kulttuuripääkaupunkivuoteen, ja sitä kautta tuo kuhmolaisen kulttuurikaveritoiminnan osaksi laajaa aluetta (Kulttuuripääkaupunkivuosi kattaa alueellisesti Oulun sekä 39 kuntaa, Kainuun kunnat mukaan lukien). Kuhmossa on aiemmin ollut kulttuurikaveritoimintaa, ja toimintaa ollaan nyt aktivoimassa uudestaan. Kestävän kehityksen sopimukset otettiin käyttöön Kuhmon kaupungilla osana avustuskäytänteitä tammikuussa 2026, jolloin hyväksyttiin ensimmäiset 30 sopimusta. Työn alla on myös sopimuksia, jotka tulevat hyväksyttäväksi myöhemmin 2026, ja sopimuksia on kaiken kaikkiaan hahmoteltu jo noin 40 kpl. Sopimusmallin osalta hankkeen tavoitteet täyttyivät ja sopimusmalli on otettu virallisesti käyttöön. Kestävän kehityksen sopimuksilla yhdistykset ja toimijat sitoutuvat yhdessä kaupungin kanssa edistämään kaupunkistrategian arvojen mukaista kestävää kehitystä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Sopimuksissa kirjataan, mitä strategian alueita sovittava toiminta vahvistaa. Kestävän kehityksen sopimusten käyttöönotto on tärkeää askel yhteistyön vahvistamisen, sekä Kuhmon kaupungin strategiatyön edistämisen näkökulmasta. Strategiatyötä vahvistamalla vahvistetaan kaupungin elinvoimaisuutta sekä veto- ja pitovoimaa tukemalla yhdistystyötä pitkäjänteisesti. Yhtenä merkittävänä tuloksena Kuhmossa päätettiin nimetä hankkeen päätyttyä yhdistysten yhteyshenkilö. Yhteyshenkilönä toimii kaupungilla työskentelevä vs. maaseutusihteeri, joka on jo aiemmin tehnyt paljon yhteistyötä eritoten kylien suuntaan. Yhdistysten kanssa käytiin paljon keskustelua myös yhdistystoiminnan tilanteesta Kuhmossa, sekä pohdittiin sen tulevaisuuden näkymiä. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää pohtia, miten nuoria saadaan toimintaan mukaan. Hankkeen aikana ohjeistettiin erästä liikuntaryhmää liittymään osaksi isompaa urheiluseuraa, jolloin seura sai toimintaansa uusia jäseniä ja pelaajien ryhmä pääsi osaksi seuran toimintaa. Työpajatoimintaa järjestettiin aktiivisesti koko hankkeen ajan; työpajoissa yhdistykset työskentelivät yhdessä ja työpajojen kautta saatiin myös kohtautettua yhdistystoimijoita. Hankkeen toimissa tarkasteltiin Kuhmon kaupunkistrategiaa, jota kolmannen sektorin toiminta tukee hyvinvointia tuottamalla. Hankkeessa edistettiin ekologista kestävyyttä lisäämällä olemassa olevien tilojen käyttöastetta, sekä tuottamalla tietoa kiinteistöstrategiatyöryhmän työn tueksi yhdistystoiminnan tilojen etsinnässä. Sosiaalista kestävyyttä edistettiin tarjoamalla yhdistystoimijoille erilaisia työkaluja työpajoissa, jotka tukevat yhdistystyötä ja mahdollistavat ydintyöhön keskittymisen. Myös uusien yhteyksien rakentaminen yhdistysten välille tulee sosiaalista kestävyyttä. Hankkeessa toteutettiin monipuolisesti yhdistystoimintaa tukevia toimenpiteitä ja vahvistettu myös yhteistyötä yhdistysten ja kaupungin välillä. Hankkeessa saavutettiin tuloksia, joilla on konkreettisia vaikutuksia kaupungin ja yhdistysten väliseen yhteistyöhön. Yhdistysten suuntaan tehtävää viestintää tehostettiin, mikä tavoitti laajan joukon toimijoita. Kuhmon kaupungin uusille verkkosivuille rakennettiin myös Yhdistystoiminta Kuhmossa-sivut, jonne koottiin yhdistystoimintaan liittyvää tietoa sekä saatiin vietyä yhdistyksiä listaava Lähellä.fi -palvelun leijuke. Kuhmon kaupungin henkilöstöstä nimettiin yhdistysyhteyshenkilö, joka jatkaa yhteistyötä yhdistysten kanssa hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana havaittiin yhteyshenkilön tärkeys, ja on merkittävää, että kaupunki on päättänyt osoittaa tehtävään henkilön. Tällä on pidemmällä aikavälillä merkitystä jo sen kannalta, että yhdistystoimijoilla on suora kontakti kaupungille. Tämän lisäksi keskitettyä viestintää voidaan jatkaa käyttöönotetun uutiskirjeen myötä. Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä myös esim. tapahtumatuottajan kanssa, ja yhteyshenkilön kautta yhteistyötä on hyvä jatkaa. Verkkomuotoinen talkoolaispankki on jaettu sekä tapahtumatuottajalle, että uudelle yhdistysyhteyshenkilölle, ja pankin käytössä on mahdollista myös tehdä yhteistyötä. Talkoolaispankin kautta on helpompi luoda kokonaiskuvaa toimijoilta löytyvästä osaamisesta sekä koota tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen kiinnostuneita tahoja, kun ihmisillä on pankin ja tapahtumakyselyn kautta mahdollista ilmasta, mistä ovat kiinnostuneita ja millaisissa rooleissa voivat eri tapahtumissa toimia. Tämä sujuvoittaa yhteistyötä tapahtumatuottajan ja yhdistysten välillä. Kestävän kehityksen sopimuksien käyttöönotolla voidaan nähdä myös erilaisia vaikutuksia; kaupungilla on aiemmin ollut käytäntönä jakaa kerran vuodessa haussa olevat avustukset, joiden käsittelyyn on liittynyt monta vaihetta, ja jotka ovat myös työllistäneet monta eri toimijaa kaupungilla (maaseutusihteeri, hyvinvointikoordinaattori, kirjasto- ja kulttuuripäällikkö sekä nuorisopalveluvastaava). Eri toimialoille on pohjustettu kestävän kehityksen sopimuksia varten sopimusperusteita, jotka pohjaavat avustusten perusteisiin, ja sopimusmallin pohja on muutoin kaikille samanlainen. Sopimusmallista neuvotellaan yhdistyksen kanssa, ja laaditaan sopimus, jossa on määritelty kunkin osapuolen vastuut selkeästi sekä määritetty sopimusaika. Sopimuksilla on mahdollista sopia yhteistyöstä suoraan useammaksi vuodeksi, mikä säästää sekä yhdistysten että kaupungin toimijoiden aikaa ja resursseja. Sopimukset myös takaavat tuen yhdistyksille kaupungilta useammaksi vuodeksi, mikä mahdollistaa yhdistyksille toiminnan suunnittelua pidemmälle eteenpäin, ja siten toiminnan jatkon mahdollistumista. Sopimuksissa voidaan sopia kaupungin osalta rahallisen tuen sijaan myös olosuhdetuesta (esim. auraus talvella, lanaus kesällä), asiantuntija-avusta (esim. tapahtumatuottaja) sekä tila-avusta (esim. liikuntasalit). Sopimuksien toimivuutta tullaan arvioimaan luultavasti jo vuoden 2026 lopussa, kun ensimmäinen vuosi tulee päätökseensä. Sopimusten lisäksi kehittämisavustuksia on edelleen mahdollista hakea esim. liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatoimessa, joissa kehittämisavustukset ovat perusteltua säilyttää kertaluontoisten tapahtumien ja toimintojen mahdollistajana. Tila-asioiden osalta jaettiin ajantasaista yhdistyskentältä tulevaa tietoa, tarpeita ja toiveita kaupungin kiinteistöstrategiatyöryhmälle käytettäväksi vuodesta 2026 eteenpäin tilaratkaisuihin. Yhdistyksiä tullaan osallistamaan myöhemmin yhdistystoiminnan tilojen osalta. Yhdistystoiminnan kehittämishankkeessa hyödynnettiin työpajoissa ja tapahtumissa eri tiloja Kuhmossa, ja sitä kautta tiloja tehtiin myös tutummaksi toimijoille. Tiloihin liittyviä ohjeistuksia pyrittiin selkiyttämään ja tietoja viemään löydettävästi kaupungin sivuille. Keskustelua käytiin myös yhdistysten käytössä olevasta Tarinatuvasta ja hanketoimija oli yhdistysten apuna laitteistojen käyttöön liittyen tilassa. Käytössä olevan Taitotehtaan käyttöastetta saatiin hieman nostettua, ja tilan monipuolisista mahdollisuuksista viestittiin yhdistyksille; muutoinkin tietoa jaettiin tällä hetkellä käytössä olevista tiloista laajemmin. Hankkeessa luotiin yhteyksiä kaupungin, yhdistysten ja yritysten välille mm. yhteisten koulutusten ja tapahtumien kautta. Hanke järjesti yhteistyössä