Luonnon monimuotoisuuden parantaminen Vantaanjoen vesistössä 18.4.2024 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2023-08-13 00:00:00 Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vieraslajit;Ympäristötietoisuus Främmande arter;Miljömedvetenhet;Naturens mångfald;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 3 Hanketuki Projektstöd Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry, Vårdförening för strömvatten rf Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 255633 Päättynyt Avslutat Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Uomakunnostukset tulee suunnata kohteisiin joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tulee tehdä tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien jätevesipäästöjä. Uomien kunnostaminen ja vieraslaji pyynnit tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on elvyttää Vantaanjoen arvokalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Samassa vesistöjen taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille. 58595.18 SO5 73243.98 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry 2026-06-30 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt HYVINKÄÄ HYVINGE 80 2025-12-19T13:53:17.918056Z 25195.93 21680.21 11719.04
Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin 13.4.2024 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2023-10-31 00:00:00 Ilmastonmuutos;Itämeri ;Monimuotoisuus;Vesi;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus Gemenskap, delaktighet;Klimatförändring;Miljömedvetenhet;Mångfald;Vatten;Vattenhantering;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Östersjön Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 3 Hanketuki Projektstöd Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 266505 Päättynyt Avslutat Kanta-Hämeen alueella on jatkuva tarve kehittää vesiensuojeluyhdistysten yhteistyötä ja toteuttaa vesiensuojelutoimenpiteitä sekä vanhojen rakenteiden huoltoa. Maaseuturahaston ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeet tarjoavat loistavan mahdollisuuden panostaa konkreettisiin vesienhoitotoimenpiteisiin sekä ilmastoa hyödyttävään energia- ja resurssitehokkuuteen. Näiden investointien avulla edistetään samalla alueen kestävää kehitystä ja koko maaseudun hyvinvointia ja kilpailukykyä. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -kehittämishankkeessa hyödynnetään Vanajavesikeskuksen ja HAMKin ympäristöosaamista sekä laajaa yhteistyöverkostoa. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Kanta-Hämeen Leader-toimijoiden kanssa. Lisäksi Päijänne-Leaderin on tarkoituksena käynnistää vastaavanlainen hanke Päijät-Hämeeseen. Tämän yhteistyön kautta saadaan kunnostustoimet vauhtiin koko Hämeen alueella. Hankkeessa on kuusi teemaa: vesienhoito, vieraslajit, ilmastotoimet, uhanalaisten lajien suojeleminen, maisemanhoito sekä viestintä. Hanke tähtää Kanta-Hämeen vesien hyvinvointiin, ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kartoitetaan kunnostuksia vaativia kohteita ja suunnitellaan ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeita yhdessä paikallistoimijoiden kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan investointeja tukevia talkoita, tapahtumia ja uusien kunnostusmenetelmien testausta. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hankkeen tuloksena syntyy mm. • kunnostuskohteiden kartoituksia • suunnitelmia ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeiden käynnistämiseksi • erilaisia vesien- ja maisemanhoidollisia talkoita • uusien kunnostusmenetelmien esittelytilaisuuksia • monipuolisia tapahtumia ja kokoontumisia • toimijoiden verkostoitumista ja uudenlaisia yhteistyömuotoja Hankkeen toteuttajia ovat HAMK ja Vanajavesikeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2023-31.10.2025. 250000.67 SO5 250000.67 2026-03-31 00:00:00 msoramaki Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt HÄMEENLINNA TAVASTEHUS 100 2025-08-14T11:59:40.619480Z Hankkeessa kartoitettiin sopivia ilmasto- ja ympäristöinvestointikohteita kyselyjen ja suorien yhteydenottojen avulla. Alkukartoituksessa etsittiin kohteiden lisäksi niille toteuttajat. Hankkeessa kontaktoitiin mm. vesi- ja maa-alueiden omistajia, järvien suojeluyhdistyksiä, ELY-keskuksen vesienhoito- ja luonnonsuojeluasiantuntijoita, Leader-toimijoita sekä aktiivisia asukkaita. Lisäksi investointirahoitusmahdollisuuksista kerrottiin erilaisissa yleisötapahtumissa ja sidosryhmätilaisuuksissa. ELY-keskuksen ja alueen Leader-ryhmien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan. Kunnostusehdotuksia käytiin läpi yhdessä toteuttajien kanssa ja kartoitettiin tarvittavat toimenpiteet ja niiden rahoitusmahdollisuudet sekä tarvittava omarahoitusosuus. Suunnittelutyöskentelyyn kuuluivat myös maastokäynnit kohteilla. Toteuttajia avustettiin myös tarvittavien taustatietojen hankinnassa. Tällaisia olivat mm. kiinteistötiedot, erilaiset karttaselvitykset sekä urakoitsijoiden yhteystiedot. Esimerkiksi Katumajärven isosorsimokohteista teetettiin Hyrian oppilastyönä poistosuunnitelma. Lisäksi toteuttajia autettiin Suomi.fi-oikeuksien hakemisessa, yhdistysrekisteriin ilmoittautumisessa ja erilaisten valtuutusten hankinnassa. Investointihankkeiden käynnistystyön lopussa toteuttajia ohjattiin Hyrrä-hakemuksen täyttämisessä ja tarvittavien liitteiden hankinnassa. Näitä liitteitä olivat mm. ELY:n niitto- ja ruoppausilmoitukset. Lisäksi käynnistyneille hankkeille annettiin tarvittaessa asiantuntija-apua esimerkiksi maksatushakemusten laadinnassa. HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa tehtiin monipuolista yhteistyötä, joka tuki investointihankkeiden käynnistymistä ja tarjosi taustatietoa. Tällaisia olivat mm. Tammelan Liesjärven ja Oksjärven laskeutusaltaiden kunnostusselvitykset ja toimenpide-ehdotukset, Liesjärven ja Karjusillan kosteikkosuunnitelmat sekä Hollolan Hedelmätarhan lammen lumo-projekti. Hanke vastasi alkuinfosta, maastoretkien järjestämisestä, toimijoiden kontaktoinnista sekä projektien neuvonnasta. Hankkeessa järjestettiin erilaisia vieraslaji- ja maisemanhoitotalkoita sekä menetelmäesittelyjä. Tällaisia olivat mm. Hämeenlinnan ja Hauhon rantojen isosorsimotalkoot, Forssan Salmistonmäen elinympäristökunnostustalkoot sekä Hattulan uimarantojen kunnostustalkoot. Menetelmäesittelyjen aiheena oli vieraslaji isosorsimon hävittäminen kartiohiiletysmenetelmällä sekä biohiilen käyttö ojavesien ravinteiden suodatuksessa. Talkoiden ja esittelyjen toteutus sisälsi maanomistajien ja yhteistyötahojen kanssa käydyt neuvottelut ja maastokatselmukset, tiedotuksen ja markkinoinnin, esittelijöiden kulukorvaukset ja kalustovuokrat, talkoolaisten kuljetusten ja evästyksen järjestämisen, työvälineiden tarjoamisen käyttöön sekä työnjohdon. Hankkeessa viestittiin ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Yhteiset paikalliset tapaamiset, kuten esimerkiksi Tammelan vesiensuojeluyhdistysten kuukausitapaamiset sekä kylien ja yhdistysten kesätapahtumat mahdollistivat verkostoitumisen ja tiedon välittämisen. Lisäksi hanke oli mukana järjestämässä infotilaisuuksia, kuten Lopen vesistöillan ja vuosittaiset Järvitärskyt kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille. Tärkeässä osassa tiedon välitystä olivat myös hankkeen ja yhteistyökumppaneiden kotisivut, yhdistysten ja rahoittajan internet-sivut sekä sosiaalinen media. Hankkeen toimista uutisoitiin aktiivisesti myös paikallismediassa. Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke oli tukena käynnistämässä 24 ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi hanke järjesti 10 vieraslaji- tai maisemanhoitotalkoot, 3 menetelmäesittelyä sekä oli järjestämässä tai osallistui 15 tapahtumaan ja infotilaisuuteen. 