RANSU: Raalan ja Nukarin kylien vesiturvallisuus 9.7.2026 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-08-31 00:00:00 Kylä;Varautuminen, omavaraisuus;Vesi;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesihuolto;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus Beredskap, självförsörjning;By;Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Vatten;Vattenförsörjning;Vattenhantering;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Raalan Kyläyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 353692 Käynnissä Är igång Raalan ja Nukarin Vesiturvallisuus RANSU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa riskit ja tuottaa toimintasuunnitelma siten, että voidaan tehokkaasti suojella alueen vesivaroja sekä ympäristöä ja vesistöjä. Tavoitteena on varmistaa, että kylän asukkailla on jatkossakin käytössään puhdasta ja riittävää vettä – tämä on perusedellytys kylän kestävälle kehitykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Raalan kylän ja sen ympäröivän maaseudun haja-asutusalueen elinvoima, viihtyvyys ja houkuttelevuus perustuu olennaisesti puhtaan veden saatavuuteen. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan veden saanti perustuu yksittäisiin rengas- ja porakaivoihin. Tämä tekee kylästä erityisen haavoittuvan veden laadun ja määrän vaihteluille, joita erilaiset massiiviset hankkeet kuten pohjaveden pinnan alapuolelle yltävät louhos- ja jätemaan läjityshankkeet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt – kuten kuivuus, rankkasateet ja pintavaluntariski – voivat pahentaa. Vesiturvallisuus ei ole vain tekninen tai ympäristöllinen kysymys, vaan se on suoraan yhteydessä kyläläisten terveyteen, asumisen turvallisuuteen ja alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa turvaamaan alueen pohjaveden laatua ja saantia eli tuottaa selvitys pohjavesialueen potentiaalista ja toimista, joilla voidaan turvata veden laatu ja saanti jatkossakin. 5975.9 SO8 7469.87 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry 2027-08-31 23:59:59 anna.tenhunen-lunkka Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt NURMIJÄRVI NURMIJÄRVI 80 2026-07-08T09:45:18.441280Z 2569.64 3406.26
Rautajärven koulukiinteistön energiaremontin suunnittelu 12.2.2026 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-10-31 00:00:00 Energian säästö ja energiatehokkuus;Kylä;Monipalvelukeskus;Ympäristötietoisuus;Älykäs sopeutuminen By;Energi besparing och energieffektivitet;Miljömedvetenhet;Mångservicecenter;Smart anpassning Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Rautajärven seudun Kylät Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 360932 Päättynyt Avslutat https://rautajarvi.fi/yritykset-ja-yhdistykset/rautajarven-seudun-kylat-oy Rautajärven koulukiinteistön energiaremontin suunnittelu. Nykyiset energiaratkaisut on mitoitettu koulukäyttöön. Nykyisessä käytössä esimerkiksi koulujen lämpimän veden tarve on aikaisempaa pienempi. Energiaratkaisut ovat perustuneet polttoöljyn käyttöön eivätkä vastaa nykyistä käyttötarvetta. Haetaan energiaa säästäviä ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Tavoitteena on löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu nykytarpeisin. 2905.76 SO8 3632.2 Pirkan Helmi ry Pirkan Helmi ry 2026-04-30 23:59:59 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt PÄLKÄNE PÄLKÄNE 80 2026-02-10T12:13:46.982883Z 1249.48 493.98 1162.3
Keramiikan jätelasitukset hyötykäyttöön 12.2.2026 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-10-22 00:00:00 Kiertotalous;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Cirkulär ekonomi;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Vattenskydd Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Valkeakosken kaupunki Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 355958 Käynnissä Är igång Verkkosivusto: https://valkeakoski-opisto.valkeakoski.fi Peda.net-sivusto (käyttöön keväällä 2026): https://peda.net/valkeakoski-opisto Facebook: https://www.facebook.com/valkeakoskiopisto Instagram: https://www.instagram.com/valkeakoskiopisto Hankkeessa selvitetään ja testataan Valkeakoski-opiston keramiikan opetuksessa syntyvien jätelasitusten hyötykäyttömahdollisuuksia. Opiston keramiikkaryhmissä syntyy vuosittain noin 10 litraa lasitusjätettä, joka nykyisellään on vajaakäytössä, vaikka se sisältää täysin käyttökelpoisia