toisten hankkeiden, sekä kaupungin kanssa mm. koulutusta äänilaitteistojen käyttöön (linkittyvät tiloihin ja tapahtumiin). Tällä pyritään siihen, että toimijat voisivat jatkossa hyödyntää tapahtumissaan kaupungilla olevia äänilaitteistoja ja että toimijoilla olisi osaamista laitteistojen käyttöön. Yhdistystoimijat osallistuivat tapahtumiin ja työpajoihin suunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheissa ja esim. Canva-klinikalla ja Elävä Kainuu Leaderin kanssa järjestetyssä hybriditapaamisessa oli mukana yhdistystoimijoita opastamassa toisia ja kertomassa omista kokemuksista. Yhteisten tapahtumien kautta yhdistykset voivat jakaa tietotaitoaan ja myös viestiä, millaista osaamista eri yhdistyksissä on. Tämä voi jatkossa lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja tukea sitä kautta yhdistystoimintaa Kuhmossa. Hankkeessa tuotiin konkreettisella tasolla esille kuhmolaista yhdistystoimintaa- ja toimijoita. Hankkeen aikana esille nousi myös neljäs sektori, joka koostuu ihmisistä, jotka osallistuvat toimintoihin omien mahdollisuuksiensa mukaan välttämättä sitoutumatta toimintaan. Tätä voisi pohtia tulevaisuudessa mallia, jossa yhdistystoimintaa voisi kokeilla sitoutumatta toimintaan. Tämä voisi myös innostaa nuoria mukaan toimintaan ja toimisi myös hyvin kuntakummityönä. Kuhmon Yhdistystoiminnan kehittämishanke toteutettiin ajalla 29.1.2024-31.1.2026. Hanke jakautui viiteen työpakettiin: Yhdistystoiminnan tilat, kestävän kehityksen sopimukset, neuvonta ja työpajat, kuntakummitoiminta ja talkoolaispankki. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kuhmolaisten yhdistysten sekä kaupungin toimijoiden kanssa. Hankeen merkittävimpiä tuloksia ovat kaupungilla 1.2. aloittava yhdistysyhteyshenkilö sekä kestävän kehityksen sopimusmallin käyttöönotto osana avustustoimintoja. Lisäksi valmisteltu talkoolaispankki on tapahtumatuottajan käytettävissä. Tila-asioiden osalta työ jatkuu; olemassa olevien tilojen käyttöastetta saatiin nostettua ja suunnitelmia yhdistystilojen osalta lähdetään tekemään kiinteistöstrategiatyöryhmän johdolla 2026. Hankkeessa edistettiin kaikkia viittä työpakettia ja saatiin aikaan pysyviä tuloksia. Hanke toi kuhmolaisia yhdistystoimijoita yhteen ja sen kautta myös välitettiin tietoa yhdistystoiminnasta ja hahmotettiin vahvemmin kuhmolaista yhdistyskenttää. Hankkeessa syntyneet tulokset on saatu jalkautettua hyvin osaksi kaupungin toimijoiden työtä, ja yhteistyö yhdistysten ja kaupungin välillä jatkuu. 48957.06 45842.94 19053.65
Harrastuksia lähellä 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-11-23 00:00:00 Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 269213 Päättynyt Avslutat www.eklu.fi Hankkeen tavoitteena on lisätä harrastusten tunnettuutta ja saavutettavuutta, lisätä paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä löytää seuroihin uusia ohjaajia ja toimijoita myös uusista kohderyhmistä (maahanmuuttajat, kesäasukkaat). Tavoitteena on lisätä paikallista harrastustarjontaa ja parantaa ohjaajien osaamistasoa esim. koulutuksilla. Hankkeessa järjestetään yhdessä paikallistoimijoiden kanssa harrastusmessut kaikissa kunnissa. Ohjaajia koulutetaan mm. vertaisohjaajakoulutuksessa ja yhdistystoimija opastetaan Etelä-Karjalan harrastuskalenterin käyttöön. Hankkeen toteutusaika 23.11.2023 – 31.5.2026. 78026.82 SO8 97533.52 Leader Länsi-Saimaa ry Leader Länsi-Saimaa ry 2026-05-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt LAPPEENRANTA VILLMANSTRAND 80 2026-08-11T06:49:51.695Z Harrastuksia lähellä -hankkeessa tavoitteet, toimenpiteet ja jatkuva arviointi etenivät rinnakkain koko hankekauden ajan. Hankkeen alkuvaiheessa tavattiin keskeisiä kohderyhmiä, viestittiin hankkeesta ja määriteltiin kuusi työpakettia, joiden avulla pyrittiin vahvistamaan yhdistys- ja harrastustoimintaa: Uusia toimijoita yhdistyksiin Osaamisen lisääminen Harrastussankarit-videot Harrastusmessut kunnissa Yhteistyö yhdistysfoorumeissa Etelä-Karjalan Harrastuskalenterin hyödyntäminen Työpaketit esiteltiin toukokuussa 2024. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin vuosittain kuntatapaamisia, joissa sovittiin kuntakohtaisista toimenpiteistä, koulutuksista, viestinnästä, yhdistysfoorumeista ja harrastusmessuista. Työpaketti 1: Uusia toimijoita yhdistyksiin Hankkeen alussa toteutettiin Harrastussankari-kysely, jolla etsittiin vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä yhdistyksiin. Vastauksia saatiin 88, ja kiinnostuneille ehdotettiin heidän osaamiseensa ja kiinnostukseensa sopivia yhdistyksiä. EKLU:n verkkosivuille perustettiin Uudet toimijat -palsta, jossa yhdistykset saattoivat ilmoittaa avoimista vapaaehtoistehtävistä. Palvelua markkinoitiin aktiivisesti sähköisesti, tapahtumissa ja yhteistyöverkostojen kautta. Maahanmuuttajille esiteltiin harrastus- ja vapaaehtoistoimintaa useissa infotilaisuuksissa ja tapahtumissa vuosina 2025–2026. Työpaketti 2: Osaamisen lisääminen Vuonna 2024 järjestettiin kolme yhdistystoimintaan liittyvää koulutusta: Yhdistystoiminnan rekrytointi Yhdistyksen tunnetuksi tekeminen Yhdistyksen hallinto Vuonna 2025 järjestettiin seitsemän Tervetuloa ohjaajaksi -koulutusta aloitteleville lasten liikunnan ohjaajille eri puolilla hankealuetta. Lisäksi tarjottiin kolme muuta ohjaajakoulutusta, jotka kuitenkin peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Vuonna 2026 järjestettiin vielä kaksi Tervetuloa ohjaajaksi -koulutusta sekä koulutukset yhdistyksen viestinnästä ja hallinnosta. Työpaketti 3: Harrastussankarit-videot Hankkeen aikana tuotettiin kahdeksan Harrastussankarit-videota eri kunnista ja erilaisista yhdistyksistä. Videoilla vapaaehtoiset kertoivat kokemuksistaan, ja niiden tavoitteena oli innostaa uusia toimijoita yhdistystoimintaan sekä lisätä yhdistysten näkyvyyttä. Videoiden yhteydessä markkinoitiin myös vapaaehtoistehtäviä ja Harrastussankari-kyselyä. Lisäksi tuotettiin viisi Harrastuksia lähellä -videocastia, joissa käsiteltiin lähiharrastamisen mahdollisuuksia ja haasteita eri näkökulmista. Työpaketti 4: Harrastusmessut Hanke tuki paikallisten harrastusmessujen järjestämistä ja osallistui niiden suunnitteluun, markkinointiin sekä toteutukseen. Hankekauden aikana järjestettiin yhteensä seitsemän harrastusmessutapahtumaa. Keskeiset tapahtumat: Joutseno 2024: 10 yhdistystä mukana, tapahtuman seurauksena yhdistykset saivat uusia toimijoita. Lemi 2025: 250 osallistujaa ja 21 näytteilleasettajaa. Taipalsaari 2025: 380 osallistujaa. Luumäki 2025: 400 osallistujaa ja 37 näytteilleasettajaa. Kuukanniemi 2025: 110 osallistujaa. Savitaipaleella varsinaisia messuja ei saatu toteutettua, mutta järjestettiin perheiden harrastuskokeilu. Taipalsaari 2026: 180 osallistujaa ja 20 näytteilleasettajaa. Messut lisäsivät harrastusten näkyvyyttä, vahvistivat yhdistysten yhteistyötä ja toivat harrastusmahdollisuuksia kuntalaisten tietoisuuteen. Työpaketti 5: Yhteistyötä yhdistysfoorumeissa Vuonna 2024 järjestettiin yhdistysillat kaikissa hankekunnissa. Tilaisuuksissa verkostoiduttiin ja keskusteltiin paikallisista harrastustoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Vuosina 2024–2026 osallistuttiin aktiivisesti kuntien järjestö- ja yhdistysfoorumeihin, yhteisöfoorumeihin sekä