1. Vesienhoito Tavoitteena oli käynnistää 5 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 10 kpl projektia: • Tammelan Oksjärven laskeutusaltaan kunnostus • Lopen Särkijärven laskeutusaltaan kunnostus • Alajoen kunnostus • Hauhon valuma-aluekunnostus • Pitkäjärven imuruoppaus • Lehijärven Myllyojan vesienhallinta • Mustialan laskeutusaltaiden kunnostus • Takasen-Kuorueojan kunnostus • Liesjärven laskeutusaltaiden kunnostus • Lammin Viipsjärven laskeutusaltaan kunnostus Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl vesienhoidollinen yleisötapahtuma, jossa esitellään uutta kunnostusmenetelmää ja/tai -teknologiaa. Hankkeessa toteutettiin 2 kpl biohiilen menetelmäesittelyä seuraavissa tapahtumissa: • Katumajärven talvitapahtuma 14.2.2026 • Vohlassaaren ulkoilutapahtuma 21.2.2026 2. Vieraslajien torjunta Tavoitteena oli käynnistää 4 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 4 kpl prosessia: • Äimäjärven laskeutusaltaan kunnostus ja isosorsimon poisto • Katumajärven ja Matkolammen isosorsimoprojekti • Kantolan siirtolapuutarha-alueen isosorsimoprojekti • Kankaistenjärven Tervasaaren kunnostusprojekti Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 2 kpl vieraslajitalkoita. Hankkeessa toteutettiin 7 kpl vieraslajitalkoita eri puolilla Hämeenlinnaa: • Visamäen isosorsimotalkoot 29.8.2024 • Katumajärven isosorsimotalkoot 3.9.2024 • Linnan rannan isosorsimotalkoot 6.9.2024 • Alvettulan isosorsimotalkoot 14.8.2025 • Hauhon Pappilanaron isosorsimotalkoot 19.8.2025 • Linnan rannan isosorsimotalkoot 22.8.2025 • Katumajärven isosorsimotalkoot 8.9.2025 3. Ilmastotoimet Tavoitteena oli käynnistää 1 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 1 kpl energiatehokkuutta ja energian säästöä lisäävän investointihankkeen prosessia: • Kouvalan maamiesseurantalon aurinkopaneeli-investointi Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl niittotalkoita, johon on yhdistetty hiiletyslaitteen esittely niittomassan käsittelyssä. Tämä toteutui suunnitelman mukaan: • Katumajärven biohiiletysnäytös 28.9.2024 4. Uhanalaisten lajien suojelu Tavoitteena oli käynnistää 3 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 5 kpl prosessia: • Ypäjän Hevosopiston kosteikon rakentaminen • Lintumaan- ja Kallijärven kunnostushanke • Hollolan Hedelmätarhan lammen lumo-projekti • Liesjärven kosteikkohanke • Karjusillan kosteikkohanke Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl elinympäristökunnostustalkoita. Tämä toteutui suunnitelman mukaan: • Forssan Salmistonmäen elinympäristökunnostustalkoot 19.9.2025 5. Maisemanhoito Tavoitteena oli käynnistää 4 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 4 kpl prosessia: • Humppilan Entun lammen kunnostus ja maisemointi • Tammelan Susikkaan lammen kunnostus ja maisemointi • Hattulan Lehijärven uimarannan kunnostus • Vanajanselän Siukolanrannan kunnostus Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl maisemanhoito- tai virkistyskäyttötalkoita, joka esittelee luonnon monimuotoisuutta tai virkistyskäyttöä tukevia toimenpiteitä. Hankkeessa toteutettiin 2 kpl maisemanhoito- ja virkistyskäyttötalkoita: • Armijärven uimarannan raivaus- ja maisemointitalkoot 6.6.2024 • Lehijärven uimarannan kunnostustalkoot 5.6.2025 6. Viestintä Hankkeen tavoitteena oli olla mukana 12 tapahtumassa ja infotilaisuudessa. Toteuma oli 16 kpl: • ELYn näkösyvyyskoulutus Tammelan Kuivajärvellä 17.5.2024 • ELYn näkösyvyyskoulutus Katumajärvellä 7.6.2024 • TervaFest Tervakoskella 15.6.2024 • Tammelan vesiensuojeluyhdistysten kesäkokous 15.6.2024 • Niskavuoriviikon toritapahtuma 29.6.2024 • Renkajärven suojeluyhdistyksen kesätapahtuma 27.7.2024 • Nuorten visio –hankkeen yleisötapahtuma Hauholla 31.7.2024 • Lopen vesistöilta 19.9.2024 • Järvitärskyt 14.11.2024 • Vohlassaaren talvitapahtuma 22.2.2025 • TervaFest Tervakoskella 14.6.2025 • Entun lammen avajaiset 19.6.2025 • Niskavuoriviikon toritapahtuma 28.6.2025 • Renkajärven suojeluyhdistyksen kesätapahtuma 26.7.2025 • Lopen kesätori 31.7.2025 • Järvitärskyt 26.11.2025 Hankkeella oli omat hankesivut HAMKin ja Vanajavesikeskuksen internet-sivujen yhteydessä. Hankkeen toimista viestittiin hanketoimijoiden kotisivuilla, Maaseutuverkoston blogeissa, Vanajavesikeskuksen ja Hämeen vesistökunnostusverkoston uutiskirjeissä sekä sosiaalisessa mediassa. Facebookissa ja Instagramissa postauksia oli 40. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hanke tiedotti ilmasto- ja ympäristöinvestointien rahoitusmahdollisuuksista vesienhoidossa laajasti koko Kanta-Hämeen alueella. Alueen vesienhoidon toimijat saivat konkreettista neuvontaa ja suunnitteluapua hankkeiden rahoituksen hakemiseen. Ensimmäistä kertaa hankkeen avustuksella investointirahoitusta hakeneet toimijat osaavat tulevaisuudessa itsenäisesti hakea rahoitusta kunnostustoimiin, hankkia tarvittavat luvat ja toteuttaa hankkeita. Vesienhoito-teemassa investointihankkeiden suunnitteluprosessi käynnistettiin 10 kohteessa. Näistä 5 sai hankerahoituksen ja loput ovat suunnitteluvaiheessa. Hankkeiden etenemistä on hidastanut talkoolaisten puute ja omarahoituksen järjestäminen. Lisäksi osassa hankkeita on toimenpiteiden riittävä yleishyödyllisyys jäänyt saavuttamatta. Vieraslajien torjunnan osalta investointihankkeita käynnistyi 3 kpl ja yksi on suunnitteluvaiheessa. Vieraslajien poistohankkeet ovat selkeitä kokonaisuuksia, jotka täyttävät rahoitusehdot. Vieraslajien poistoon on rajallisesti rahoitusmahdollisuuksia, jonka vuoksi ympäristöinvestointirahoitus tarjoaa erinomaisen kanavan esimerkiksi yhdistysten omaehtoiseen torjuntatyöhön. Ilmastotoimien osalta hankkeessa huomattiin, että yhdistykset ovat pidemmän aikaa osanneet hyödyntää Leaderien investointitukia esimerkiksi kylätalojen energiainvestoinneissa. Näin ollen sopivia ilmastoinvestointikohteita oli haastavaa löytää. Markkinointityötä tehtiin kuitenkin aktiivisesti ja löydettiin yksi aiheesta kiinnostunut yhdistys. Uhanalaisten lajien suojeluteemaisista hankkeista kaksi viidestä toteutui ja loput ovat suunnitteluvaiheessa. Elinympäristökunnostukset sisältävät usein kosteikkorakentamista, jonka suunnittelu vaatii erikoisosaamista ja vie aikaa. Hanke etsi aktiivisesti ratkaisua tähän ongelmaan ja oli mukana tukemassa kosteikkosuunnittelijakoulutuksen käynnistämistä HAMKissa. Maisemanhoitokohteista toteutui 3 kpl ja yksi on suunnitteluvaiheessa. Kaikissa kohteissa kunnostettiin kylärantoja asukasviihtyvyyden lisäämiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Nämä yhteisölliset projektit aktivoivat kylien asukkaita ja hankkeen aikana innostivat perustamaan myös yhden kyläyhdistyksen. VIIVI-hankkeessa järjestetyt talkoot, menetelmäesittelyt ja tapahtumat (28 kpl) tukivat investointihankkeiden markkinointia. Esimerkiksi Katumajärven ja Matkolammin isosorsimon poistohanke lähti liikkeelle Katumajärvellä järjestettyjen isosorsimotalkoiden myötävaikutuksella. Hankkeen menetelmäesittelyissä nostettiin monipuolisesti esiin biohiilen hyödyntämistä valumavesien puhdistuksessa ja vieraslajien torjunnassa. Tämä ajankohtainen aihe kiinnosti suojeluyhdistyksiä ja esimerkiksi Katumajärveen laskevaan ojaan rakennetaan investointihankkeessa biohiilisuodatin. Myös tapahtumat tavoittivat alueen toimijoita laajasti. Erilaisissa kesätapahtumissa ja teematilaisuuksissa jaettiin tietoa investointirahoitusmahdollisuuksista ja vesienhoidon ajankohtaisista aiheista. Hyväksi toimintamalliksi osoittautui alueelliset teematilaisuudet, kuten Lopen kunnan kanssa järjestetty Vesistöilta, jossa käsiteltiin kuntalaisten vesiin liittyviä kysymyksiä. Samalla jaettiin tietoa hankerahoituksesta ja Vesistöillan tuloksena käynnistyi mm. Särkijärven kunnostushanke. Lisäksi Tammelan suojeluyhdistysten yhteistapaamisista nousi toive lasketusaltaiden kuntokartoituksista. Kuntoselvitykset on hankkeen aikana tehty Oksjärvellä ja Liesjärvellä, joissa molemmissa on käynnistetty investointihankkeet selvitysten pohjalta. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hanke työskenteli laajasti alueen maa- ja vesialueen omistajien, yhdistysten, yritysten ja viranomaisten kanssa. Toimijat pitivät hankkeen antamaa tukea kannustavana ja hyödyllisenä, ja VIIVI-hanke vauhditti selvästi investointihankkeiden suunnittelu- ja hakuprosesseja. Alueen Leader-toimijat olivat arvokkaana apuna investointikohteiden löytämisessä, hankkeen hakuprosessin eri vaiheissa sekä rahoituskelpoisuuden arvioinnissa. Hankkeen aikana käynnistyneet investointihankkeiden suunnitteluprosessit etenevät yhdistysten toimesta hankkeen päättymisen jälkeen. Yhdistykset ovat aktivoituneet myös etsimään uusia kunnostuskohteita ja hyödyntämään investointirahoitusta niiden toteutuksessa. Hankkeessa tehty laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa tulee vahvistumaan käynnistyneessä HAMKin ja Vanajavesikeskuksen Campus Aqua -yhteistyöhankkeessa. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hankkeen kaltaisille koordinointi- ja aktivointihankkeille on tarvetta myös tulevaisuudessa, koska yhdistysaktiivien on hankala löytää sopivaa rahoituskanavaa erilaisiin vesien kunnostustoimiin ja hakujärjestelmät voivat olla monimutkaisia täyttää. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin (VIIVI) -hankkeen tavoitteena oli turvata Kanta-Hämeen vesien hyvinvointia edistämällä ilmasto- ja ympäristöinvestointien toteutusta sekä vahvistamalla maaseudun toimijoiden yhteistyötä. Hanke tiedotti ilmasto- ja ympäristöinvestointien rahoitusmahdollisuuksista vesienhoidossa laajasti koko hankealueella. Alueen vesienhoidon toimijat saivat konkreettista neuvontaa ja suunnitteluapua hankkeiden rahoituksen hakemiseen. Alueen vesien tilaa parannettiin monipuolisilla kunnostustoimenpiteillä, kuten esimerkiksi laskeutusaltaiden tyhjentämisellä, kosteikkojen rakentamisella, valumavesien käsittelyllä, vieraslajien poistolla sekä uimarantojen kunnostuksella. Hankkeen toteuttamalle neuvontatyölle oli selkeä tarve ja alueen toimijat hyödynsivät tätä mahdollisuutta tehokkaasti. Hanke oli tukena käynnistämässä 24 ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi hanke järjesti 10 vieraslaji- tai maisemanhoitotalkoita, 3 menetelmäesittelyä sekä oli järjestämässä tai osallistui 15 tapahtumaan ja infotilaisuuteen. Hankkeen toteuttajat olivat HAMK ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2021-2027 rahoituksen sekä HAMKin ja Vanajavesikeskuksen rahoituksen turvin. Hankkeen toteutusaika oli 1.11.2023-31.3.2026. 107500.28 142500.39
Pälkäneen Valuvesi 2 9.4.2024 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2023-11-23 00:00:00 Kosteikot;Luonnon monimuotoisuus;Monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus);Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Mångfald;Naturens mångfald;Vattenbyggande;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Våtmarker Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Aito Suvi ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 270195 Päättynyt Avslutat aitosuvi.fi Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Aito Suvi ry. Hankkeessa tehdään 8 paikallisen valuma-alueen kunnostussuunnitelmaa, joiden avulla niiden toteutukseen on mahdollista hakea rahoitusta. Näiden kaikkien kohteiden toteutuminen tulee vähentämään Kukkiaan ja Pälkäneveteen valuvien ravinteiden ja kiintoaineen määrää, jolloin järvien rehevöityminen vähenee ja ekologinen tila pysyy hyvänä. Lisäksi hankkeen toteutumisen tuloksena on Pälkäneen alueen vesienhoidon verkostojen vahvistuminen sekä paikallisten ja kausiasukkaiden sitoutuminen pitkäjänteiseen vesienhoitotyöhön. Hankkeen kohderyhmänä ovat paikalliskohteiden maanomistajat sekä Kukkian ja Pälkäneveden virkistyskäyttäjät, kalastajat ja ranta-asukkaat. Hyödynsaajia ovat kaikki pälkäneläiset, sillä suurten järvien hyvän ekologisen tilan ylläpitäminen edistää alueen elinvoimaisuutta. Hankeaika on 26.11.2023 – 31.12.2024. Toteutusalueena ovat Kukkian ja Pälkäneveden valuma-alueet. 40433.6 SO5 50542 Pirkan Helmi ry Pirkan Helmi ry 2024-12-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt PÄLKÄNE PÄLKÄNE 80 2025-07-24T12:47:59.261Z Suunnitellut kohteet valittiin sen perusteella, missä on saavutettavissa vesienhoidollisesti parhaat sekä kustannustehokkaimmat tulokset ja missä maanomistajilla oli halukkuutta hankkeen toteuttamiseen. Suunnittelijat kilpailutettiin hyvissä ajoin, jotta kustannukset saatiin tietoon jo hakemusvaiheessa. Suunnittelijat tekivät maastokatselmukset ja maanomistajien kanssa pidettiin käynnistyspalaverit. Luonnokset esiteltiin maanomistajille ja palautteen pohjalta suunnitelmiin tehtiin tarvittavat muutokset. Hankkeen toteutusta valvoi hankeryhmä, johon kuuluivat seuraavat jäsenet: Elina Heinonen, Pälkäneen kunta Anna Kulmakorpi, Pirkan Helmi ry Tommi Liljedahl, Aito Suvi ry sekä Luopioisten Säästöpankkisäätiö Jussi Mikkola, MTK Pälkäne Anne Mäkynen, Pirkanmaan ELY-keskus Jarmo Oesch, MTK Luopioinen Thomas Penttilä, Pälkäneen sekä Hauhon reitin kalastusalueet Marja-Liisa Suomalainen, hankekoordinaattori/Sirium Oy, kokouksen sihteeri Hankeryhmän kokoukset olivat 28.3.2024, 7.6.2024, 22.8.2024, 20.9.2024 ja 7.11.2024. Hankkeen toteutumisesta on tiedotettu seuraavasti eri kanavissa ja kohderyhmille: Jutut Sydän-Hämeen Lehdessä 21.4.2024 Pirkan Helmi palkitsi Aito Suvi ry:n – Leader-tuki vauhdittaa vesienhoitoa Pälkäneellä (digilehdessä 24.4.2024) 3.7.2024 Kukkian tila: Vesilintukannat ovat puolittuneet 2000-luvulla – Suvi-seminaari herätti huolta, mutta myös toivoa (digilehdessä 3.7.2024) Jutut kotisivuilla 13.11.2023 Syksyn rahoitushaku käynnissä – kurssilla kuultiin vesienhoidon rahoituksesta 30.4.2024 Uusien kunnostuskohteiden suunnittelu käynnistyi Haltianselällä ja Rautajärvellä 15.7.2024 Pienkeräys vauhdittaa vesienhoitoa 3.9.2024 MTK:n säätiö palkitsi Aito Suvi ry:n Veden vaalija -kunniamaininnalla 25.9.2024 Pienkeräyksen tuotolla pienennetään rehevöittävää ravinnekuormitusta 7.10.2024 Luontoselvityksillä varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä Uutiset osana Hyviä SUVI-uutisia -uutiskirjeitä 16.5.2024 Paikallishankkeissa tapahtuu 25.9.2024 Aito Suvi ry:n kunnostus- ja suunnittelukohteet etenevät Maanomistajille ja sidosryhmille suunnatut infotilaisuudet 24.1.2024 Rautajärven Sirinojan suunnittelun aloitustilaisuus maanomistajille 15.4.2024 Maastokatselmus Kukkian Haltianselän Soukkionojalla 15.4.2024 Maastokatselmus Kukkian Haltianselän Heikkilänlahdelle Säynäjärven kautta laskevalla ojalla (Myllyoja) 16.4.2024 Maastokatselmus Rautajärven Sirinojalla 20.8.2024 Pälkäneveden Pyhänpohtian suunnittelun aloitustilaisuus maanomistajille 20.8.2024 Pälkäneveden Tyrynselän Ajoksenlahteen laskevan ojan suunnittelun aloitustilaisuus maanomistajille 20.8.2024 Pälkäneveden Tyrynselän Kirkkolahteen laskevan ojan suunnittelun aloitustilaisuus maanomistajille 23.8.2024 Aitoon Myllyojan yläosan suunnittelun aloitustilaisuus maanomistajille 4.9.2024 Rautajärven Sirinojan vesienhallintarakenteiden luonnosten esittely maanomistajille 4.9.2024 Kukkian Haltianselän Soukkionojan vesienhallintarakenteiden luonnosten esittely maanomistajille 5.9.2024 Kukkian Haltianselän Myllyojan vesienhallintarakenteiden luonnosten esittely maanomistajille Lisäksi muu tiedotus suoraan maanomistajille: 15.9.2024 Pälkäneveden Tyrynselän Ajoksenlahteen laskevan ojan suunnitelman lähetys maanomistajille 15.9.2024 Pälkäneveden Tyrynselän Kirkkolahteen laskevan ojan suunnitelman lähetys maanomistajille 15.9.2024 Pälkäneveden Pyhänpohtian suunnitelman lähetys maanomistajille 16.9.2024 Kukkian Haltianselän Myllyojan suunnitelman lähetys maanomistajille 26.9.2024 Kukkian Haltianselän Soukkionojan suunnitelman lähetys maanomistajille 26.9.2024 Viestit Kukkian Haltianselkään ja Pälkäneveden Tyrynselkään laskevien ojien sekä Pyhänpohtian valtaojan maanomistajille: rahoitusta haettu Maaseuturahastolta suunnitelmien toteuttamiseen 31.10.2024 Aitoon Myllyojan yläosan suunnitelman lähetys maaomistajille Pälkäneen Valuvesi 2 -hankkeen tuloksena ovat seuraavat suunnitelmat (numerot viittaavat kohteiden sijaintiin liitteenä olevassa kartassa: (2) Hasialahden ruoppaussuunnitelma, KVVY Tutkimus Oy (3) Pälkäneen Myllyojan kalatie- ja vesienhallintasuunnitelma, KVVY Tutkimus Oy (5) Pälkäneen Kukkian Haltianselän Soukkionojan vesiensuojelurakenteiden toimenpidesuunnitelma, Juha Siekkinen Kosteikkomaailma (5) Pälkäneen Kukkian Haltianselän Myllyojan vesiensuojelurakenteiden toimenpidesuunnitelma, Juha Siekkinen Kosteikkomaailma (6) Pälkäneen Sirinojan vesiensuojelurakenteiden toimenpidesuunnitelma, Juha Siekkinen Kosteikkomaailma Työselostus, piirustukset ja kustannusarviot seuraavista kohteista, Watec Consulting Oy (1) Pälkäneveden Pyhänpohtiaan laskevan valtaojan