lasitusraaka-aineita. Tavoitteena on laboratorioanalyysin avulla selvittää, voidaanko näistä jätelasituksista valmistaa turvallisia ja toimivia lasituksia käyttökeramiikkaan, erityisesti elintarvikekontaktiin soveltuviin tuotteisiin. Hanke tukee Pirkan Helmen Leader-strategian (2023-2027) läpileikkaavaa teemaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ympäristövastuullinen toiminta. Samalla se vahvistaa Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen tavoitteita ja Agenda 2030 -ohjelman mukaisia päämääriä edistämällä materiaalien kierrätystä ja jätteiden vähentämistä. Hanke lisää opiskelijoiden ja opettajien kiertotalousosaamista ja tuottaa toimintamallin, jota voidaan levittää myös muihin kansalaisopistoihin. Hankkeen tuloksena Valkeakoski-opistolla on laboratoriotestatut jätelasitukset, joita voidaan hyödyntää turvallisesti elintarvikekontaktiin suunnitelluissa astioissa. Meillä on myös konkreettinen toimintamalli jätelasitusten kierrätykseen, jota levitämme opiston omissa opintoryhmissä ja henkilöstölle, sekä laajemmin kansalaisopistoverkostossa. Siten hankkeen tuloksena kiertotalousosaamisen vahvistuu Valkeakoski-opistossa ja sen verkostoissa. Myös opiston toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus vähentyy: vaikutamme omalta osaltamme vesistönsuojeluun vähentämällä aiheuttamaamme raskasmetallikuormitusta. Hanke toteutetaan Valkeakoski-opiston keramiikkaryhmissä Valkeakoskella ja Pälkäneellä. Hyödynsaajia ovat Valkeakoski-opiston keramiikkaryhmien opiskelijat ja henkilöstö, erityisesti kädentaitojen opettajat. Hanke toteutetaan vuoden 2026 aikana. 6317.95 SO8 7898.42 Pirkan Helmi ry Pirkan Helmi ry 2026-12-31 23:59:59 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt VALKEAKOSKI VALKEAKOSKI 79.99 2026-02-10T12:39:01.101577Z 2716.72 1074.05 2527.18
Heinijärven alimpien vedenkorkeuksien hallinta, vaihe 1 21.12.2025 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-11-13 00:00:00 Vesienhoito, vesistön kunnostus;Ympäristötietoisuus Miljömedvetenhet;Vattenvård, restaurering av vattendrag Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Heinijärven Suojelu ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 362556 Käynnissä Är igång www.heinijarvi.fi www.heinijarvi.kuvat.fi Facebook Heinijärven Suojelu ry Heinijärven Suojelu ry:n hankkeen ensimmäisessä vaiheessa hankitaan taustatietoa jatkosuunnittelua varten. Tarkoituksena on mitata joen virtaamat eri vuodenaikoina ja selvittää jokiuomassa tarvittavat toimenpiteet. Nyt hankittavan taustatiedon avulla pyritään löytämään kaikkia tahoja tyydyttävä ratkaisu vedenpinnan tasaamiseksi ja etenkin alimpien vedenkorkeuksien hallitsemiseksi. 3531.35 SO8 3923.72 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2027-12-31 23:59:59 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt TAMMELA TAMMELA 90 2025-12-19T13:47:46.961633Z 1518.48 1306.6 706.27 0
Mörtflada-Strömmen kunnostushankkeen sedimenttitutkimus 21.12.2025 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-11-15 00:00:00 Itämeri ;Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus Naturens mångfald;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Östersjön Uudenmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Nyland 4 Hanketuki Projektstöd Miljövännerna på Våtskär rf, Våtskärin ympäristöystävät ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 362511 Päättynyt Avslutat Ei ole Pienhankkeessa teetetään sedimenttitutkimus, jota tarvitaan ruoppausluvan hakemista varten AVI:lta. Miljövännerna på Våtskär rf – Våtskärin ympäristöystävät ry suunnittelmissa on Våtskärin ja Hästön saarten välisen Strömmen-väylän sekä läheisyydessä sijaitsevan Mörtflada-lahden vesistökunnostushanke. Alue on viimeksi kunnostettu 1990-luvulla, ja erityisesti Mörtfladan veden vaihtuvuus on heikko, mikä on lisännyt ärviän aiheuttamaa umpeenkasvua. Kunnostuksessa poistetaan järviruokoa juurineen kelluvalla kauharuoppaajalla lokakuussa 2026. Sedimenttitutkimus selvittää, soveltuvatko pohjasedimentit läjitettäviksi ruoppausmassoiksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa veden laatua tehostamalla Strömmen-väylän luonnollista virtausta ja veden vaihtuvuutta. Kunnostuksen odotetaan parantavan Strömmenin ja Mörtfladan ekologista tilaa. Sedimenttitutkimus varmistaa ruoppausmassojen turvallisen hyödyntämisen ja mahdollistaa kunnostustöiden etenemisen suunnitellusti. Ruovikon poisto ja väylän ruoppaus vahvistavat luonnollista virtausta, tehostavat veden vaihtumista ja vähentävät umpeenkasvua sekä ärviän aiheuttamia ongelmia. Vedenlaadun paraneminen, pienenevä ravinnekuormitus ja kasvava virkistysarvo tukevat myös alueen monimuotoisuutta ja elinympäristöjen palautumista kestävämpään tilaan. Hankkeesta tulevat hyötymään alueen asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, Loviisan seudun matkailijat ja alueen virkistyskäyttäjät. 