järjestöpäiviin. Tapaamisissa käsiteltiin muun muassa harrastusmessuja, hankkeen toimenpiteitä sekä EKLU:n tarjoamia tukipalveluja. Työpaketti 6: Etelä-Karjalan Harrastuskalenteri Harrastuskalenteri oli näkyvästi esillä kaikissa hankkeen tapahtumissa. Sen käyttöä edistettiin koulutuksilla, tapahtumilla, viestinnällä ja yhteistyöllä kuntien sekä maakuntaliiton kanssa. Vuonna 2025 järjestettiin kunnille erillinen infotilaisuus harrastuskalenterin hyödyntämisestä. Lisäksi osallistuttiin harrastuskalenterin markkinointikampanjoihin. Hankekauden aikana kalenteriin lisättiin kunnittaiset maksuttomat harrastukset -osiot. Kalenteri sai hankkeen aikana 17 000 uutta käyttäjää ja 125 uutta järjestäjäprofiilia. Maahanmuuttajien ja kesäasukkaiden tavoittaminen Yksi hankkeen tavoitteista oli lisätä maahanmuuttajien, vieraskielisten ja kesäasukkaiden osallistumista harrastustoimintaan. Maahanmuuttajia tavoitettiin muun muassa: Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa LUT:n hyvinvointimessuilla Joutsenon Opistolla Joutsenon vastaanottokeskuksessa Vierailuilla esiteltiin harrastuskalenteria ja paikallisia harrastusmahdollisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan tuloksena uusia henkilöitä löysi mukaan yhdistysten harrastuksiin ja tapahtumiin. Kesäasukkaita tavoitettiin kesätapahtumissa, kuntien viestintäkanavissa sekä esimerkiksi Lemin kesälehden kautta. Viestintä Hankkeelle luotiin oma verkkosivu, joka toimi hankkeen keskeisenä tietopankkina. Viestintää toteutettiin monikanavaisesti verkkosivuilla, Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa, tapahtumakalentereissa, kuntien viestintäkanavissa sekä uutiskirjeillä. Hankkeen alussa päivitettiin laaja yhteystietoverkosto, johon kuului liikuntaseuroja, muita yhdistyksiä, kuntien henkilöstöä sekä monikulttuuristen verkostojen toimijoita. Näille kohderyhmille viestittiin säännöllisesti hankkeen tapahtumista, koulutuksista ja materiaaleista. Hankkeelle luotiin myös oma visuaalinen ilme Harrastussankari-teeman ympärille. Näkyvyyttä lisättiin muun muassa roll-upeilla, julisteilla, tapahtumamateriaaleilla, videoilla ja hanketyöntekijöiden tunnistettavilla työvaatteilla. Ykstyiskohtaisempi kuvaus totutuksesta loppuraportissa (liite) Koulutimme hankkeen aikana 279 henkilöä Kohtasimme hankkeen aikana tapahtumissa 5662 henkilöä Kohtasimme hankkeen tilaisuuksissa 70 yhdistystä. Yhdistysfoorumit kunnan ja yhdistysten yhteistyön muotona vahvistui. Konkreettinen yhteistyön tuotos oli harrastusmessujen järjestäminen ja niissä paikallisen yhdistys- ja harrastustoiminnan esittely kuntalaisille. Olimme mukana järjestämässä seitsemää harrastusmessutapahtumaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Harrastusmessujen järjestäminen sai poikkeuksetta hyvää palautetta yhdistyksiltä. Harrastusmessujen järjestäminen osallistaa paikallisia toimijoita myös hankkeen päätyttyä. Luumäellä, Taipalsaarella ja Lemillä kunta yhdessä yhdistysfoorumin kanssa on jo päättänyt jatkaa harrastusmessujen järjestämistä. Yhdistykset löysivät uusia toimijoita ohjaus- ja muihin yhdistystehtäviin sekä hankkeen viestinnässä ilmoitettuihin vapaisiin tehtäviin. Hankkeen ohjaajakoulutuksiin osallistuneet henkilöt ovat yhdistystoiminnan uusia aktiiveja ja toiminnan järjestäjiä, mikä edistää harrastamisen edellytyksiä haja-asutusalueella. Muiden yhdistyskoulutusten osallistujat ovat lisänneet osaamistaan yhdistysten hallinnon ja viestinnän laadun kehittämiseksi. Videot ja Lemin kesälehden artikkeli ovat tuoneet positiivisesti esiin paikallisia yhdistyksiä, yhdistystoimijoita ja lähiharrastustarjontaa. Lisäsimme Etelä-Karjalan harrastuskalenterin tunnettuutta. Harrastuskalenteriin ohjataan kuntien kotisivuilta. Hankeaikana harrastuskalenteria katsoi 17 tuhatta uutta käyttäjää ja harrastuksia ilmoitti 125 uutta järjestäjää. Tavoitimme kiitettävästi maahanmuuttajataustaista väestöä tapahtumissa sekä toimivien kontaktien ja yhteistyön avulla. Joutsenon Opistolla ja Joutsenon vastaanottokeskuksella kohdattiin vieraskielistä aikuisväestöä Lappeenrannan vieraskielisten liikunnanohjaajan kanssa. Heille markkinoitiin tapahtumia, paikallista harrastustoimintaa Harrastuskalenterin avulla sekä kannustettiin yhdistysten vapaaehtoistehtäviin. Tiettävästi kohderyhmää on päätynyt paikallisten harrastusten pariin ja tapahtumiin. Partiolippukunnassa vapaaehtoisena toimivasta ukrainalaisesta naisesta tehtiin Harrastussankari-video, jonka avulla pyrittiin kannustamaan muitakin rohkeasti yhdistystoimintaan mukaan. EKLU osallistuu myös jatkossa kuntien järjestämiin yhdistysfoorumeihin Lemillä, Luumäellä, Taipalsaarella ja Savitaipaleella. Kunnissa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään myös urheiluseuroille suunnattuja omia seurafoorumeita yhdessä kunnan liikuntatoimen viranhaltijoiden kanssa. Verkostoitumisella ja yhteistyöllä pyritään edistämään harrastustoimintaa erityisesti liikunnan ja urheilun parissa, sekä tukemaan kunnissa toimivien liikunta- ja urheiluseurojen toimintaa tarjoamalla asiantuntijapalveluita seurojen ja yhdistysten käyttöön. Harrastusmessut ovat jatkossakin kunnan ja yhdistysten säännöllinen yhteistyön muoto. Messut esittelevät harrastusmahdollisuuksia kuntalaisille sekä osallistavat yhdistystoimijoita paikalliseen yhteistyöhön hyvin konkreettisella tavalla. Harrastusmessujen jatkuvuudelle luodaan pohjaa myös säännöllisesti kokoontuvalla yhdistysfoorumilla. Harrastusmessut edistävät myös uusien yhdistystoimijoiden ja ohjaajien rekrytointia. Harrastuskalenterin markkinointia pitää jatkaa, sillä kalenteria ei vielä tunneta riittävän laajasti yhdistyksissä eikä kuntalaisten joukossa. Sitä tulee pitää esillä muun muassa yhdistysfoorumin tapaamisissa sekä kuntalaisille suunnatuissa tapahtumissa ja sähköisessä viestinnässä. Uusien yhdistystoimijoiden rekrytointia ja osaamisen lisäämistä tulee jatkaa. EKLU järjestää yhdistystoiminnan ja ohjaajakoulutuksia myös jatkossa. Harrastuksia lähellä -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Länsi-Saimaan alueen yhdistys- ja harrastustoimintaa lisäämällä ohjaajien määrää ja osaamista, parantamalla lähiharrastusten tarjontaa ja saavutettavuutta sekä tukemalla paikallista yhteistyötä ja asukkaiden osallisuutta. Tavoitteita edistettiin kuuden työpaketin kautta vuosina 2024–2026. Hanketta toteutti EKLU:n työryhmä, ja sitä ohjasi kuntien edustajista koottu ohjausryhmä. Työpaketeissa keskityttiin vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaajakoulutuksiin, Harrastussankarit-videoiden tuottamiseen, harrastusmessujen järjestämiseen, yhdistysfoorumien vahvistamiseen ja harrastuskalenterin käytön edistämiseen. Kyselyt, tapahtumat ja hankkeen verkkosivut auttoivat tavoittamaan uusia vapaaehtoisia ja tuomaan esiin yhdistysten tarjoamia tehtäviä. Hankkeessa järjestettiin useita koulutuksia ohjaajille ja yhdistystoimijoille. Harrastussankarit-videot ja videocastit lisäsivät harrastustoiminnan näkyvyyttä ja toivat esiin vapaaehtoisten tarinoita. Harrastusmessut olivat hankkeen näkyvin osa: niitä järjestettiin useissa kunnissa, ja ne tavoittivat satoja osallistujia esitellen harrastusmahdollisuuksia ja vapaaehtoistehtäviä. Yhdistysfoorumeissa ja kuntatapaamisissa vahvistettiin kuntien ja yhdistysten yhteistyötä. Harrastuskalenteria markkinoitiin laajasti tapahtumissa, koulutuksissa ja somessa. Lisäksi panostettiin maahanmuuttajien ja kesäasukkaiden tavoittamiseen vierailuilla, infotilaisuuksilla ja kohdennetulla viestinnällä. 33551.53 28869.93 15605.36