vesienhallintarakenteet (4) Pälkäneveden Tyrynselän Ajoksenlahteen laskevan ojan vesienhallintarakenteet (4) Pälkäneveden Tyrynselän Kirkkolahteen laskevan ojan vesienhallintarakenteet Valmiit suunnitelmat ovat liitteinä. Aito Suvi ry on hakenut ja saanut rahoitusta Maaseuturahastolta Pitkanmaan ELY-keskuksen kautta seuraavien Valuvesi 2 -hankkeessa suunniteltujen kohteiden toteutukseen (toteutuvat vuosina 2025 – 2027): – Pälkäneen Kukkian Haltianselän Soukkionojan vesiensuojelurakenteet – Pälkäneen Kukkian Haltianselän Myllyojan vesiensuojelurakenteet – Pälkäneveden Pyhänpohtiaan laskevan valtaojan vesienhallintarakenteet – Pälkäneveden Tyrynselän Ajoksenlahteen laskevan ojan vesienhallintarakenteet – Pälkäneveden Tyrynselän Kirkkolahteen laskevan ojan vesienhallintarakenteet Hasianlahden ruoppaukseen ja Myllyojan kalatien rakentamiseen tullaan hakemaan vesilupaa aluehallintovirastolta. Myllyojan kalatie tarvitsee maakuntamuseon lausunnon mukaan myös kulttuuriympäristöselvityksen. Vesilupahakemuksiin ja kulttuuriympäristöselvitykseen haetaan rahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta todennäköisesti syksyllä 2025. Rautajärven Sirinojan vesienhallintarakenteiden toteutukseen tullaan myös hakemaan rahoitusta lähiaikoina. Nämä vaiheet etenevät, kun Aito Suvi ry:n omarahoitusosuus varmistuu. Valuvesi 2 -hankkeen vaikutukset vesien tilaan tukevat näkymään pitkällä aikavälillä Pälkäneveden, Kukkian ja Rautajärven Kantolanlahden tilassa. Pälkäneen kunta toteuttaa SUVI-hankkeen vuonna 2023 teettämää seurantasuunnitelmaa, jossa tutkitaan veden laatua kunnostuskohteiden ojista ja lahtialueilta. Pälkäneen Valuvesi 2 -hanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Hankkeessa on tehty vesienhoitorakenteiden suunnitelma seitsemälle Kukkiaan tai Pälkäneveteen laskevalle ojalle sekä veden vaihtuvuutta lisäävän ruoppauksen suunnitelma Pälkäneveden Jouttesselän Hasianlahdelle. Suunnitellut kohteet valittiin sen perusteella, missä on saavutettavissa vesienhoidollisesti parhaat sekä kustannustehokkaimmat tulokset ja missä maanomistajilla oli halukkuutta hankkeen toteuttamiseen. Tehdyt suunnitelmat ovat välttämättömiä valuma-aluelähtöisen vesienhoidon toteuttamisen kannalta. Hankkeessa valmistuneiden suunnitelmien avulla toteutukseen on haettu ja tullaan hakemaan rahoitusta. Ensimmäiset kohteet valmistuvat vuosien 2025-2027 aikana, näiden rahoitus on jo varmistunut. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu Hyviä Suvi -uutisia uutiskirjeessä (kaksi kertaa), aitosuvi-fi -kotisivujen Ajankohtaista-alasivulla (6 uutista) sekä Sydän-Hämeen Lehdessä (juttu 21.4.2024 ja maininta jutussa 3.7.2024). Valuvesi 2 -hankkeen vaikutukset vesien tilaan tukevat näkymään pitkällä aikavälillä Pälkäneveden ja Kukkian tilassa. Pälkäneen kunta toteuttaa SUVI-hankkeen vuonna 2023 teettämää seurantasuunnitelmaa, jossa tutkitaan veden laatua kunnostuskohteiden ojista ja lahtialueilta. 17386.44 14960.44 8086.72
Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke 6.4.2024 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2023-10-31 00:00:00 Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Maaseudun Sivistysliitto ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 265605 Päättynyt Avslutat www.msl.fi/ymparisto Valkoposkihanhen aiheuttamat viljelyvahingot ovat olleet Itä-Suomen alueella kasvussa sen kannannousun ja muuttoreitin muutosten myötä. Pohjois- ja Keski-Karjalan karjatalousvaltainen tuotanto kärsii merkittäviä menetyksiä nurmirehun tuotannossa, ja hanhet aiheuttavat kevään ja syksyn muuttoaikoina tuotantotappioita myös mm. siemenviljatiloilla. Osaratkaisuna hanhivahinkojen ennaltaehkäisyssä on hanhille sallittujen hanhipeltojen lisääminen, jolloin niiden laidunnuspaine ei kohdistuisi niin merkittävästi tärkeille tuotantoaloille. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa lintupelloista kiinnostuneet viljelijät uusilla Joensuun seudun ja Keski-Karjalan vahinkoalueilla ja lisätä viljelijöiden tietoa lintupelto – ympäristötuesta niin, että se olisi jatkossa osa vahinkoalueiden uusia ennaltaehkäiseviä viljelykäytäntöjä. Suunnittelun tavoitteena on saada riittävän suuri lintupeltoala alueiden hanhivahinkojen pienentämiseksi ja toisaalta suojellun valkoposkihanhen muuttoaikaisen ravinnonsaannin turvaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on edistää hanhipaimentoimintaa tärkeillä tuotantoaloilla ja lisätä toimijoiden (esim. viljelijät ja paimennusta toteuttavat metsästysseurat) välistä yhteistyötä. Lintupelloista puhutaan hakemuksessa myöhemmin myös hanhipelto-nimellä. Hankeyhteistyötä tekevät hankehakija Maaseudun Sivistysliitto ja Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelut. Pohjois-Karjalan Ely-Keskus ylläpitää ArcGIS-paikkatietoaineistoa, jonne lintupeltolohkot voidaan tallentaa. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä vahinkoalueiden viljelijöiden ja hanhivahinkoja ennaltaehkäisevässä työssä mukana olevien yhdistysten ja toimijoiden kanssa. 81000 SO5 81000 2025-08-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt LIPERI LIBELITS 100 2024-09-18T12:27:41.073Z 1) Infotilaisuudet viljelijöille korvausjärjestelmistä (lintupeltojen ympäristötuki ja RauLaKo-korvaus) Viljelijätilaisuudet toteutettiin hybriditilaisuuksina Maaseudun Sivistysliiton organisoimana Joensuussa, Polvijärvellä ja Kiteellä. Tilaisuuksiin osallistui Joensuussa yht. 36 henkeä (etänä 13), Polvijärvellä yht. 24 henkeä (etänä 5) ja Kiteellä yht. 49 henkeä (etänä 21). Yhteensä tilaisuuksiin osallistui 109 henkeä. Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun asiantuntijoiden ja MTK Pohjois-Karjalan kanssa. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen yhteyshenkilöt ja asiantuntijat ovat mahdollistaneet kartoitustyökalun käytön ArcGIS-paikkatietojärjestelmässä ja antaneet oman panoksensa hankkeessa asiantuntijaviranomaisena mm. viljelijäinfoissa ja hanhimuuton seurannassa. 2) Tärkeiden tuotantolohkojen ja lintupeltojen kartoitus ArcGIS-järjestelmään Keväällä 2024 hankkeessa tehtiin viljelijäyhteydenottoja puhelimitse Tohmajärvellä 32 viljelijään, Kiteellä 32, Liperissä 35 ja Joensuussa 11 viljelijään. Yhteensä viljelijöitä tavoitettiin puhelimitse kevään 2024 aikana 110. 3) Polvijärven alueen tärkeiden tuotantolohkojen kartoitus ja hanhipaimentoiminnan edistäminen Polvijärvellä aloitettiin hanhipeltojen ja -paimennuksen yhteissuunnittelu, jonka puitteissa kokoonnuttiin 19.4–24 tavoitteena kartoittaa alueelle sopivat lintupeltoalueet ja tärkeiden tuotantolohkojen sijainnit. Samalla kartoitettiin alueen toimijoita hanhipaimentoiminnan toteuttamiseksi. Alueen viljelijöihin oltiin yhteydessä (41 yhteydenottoa) syksyn 2024 aikana ja kartoitettiin ns. tärkeät suojelua tarvitsevat peltolohkot hanhivahinkoalueilta. Polvijärvellä on voimassa valkoposkihanhien karkotustoimiin yhteislupa vielä v. 2024. Luvassa on mukana kaikkiaan 56 maatilaa. Yhteisluvalle haettiin jatkoa ja samalla päivitettiin hakijat ja poikkeusluvan omaavaa peltoalaa laajennettiin. Viljelijäyhteydenottojen aikana Ilmasta käsin -hankkeessa selvitettiin tilan tarpeet yhteispoikkeusluvan jatkamiseksi. Polvijärven vahinkoalueiden viljelijät ja metsästysseurat kutsuttiin tämän jälkeen koolle kahden alueen Viinijärven ja Höytiäisen alueen suunnittelutilaisuuksissa syksyllä 2024, jonka jälkeen toteutettiin hanhipaimentoiminnan jatkosuunnittelutilaisuudet molemmilla alueilla. Yhteisluvan jatkoa selvitettiin lisäksi 27 liperiläiseltä viljelijältä ja hanhipaimennuksen tarvetta outokumpulaisilta maatiloilta vuotta 2026 ajatellen (10 tilaa). 