2008 SO8 5020 Kehittämisyhdistys SILMU ry Utvecklingsförening SILMU rf 2026-03-31 11:49:49 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt LOVIISA LOVISA 40 2026-03-31T08:49:49.860Z Sedimenttitutkimus tehtiin kohdealueella fyysisesti ja näytteenotoista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja. 10.12.2025 toteutetussa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Sedimenttinäytteet otettiin kolmelta eri alueelta (Mörtfladan suu, Strömmenin länsipää ja Strömmenin kaakkoispää) venettä ja Van Veen-noudinta käyttäen. Sedimenttinäytteiden käsittelystä ja analysoinnista vastasi akkreditoitu Eurofins Environment Testing Finland Oy. Hanke toteutui sovitussa aikataulussa ja sovitussa budjetissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminta oli ammattitaitoista ja tilaaja oli koko ajan tietoinen hankkeen etenemisestä. Riskejä, haasteita tai epäonnistumisia ei havaittu. Kolmelta näytealueelta otettujen sedimenttinäytteiden analyysien perusteella Våtskärin Strömmens-Mörtfladan alueen sedimentti oli suurimmaksi osaksi luonnontilaista tai lähes luonnontilaista. Raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat luonnontilaisen sedimentin tasoa tai alittivat määritysrajan. PCB- yhdisteitä ei havaittu. PAH-yhdisteitä havaittiin tutkimusalueella B ja C, ja pitoisuudet olivat enimmillään 1B tasolla. B- ja C-alueiden sedimentit olisivat kuitenkin PAH- pitoisuuksiensa perusteella läjitettävissä hyville tai tyydyttäville läjitysalueille. Sedimentti oli alueella B ja C myös eroosioherkkä tai sen rajamailla johtuen sedimentin alhaisesta irtotiheydestä ja orgaanisen aineksen suuresta määrästä. PIMA-asetuksen mukaan sedimenttiä ei katsota pilaantuneeksi. Tulokset kertovat, että alueen sedimentti on luonnontilaista ja läjitettäväksi kelpaavaa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää sedimentin laatu sekä läjityskelpoisuus tulevaa kunnostushanketta varten ja nämä tavoitteet täyttyivät täysimääräisesti. Hanke myös lisäsi alueen vesialueiden ja maanomistajien tietoutta Strömmen-Mörtflada-alueen sedimentin tilasta, joka on tähän asti ollut vain arvailujen varassa. Hankkeesta on viestitty alueen vesialueiden ja maanomistajille yhteisissä kokouksissa sekä sähköpostilla. Sekä sedimenttitutkimuksen että kunnostushankkeen vaiheista tullaan tiedottamaan jatkossa yhdistyksen kotisivuilla https://mvv-vyy.fi/ (laajempi hanke-esittely julkaistaan Aluehallintoviraston kunnostusluvan myöntämisen jälkeen) Sedimenttitutkimuksella Mörtflada–Strömmenin alueella arvioidaan olevan merkittäviä pitkän aikavälin ympäristöllisiä, tiedollisia ja hallinnollisia vaikutuksia. Hanke tuottaa perustietoa alueen sedimenttien laadusta, haitta-ainepitoisuuksista ja kerrostumisprosesseista, mikä luo edellytykset kestävämmälle rannikko- ja vesialueiden käytölle tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti parantuneena ymmärryksenä alueen ympäristöriskeistä ja niiden kehityksestä sekä parempana valmiutena ennakoida ja hallita ruoppauksiin, rakentamiseen ja vesistön käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia. Tulokset toimivat tukena alueelliselle ympäristönsuojelulle ja viranomaispäätöksenteolle Tutkimus toimii vertailuaineistona myös tuleville seurannoille ja mahdollistaa muutosten arvioinnin pitkällä aikajänteellä. Hankkeen vaikuttavuus ja saavutetut tulokset Hankkeen keskeinen vaikuttavuus perustuu luotettavaan, aluekohtaisesti kerättyyn tutkimustietoon, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä samassa laajuudessa. Tulokset ovat täydentäneet olemassa olevaa ympäristötietoa, parantaneet päätöksenteon tietopohjaa sekä lisänneet ymmärrystä sedimenttien merkityksestä vesialueen ekologiselle tilalle. Hankkeen toiminta on edistänyt myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten tutkijoiden, viranomaisten ja paikallisten sidosryhmien kesken. Tämä on lisännyt hankkeen vaikuttavuutta ja varmistanut, että tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä. Tulosten ja kokemusten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeessa tuotettu aineisto ja saadut kokemukset hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen monin tavoin kuten esimerkiksi: tutkimustuloksia käytetään jatkoseurannan ja mahdollisten jatkohankkeiden suunnittelussa, aineisto toimii taustatietona ympäristölupaprosesseissa, kaavoituksessa ja vesialueiden hoidossa. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja toimintamallit ovat sovellettavissa myös muille vastaaville rannikkoalueille. Hankkeen jatkosuunnitelmat Hyödyntää tuloksia mahdollisissa jatkotutkimus- tai kunnostushankkeissa sekä käyttää aineistoa perustana ympäristön tilan parantamiseen tähtääville toimenpiteille Varsinaista tutkimustoimintaa ei välttämättä jatketa samassa laajuudessa, mutta hanke luo edellytykset pitkäjänteiselle ja kustannustehokkaalle seurannalle. Kohteen ylläpito hankkeen jälkeen Hankkeen kohdetta ja siitä saatua tietoa ylläpidetään hankkeen päättymisen jälkeen alueellisten viranomaisten ja muiden vastuullisten toimijoiden toimesta. Ylläpito tarkoittaa käytännössä tiedon säilyttämistä ja tulosten hyödyntämistä päätöksenteossa. Yhteiskunnallinen hyöty ja hyödynsaajat Hanke hyödyttää yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä tukemalla ympäristönsuojelua ja vesienhoitoa sekä kestävää alueiden käyttöä. Hyödynsaajia ovat viranomaiset ja päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat sekä paikalliset toimijat ja asukkaat Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteutti Miljövännera på Våtskär rf – Våtskärin ympäristöystävät ry toimeksiannosta sedimenttitutkimuksen Våtskärin ja Hästön saarten välisellä Strömmen-Mörtflada-alueella joulukuussa 2025. Sedimenttitutkimuksella haluttiin selvittää alueen pohjan sedimenttien koostumus myöhemmin toteutettavaa alueen vesistökunnostusta varten. Toteutettu sedimenttitutkimus ja näytteiden ympäristölain arvot täyttävät tulokset ovat Lupa- ja valvontaviraston (ent. Aluehallintoviraston) myöntämän vesistökunnostusluvan vaatimuksia. 863.44 742.96 401.6 0
Perhonjoki -projekti 27.6.2025 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-04-24 00:00:00 Kylä;Liikunta;Luonnon monimuotoisuus;Maisema ;Matkailu;Monimuotoisuus;Reitistö;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus By;Gemenskap, delaktighet;Landskap;Leder;Miljömedvetenhet;Motion;Mångfald;Naturens mångfald;Turism;Vattenvård, restaurering av vattendrag Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 1 Hanketuki Projektstöd Möttösen Kyläyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 336004 Käynnissä Är igång fb- Möttösen Kyläyhdistys Projektin tarkoituksena on siistiä ja maisemoida Perhonjoen rantaviivaa. Perhonjoelta lähtee esimerkiksi oikein hyvä melontareitti ja on tarkoitus, että rantojen raivaamisella avaamme reittiä edelleen siihen kuntoon, että sitä voidaan käyttää myös laajemmassa mittakaavassa. Alueen maanomistajat ja aktiiviset toimijat ovat olleet erittäin myötämielisiä hankkeelle ja talkooväkeä löytyy. Hankkeessa parannetaan ympäristön ja vesistön tilaa ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Melontareitin avaaminen tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää luontomatkailua kalastuksen, melomisen ja luonnossa liikkumisen parissa. 7200 SO8 8000 Pirityiset ry Pirityiset ry 2027-12-31 23:59:59 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt PERHO PERHO 90 2025-06-25T11:21:24.032627Z 3096 2664 1440
Kuhajärvi Pellosjärvi valuma-alueselvitys 1.5.2025 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2025-02-25 00:00:00 Kylä;Sosiaalinen pääoma;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vesi;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus By;Fritidsboende ;Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Socialt kapital;Säkerhet;Vatten;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Kuhajärvi Pellosjärvi ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 329452 Päättynyt Avslutat Hankkeessa edistetään vesistöjen hyvän tilan saavuttamista sekä monipuolista käyttöä. Hanke edistää Savon Luotsi Leader ry:n strategian tavoitteita. Alueen elinvoimaa lisätään kestävään kehityksen keinoin yhdessä tekemällä ja samalla