Pohjoisen luonnonantimien perinteinen käyttö 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-09-18 00:00:00 Elintarvikkeet ;Luonnontuotteet;Lähiruoka;Matkailu;Nuoret ;Varautuminen, omavaraisuus;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Beredskap, självförsörjning;Gemenskap, delaktighet;Livsmedel;Naturprodukter;Närproducerad mat;Turism;Unga Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 1 Hanketuki Projektstöd Itä-Lapin kuntayhtymä Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 260641 Päättynyt Avslutat www.italappi.fi Ikäluokka, joka muistaa ruokaperinteeseen liittyvät tarinat ja hallitsee perinneruokien valmistuksen, pienenee koko ajan. Jotta kaikki vielä kerättävissä olevat reseptit ja tarinat saadaan taltioitua, tulee niitä edelleen kerätä. Perinneruokahankkeessa (2020–2022) koottiin poroon liittyvää tietoa. Tässä hankkeessa kohteena ovat muut perinteiset pohjoisen raaka-aineet: riista, kala ja muut luonnon antimet. Pohjoisen luonnon antimien perinteinen käyttö -hankkeessa keskitytään näistä raaka-aineista saataviin ruokalajeihin ja niiden käyttöön ravinnoksi. Mediaa ja somekanavia hyödynnetään tietoisuuden lisäämiseksi. Hankkeessa tuotetaan reseptioppaan perinteisten raaka-aineiden käytöstä ja tarinoista. Näin edistetään alueen ruoka- ja kulttuuriperinnön jatkuvuutta sekä vahvistetaan alueen omavaraisuutta ja taitoa valmistaa saalis perinteisin tavoin. Osatoteuttajana on Lapin Martat, joka vaalii samoja arvoja ja tavoitteita, joita hankkeessa edistetään. Nuoria innostetaan riistasta, kalasta ja muista luonnon antimista valmistettavien perinneruokien pariin. Nuorten perinneruokatapahtumista pyritään luomaan jatkumo. Lapissa ruokaomavaraisuus on alle 20 %. Lähellä tuotetun ruoan arvo on noussut. Huoli ruoan riittävyydestä synnyttää tarvetta paikallisten raaka-aineiden kokonaisvaltaiselle käytölle. Hanke nostaa esiin vanhoja tapoja hyödyntää paikallisia luonnon antimia, mikä lisää valmiuksia selviytyä myös mahdollisista poikkeusoloista. Metsästys- ja kalastusharrastus kiinnostaa yhä useampaa nuorta, mutta taito käsitellä saalista ja valmistaa saaliista ruokaa puuttuvat. Hankkeessa edistetään hyviksi ja tehokkaiksi todettuja tapoja sekä käsitellä että tehdä saaliista ruokaa. Perinneruokatarinoista ja -aterioista kehitetään kunnittain paikallinen, alueen ruokakulttuuria kuvastava perinneruoka-annos. Tällä tuetaan kulttuurimatkailua yhteistyössä ravintoloiden kanssa. Lisäksi selvitetään syksyisen perinneruokatapahtuman järjestämistä kuntia kiertävänä tapahtumana. 269131.8 SO8 269131.8 2026-05-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt KEMIJÄRVI KEMIJÄRVI 100 2024-03-14T11:05:41.191Z 115726.67 141567.78 11837.35
KyläLähtee liikkeelle 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-11-24 00:00:00 Lapset;Liikkuva palvelu ;Liikunta;Naiset ;Nuoret ;Palvelut;Saavutettavuus;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Barn;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kvinnor;Motion;Rörlig service;Tillgänglighet;Tjänster ;Unga Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 264382 Päättynyt Avslutat www.phlu.fi KyläLähtee liikkeelle -hankkeen tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia ja liikkumista Päijänne-Leaderin alueella. Hyvinvointia ja liikkumista edistetään parantamalla perheiden liikuntatietoisuutta mm. innovoimalla uusia toimintatapoja, jotka voidaan tuoda perheiden arkeen. Hyvinvointia ja liikkumista lisätään myös erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta, joita järjestetään kylillä. Keskeisenä tavoitteena on lisätä perheiden osallisuutta oman arjen, alueen/kylän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä tarjota yhdistyksille tukea perheiden tarpeista lähtevän liikunnallisen toiminnan kehittämiseen. Hankkeessa kartoitetaan ensin tarpeita ja tarpeiden pohjalta toteutetaan työpajoja, järjestetään tapahtumia, viestitään sosiaalisen median kautta toiminnoista ja tapahtumista sekä juurrutetaan toimintaa kylässä asuvien perheiden hyväksi. Lopputulemana saada aikaa lissä liikettä ja fyysisesti aktiivisempi arki ja sitä kautta parempi elämänlaatu. Yhdistyksiin ja kylille syntyy myös uusia toimintatapoja ja- malleja, joiden kautta toiminta saadaan jatkumaan ja pysymään virkeänä. #KyläLähteeLiikkeelle -hankkeen kautta perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointin kylillä paranee, liikunnallinen toiminta ja yhteisöllisyys lisääntyy ja kyliin saadaan aktiivisempia, tuotteliaampia ja onnellisempia perheitä. Hanke kestää kaksi vuotta. Ensimmäisenä hankevuonna tavoitetaan 4-5 kylää/aluetta. Toisena hankevuonna toiminnot jalkautetaan muihin Päijänne-Liederin alueen kuntiin. 99993.26 SO8 116760 Päijänne-Leader ry Päijänne-Leader ry 2025-12-31 00:00:00 MarjoV Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt LAHTI LAHTIS 85.64 2026-05-22T13:10:13.431Z Hankkeen alussa ei ollut koottua tietoa kylien liikuntamahdollisuuksista, perheiden osallistumisesta tai toimijoiden valmiuksista. Oletuksena oli, että maaseudulla asuvat perheet kaipaavat matalan kynnyksen yhteistä liikuntaa ja että resurssit vaihtelevat kylittäin. Kartoitus muodostettiin ensimmäiseksi tehtäväksi, jotta löydettäisiin aktiivisia kyliä ja toimijoita Päijänne-Leaderin alueelta. Kartoituksessa havaittiin suuria eroja osallistumishalukkuudessa: osa kylistä innostui heti, osa epäröi ja osaan ei saatu yhteyttä useammasta yhteydenotosta huolimatta. Vähäiset lapsimäärät rajoittivat osallistumista etenkin Sysmän ja Hartolan seudulla. Kylillä olevien tilojen käyttö vaihteli suuresti ja vaikutti siihen, millaista toimintaa oli mahdollista järjestää. Talviaikana kylätalojen ylläpito ja lämmitys toi omat haasteensa niiden käytölle ja osa taloista seisoo talvikauden tyhjänä kylmillään. Hankkeen tavoitteena oli lisätä perheliikuntaa, aktivoida kyliä ja luoda matalan kynnyksen toimintamalleja tapahtumien, kampanjoiden, digimateriaalien ja verkostotyön avulla. Henkilökohtainen läsnäolo ja kasvokkain kohtaaminen osoittautui tärkeäksi toimintatavaksi. Digitaaliset ratkaisut olivat haastavia toteuttaa saavutettavuutensa puolesta, mutta perheiden kohtaaminen ja yhteisöllisyys syntyi parhaiten osallistumalla mukaan kylien jo olemassa oleviin tapahtumiin. Digitaalisuutta nostimme esille Asikkalan kunnan kanssa tehdyssä kokeilussa, jossa loimme heidän Liikkuva Asikkala sovellukseen perheiden liikuntahaasteen. Haaste ei saanut sovelluksessa toivottua suosiota mainonnasta huolimatta. Ensimmäisen vuoden aikana mukaan tuli enemmän kyliä kuin oli ennakoitu ja toisen vuoden aikana pystyttiin tavoittamaan myös hiljaisempia alueita. Hankkeessa otettiin yhteyttä yhteensä 69 kylään puhelimitse ja sähköpostitse ja vastaanotto vaihteli suuresti. Vastaanottoon vaikutti suuresti kylällä asuvien lapsiperheiden määrä ja kylätoimijan henkilökohtainen suhtautuminen liikunnan tärkeyteen. Lopulta mukana olivat kaikki kymmenen kuntaa ja 42 kylää. Välittävä Vierumäki hankkeen kanssa järjestetty työpaja tuki