4) Viljelijäkysely valkoposkihanhista Kevättalvella 2025 järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa viljelijäkysely valkoposkihanhista, joka suunnattiin 344 Pohjois-Karjalan vahinkotilan viljelijälle ja vertailuaineiston saamiseksi 117 Etelä-Karjalan alueen vahinkotilalle. Kyselystä on laadittu uutinen raportti Maaseudun Sivistysliiton nettisivuille ja kyselyn tulokset julkaistiin Pohjois-Karjalan osalta Koivikon avoimet – ovet tilaisuudessa 25.4.2025, jossa paikalla oli 29 kuulijaa. Tilaisuuden hanhikyselystä on uutisoitu YLE:n paikallisuutisissa, Maaseudun Tulevaisuus- ja Agrimedia-julkaisussa, sekä sanomalehti Karjalaisessa ja Koti-Karjala-lehdessä. Kyselyn tuloksista on laadittu myös uutisartikkeli Maaseutu.fi-kanaville. Viljelijäkyselyn raportti on luettavissa Maaseudun Sivistysliiton sivulla https://msl.fi/news/ilmasta-kasin-pohjois-karjalan-hanhipeltohankkeen-kyselylla-kartoitettiin-viljelijoiden-kokemuksia-valkoposkihanhivahinkojen-vaikutuksista-maanviljelyyn/ • Tiedottaminen on ollut tärkeässä roolissa. Alkuvuoden viljelijöille suunnattuihin infotilaisuuksiin on osallistunut yht. 109 henkeä. • Viljelijöiden infotilaisuuksiin suunniteltiin esite hanhivahinkojen korvausjärjestelmistä yhdessä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa – ”kaksi järjestelmää hanhituhoissa” • Yhteydenotot Kiteen (32), Liperin (35), Tohmajärven (32) ja Joensuun (11) lintupelto ympäristötuen kohdentamisalueiden viljelijöihin yht. 110 henkeä. • ArcGIS -karttajärjestelmän päivittäminen lintupeltojen ja karkotuspeltojen osalta v. 2024 yhteydenottojen pohjalta. • Tärkeiden tuotantolohkojen kartoitus paimenhankkeiden alueella Tohmajärvellä ja Liperissä. • Polvijärven vahinkotilojen viljelijöihin oltiin yhteydessä (41 yhteydenottoa) syksyn 2024 aikana ja kartoitettiin ns. tärkeät suojelua tarvitsevat peltolohkot hanhivahinkoalueilta. Viljelijäyhteydenottojen aikana Ilmasta käsin -hankkeessa selvitettiin tilan tarpeet yhteispoikkeusluvan jatkamiseksi. Yhteisluvan jatkoa selvitettiin myös 27 liperiläiseltä viljelijältä ja hanhipaimennuksen tarvetta outokumpulaisilta maatiloilta vuotta 2026 ajatellen (10 yhteydenottoa). • Polvijärven hanhipeltojen ja karkotustoiminnan suunnittelun tuloksena syntyi suunnitelmat hanhivahinkojen vähentämiseksi lintupeltojen ja hanhipaimentoiminnan avulla. Polvijärvellä järjestettiin alustava Horsmanahon alueen suunnittelutilaisuus 19.4 (paikalla 5 henkilöä) ja yleinen Polvijärven alueen tilaisuus 19.9 (paikalla 14 henkeä). Tilaisuuksissa käytiin läpi Polvijärven hanhivahinkotilannetta ja määriteltiin mahdollisia hanhipaimenhankkeiden toiminta-alueita Viinijärven ja Höytiäisen puolen vahinkoalueille. Suunnittelutilaisuuksia jatkettiin kahdessa eri tilaisuudessa Höytiäisen puoleisen ranta-alueen kylien vahinkoalueiden edustajat Ruvaslahden Koskipirtille 9.10 (Ruvaslahti, Rauanlahti, Kinahmo ja Martonvaara) ja Viinijärven kylien vahinkoalueiden edustajat Maatilamatkailu Saarilaan 16.10 (Horsmanaho, Sola, Sotkuma ja Niskaniemi). Tilaisuudet keräsivät paikalle jatkosuunnitteluineen yhteensä 71 henkeä. • Kevättalvella 2025 järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa viljelijäkysely valkoposkihanhista, joka suunnattiin 344 Pohjois-Karjalan vahinkotilan viljelijälle ja vertailuaineiston saamiseksi 117 Etelä-Karjalan alueen vahinkotilalle. Kyselyn tuloksista raportoitiin lehdistötiedotteella ja Koivikon avoimet ovet -tilaisuudessa 25.4. 2025. Lisäksi uutinen ja kyselyraportti julkaistiin Maaseudun Sivistysliiton www-sivustolla ja somekanavilla. Hankkeen aikana on saatu tietoa tärkeistä tuotantoalueista ja lintupelloista Pohjois-Karjalan alueella ja siirretty tieto paikkatietojärjestelmään suunnittelutyön pohjaksi. Viljelijöille suunnatuissa infotilaisuuksissa ja hankkeen viestinnässä on siirretty tietoa viljelijöille ja suurelle yleisölle mm. hanhipeltosuunnittelusta, hanhivahinkojen korvausjärjestelmästä ja lintupeltojen ympäristökorvauksesta, sekä toteutetun viljelijäkyselyn pohjalta hanhivahinkojen vaikutuksesta maanviljelyyn. Hankkeen aikana on oltu puhelimitse yhteydessä yhteensä 188 pohjoiskarjalaiseen vahinkotilan viljelijään. Hanke on järjestänyt hanhipaimentoiminnan kylätason suunnittelutilaisuuksia vuonna 2024 Polvijärven uusilla hanhivahinkoalueilla. Tilaisuudet on suunnattu alueen vahinkotiloille ja paikallisten metsästysseurojen toimijoille ja niiden jatkumona alueella on alkanut kaksi uutta hanhipaimenhanketta. Hankkeen kartoitustietoja ja suunnittelumenetelmiä pyritään käyttämään jatkossa osana vahinkoalueiden uusia ennaltaehkäiseviä viljelykäytäntöjä esimerkiksi lintupeltojen jatkokartoituksissa ja alueiden hanhipaimentoiminnan pohjatietona. Tietoa lintupeltojen ympäristökorvauksesta jaetaan jatkossakin lintupeltojen aikaisempien ja etenkin uusien kohdentamisalueiden viljelijöille maaseutuviranomaisten kautta. Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa lintupelloista kiinnostuneet viljelijät uusilla Joensuun seudun ja Keski-Karjalan hanhivahinkoalueilla ja lisätä viljelijöiden tietoa lintupeltojen ympäristötuesta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu tietoa maatalousviranomaisille ja hanhipaimenhankkeille Ely-keskuksen ylläpitämään ArcGIS-paikkatietojärjestelmään. Hankkeessa järjestettiin helmikuussa 2024 viljelijöille suunnattuja tiedotustilaisuuksia ja kevään aikana on oltu yhteydessä viljelijöihin, jonka tuloksena hanhipeltojen suunnittelukartta on päivitetty paikkatietona tärkeiden tuotantoalojen ja lintupeltojen osalta. Hankkeesta on tiedotettu infotilaisuuksien yhteydessä ja hankevastuussa olevan MSL:n ja yhteistyökumppanien tiedotuskanavilla. Lisäksi viljelijöille on tiedotettu hankkeen toiminnasta sähköpostilla ja lehdistötiedotteilla sekä viljelijäverkoston viestintäkanavilla. Syksyllä 2024 ja alkuvuodesta 2025 kartoitettiin Polvijärven alueen tärkeät tuotantolohkot ja mahdolliset lintupeltoalat haastattelemalla hanhivahinkotilojen viljelijät. Samalla käynnistettiin alueen hanhipaimentoiminnan suunnittelu ja sitä jatkettiin Viinijärven ja Höytiäisen alueen kylätilaisuuksissa (yht. kahdeksan kylää). Lisäksi talvella 2025 Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke järjesti yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa viljelijäkyselyn valkoposkihanhista. Kyselyn tulokset julkaistiin Pohjois-Karjalan osalta Koivikon avoimet – ovet tilaisuudessa 25.4.2025 34830 29970 16200
LUMOAVA – luonnon monimuotoisuus maaseudun voimavarana 3.4.2024 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2023-09-15 00:00:00 Ekosysteemipalvelu ;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Luonnon monimuotoisuus;Metsä ;Pölyttäjät ;Ravinteiden kierrätys;Vieraslajit Ekosystemtjänst;Främmande arter;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Naturens mångfald;Pollinerare;Skog;Återvinning av näringsämnen Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Maaseudun Sivistysliitto ry Alueiden välinen Interregional 259429 Käynnissä Är igång LUMOAVA LUMOAVA -hankkeen tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Tavoitetta toteutetaan käytännön toimenpiteillä sekä lisäämällä toimijoiden tietämystä, ymmärrystä ja yhteistyötä luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristönhoitoon liittyen. Osallistujat omaksuvat hyviksi havaittuja toimintatapoja ja käytäntöjä sekä uusia toimia ja taitoja osaksi omaa elämäänsä. Hankkeen käytännön toteutusmuotona ovat yhdessä suunnitellut, kylillä ja taajamissa toteutettavat konkreettiset toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Hankkeessa toteutetaan konkreettinen monimuotoisuustoimenpide tai -teko vähintään 30 kylän tai muun yhteisön sekä yhdeksän kunnan kanssa. Toinen hankkeen toteutuksen keskeinen elementti on luonnon monimuotoisuutta edistävien tekojen toteuttamiseen liittyvän tutkimustiedon tuominen toimijoiden käyttöön tutkimustietoon pohjaavien monimuotoisuustoimenpiteiden toteuttamisen kautta, sekä tehtyjen käytännön tekojen vaikutusten arviointi/analysointi ja tulosten levittäminen. Hankkeen toteuttaminen koostuu kahdesta työpaketista; – Kyläpaketti, jossa kylien ja maaseudun yhteisöjen kanssa tehdään konkreettisia monimuotoisuustekoja ja esitetään tutkimukseen perustuvaa tietoa niiden vaikutuksista – Kuntapaketti, jossa kirkonkyliä ja taajamia aktivoidaan toimenpiteisiin ja kunnille tarjotaan tietoa ja tukea lumo -työssä ja toimijoiden motivoimisessa Hankkeen päähakija on Maaseudun Sivistysliitto ja hankekumppani Suomen ympäristökeskus SYKE. 698014.5 SO5 698014.5 2027-06-30 00:00:00 TanjaAiraksinen Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt JOENSUU JOENSUU 100 2026-06-30T17:04:47.909374Z 300146.24 397868.26 0