mahdollistetaan vesistötuntemuksen ja ammattitaidon lisääntyminen toteuttamalla hanke oppilastyönä. Hankkeella on myös kalataloudellista merkitystä. Hankkeessa tutkitaan vesistöjen tilaa, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, josta suuri osa kaupunkikeskustan käyttövedestä otetaan. Hankkeella turvataan puhtaan veden saantia, jota kautta sillä on myös merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa vesistökuormituksen lähteitä ja laatia jatkotoimenpidesuunnitelma kunnostusratkaisujen toteuttamiselle. Toiminnan jatkuvuutta varmistetaan jatkohankkeilla. Hankkeen merkittävin vaikutus kohdistuu virkistysmahdollisuuksien paranemiseen, kuten luonnossa liikkumiseen, luontomatkailuun, virkistyskalastukseen ja uimiseen. Hanke hyödyttää vesistöjen rannalla sijaitsevien vakituisessa asutuksessa, loma-asutuksessa ja matkailukäytössä olevien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä. Hanke lisää yhdessä tekemisen kautta alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja verkostoitumista. Hankkeen toteuttajana on Kuhajärvi Pellosjärvi ry. Yhteistyökumppaneina ovat Karelia ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ELY-keskus ja Savonlinnan kaupunki. Hankkeen toteutusaika on 25.2.-31.12.2025. Toteutusalue on Kuhajärven ja Pellosjärven alueet valuma-alueineen. 6207.01 SO8 6207.01 SavonLuotsi Leader ry SavonLuotsi Leader ry 2025-12-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt SAVONLINNA NYSLOTT 100 2026-05-29T06:20:16.505Z Suunnitelman laati Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja Tarmo Tossavainen. Tutkimuksesta on tehnyt lopputyön Esa-Pekka Ahosola. Tutkimukseen osallistui myös oppilasryhmä ja ELY-keskus. Kuhajärveen ja Pellosjärveen kairattiin reikiä, joista otettiin vesi-, sedimentti- ja happinäytteitä. Tulokset ja kartta löytyvät lopputyöstä. ELY-keskus otti vesinäytteet laskuojista, joista on myös lopputyössä kartta. Kaikki toimi suunnitelman mukaisesti. Olimme yhdistyksenä mukana katsomassa, kun nämä tapahtuivat maaliskuun ja huhtikuun aikana. Heinäkuun ojanäytteet ELY-keskus kävi ottamassa yksin. 21.10.2025 ojanäytteissä oli mukana Esa-Pekka Ahosola, ELY-keskus ja yhdistys. Kun oli hyvä suunnitelma, kaikki toimi loistavasti. Opiskelijat saivat käytännön oppia, Esa-Pekka lopputyön ja yhdistys kattavat tulokset järvien tilasta ja suunnitelman, miten voisimme järvien tilaa parantaa. Hankkeessa otettiin vesistöistä mm. vesi-, sedimentti- ja happinäytteet, syvyys- ja näkyvyysmittaukset. Tulokset analysoitiin Karelia ammattikorkeskoulussa ja ELY-keskuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi oppilastyö, analyysit ja jatkotoimenpidesuunnitelma. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Pellos- ja Kuhajärven ekologinen tila on pääosin tyydyttävä, mutta rehevöitymisen merkit ovat selvästi havaittavissa. Pellosjärveen laskee suurin osa pelto-ojista ja tämän jälkeen Taipalejokea pitkin Kuhajärveen ja Kaivantoon, jonka alla on Seppäharjun pohjavesialue. Kuhajärveen laskee Makkosenlahteen laskeva oja lentokentän alueelta. Hankkeen avulla on havaittu tarve kokonaisvaltaisille kunnostustoimenpiteille, joissa yhdistyvät valuma-alueen hallinta ja järvikohtaiset menetelmät. Kokonaisuutena fosforimallitarkastelu ja valuma alueen mittaukset osoittavat, että Kuhajärven rehevöityminen ei ensisijaisesti johdu ulkoisesta fosforikuormituksesta. Pellosjärvi on typen osalta voimakkaasti rehevöitynyt, ja typpikuormitus muodostaa yhden järven keskeisimmistä ekologisista kuormitustekijöistä. Valuma-alueen kuormituksen vähentäminen osoittautui keskeisimmäksi tekijäksi järvien tilan parantamisessa. Kosteikot ja laskeutusaltaat toimivat ennaltaehkäisevinä rakenteina, jotka tasaavat tulevien tulvahuippujen aiheuttamia kuormituspiikkejä ja pidättävät sekä kiintoainetta että ravinteita valuma alueelta. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toteuttaminen on realistinen ja tehokas keino, lisäksi hapetus ja hoitokalastus voivat täydentää kunnostusta. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja rahoitus on hankkeen yhteistyökumppanina olleen Savonlinnan kaupungin ympäristötoimen vastuulla. Hankkeessa tutkittiin Kuhajärven ja Pellosjärven vesistöjen tilaa, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, josta suuri osa kaupunkikeskustan käyttövedestä otetaan. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vesistökuormituksen lähteitä ja laatia jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnostusratkaisujen toteuttamiselle. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Hankkeessa otettiin vesistöistä mm. vesi-, sedimentti- ja happinäytteet, syvyys- ja näkyvyysmittaukset. Tulokset analysoitiin Karelia ammattikorkeskoulussa ja ELY-keskuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi oppilastyö, analyysit ja jatkotoimenpidesuunnitelma. Hankkeen toteuttajana oli Kuhajärvi Pellosjärvi ry. Yhteistyökumppaneina olivat Karelia ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ELY-keskus ja Savonlinnan kaupunki. Hanke toteutettiin 25.2.-31.12.2025. 2669.01 1837.28 459.32 1241.4
Taattistenjärven kalakantojen elvyttäminen 30.11.2024 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2024-09-19 00:00:00 Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus Naturens mångfald;Vattenvård, restaurering av vattendrag Lounais-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydvästra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Taattistenjärven suojeluyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 310051 Käynnissä Är igång Naantalin suurin sisäjärvi Taattistenjärvi on säilynyt sinilevistä vapaana lämpimistä kesistä huolimatta. Järven virkistyskäyttö on kasvanut mm. uintimahdollisuuksien takia. Järveen on aiemmin istutettu mm. kuhaa, mikä on osaltaan vähentänyt järven särkikalakantoja, Taattistenjärven Suojeluyhdistyksellä on ELY-keskukselta saatu lupa siian istutukseen. Istutuksilla tavoitellaan järven virkistysarvon kohotusta ja kotitarvekalastuksen lisäämistä, mikä osaltaan säilyttäisi järven tasapainoa. Hanke on kaksivuotinen projekti, jona aikana järveen istutettaisiin 5000 planktonsiian poikasta kahdessa erässä. 1980 SO8 2200 Varsin Hyvä ry Varsin Hyvä ry 2027-12-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt NAANTALI NÅDENDAL 90 2025-12-05T08:44:03.775557Z 851.4 732.6 396
Pirlaxviken, luontoselvitys 30.11.2024 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2024-04-29 00:00:00 Itämeri ;Luonnon monimuotoisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesihuolto;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Fritidsboende ;Gemenskap, delaktighet;Naturens mångfald;Vattenförsörjning;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Östersjön Uudenmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Nyland 4 Hanketuki Projektstöd Piirlahden Kyläyhdistys ry;Pirlax Byaförening rf Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 295772 Päättynyt Avslutat Hankkeen tarkoituksena on laatia luontoselvitys Porvoon Piirlahdessa sijaitsevasta Pirlaxvikenistä. Pirlaxviken on n. 30 ha:n suuruinen matala merenlahti, joka on tullut tunnetuksi rikkaasta linnustostaan. Pirlaxviken on kuitenkin kasvamassa umpeen. Piirlahden Kyläyhdistyksen suunnitelmissa on aloittaa hanke, jonka tarkoituksena on umpeenkasvavan lahden palauttaminen lähemmäksi aiempaa luonnontilaa. Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi veden vaihtumisen tehostaminen, pohjan hajoavan kasvimassan vähentäminen happiolosuhteiden parantamiseksi ja ruovikoiden niitto, joka vähentäisi lahden orgaanista kuormitusta. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirlaxvikenin tilanteesta pitäisi tehdä luontoselvitys tai –kartoitus, jossa lahden todellinen tila ja tarvittavat toimenpiteet selvitettäisiin. 3200 SO8 8000 Kehittämisyhdistys SILMU ry Utvecklingsförening SILMU rf 2025-11-28 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt PORVOO BORGÅ 40 2026-03-23T12:54:27.396Z Luontoselvityksen Pirlaxvikenistä teki vesistöjen ympäristökysymyksiin erikoistunut helsinkiläinen Alleco Oy ja sen meribiologi Ella Pippingsköld. Hän tutustui ensin alueelta tehtyihin aikaisempiin luontoselvityksiin ja kirjallisuuteen. Sen jälkeen hän teki alueelle 2.9.2025 katselmuksen, jossa silmämääräisesti arvioitiin lahden yleistilaa, ruovikoitumista, vesikasvillisuutta ja veden kirkkautta. Katselmukseen osallistui myös Piirlahden asukas kalastusbiologi, FT, dosentti Raimo Parmanne. Aluetta oli valmistauduttu tutkimaan myös sukeltamalla, mikä kuitenkin osoittautui veden kirkkauden ja mataluuden takia tarpeettomaksi. Edellisen lisäksi Alleco Oy koosti tietoa alueesta karttatarkasteluin ja laajemmista aluetta koskevista selvityksistä, kuten esim. kalojen