kylätoimijoita perheliikunnan ideoinnissa ja siihen osallistui 11 toimijaa 7 eri kylästä eri puolilta maakuntaa. Työpajassa ideoitiin erilaisia liikuttavia tapahtumia ja käytänteitä kylille ja verkosoiduttiin toisten kanssa vaihtaen kuulumisia ja toimivia käytänteitä. Hanke jalkautui hyvin erilaisiin tapahtumiin kuten esimerkiksi kyläpäiville, kesäpäiville, joulutoreille, erilalisille messuille ja varhaiskasvatuksen tilaisuuksiin, yhteensä 80 tapahtumaan. Kyläolympialaiset muodostuivat tärkeäksi toimintatavaksi ja niihin sisältyneet leikkimieliset lajit herättivät perheissä iloa ja yhteistä tekemistä. Tapahtumissa keskusteltiin liikunnan merkityksestä ja QR koodilliset lapsille jaettavat laminoidut ”kultamitalit” johdattivat perheitä saamaan lisää tietoa liikunnasta ja löytämään vinkkejä perheen liikkumiseen helposti, vaikka omassa olohuoneessa. Hankkeen SOME-kanavissa toteutettiin syksyn 2024 ja kevään 2025 kampanjat, joissa kylät kirjasivat liikuntahetkiä QR koodien kautta. Mukana oli yhteensä 27 kylää ja kirjauksia kertyi yhteensä 2887 kappaletta. Palkitseminen vahvisti kylien motivaatiota ja kaikille osallistujille toimitettiin liikuntavälinepaketteja. Eniten suorituksia keräsi syksyllä 2024 Heinolan kirkonkylä ja keväällä 2025 Orimattilan Villikkalan kylä. Heidät palkittiin isommalla liikuntavälinepaketilla, jota he voivat hyödyntää myös jatkossa perheliikuntaa lisätessä. Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun verkkosivuille tuotettiin runsaasti perheliikunnan materiaaleja, kuten olympialaisten ohjeet, liikuntabingo, tonttujumppa ja Kylä täynnä liikettä vinkkikorttipaketti. Liikkuva perhe jakoi vinkkikortit myös omalla Instagram tilillään, jolloin kortit saivat lisää näkyvyyttä. Hankkeessa tehtiin lisäksi lyhyitä videoita luontoliikunnan tueksi ja niitä hyödynnettiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun omissa SOME-kanavissa, YouTubessa sekä kansallisen verkkopalvelun Oma Perhe -sivustolla. Katselukertoja näille on tullut Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivustojen kautta yhteensä yli 6000 katselukertaa. Sukupolvia yhdistävää toimintaa toteutettiin vanhainkoti Viljan ja läheisen päiväkodin kanssa sekä Padasjoen Sennu vs Junnut -tapahtumassa. Yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Happihyppely-hankkeen kansa järjestimme Kevätkirmajaiset, joissa kokoontui yhteen ihan kaiken ikäiset. Tällaiset yhteiset leikkipäivät ja tapahtumat innostivat sekä lapsia että ikäihmisiä ja osoitti, että yhteiselle tekemiselle on aitoa tarvetta. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä 145 ikääntynyttä sekä 116 lasta Itäisessä Lahdessa, eli entisen Nastolan alueella järjestettiin tietoisesti enemmän tapahtumia, sillä tiesimme, että alueella on erityinen tarve matalan kynnyksen toiminnalle ja kohderyhmä hyötyy tuetusta yhteisöllisyydestä. Tällä alueella toteutettiin 10 tapahtumaa, joissa oli yhteensä 920 osallistujaa. Hankkeen blogi julkaistiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun verkkosivuilla ja se sisälsi hankkeen ajankohtaisia kuulumisia sekä asiantuntijoiden kirjoituksia. Kaikki tekstit ovat kuunneltavissa ja varustettu alt -tunnisteilla saavutettavuuden vuoksi. Materiaalituotannossa korostettiin ekologisuutta ja kierrätystä. Kyläolympialaisten välineet valmistettiin kierrätysmateriaaleista ja Finlandia hiihdon ylijäämäliivejä ohjattiin uusiokäyttöön lähes kaksituhatta kappaletta kylien ja päiväkotien käyttöön. Kustannuksista suurimman osan muodostivat palkat, matkakulut, kampanjapalkinnot sekä kuvauskustannukset. Fyysisen läsnäolon tarpeellisuus lisäsi matkakuluja verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta muut kulut pysyivät budjetissa. Hankkeessa kerättiin vastikkeetta tehtyjä työtunteja, joita kertyi yhteensä 869 tuntia eli 17 380 euron arvosta. Tämä määrä ei ole aivan sitä, mitä hankkeen hakemukseen oli kirjattuna sillä emme saaneet toimijoita kylien tapahtumiin yhtä paljon kun olimme aluksi suunnitelleet. Haasteita aiheutti kylien tavoittaminen, motivaation ylläpito ja viestinnän perillemeno. Digiviestintä tavoitti vain osan perheistä ja kylien erilaiset lähtökohdat vaikuttivat tasapuoliseen osallistumiseen. Haasteisiin vastattiin lisäämällä kyläkohtaisia tapaamisia ja panostamalla henkilökohtaiseen viestintään. Puhelut ja kasvokkaiset kohtaamiset toimivat paremmin kuin sähköpostit. Opittiin, että kylien aktivointi vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja kannustusta, ja jatkossa olisi hyödyllistä hyödyntää vahvemmin kylien omia viestintäkanavia. Hankkeen lopulla teimme podcastin, jossa keskusteltiin yhteistyökumppanin sekä kyläaktiivin kanssa hankkeen kulusta ja sen tuomista uusista ideoista. Podcast toimii samalla hankkeen koontina ja kannustaa muitakin kyliä olemaan aktiivisia ja ottamaan liikunnan osaksi arkea. Podcast julkaistiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun Youtube kanavalla, somekanavissa ja lisättiin myös Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun nettisivuilla. Hankkeen onnistumisina nähtiin perheliikunnan lisääntyminen, kylien vahvistunut yhteisöllisyys ja uudet toimintamallit. Kampanjat ja QR-koodit keräsivät runsaasti osallistumista ja kyläkohtaiset esimerkit osoittivat toiminnan vaikuttavuutta. Seuraavassa vaiheessa hankkeen on tarkoitus suuntautua yläkouluikäisiin nuoriin, erityisesti tyttöihin, ja tavoitteena on tukea heidän liikkumistaan sekä vahvistaa yhteisöllisyyttään. Samalla varmistetaan, että syntyneet toimintamallit jäävät elämään kylissä ja laajenevat uusiin ikäryhmiin. Hankkeessa saavutettiin laaja muutos perheliikunnan mahdollisuuksissa ja kylien yhteisöllisyydessä Päijänne Leaderin alueella. Mukaan saatiin kaikki kymmenen kuntaa ja 42 kylää, mikä kertoo toimintamallien soveltuvuudesta erilaisiin kylärakenteisiin. Perheliikunnan määrä kasvoi ja osallistuminen monipuolistui. Kylillä järjestettiin tapahtumia, joihin menimme hankkeen puolesta mukaan viemään liikuntatietoisuutta ja matalan kynnyksen liikuntaa kyläolympialaisten muodossa. Yhteisöllisyys vahvistui, koska perheiden toiminta kasvoi lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä vaikutus on näkyvissä kylien omana jatkotoimintana. Hankkeen tavoitteet täyttyivät laajasti. Perheliikunta lisääntyi, kylät aktivoituivat ja matalan kynnyksen mallit otettiin melko hyvin käyttöön. Uusia verkostoja syntyi kylätoimijoiden välille ja tapahtumien kautta luotiin käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Kyläolympialaiset, kampanjat ja jaetut materiaalit herättivät kiinnostusta ja loivat pysyvän perustan ja loivat mahdollisuudet jatkon toiminnalle. Kylät hyödynsivät omia tilojaan monipuolisesti ja perheliikunnan järjestäminen oli vahvemmin esillä hankkeen kannustamana. Hyviksi käytänteiksi nousivat henkilökohtainen läsnäolo kylillä, matalan kynnyksen tapahtumat ja ekologisiin periaatteisiin perustuvat välineet. Kyläolympialaiset toimivat helposti toteutettavana ja yhteisöllisenä toimintamallina. QR koodilla toimivat kampanjat tarjosivat perheille helpon tavan osallistua ja samalla lisäsivät kylien yhteistä tekemistä. Kylien yhteinen työpaja auttoi toimijoita ideoimaan perheliikuntaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi ja