Etelä-Posion vesistöyhdistyksen investointihanke 2024 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnonvarainvestoinnit Allmännyttiga naturresursinvesteringar 2023-10-27 00:00:00 Maisema ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu Landskap;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 4 Hanketuki Projektstöd Etelä-Posion vesistöyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 260984 Päättynyt Avslutat www.etelaposionvesistoyhdistys.fi Hankkeessa hankitaan Etelä-Posion vesistöyhdistykselle vene ja veneeseen vesikasvien niittovälineet. Niittovälineet ovat vesikasvien niittoon tarkoitettu kaislaleikkuri ja niittojätteen keräämiseen tarkoitettu harava. Veneeseen hankitaan lisäksi moottori ja veneen kuljetukseen traileri. 13996.8 SO5 17496 2024-11-15 14:58:45 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd etelaposionvesistoyhdistys Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon Allmännyttiga investeringar i hållbar förvaltning av naturresurser POSIO POSIO 80 2024-11-15T12:58:45.965Z Investointi toteutui suunnitelman mukaisesti. Niittovälineet ovat vesikasvien niittoon tarkoitettu kaislaleikkuri ja niittojätteen keräämiseen tarkoitettu harava. Veneen kuljetukseen hankittiin traileri ja veneeseen moottori. Venettä ja niittovälineitä on käytetty kesällä 2024 yhdistyksen toiminta-alueella vesikasvien poistoon niittotalkoissa. Vuoden 2024 niittotalkoissa on elokuun alkuun mennessä poistettu vesikasveja yhdistyksen toiminta-alueella Kuusijärvellä ja Unilammella yli 20 hehtaarin alalta. Vesikasvien poisto on ollut huomattavasti tehokkaampaa kahden veneen avulla. Talkootyötunteja on kertynyt lähemmäs 200. Yhdistyksen toiminnasta on viestitty yhdistyksen jäsenille sekä yhdistyksen some-tilillä. Yhdistys suunnittelee ja toteuttaa vesikasvien poistoa Kuusijärvellä, Unilammella ja muilla toiminta-alueensa järvillä myös tulevina vuosina. Hankkeessa hankittiin Etelä-Posion vesistöyhdistykselle vene ja veneeseen vesikasvien niittovälineet. 6018.62 7978.18
Lumijärven ruoppaus ja maisemointi 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnonvarainvestoinnit Allmännyttiga naturresursinvesteringar 2023-08-03 00:00:00 Ekosysteemipalvelu ;Ravinteiden kierrätys;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus);Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus Ekosystemtjänst;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Vattenbyggande;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Återvinning av näringsämnen Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Pyhäjoen vesistö ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 256845 Päättynyt Avslutat www.pyhajoenvesistory.fi Luonnonmukaiset ja loivemmat kalaportaat toimivat paremmin kalojen kulkutienä. Ne myös ovat pitkäikäisiä. Ojansuun avaaminen estää kalatien tukkeutumista ja helpottaa kalan vaellusta. Vesi hapettuu kalaportaissa ja ojansuun ruoppaus parantaa, myös veden vaihtuvuutta järvessä ja poistaa hajoavaa kasvimassa järvestä. Lumijärven vesien tila on hyvää heikompi ja aiemmin tehdyt parannustoimet vaativat uusimista. Kalan kululle vesistöä pitkin ennallistettuun Piipsjärveen tulee huomattavasti paremmaksi. Kalastus ja veden virkistyskäyttö paranee. Samoin veden laatu Lumiojassa kohenee. Kuivan veden aikana vesi pysyy järvessä ihanteellisella tasolla. Happikatoa ei synny. Tulvansuojelu hankkeessa on myös huomioitu. Hankkeessa tullaan huomioidaan alueen maisemointi, paikallisten ihmisten hyvinvointi ja lähimatkailu. Hankeen vaikutukset ovat laajat, jota ulottuvat mereen saakka vesistönkunnostuksen näkökulmasta. 19058 SO5 23822.5 Norsu Leader ry Norsu Leader ry 2025-12-31 00:00:00 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon Allmännyttiga investeringar i hållbar förvaltning av naturresurser RAAHE BRAHESTAD 80 2024-03-05T14:00:23.666Z Hanke aloitettiin tarvittavien puustojen raivauksella kalatien ja ojansuun perkausalueen läjityspaikalta. Lisäksi ojansuulle tulevaa metsäuralta jouduttiin kaatamaan puustoa, jotta hanke alue oli saavutettavissa koneellisesti. Talvitie rakennuskohteelle tehtiin traktorilla. Uraa lingottiin, että roudan määrä tienpohjalla paksuuntuisi kuorma-autoa varten kantavaksi. Talvitie kantoi liikennettä ja tarvittava rakennusmateriaali saatiin toimitettua kohteeseen. Kesällä toteutettiin kalatienteko onnistuneesti vaikka osaa rakennusmateriaalista jouduttiin käyttämään kaivinkoneen pinnalla pysymiseen. Ojansuun ruoppaus toteutettiin Big foat kaivinkoneella, jossa oli erilliset kellunta ponttonit. Ruoppausjätteen siivousta jouduttiin tekemään vielä talkoovoimin lisäksi. Tämä osoittautui liian suureksi tehtäväksi, jonka johdosta jouduttiin työmaalla käyttämään toista big foat konetta, jossa oli seulakauha. Avattu ojansuu ruoppaamalla vaikuttaa positiivisesti järven veden vaihtuvuuteen ja happi tilanteeseen. Ojansuun avaus helpottaa myös kalojen nousua Lumijärveen. Kalaportaan kunnostus luonnon mukaiskesi kalatieksi onnistui ja jopa kesäveden korkeudella kesän vanhat ahvenen poikaset pääsivät nousemaan Lumijärveen. Lumijärven kalastontilan ja kalalajien runsauden odotetaan kasvavan. Järven tilan odotetaan paranevan entisestään. Tulo-ojan nousueste saatiin muutettua niin, että kalat pääsevät nousemaan. Pyhäjoen vesistö ry sai runsaasti oppia kalateiden muutostöiden rakentamisesta ja suojärvien ojan suu alueiden ruoppauksesta saatiin kokemuksia, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Luonnollisen kalatien kuntoa tulee seurata kevät tulvien jälkeen. Kohdetta ylläpidetään Alpuan kalavesien osakaskunnan toimesta. Lumijärven luontopolun yhteyteen tuli yksi kohde, josta voi seurata kalojen nousua Lumijärveen. Lumijärven vanha puinen kalatie, joka aiheutti nousuesteen kaloille, oli tullut tiensä päähän. Hanke oli tarkoitus toteuttaa jo aikaisemmassa Lumijärven kunnostushankkeessa, jossa saatiin tehtyä järven tulo-ojaan laskeutusaltaat. Edellinen hanke oli jäänyt toteuttamatta loppuun erinäköisistä syistä. Kalaporras uusitaan luonnonmukaiskesi kalatieksi täyttämällä ojanpohja murskeella ja harjusoralla. Kalatien nousu kulma tavoitellaan 3 astetta, jotta pienimmätkin kalat pääsevät nousemaan järveen. Lumijärven ojansuu on kasvamassa umpeen, joka alkaa myös estämään kalojen nousua. Hankkeessa päädyttiin poistamaan ruoppaamalla kertynyt kasvillisuus, jotta ojan ja järven virtaama ja happi tilanne, myös paranisi. Hankkeessa myös huomioitiin alueen maisemointia ja ihmisten hyvinvointia lähimatkailun kannalta. Ojansuun alueesta tulee luontopolun varteen pysähdyspaikka, jossa voi lintutornilta katsella linnustoa ja samalla seurata kalatiellä tapahtuvaa kalojen nousua järveen. 8194.94 7051.46 3811.6
Luiminkajoen valuma-alueen vesistöjen kunnostus 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnonvarainvestoinnit Allmännyttiga naturresursinvesteringar 2023-10-31 00:00:00 Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 4 Hanketuki Projektstöd Luiminkajoki ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 267336 Päättynyt Avslutat Luiminkajoki ry:n vesistöalueen kunnostuksen jatkohankkeen 2022–2024 tavoitteena on pitkäjäntei-sen vesistöjen kunnostustyön jatkaminen kaikilla viidellä järvellä. Hankkeen tavoitteen toteutta-miseksi kalustoinvestoinnilla mahdollistetaan kalojen liikkumisen selvittäminen ja puhdistuskalastuksen toteuttaminen. Järvillä on toteutettu puhdistuskalastusta vuodesta 2021 alkaen. Vuoden 2021 kevään rysäpyynnillä saatiin Kuusijärvellä saalista hyvin, mutta sen jälkeen eri menetelmillä (nuottaus ja rysäpyynti) toteutettu pyynti ei ole tuottanut tulosta. Katiskapyynti ja kaikuluotain mahdollistavat selvittämään kalojen vaellusreittejä, kalojen parveutumispaikkoja sekä puhdistuskalastuksen tehokkaan toteuttamisen. Investointiavustuksella hankittavilla katiskoilla kalastetaan kaikilla viidellä järvellä sulakauden ajan. Kalojen liikkeitä ja ottipaikkoja selvitetään kaikuluotaimella. Pyyntien toteuttamiseksi laaditaan toteutussuunnitelma, jotta kunnostuskohteena olevien järvien osalta saadaan selvitettyä kalojen vaellusreitit ja parveutumis- ja kutupaikat. Katiskapyynnin ensisijainen tavoite on puhdistuskalastuksen toteuttaminen. Katiskojen elinkaari on pitkä ja liikuteltavuus järveltä toiselle ei vaadi järeää kuljetuskalustoa. 4193.44 SO5 4193.44 2024-12-30 11:55:13 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon Allmännyttiga investeringar i hållbar förvaltning av naturresurser RANUA RANUA 80 2024-12-30T09:55:13.738Z 1803.17 2390.27