lisääntymisalueiden mallinnuksista. Tietolähteinä on käytetty erityisesti VELMU-tietokantaa ja karttapalvelua, Porvoon kalatalousalueen tuottamia raportteja sekä Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja. Sen lisäksi on hyödynnetty Piirlahden linnustoselvitystä (Wallin 2025) ja Teppo Häyhän luontoselvitystä (2006). Tutkimuksen tuloksena Alleco Oy/Ella Pippinsköld työsti 13-sivuisen luontoselvityksen, jossa käydään läpi alueen nykytila, linnusto, kalasto, vesikasvillisuus ja kalatalous. Selvityksessä annetaan myös arvio kunnostustarpeista ja pohditaan erilaisia toimenpiteitä, joilla alueen linnuston, kasvillisuuden ja kalaston elinympäristöä voitaisiin parantaa ja alueen virkistysarvoja lisätä. Alleco Oy:n suorittamassa luontoselvityksessä todetaan, että Pirlaxviken on erittäin hieno luonnontilainen tai sen kaltainen flada eli rannikon laguuni, jonka luontoarvot ovat merkittäviä. Melko häiriötön flada on suotuisa elinympäristö monelle harvinaisellekin lajille. Alueella katsotaan olevan myös virkistysarvoa. Jo pelkästään kevyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa asetettuja tavoitteita ja alueen virkistysarvoa ylläpitää. Vesikavillisuutta ja vedenlaatua kehotetaan seuraamaan. Rehevöitymistä voidaan estää tarttumalla sen juurisyihin: maaperän eroosioon rakentamisen seurauksena, avohakkuisiin, ruoppaukseen, jätevesien käsittelyyn ja pelloilta tulevaan valumaan. Umpeenkasvun välttämiseksi ja rehevöittävien ravinteiden poistamiseksi suositellaan ruovikon poistoa niittäen. Maltillinen, mahdollisesti mosaiikkimainen niitto tarjoaisi sekä linnuille että kaloille tilaa. Rantalaidunnusta, jota nyt jo alueella tapahtuu, voisi edistää. Se auttaa rannan auki pitämisessä, mikä tarjoaa linnuille ja rantakasveille lisää elintilaa. Lahden ruoppausta ei suositella. Alueen suojelua erillisellä suojelupäätöksellä on syytä harkita. Asiaa aletaan selvittää ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. Tehty luontoselvitys Pirlaxvikenistä oli tärkeä koko Piirlahden-Epoon ympäristön kannalta. Selvitys nosti tietoisuuden tästä hienosta, merkittäviä luontoarvoja omaavasta alueesta aivan uudelle tasolle. Olemme kyläyhdistyksessä ja yleensä koko Piirlahden alueella tienneet, että lahti on kiinnostava lintualue, jolla ornitologit useasti, etenkin keväisin, vierailevat lintuja tarkkailemassa. Emme kuitenkaan tienneet, että alueella on tällainen luonnontilainen, merenlahdesta syntynyt laguuni eli flada, jonka luontoarvot ovat merkittäviä. Alue on säilynyt tällaisena, koska sinne ei ole kohdistunut veneliikennettä eikä suuaukon ruovikkoa ole niitetty. Myöskään fladan merialueesta erottavaa kynnystä ei ole ruoppauksilla tuhottu. Kun nyt olemme saaneet luontoselvityksestä tärkeitä perustietoja Pirlaxvikenin alueesta, osaamme ryhtyä oikeanlaisiin toimenpiteisiin suotuisan tilanteen ylläpitämiseksi ja suojelemiseksi. Jatkosuunnitelmamme onkin seuraava: 1. Keräämme ajantasaista lisätietoa Pirlaxvikenin alueesta (mm. alueen happiolosuhteiden mittaus ja vesikasvillisuuden seuranta, ympäristön kuormituslähteiden selvittäminen). Laadimme alueelle kunnostussuunnitelman 2. Linnuston seurantaa jatketaan. 3. Pyritään toteuttamaan luontoselvityksessä suositeltuja, mahdollisesti mosaiikkimaisia niittoja, joilla linnuille ja kasveille saadaan lisää elintilaa. 4. Ylipäätään ruovikon leviämistä ja yleistä rehevöitymistä pyritään ehkäisemään. Ennen toimenpiteitä neuvotellaan asiantuntijoiden kanssa. 5. Levitetään tietoutta Pirlaxvikenin alueesta ja sen ainutlaatuisuudesta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, erityisesti lintu- ja luontoharrastajien keskuudessa. 6. Lintujen tarkkailua alueella pyritään edistämään yhteistyössä alueen ao. yhdistysten ja harrastajien kanssa, kuitenkin niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai häiriötä ympäristölle. 7. Pirlaxvikenin alueen suojelun mahdollisuutta erillisellä suojelupäätöksellä selvitetään. Etsitään tahoja, joilta saisi tukea ja apua tähän prosessiin. 8. Selvitetään rahoituslähteitä em. jatkosuunnitelmien toteuttamiseksi. Piirlahden Kyläyhdistys teki aloitteen luontoselvityksen laatimisesta alueellaan sijaitsevasta Pirlaxvikenistä. Pirlaxviken on Etelä-Porvoossa Piirlahden-Epoon seudulla sijaitseva pieni merenlahti ja flada. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää lahden luonnon nykytilaa mahdollisten kunnostustarpeiden kartoittamiseksi. Kyläyhdistys haluaa edistää linnuston ja muun luonnon elinympäristön parantamista ja erityisesti lisätä virkistysmahdollisuuksia. Lahden ruovikoitumista halutaan hidastaa. Pirlaxviken on erityisen hyvä lintujentarkkailupaikka. Alueella pesii v. 2025 tehdyn lintuselvityksen mukaan useita vesilintulajeja ja kahlaajia. Lisäksi lahti toimii tärkeänä muuttolintujen levähdyspaikkana. Alue on linnuille otollinen monipuolisen kasvillisuutensa, kalastonsa ja vesihyönteisten vuoksi. Alueella on viimeisen kymmenen vuoden aikana tavattu yli 200 lintulajia, osa niistä uhanalaisia. Nyt valmistuneessa luontoselvityksessä suositeltuja toimenpiteitä Pirlaxvikenillä ovat ajantasaisen lisätiedon kerääminen lahden tilanteesta (esim. alueen happiolosuhteiden mittaus ja vesikasvillisuuden seuranta), ruovikon leviämisen hidastaminen mosaiikkimaisella niitolla, rehevöitymisen maltillinen hillintä sekä kuormituslähteiden tarkastelu. Lisäksi alueen suojelun mahdollisuutta on syytä selvittää. Ruoppausta ei suositella. Luontoselvityksen yleisarvio Pirlaxvikenistä on: ”Pirlaxviken on erittäin hieno luonnontilainen tai sen kaltainen flada, jonka luontoarvot ovat merkittäviä”. 1376 1184 640 0
Luonnon monimuotoisuuspäivä 30.6.2024 Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt 2024-05-09 00:00:00 Ekosysteemipalvelu ;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kylä;Luonnon monimuotoisuus;Pölyttäjät ;Vertaisoppiminen;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus By;Ekosystemtjänst;Gemenskap, delaktighet;Kollegialt lärande;Kultur, kulturarv;Miljömedvetenhet;Naturens mångfald;Pollinerare;Vattenskydd Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Kaartilankosken kiinteistö Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 297660 Päättynyt Avslutat Kaartilankosken kiinteistö oy on järjestämässä Luonnon monimuotoisuuspäivää Sulkavan Partalansaarella. Olemme kylätalo toimija. Luonnon monimuotoisuuden ja tietoisuuden lisäämiseksi ollaan järjestämässä tapahtumapäivää kylätalolla Partalansaaressa 21.9.2024. Päivään on tarkoitus saada luenntoisijoita ja vierailijoita, jotka puhuvat monipuolisesti luontoon, maaseutuun ja metsään liittyvistä teemoista. Tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta, kestävästä käytöstä ja sen monista mahdollisuuksista. Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ja toimintaa on päivän aikana niin lapsille kuin aikuisillekin. Tapahtuma järjestetään kylätalossa ja sen pihapiirissä. 4320 SO8 5400 SavonLuotsi Leader ry SavonLuotsi Leader ry 2024-12-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt SULKAVA SULKAVA 80 2025-08-14T11:32:13.531Z Tapahtuma toteutettiin la 26.9.2024. Päivän suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin keväällä / alkukesästä selvittämällä ketä luennoitsijoita ja vierailijoita saadaan paikalle. Ennen varsinaista tapahtuma päivää kylätalolla piti siistiä ja valmistella tiloja sekä pihalla että kylätalon sisällä. Pihalla oli hyönteishotellipiste, moottorisahaveistoa ja metsäkellintää, sisällä oli ammuntasimulaattori ja luentoja ja elokuvanäytös yhdessä luokassa. Esillä oli myös erilaisia yhteistyötahoilta saatuja esitteitä ym. Päivälle oli suunniteltu aikataulu, joka piti hyvin. Kävijöitä riitti koko päivälle. Yhteensä kävijöitä oli noin satakunta henkeä. Yhteenvetona päivästä voidaan todeta, että luonto on todella tärkeä voimavara ja jokainen voi saada siitä monenlaista hyötyä, kun on tietoa ja rohkeutta lähteä tutustumaan luontoon. Metsätalous ja luonnosta huolehtiminen eivät ole toisensa poissulkevia asioita vaan päin vastoin. Luonnosta huolehtiminen on ihmisestä huolehtimista ja ihmisestä huolehtimalla voimme myös pitää huolta meille tärkeästä luonnosta. Kävijämäärä kertoo, että tapahtumalle oli kysyntää ja palaute oli, että tämmöistä toimintaa toivotaan lisää. Näin isoon ponnistukseen meillä ei ole ehkä mahdollisuutta lähivuosina, mutta luonnon monimuotoisuuden hyödyntämistä ja siitä kertomista jatkamme pienimuotoisemmilla tapahtumilla jatkossakin. Toteutimme kylätalolla osakkaiden toiveesta lähteneen Luonnon monimuotoisuuspäivän. Päivä sai hyvän vastaanoton kävijöiden keskuudessa ja vastaavanlaista toimintaa toivotaan lisää. Päivän aikana meillä kävi vierailevia luennoitsijoita ja pihapiirissä oli mieltä ja kehoa hoitavaa toimintaa. 1857.6 1598.4 864 0