rakensi yhteistä ymmärrystä kylien välillä. Hankkeessa syntyi runsaasti konkreettisia tuotoksia, jotka tukivat tavoitteita. Tapahtumat, kampanjat ja digitaaliset materiaalit muodostivat kokonaisuuden, joka tarjosi perheille ideoita ympäri vuoden. Tuotoksiin sisältyivät mm. olympialaisten materiaalia, erilaisia liikuntabingoja, tonttujumppa ja Kylä täynnä liikettä -korttipaketti. Lisäksi toteutettiin yhteistyötapahtumia, kuten Sennut vs. Junnut ja Kevätkirmajaiset. Nämä tuotokset lisäsivät kylien ja ylisukupolvien välistä elinvoimaa ja vahvistivat yhteistä liikkumisen kulttuuria. Hankkeen vaikutukset näkyivät paikallisesti lisääntyneenä yhteisöllisyytenä ja perheiden aktiivisuutena. Toiminta tavoitti sekä lapsiperheitä että muita ikäryhmiä ja loi yhdessä tekemisen ilmapiirin. Useilla kylillä jatketaan tapahtumia ja liikuntatuokioita hankkeessa syntyneiden mallien pohjalta. Vaikutukset ilmenevät myös siinä, että kylätoimijat ovat saaneet varmuutta toteuttaa omia tapahtumia ja hyödyntää hankkeen materiaaleja itsenäisesti.Materiaali on päässyt myös jatkokäyttöön, sillä ainakin Urajärven kyläyhdistys hyödynsi oma-alotteisesti materiaalia omalla tonttupolullaan jouluna 2025. Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun SOME-kanavissa käyttämällä kaikissa julkaisuissa hankkeen omaa #KyläLähteeLiikkeelle -tunnusta, jolloin ne löytyvät paremmin samasta paikasta. Hankkeen kulkua tuotiin esille myös hankkeen omassa blogista, johon laitettu yhteensä 25 blogikirjoituta. Blogissa jaettiin ajankohtaisia kuulumisia, kuvia ja videoita läpi koko hankkeen ajan. Blogissa on myös vieraskirjoittajija, jotka tuovat liikuntaa ja liikunnan tärkeyttä esille omasta näkökullmastaan. Viestinnässä huomioitiin saavutettavuus ja hankkeen sivuille sekä blogeihin lisättiin alt tunnisteet. Viestintä lisäsi hankkeen tunnettavuutta ja vahvisti sen vaikutuksia koko alueella. SOME-kampanjat lisäsivät näkyvyyttä, houkuttelivat uusia osallistujia ja vahvistivat arjen liikunnan ideaa. Raportin liitteisiin lisätään valokuvia hankkeen toteutuksesta, kuten kyläolympialaisista, kampanjoista ja yhteisistä tapahtumista. Mukaan liitetään myös hankkeen materiaaleja, SOME-mainoksia ja koontiesitys, jossa näkyvät tapahtumat sekä osallistujamäärät kunnittain. Hankkeen vaikutukset näkyvät kylillä lisääntyneenä yhteisöllisyytenä ja osalla kylistä perheliikunnan vakiintumisena osaksi arkea. Esimerkiksi Vierumäellä, Lusissa, Heinolan Kirkonkylällä sekä Urajärvellä on otettu perheiden yhteiset viikottaiset ilmaiset liikuntavuorot käyttöön kylätalojen tiloissa. Nämä vuorot ovat jatkumassa myös hankkeen loppumisen jälkeen. Lapsiperheet osallistuivat tapahtumiin melko innokkasti ja kyläolympialaiset otettiin joka kerta innolla vastaan. Kylien vanhoja kouluja ja kylätaloja sekä niiden ympäristöä hyödynnettiin perheiden liikunta ja kokoontumispaikkoina. Haasteena useammalla kylällä on kylätalojen kallis ylläpito ja lämmityskulut talviaikana, joten niiden käyttö on edullisempaa ja aktiivisempaa kesäaikana. Kylien yhteistyö vahvistui ainakin muutamien kylien välillä tuoden uusia verkostoja. Hanke synnytti matalan kynnyksen toimintamalleja, kuten kyläolympialaiset ja QR -koodiin perustuvat kampanjat, joita voidaan soveltaa tarvittaessa myöhemmin uudelleen ja hyödyntää myös muilla alueilla. Pysyviltä näyttäviä tuloksia ovat kylien lisääntynyt yhteistyö, yhteisölliset tapahtumaperinteet ja valmiit liikuntamateriaalit, jotka ovat käytössä myös hankkeen päättymisen jälkeenkin. Vaikutusten jatkumista tukevat paikalliset toimijat, jotka ovat sitoutuneet jatkamaan toimintaa. Kehittämistä vaatisi viestintä ja jokin uusi ja parempi keino hiljaisempien alueiden tavoittamiseksi, jotta kaikki perheet saataisiin tietoisiksi asiasta ja mahdollisesti myös mukaan toimintaan. Kylien omien Facebook sivujen tai muidenn kylien yhteisten viestintäkanavien kartoittaminen ja hyödyntäminen suoraan olisi voinut tavoittaa perheitä paremmin. Laajemmin hanke on edistänyt liikunnallista elämäntapaa ja lisännyt tietoisuutta perheliikunnan merkityksestä hyvinvoinnille. Hankkeen aikana kylien hyvinvointi on kasvanut ja ajan saatossa aktiivisten kylien vetovoima kasvaa ja kylien elinvoima säilyy paremmin. Hanke on tuonut myös kylätoimijoille selkeämmäksi liikunnan tärkeyden omalla kylällä ja sen, että liikuntaa on myös matalankynnyksen liike, sellainenkin, joka ei tarvitse kalliita välineitä ja rakennettuja liikuntapaikkoja. Hanke tavoitti koko hankekauden aikana 42 kylää, yli 7000 osallistujaa ja oli mukana 80 tapahtumassa. Tapahtumiin osallistujat olivat pääosin lapsia ja lapsiperheitä, mutta myös ikääntynyttä väkeä. Kylätapahtumiin lapset osallistuivat usein isovanhempiensa kanssa, joten välillisesti hanke tavoitti asukkaat laajasti eri ikäryhmistä ja toi heidät mukaan yhteiseen toimintaan. Kyliltä saadun palautteen perusteella hanke on ollut toivottu lisä heidän tuekseen ja he tahtoisivat myös jatkossa tapahtumiinsa perheitä liikuttavaa toimintaa Päijät-Hämeen Liikunnalta ja Urheilulta. Palautteen antaneista 42,8% sanoi liikunnan ja yhteisen tekemisen lisääntyvän selvästi hankkeen aikana ja 42,9% sanoi sen lisääntyvän jonkin verran. Loput vastaajista eli 14,3% sanoi, ettei hanke lisännyt liikkumista juurikaan. Palautteen mukaan materiaalista on pidetty ja sitä aiotaan hyödyntää myös jatkossa. Hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja aiotaan ylläpitää, materiaalit ovat saatavilla myös jatkossa ja mahdollisessa jatkohankkeessa haluamme laajentaa toimintaa yläkouluikäisiin nuoriin, joiden liikkumisen määrä on heidän terveyteensä nähden huolestuttavan vähäinen. Hakemus uudesta hankkeesta on jätetty ja se on hyväksytty Päijänne Leaderin hallituksessa. Nyt se odottaa ELY keskuksen päätöstä, mutta lupa hankkeen toiminnan aloittamiselle on saatu heti vuoden 2026 alusta. Tuleva hanke kestää seuraavat kaksi vuotta, eli vuoden 2027 loppuun saakka. Seuraava vaihe keskittyy yläkouluikäisiin nuoriin, erityisesti tyttöihin, ja tavoitteena on vahvistaa heidän liikkumistaan, terveitä elintapoja ja yhteisöllisyyttään. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu vastaa jatkotoimien koordinoinnista yhdessä kuntien, koulujen, nuorisotyön ja kylätoimijoiden kanssa. Tämän hankkeen aikana luotuja yhteistyöverkostoja ja viestintäkanavia hyödynnetään edelleen tämän hankkeen tulosten levittämisessä ja tulevien uusien toimintamallien juurruttamisessa. Myös muita jo valmiina olevia Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun luomia yhteyksiä kouluihin tullaan käyttämään nuorten tavoittamiseksi. Kylien aktiiviset toimijat ovat päävastuussa siitä, miten hankkeen aikana toteutetut asiat jatkavat eloaan kylillä. He ovat päävastuussa myös kylien tapahtumien järjestämisestä ja siitä, millaista toimintaa he tapahtumissaan tarjoavat. Materiaali on löydettävissä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivuilta ja ovat löydettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa opittiin, että henkilökohtainen läsnäolo kylillä on tärkein tekijä osallistumisen ja motivaation kannalta. Onnistumisia edistivät innostuneet paikallistoimijat, konkreettiset ja helposti toteutettavat ideat sekä yhteistyö eri hankkeiden välillä. Jatkossa kehittämiskohteena on