Kongasjärven pohjapato 28.3.2024 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2023-09-18 00:00:00 Kosteikot;Kylä;Maaperä;Monimuotoisuus;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vesi;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus);Ympäristötietoisuus By;Fritidsboende ;Jordmån;Miljömedvetenhet;Mångfald;Säkerhet;Vatten;Vattenbyggande;Vattenhantering;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Våtmarker Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Väyrylä – Kongaksen osakaskunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261391 Päättynyt Avslutat www.vayrylakongas.fi Toteuttajat: Väyrylä – Kongaksen osakaskunta yhteistyössä Puolangan kunnan kanssa. Toimenpiteet: Suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi Kongasjärvestä lähtevän Salmenjoen niskalle. Suunnittelutyö kilpailutetaan asiantuntijoilla. Tavoitteet: – Nostaa Kongasjärven vedenpinnan korkeuden alarajaa, eli matalinta korkeutta, jonka järvi kevättulvien jälkeen saavuttaa. – Parantaa järven veden laatua ja hoitaa ekosysteemiä. – Tukea kalakannan elinvoimaisuutta. Odotetut tulokset ja vaikutukset: – Järven vedenkorkeuden alarajan nousu. – Veden laadun paraneminen. – Kalakannan säilyttäminen. – Alueen virkistysmahdollisuuksien lisääntyminen. – Kiinteistöjen arvon säilyminen. Kohderyhmä ja hyödynsaajat: – Kongasjärven ranta-asukkaat ja osakkaat sekä matkailijat. – Kalastajat ja luonnosta nauttijat. Toteutusaika ja -alue: – Suunnitteluhankkeen toteutusaika positiivisesta rahoituspäätöksestä 31.12.2025 asti. Toteutusalueena Kongasjärvi, Salmenjoen niska. Toteutuskunta Puolanka. Kongasjärvi on tärkeä osa paikallista ekosysteemiä ja virkistysalueita. Järven tila on heikentynyt vuosien varrella, ja sen vedenpinnan vaihteluvälin ja alarajan lasku on aiheuttanut ongelmia niin kalastukselle kuin virkistyskäytöllekin. Suunnitellun padon avulla voimme pysäyttää järven kuivumisen ja parantaa sen veden laatua. Tämä hyödyttää paitsi järven asukkaita myös alueen luontoa ja monimuotoisuutta. Suunniteltu patohanke tukee kalakannan elinvoimaisuutta ja järven ekosysteemin terveyttä. Tämä hyödyttää kalastajia, luonnonystäviä ja alueen ekologista tasapainoa. Aiemmin toteutettu kyselytutkimus osoittaa vahvaa kannatusta hanketta kohtaan. Suunnitellulla hankkeella on selkeä ja kiireellinen tarve sekä kohderyhmän että toteutusalueen näkökulmasta. Se parantaa järven tilaa ja ylläpitää alueen elinvoimaisuutta, mikä tekee siitä erittäin merkittävän ja perustellun hankkeen. 23120 SO5 28900 2026-06-30 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Tiedonhankintahanke Informationssökningsprojekt PUOLANKA PUOLANKA 80 2025-11-24T14:16:25.663439Z Hankeidea sai alkunsa Kongasjärven ranta-asukkaiden kiinnittäessä huomiotaan vesitilanteen huonontumiseen erityisesti vuodesta 2013 alkaen. Kongasjärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Ongelmana ranta-asukkaiden näkökulmasta on vuosittain alkukesästä alkavan veden pinnan alarajan nopean laskun seurauksena venepaikkojen ja laiturien jääminen kuivilleen kauas vesirajasta sekä rajoittuneet veneily- ja uintimahdollisuudet. Veden laatu on huonontunut kalakantaa uhaten ja kalastusmahdollisuuksia rajoittaen sekä kiinteistöjen arvoa laskien. Esimerkiksi katiskat ja muut pyyntivälineet limoittuvat nopeasti. Keväällä 2025 suoritetuissa mittauksissa Kongasjärven vedenpinta laski kolmessa kuukaudessa 35-42 senttimetriä. Vaativan suunnittelutehtävän toteuttamiseksi perustettiin pohjapadon suunnitteluhanketta valmisteleva työryhmä. Hankkeen tärkein tavoite oli laatia suunnitelma pohjapadon rakentamisesta viranomaisten ja rahoittajien hyväksyttäväksi. Suunnitteluhanketta lähdettiin valmistelemaan sillä olettamuksella, että hanke olisi tyypiltään kuin Osmankajärvellä toteutunut ennallistamishanke. Puolangan kunnan toimesta toteutettiin kirjeitse kysely Kongasjärven rantakiinteistöjen omistajille pohjapadon rakentamiseksi Salmenjoen niskalle. 89 ranta-asukkaalta saatiin yhteensä 85 vastausta, jotka edustivat valtakirjat huomioiden 88 kiinteistöä. Vastanneista 70 (89,8%) kannatti ja 9 (10,2%) vastusti hanketta. Suunnittelutyöhön pyydettiin tarjouksia eri yrityksiltä. Tarjousten jättöpäivä oli 25.10.2023. Tarjouksia saatiin lopulta kaksi kappaletta, joista hankkeen suunnittelutyöhön valittiin Maveplan oy. Hankkeessa tehtiin maastokäynti 10.6.2024 Kongasjärven rannalle, ja samalla käytiin Salmenjoen suulla. Läsnä tuolloin oli hankkeen työryhmä sekä Maveplan oy:n edustaja. Samalla tehtiin mittauksia ja alustavia hahmotelmia. Hankesuunnitelmassa prosessi kuvattiin seuraavasti: “Suunnittelutyöhön kuuluu 1. Selvitetään vallitseva vesitilanne (korkeus ja virtaama) Salmenjoen niskassa sekä pohjapadon ympäristövaikutukset 2. Määritetään keskivedenkorkeus Kongasjärvessä 4. Määritetään pohjapadon sijainti, muoto, laajuus ja korkeus 5. Suunnitellaan patomassan hankinta ja kuljetukset 6. Suunnitellaan työvaiheet, konetyön tarve ja laatu 7. Laaditaan kustannusarvio pohjapadon rakentamiselle ja suunnitellaan rahoitus 8. Laaditaan lupahakemus”. Koska vanhoja Kongasjärven vesirajatietoja ei löytynyt, kokonaisuuden tyyppi muuttui ennallistamisesta keskivedenkorkeuden nostoksi, mikä vaikutti mm. lupaprosessiin. Pohjapadon suunnitelma valmistui 13.11.2024. Maveplan oy esitteli sen työryhmälle 20.11.2024. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta tuli 15.01.2025 22-kohtainen täydennyspyyntö hakemukseen liittyen. Haasteellisin täydennyspyyntö liittyi kysely-/ suostumuslomakkeen päivittämiseen. Kongasjärven rantakiinteistöjen omistajille piti tehdä uusi kysely. Kyselyssä piti saada vähintään 75 %:n kannatus niiltä rantakiinteistöiltä, joilla jää maata veden alle hankkeen seurauksena. Suostumus piti saada kunkin kiinteistön jokaiselta omistajalta. Näissä tuloksissa ei ollut merkitystä niillä rantakiinteistöillä, joilla ei jäisi maata veden alle hankkeen seurauksena. Kyselyn toteutti hankkeen työryhmä. Työryhmä laati vastineet myös muihin täydennyspyynnön kohtiin. 20.08.2025 PSAVI:lta tuli uusi täydennyspyyntö koskien Kongasjärven ympärillä olevia talousvesikaivoja. Työryhmä laati kyselylomakkeen täydennyspyynnön mukaisesti ja teki kyselyn rantakiinteistöjen omistajille. Kyselyn vastauksissa rantakiinteistöjen omistajat eivät nähneet hankkeella olevan vaikutusta omistamiinsa talousvesikaivoihin. Työryhmän talkootyöllä oli ratkaiseva merkitys siihen, että hankkeen budjetti ei ylittynyt. Tämän hankkeen toteuttamista olisi helpottanut se, että toimenpiteen tyyppi (keskivedenkorkeuden nostaminen) olisi ollut selvillä jo ennen hankkeen alkua. Tällöin hankkeessa olisi voitu toteuttaa heti tarvittavat kyselyt. Tyypin vaihtuminen vaikuttaa myös mm. vesilain mukaiseen lupamaksuun merkittävästi. Täydennyspyyntöihin vastaaminen oli haastavaa ja vaati paljon työtunteja. Hankkeen budjetti ei ylittynyt alkuperäisestä (haettu tuki 23 120€). Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa päättymisaika oli vuoden 2025 loppuun, mutta tähän haettiin kuuden kuukauden lisäaika. Hankkeen aikana on käyty vuoropuhelua ja keskustelua paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vastaanotto on ollut pääosin myönteistä ja sidosryhmät ovat olleet todella kiinnostuneita hankkeen etenemisestä. Hankesuunnitelmassa tuloksiksi määriteltiin suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi ja viranomaislupien hakemiseen tarvittava materiaali sekä investointihanke- ja rahoitussuunnitelma. Prosessi kuvattiin seuraavasti: “Suunnittelutyöhön kuuluu 1. Selvitetään vallitseva vesitilanne (korkeus ja virtaama) Salmenjoen niskassa sekä pohjapadon ympäristövaikutukset 2. Määritetään keskivedenkorkeus Kongasjärvessä 4. Määritetään pohjapadon sijainti, muoto, laajuus ja korkeus 5. Suunnitellaan patomassan hankinta ja kuljetukset 6. Suunnitellaan työvaiheet, konetyön tarve ja laatu 7. Laaditaan kustannusarvio pohjapadon rakentamiselle ja suunnitellaan rahoitus 8. Laaditaan lupahakemus”. Hanketta toteutettiin aluksi ennallistamistoimenpiteenä, mutta tyyppi muuttui keskivedenkorkeuden nostohankkeeksi, koska vanhoja Kongasjärven vesirajatietoja ei löytynyt. Työryhmä teki paljon suunniteltua enemmän talkootyötä, mutta kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Pohjapadon suunnitelma valmistui 13.11.2024. Maveplan oy esitteli sen työryhmälle 20.11.2024. Suunnitelma sisältää varsinaisen lupahakemussuunnitelman lisäksi liitteet: 1. Yleis- ja sijaintikartta 2.1 Vaikutusalueen kiinteistörekisterikartta 2.2 Omistajaluettelo 3.1 Kainuun maakuntakaavamerkintöjen yhdistelmäkartta 3.2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset 3.3 – 3.7 Ranta-asemakaavat 4. Pohjapadon asema- ja leikkauspiirustukset 5. Simuloidut vedenkorkeudet ja virtaamat 6. Kustannusarvio 7.1 Vahinkoaluekartta 7.2 Vahinkoarvio 8. Suostumukset Hankkeen etenemisestä on tiedotettu Väyrylä-Kongaksen osakaskunnan verkkosivuilla, kuten hankesuunnitelmaan on kirjoitettu. Julkaisuja on tehty 25.1.2026, 31.5.2025, 24.2.2025 ja 4.4.2024 (16.9.2023 viestitty hankkeen hakemisesta). Viestinnässä kerrottiin mm. hankkeen hakemisesta, taustasta, kannatuskyselyn tuloksista, positiivisesta rahoituspäätöksestä, toimenpiteistä, tavoitteista, odotetuista vaikutuksista, suunnitelman valmistumisesta ja lupahakemuksen jättämisestä sekä sen täydentämisestä. Valmis suunnitelma on lisätty nähtäville osakaskunnan verkkosivuille 3.3.2025. Suullista viestintää tehtiin myös todella paljon. Paikalliset kiinteistönomistajat ottivat usein itse kontaktia kysyäkseen hankkeesta. Hankkeen etenemisestä on pidetty katsauksia myös vuosien 2025 ja 2026 varsinaisissa kokouksissa, joissa osakkailla on ollut mahdollista esittää kysymyksiä ja keskustella teemasta. Puolanka -lehti kirjoitti hankkeesta artikkelin, joka julkaistiin 3.7.2024. Hankkeessa saatuja tietoja ja oppeja jaetaan sekä suullisesti että kirjallisesti eteenpäin. Hankkeen kirjalliset julkaisut (tiedotteet sekä suunnitelma pohjapadosta) jäävät kaikkien saataville osakaskunnan verkkosivuille omalle välilehdelleen, joten ne on helppo löytää esimerkiksi hakukoneiden kautta. Osakaskunnan verkkosivuilla on aina vähintään yhteydenottolomake niille, joita teema mahdollisesti kiinnostaa. Osakaskunta kannustaa aktiivisesti omia osakkaitaan (yli 300 kiinteistöä) muodostamaan työryhmiä, joille tietoa hanketoiminnasta voi siirtää. Hankkeen epäsuora vaikutus on se, että muutkin paikallisympäristöstään kiinnostuneet kuulevat hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, saavat kontakteja rahoittajiin sekä malleja työryhmän perustamisesta ja toiminnasta. Sekä nykyisen suunnitteluhankkeen, että osakaskuntien aiempien hankkeiden pohjalta kertynyt osaaminen voi auttaa uusia ryhmiä hakemaan hankkeita. Suunnitteluhankkeen jälkeen osakaskunta hakee rahoitusta investointihankkeelle valmistuneen suunnitelman pohjalta, joten hankkeista tulee luonteva jatkumo ja suunnitteluhankkeen tärkein tuotos, suunnitelma pohjapadosta, saadaan konkretisoitua. Kongasjärven pohjapato -suunnitteluhanke käynnistyi ranta-asukkaiden huolesta, joka liittyy järven heikentyneeseen vesitilanteeseen. Erityisesti vuodesta 2013 alkaen vedenpinnan nopea lasku alkukesäisin on heikentänyt veneily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä vaikuttanut negatiivisesti veden laatuun, kalastukseen ja kiinteistöjen arvoon. Hankkeen tavoitteena oli laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi sekä tuottaa lupahakemukseen tarvittavat aineistot. Hanke käynnistettiin sillä oletuksella, että kyseessä on ennallistamishanke, mutta toteutuksen aikana ilmeni, ettei historiallisia vesirajatietoja ollut saatavilla. Tämän seurauksena hankkeen luonne muuttui keskivedenkorkeuden nostohankkeeksi, mikä vaikutti merkittävästi lupaprosessiin ja vaadittaviin selvityksiin. Tästä huolimatta kaikki keskeiset tavoitteet saavutettiin. Hankkeen tuloksena valmistui kattava pohjapadon suunnitelma liitteineen, mukaan lukien erilaiset tarkastelut, vaikutusarviot, kustannusarvio ja lupahakemusaineisto. Hankkeen aikana toimitettiin useita täydennyksiä, mikä lisäsi työmäärää. Hankkeessa korostui ennakkotiedon merkitys hanketyypin määrittelyssä sekä lupaprosessin vaativuus. Talkootyön suuri osuus mahdollisti hankkeen toteuttamisen budjetin puitteissa. Työryhmän tavoitteena edetä hankkeen jälkeen investointihankkeeseen ja toteuttaa pohjapato käytännössä. 9941.6 13178.4 0
Investointihanke vesistönhoitokaluston hankintaan Luusuan osakaskunnan vesistöjen hoitoon 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnonvarainvestoinnit Allmännyttiga naturresursinvesteringar 2023-10-31 00:00:00 Maisema ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu Landskap;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 4 Hanketuki Projektstöd Luusuan Osakaskunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 267205 Päättynyt Avslutat Investointihankkeen tarkoituksena on hankkia Luusuan osakaskunnalle vesistöjen hoitoon tarvittavaa välineistöä: Avorysä roskakalan poistoon, vesikasvuston niittolaitteisto (niittokone haravoineen, puomi, vene, moottori ja traileri). Venepakettia käytetään niiton ohella myös avorysällä tapahtuvaan roskakalan poistoon. Luusuan osakaskunta hallinnoi Luusuan jakokunnan yhteisiä vesialueita joita on yhteensä n. 3769ha ja ne sijaitsevat Luusuan kyläalueella. Lisäksi Luusuan osakaskunnalla on sopimus Kemijoki Oy:n kanssa kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä Kemijoki Oy:n omistamilla vesialueilla n. 577ha, jotka sijaitsevat Luusuan kyläalueella. Ensisijainen ja kiireellisin hoitokohde on Severijärven vesistöalue (n. 315ha), josta on tehty ELY:n toimesta maastokatselmus drone -kuvauksineen heinäkuussa 2022 ja koeverkkokalastus syyskuussa 2022 sekä pidetty hankepalaveri kesäkuussa 2023 yhdessä ELY:n asiantuntijoiden kanssa. Alueen vesistön tila on todettu tyydyttäväksi ja hoitotoimenpiteitä vaativaksi. Luusuan osakaskunnan toteuttamana hoitotoimenpiteitä olisivat vesikasvuston niitto ja roskakalan poisto. Mahdollisen myönnettävän tuen myötä voitaisiin tarvittava kalusto hankkia vuoden 2024 aikana. Tarvittavasta kalustosta on tehty tarjouskilpailutukset syys – lokakuun 2023 vaihteessa ja niiden perusteella investointihankkeen kokonaiskustannus tulee jäämään alle 20 000€. Severinjärvi on laaja (n. 315ha) ja keskeinen vesistöalue Luusuan kyläalueella. Se on 1960 luvun alussa Kemijoen säännöstelyn myötä padottu ja ainoa veden poistuma vesistöalueelta tapahtuu pumppuaseman kautta. Vuosikymmenten aikana vesi on samentunut ja veden laatu on heikentynyt nyt todetulle tyydyttävälle tasolle, veden vähentyneen vaihtuvuuden vuoksi ja ehkä osittain myös alueen maa ja -metsätalouden vaikutuksesta. Veden laadun parantumisesta hyötyisivät kalaston ja muun vesieliöstön lisäksi myös paikallinen väestö sekä alueen mökkiläiset ym. aluetta virkistyskäyttöön hyödyntävät. 14000 SO5 17500 2024-12-31 00:00:00 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon Allmännyttiga investeringar i hållbar förvaltning av naturresurser KEMIJÄRVI KEMIJÄRVI 80 2025-10-30T06:14:28.434Z Investoinnit toteutettiin Luusuan osakaskunnan toimesta kahdessa osassa vuoden 2024 alku – ja loppukesästä. Ensimmäisen vaiheen maksatushakemus tehty heinäkuussa 2024 ja toisen osan maksatushakemus nyt maaliskuussa 2025. Hankinnat saatiin toteutettua suunnitellusti. Investoinnissa hankitut laitteet tulevat käyttöön keväällä 2025 laadittavan suunnitelman mukaisesti Luusuan osakaskunnan vesistöissä. Vesistön kunnostukset aloitetaan näiltä osin kesällä 2025 Severinjärvestä ja tarvittaessa hankintoja käytetään myös muihin Luusuan osakaskunnan vesistöihin. Luusuan osakaskunnan investointihankkeen hankinnat toteutuivat suunnitellusti vuoden 2024 aikana. Ensimmäisen vaiheen hankintoja (venepaketti ja avorysä) päästiin jo käyttämään vesistön hoidossa Severinjärvessä kesällä 2024. Toisen vaiheen hankinnat (niittokalusto) otetaan käyttöön tulevana kesänä 2005 kevättalvella tehtävän suunnitelman mukaisesti. 6020 7980