viestinnän tavoittavuus ja digitaalisten välineiden parempi hyödyntäminen. Lisäksi opittiin, että kylien aktivointi vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta ja kannustavaa otetta. Jatkossa nuorten tavoittaminen on omalla tavallaan haastavaa, mutta digitaaliset välineet ja oikeat SOME-kanavat tukevat heidän tavoittamistaan. Koulujen kautta nuoret tavoitetaan todennäköisesti paremmin kuin kylätoimijoiden kautta, sillä kaikki nuoret eivät osallistu oman kylänsä tapahtumiin. Toisilla kylillä on jo järjestetty iltoja nuorille, joihin mukaan lähteminen ja niistä nousseiden nuorten omien ajatusten ja toiveiden kuunteleminen on erityisen tärkeää jatkoa ajatellessa. Uskomme, että hiljaisemmilla alueilla koulun kautta lähestyminen on erityisen toimiva keino tavoittaa nuoret. Jos kylillä ei ole lapsiperheitä ja nuoria, alueen asukkaita olisi tarkoituksenmukaisempaa aktivoida ikäihmisten tarpeet huomioiden, vaikka jatkohankkeen toiminta ei kohdistukaan heihin, heitä olisi huomioitava eri näkökulmista. Hankkeen lähtötilanteessa kylien liikuntamahdollisuuksista ja toimijoista oli vain vähän tietoa, joten aluksi tehtiin kartoitusta. Sen avulla löytyi useita aktiivisia kyliä, joiden kanssa toiminta pystyttiin käynnistämään osallistumalla paikallisiin tapahtumiin ja järjestämällä leikkimieliset kyläolympialaiset. Kasvokkaiset keskustelut lisäsivät perheiden ja kylätoimijoiden ymmärrystä liikunnan hyödyistä ja madalsivat osallistumisen kynnystä. Toteutus vastasi pääosin suunnitelmaa ja sai hyvän vastaanoton. Yhteisöllisyys vahvistui erityisesti niissä kylissä, jotka lähtivät aktiivisesti mukaan. Digitaalisten kanavien hyödyntäminen jäi vähäisemmäksi kuin oli ajateltu. Osa kylistä jättäytyi ulkopuolelle erinäisistä syistä. Hankkeessa korostui paikallisen tiedonkulun merkitys ja haasteena ilmeni, ettei yksittäisiin perheisiin voida hankkeen puolesta olla suoraan yhteydessä. Aito läsnäolo osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi tukea kyliä, mutta se lisäsi matkakuluja suunniteltua enemmän. Kampanjat, joissa perheet kirjasivat yhteisiä liikuntahetkiä QR-koodilla, keräsivät runsaasti osallistujia. Palkinnot lisäsivät kylien motivaatiota. Lisäksi tuotettiin materiaaleja ja järjestettiin monipuolisia tapahtumia saavutettavuus huomioiden. Toiminta kokosi eri ikäisiä yhteen ja herätti kiinnostusta jatkolle. Seuraavassa vaiheessa painopiste siirtyy yläkouluikäisiin ja hyvin alkanutta yhteistyötä jatketaan aluejärjestön ja mahdollisten tulevien hankkeiden kautta. 42997.1 36996.16 20000
KAINUU SKI-O WEEK – kartoitus 10 neliökilometriä 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-11-07 00:00:00 Liikunta;Pilotointi;Sosiaalinen pääoma;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Motion;Pilotprojekt;Socialt kapital Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 1 Hanketuki Projektstöd PALJAKKA SKI-O ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 267709 Päättynyt Avslutat kainuu-ski-week.fi Hiihtosuunnistukseen keskittyvä Paljakka SKI-O ry teettää hiihtosuunnistuskarttojen kartoituksen ja piirrättämisen Puolangalla (maastokartoitus Puolangalla, puhtaaksipiirustus Kajaanissa) Puolangalla järjestettävää 5-päiväistä kansainvälistä hiihtosuunnistuskilpailua varten. Kyseessä on täysin uusi kisamuoto. Tavoitteena on saada jokaiselle päivälle 250 osanottajaa. Hankkeessa tehtävää kartoitustyötä voidaan hyödyntää myös muissa suunnistustapahtumissa. 7840 SO8 9800 Oulujärvi LEADER ry Oulujärvi LEADER ry 2024-03-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt PUOLANKA PUOLANKA 80 2024-03-22T14:12:08.785Z Kartoitukset sekä puhtaaksipiirtämiset tehtiin loka- marras-joulukuun 2023 aikana yhden ammattilaisen toimesta niin, että kartat olivat käytössa maailman ensimmäisellä hiihtosuunnistusviikolla 11 – 17.12.2023 Asiakkaat, joita eri henkilöitä oli 210 olivat erittäin tyytyväisiä karttojen laatuun ja ulkoasuun. Hankkeen myötä saimme erinomaiset karttapohjat, joita hyödyntäen järjestämme 5-päiväisen, hiihtosuunnistuksen Kainuu SKI-O Week -tapahtuman myös jo tänä vuonna 6 – 11.12. 2024 , sekä tulevina vuosina. Hankkeen myötä saimme erinomaiset karttapohjat, jotka rohkaisevat meitä jatkossakin järjestämään vastaavia kansainvälisiä hiihtosuunnistuskilpailuja. Hanketta lähdettiin toteuttamaan kiireellisellä aikataululla, mutta tietoisina, että tapahtumaan saadaan edullinen välirahoitus. Hanke, kartoitus, itsessään onnistui loistavasti, minkä tuloksena järjestimme onnistuneet 5-päiväiset, maailman ensimmäiset Kainuu Ski-O Week tapahtuman. Hankkeella kartoitettiin 10 neliökilometria hiihtosuunnistukseen soveltuvilla Sskiom2019 symboleilla, ja nämä kartat ovat jatkossakin käytössä, vain vuosittainen urakaroitus pitää uusia, mutta se on nykyisellä gps-tekniikalla varsin vaivaton ja edullinen (ei siis tarvita uutta hanketta kartoitusta varten!) 3371.2 2900.8 1568
Digitaalisuudesta lähiliikunnan iloon 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-11-09 00:00:00 Digitalisaatio ;Hyvinvointi;Ikääntyvä väestö;Kylä;Lapset;Liikunta;Maisema ;Matkailu;Naiset ;Nuoret ;Palvelut;Teknologia;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus Barn;By;Digitalisering;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kvinnor;Landskap;Miljömedvetenhet;Motion;Teknologi;Tjänster ;Turism;Unga;Välbefinnande;Åldrande befolkning Keski-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Mellersta Finland 4 Hanketuki Projektstöd Saarijärven kaupunki Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 267475 Päättynyt Avslutat Saarijärven kaupungin kehittämishankkeen päätavoite on uuden digitaalisen palvelun avulla saada kaikenikäiset asukkaat liikkumaan enemmän. Hankkeen toteuttaa Saarijärven kaupunki ja hankeaika on 1.5.2024 – 31.12.2024. Hankkeen pääkohderyhmä ja hankkeen hyödynsaajat ovat kaupungin asukkaat. Hanke toteutetaan paikallisesti Saarijärvellä. Hankkeen tuloksena saadaan kaikenikäiset asukkaat innostumaan lähiliikunnasta enemmän. Hankkeen aikana syntyy uusi, kaikille avoin palvelu, joka innostaa lisäämään lähiliikuntaa digitaalisuuden kautta ja edistää kestävän kehityksen periaatteita. 17457.53 SO8 17457.53 Leader Viisari ry Leader Viisari ry 2025-04-30 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt SAARIJÄRVI SAARIJÄRVI 100 2025-12-01T06:31:42.277Z Kun hankehakemus oli vireillä, hankkeen pohjatyöt ja suunnittelu tehtiin kattavasti yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa, jolloin hanke pääsi heti toukokuussa 2024 täysillä alkuun ja uusi palvelu päästiin lanseeraamaan 9.5.2024. Hankkeessa työskenteli suunnitellusti 20 prosentin työajalla 6 kuukauden ajan Saarijärven kaupungin hankekoordinaattori. Työkuukaudet olivat toukokuu 2024, elokuu 2024, syyskuu 2024, lokakuu 2024 sekä maaliskuu 2025 ja huhtikuu 2025. Hankeaika oli alun perin suunniteltu 8 kk mittaiseksi ja oli suunniteltu, että hanketyöntekijä on kesällä vapaalla. Kuitenkin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa päädyttiin pidentämään hankeaikaa vuoden mittaiseksi, jotta saataisiin vuoden ajalta mitattavia tuloksia. Hankebudjettia ei enää voinut siinä kohtaa muokata, jolloin hanketyöntekijän työkuukaudet ripoteltiin hankeajalle hankkeen kannalta tarpeellisimmille kuukausille ja tässä onnistuttiin hyvin. Toukokuussa 2024 ostettiin hankesuunnitelman mukaisesti kaupunkiseikkailu Cityspotting Saarijärvi. Palvelulla kyetään tarjoamaan maksuttomasti jotain uutta perheille, nuorille, työikäisille ja senioreille. Suurin osa palvelun sisällöstä on esteetöntä. Cityspotting on löytöretki puhelimessa ja Saarijärven osalta se sisältää 33 kohdetta. Kohteet eli spotit avautuvat vasta, kun olet kävellyt tai pyöräillyt spotin viereen. Palkintona kuulee mielenkiintoisia asioita Saarijärvestä luontoon, kulttuuriin, liikuntaan, historiaan tai paikallistietämykseen liittyen. Toukokuussa 2024 hankkeelle valmistettiin markkinointimateriaalia ja tehtiin verkkosivut. Lisäksi hankkeelle suunniteltiin yhteiskävelyitä kesälle ja toukokuulle kaksi tapahtumaa, jossa palvelua markkinoitiin. Toinen tapahtuma oli suunnattu yläkoululaisille ja järjestettiin Miljoona roskapussia -kampanjan yhteydessä. Toinen tapahtuma oli suunnattu Biotalouskampuksen opiskelijoille. Toukokuussa hankkeen hyvistä käytänteistä tehtiin myös tiedonvaihtoa Loimaan kaupungille, jotka päättivät myös hakea rahoitusta vastaavanlaiselle hankkeelle omaan kaupunkiinsa. Kesän aikana kaupunki järjesti lisäksi kaksi opastettua kävelykierrosta asukkaille ja mökkiläisille. Elokuun aikana palvelua kehitettiin eteenpäin. Korjattiin muutaman spotin tietoja kirkon ja museon alueella yhteistyössä museon kanssa ja pidettiin opastettu kävelykierros kaupungin työntekijöille. Lisäksi käytiin keskustelu palveluntarjoajan kanssa kieliversiosta. Palvelun saavutettavuutta haluttiin parantaa, jonka vuoksi spoteille päätettiin teettää englannin kielelle käännökset. Samoin palveluun kirjautumista haluttiin helpottaa, jonka vuoksi haluttiin suorakirjautuminen QR-koodin avulla suomeksi ja englanniksi. Palveluun kirjautuminen vaatii normaalisti sähköpostiosoitteen ja käyttäjätilin luomisen, jotta käydyt spotit tallentuvat (seikkailua ei yhdessä päivässä ehdi käydä kokonaan läpi). Suorakirjautuminen mahdollistaa ja helpottaa varsinkin koululaisten seikkailemisen esimerkiksi liikuntatunnilla. Koska palvelun tärkeä osa on esteettömyys, koettiin lisäpalvelut tarpeellisiksi, koska näin voitiin entisestään madaltaa kynnystä palvelun käytöstä. Syyskuussa testattiin palvelua englannin kielellä ja todettiin se toimivaksi sekä suhteellisen helppokäyttöiseksi. QR-koodit valmistuivat, joten niille teetettiin omaa viestintämateriaalia ja niiden käyttöä ja toimivuutta testattiin. Cityspotting palvelua markkinoitiin Biotalouskampuspäivässä 14.9. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa saatiin apua Saarijärven kaupungin markkinointikoordinaattorilta. Lokakuussa suunniteltiin hankkeen kevään tapahtumia ja tilaisuuksia. Koska työaikaa oli suhteellisen vähän, oli tärkeää suunnitella hankkeen toimenpiteiden toteutusta pidemmälle ja ajoittaa niitä myös niille kuukausille, kun työaikaa ei ollut varattu toteutukseen. Näin markkinointimateriaalia oli valmiina. Esimerkiksi tammikuussa Saarijärven kaupunki osallistui Helsingissä MATKA2025-messuille, jossa Saarijärven kaupungin ständillä oli palvelun esitteitä esillä. Lokakuussa myös jatkettiin spottien englannin käännösten tarkastusta loppuun. Maaliskuu 2026 tavattiin palveluntarjoajan kanssa ja käytiin läpi hankkeen tuloksia ja toimenpiteitä. Voitiin todeta, että palvelu toimii moitteetta ja käyttäjiä on saatu palvelun äärelle mukavasti. Lisättiin Saarijärven matkailuoppaaseen 2025 mainos palvelusta. Huhtikuu 2026 meni messuilla sekä hankkeen loppuraporttia laatiessa. Palvelua mainostettiin Yhdessä enemmän -messuilla 5.5.2025, sekä Tampereella kotimaan matkamessuilla 4.4.2025. Lisäksi suunniteltiin kesän tapahtumissa palvelun näkyvyys. Hankkeen toteutuksesta koulujen tilaisuus siirtyi syksylle, toukokuussa ehdittiin toteuttaa ainoastaan roskienkeräystapahtuma. Hanke sai hyvin näkyvyyttä ja se ylitti hankkeelle asetetut tavoitteet käyttäjämäärissä. Hankkeen tavoitteena oli saada 500 henkilö käyttämään palvelua hankkeen aikana. Välittömänä vaikutuksena on liikkumisen lisääminen asukkaissa ja muussa kohderyhmässä. Voidaan todeta hankkeen tuottaneen hyviä tuloksia. Ihmisten liikuttaminen onnistui ja saatiin positiivista näkyvyyttä Saarijärvelle. Kehittämiskohteina voidaan todeta, että hankkeelle suunniteltu työaika ei ihan riittänyt, olisi ollut hyvä, jos työaikaa olisi ollut jokaiselle hankekuukaudelle 20 %, eikä vain 6 kk ajalle. Työajan pidentämisellä olisi kenties tavoitettu lisää käyttäjiä ja ehditty järjestää enemmän kävelyitä ja perehdytystä. Tilastoja Cityspotting Saarijärvi -palvelun käytöstä 784 tilattu 466 aktivoitu 1620 spottikäyntejä. Suosituimmat spotit ovat saaneet n. 100 vierailua. On hyvä huomioida sellainen seikka, että monesti seikkaillessa mukana on myös joku toinen, joten esimerkiksi spottikäyntejä on todellisuudessa enemmän. Palvelun tilaajista vain 26 % on Saarijärveltä, eli tämän luvun nostamiseen keskitymme hankkeen jälkeen. Paljon käyttäjiä on Keski-Suomesta, mutta iso osa myös pääkaupunkiseudulta. Eniten palvelua käytetään kesäaikaan, joten kesällä 2025 odotetaan käyttäjämäärien kasvavan. Saarijärven kaupunki sitoutuu maksamaan digialustan ylläpitokustannuksia itse 30.4.2027 saakka. Kaupunki aikoo edelleen viestiä palvelusta säännöllisesti asukasviestinnässään sekä tapahtumissa muulle kohderyhmälle. Kouluille viestitään palvelusta edelleen. Kaupunki sitoutuu myös edelleen järjestämään vuosittain opastettuja kierroksia, jotta palvelu tulisi tutuksi. Määräajan päätyttyä arvioidaan käyttäjämäärien perusteella palvelun jatko ja kehittäminen, esimerkiksi spottimäärää kasvattamalla. Hankkeesta saa vastaisuudessakin tietoa kaupungin hankekoordinaattorilta, joka on vakituisessa toimessa työsuhteessa Saarijärven kaupungilla. Lisäksi hankkeesta jää tieto kaupungin verkkosivuille. Toiminnan jatkosta on tehty myös alla oleva tiedote. Saarijärven kaupungin kehittämishankkeen päätavoite on ollut uuden digitaalisen palvelun avulla saada kaikenikäiset asukkaat liikkumaan enemmän. Hankkeen toteutti Saarijärven kaupunki ja hankeaika oli 1.5.2024 – 30.4.2025. Hankkeen pääkohderyhmä ja hankkeen hyödynsaajat olivat kaupungin asukkaat. Hanke toteutettiin paikallisesti Saarijärvellä. Hankkeen tavoitteena oli saada kaikenikäiset asukkaat innostumaan lähiliikunnasta enemmän. Hankkeen aikana syntyi uusi, maksuton kaikille avoin palvelu, joka innosti lisäämään lähiliikuntaa digitaalisuuden kautta ja edistää kestävän kehityksen periaatteita. 7506.73 3866.1 2793.2 3291.5
Startgrupp Dynamo 28.3.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden Pohjanmaan ELY-keskus NTM-centralen i Österbotten 1 Hanketuki Projektstöd Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261704 Käynnissä Är igång Kartlägga intresse för en grupp företag. Kontaktsökning och informera om möjligheten att söka ett samarbetsprojekt. Kalkylera och få fram en prisbild att presentera för intresserade företag samt göra upp ett preliminärt avtal. 5000 SO8 5000 2024-08-30T21:00:00Z Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Valmisteluraha Beredningspenning Yritys-tai viljelijäryhmähankkeen valmisteluraha, 5 000 € Beredningspenning för företags- eller jordbrukarsgruppsprojekt, 5 000 € NÄRPIÖ NÄRPES 100 2024-03-22T11:18:53.311Z
