Kuusinkijoki kuntoon 11.5.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2023-07-06 00:00:00 Luonnon monimuotoisuus;Maisema ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus) Landskap;Naturens mångfald;Vattenbyggande;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Kuusinkijoki kuntoon ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 254785 Päättynyt Avslutat Kuusinkijoki kuntoon ry on ostanut Kuusinkijoessa olevan Myllykosken vesivoimalaitoksen ja siihen kuuluvat maa- ja vesialueet joulukuussa 2022. Syys- lokakuussa 2023 aloitetaan 67:n vuoden ajan kuivana olleen Piilijoen pohjan puhdistaminen. Työ tehdään pääosin konetyönä ja lopuksi käsityönä. Piilijoen puhdistaminen on esityö varsinaiselle Kuusinkijoen avaamiselle. Kesällä 2024 Piilijoen liittyminen Kuusinkijokeen rakennetaan valmiiksi konsulttiyhtio AFRY:n tekemän suunnitelman mukaisesti. Työt on tavoite olla valmiina syksyllä 2024. Kuusinkijoki kuntoon ry on kuusamolainen yhdistys, jonka tavoitteena on saada Oulankajoen sivujoki, Kuusinkijoki, sellaiseen kuntoon, että erittäin uhanalaisen taimenen ja muiden vaelluskalojen on mahdollista päästä perinteisille kutualueilleen. Kuusamossa Oulankajoen sivujoki, Kuusinkijoki, on yksi Suomen parhaan potentiaalin omaavista taimenjoista. Ennen voimalaitosta taimen ja muut vaelluskalat nousivat Kuusinkijokea pitkin yläpuolisille järvialueille kutemaan ja kasvamaan. Myllykosken pienvesivoimala on estänyt kalojen nousun joen latvajärville kutemaan 67:n vuoden ajan. 30000 SO6 50000 Koillismaan Leader ry Koillismaan Leader ry 2024-12-31 00:00:00 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald KUUSAMO KUUSAMO 60 2026-04-20T12:51:55.595Z Vesijohtotyöt teki putkifirma varmistaen 200 talouden vedensaannin tulevaisuudessa. Kiviensiirrot liittyvät Piilijoen ennallistamistyöhön. Tulokset ovat erittäin hyvät, saatiin kaikki suunnitellut ennallistamistyöt tehtyä ennen talvea. Huhtikuussa alkaa Kuusinkijoen ennallistamisessa ns. viimeistelytyöt. Kustannusarvio lopputöille on n. 780 000 €. Rahoitus on tulossa Ely:n maaseuturahastosta. Rakennetaaan kaksi työpatoa, kaksi pohjapatoa ja yksi silta Piilijoen patotiehen Piilijoen ennallistamistyöt vuoden 2025 saatiin syksyllä 2024 tehtyä. Nämä viimeistelytyöt mahdollistavat keväällä 2025 Piilijoen avaamisen pojkapatojen rakentamisen jälkeen. Piilijoen pohja on puhdistettu täydellisesti puustosta syksyllä 2024. Lisäksi kuntat on saatu puhdistettua kone- että käsitöinä. Lisäksi kerätyt kuntat on maisemoitu Kuusamon Yhteismetsän maille Kuusamon kaupungin ympäristötarkastan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Kuusinkijoen ja Piilijoen liittymä kohdassa on poistettu kalliota n. 60 m3 kaivinkonetyönä. Piilijoen pohjan kalliopohjaan kaivinkonevasaralla tehtiin myös alivirtaussyvennys valmiiksi. Kiviä samalla siirrettiin Piilijoen rakennettavaan pohjapadon työmaalle valmiiksi. Pohjapto rakennetaan toukokuun lopulla 2025. Lisäksi Koillis-Kuusamon vesiosuuskunnan vesijohto laitettiin riittävän syvälle Piilijoen pohjalle ja eristettiin molemminpuolin rannalla jäätymisen estämiseksi. Loppusyksyllä roudan tultua ajettiin myös kivikasoja valmiiksi kesän 2025 töitä ajatellen. Piilijoki on ennallistettu 2023-2024 niin hyvään kuntoon kuin on mahdollista. Kuusinkijoki kuntoon odottaa malttamattomana Piilijoen lopullista aukaisua 70 vuoden padotuksen jälkeen. 12900 11100 6000
Honkalanrannan luonnonsuojelualueen luontorakentaminen III 20.4.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2024-01-14 00:00:00 Esteettömyys;Luonnon monimuotoisuus;Maisema ;Reitistö;Saavutettavuus;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Landskap;Leder;Naturens mångfald;Tillgänglighet;Tillgänglighet Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Honkalanrannan tuki ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 275990 Päättynyt Avslutat Honkalanrannan luonnonsuojelualue Honkalanrannan tuki ry toteuttaa Honkalanrannan luonnonsuojelualueella monipuolisen luontorakentamisohjelman, jolla säilytetään ja palautetaan perinnemaisemaa, edistetään linnuston suojelua ja kehitetään alueen luontopalveluita. Hankkeeseen kuuluu ruovikon niittoa, raivausta, lammaslaidunten aitaamista ja huoltokatoksen rakentaminen. Hankkeen tavoitteena on varmistaa maisemanhoitoon tarvittavien lampaiden laiduntamisen edellytyset pitkälle tulevaisuuteen, monipuolistaa lintujen elinympäristöä ja parantaa alueen huollon edellytyksiä siten, että alueen ylläpito saadaan toimivalle ja kestävälle pohjalle. Alue sijaitsee järven rannassa lähellä asutusta, ja siellä vierailee vuosittain tuhansia alueen asukkaita ja koululaisia, joita hanke hyödyttää. Hanke toteutetaan vuosien 2024 ja 25 aikana painottuen kesäkausiin. 21072.8 SO6 30104 Linnaseutu ry Linnaseutu ry 2025-12-31 00:00:00 Ulompi kaupunkialue Yttre stadsområde Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald HÄMEENLINNA TAVASTEHUS 70 2026-05-04T09:25:18.085Z Hanke toteutettiin kaksivuotisena siten, että aitatöitä, niittoa sekä pitkospuiden ja polkujen kunnostusta tehtiin molempina vuosina 2024 ja 2025; monikäyttökatos rakennettiin ja opasteet uusittiin 2025. Toteutus kattoi kaikki hankkeeseen suunnitellut työt ja hankinnat ja kulut pysyivät pääosin budjetissa. Hankkeen työmäärä kasvoi huomattavasti arvioidusta, mikä johtui pääosin siitä, että monikäyttökatos päätettiin edullisten materiaalien ja suorien materiaalilahjoitusten turvin toteuttaa aiottua maalattiaista avokatosta huomattavasti laadukkaampana lautalattiaisena latona, jossa on kauttaaltaan harvalaudoitetut seinät, ikkuna ja liukuovi. Hankkeen tuloksena kaikki vanhimmat, 50mm vahvuisilla tolpilla ja matalalla verkkoaidalla tehdyt laitumien aidat uusittiin kokonaan vahvemmille 80mm tolpalle ja 120cm korkealle verkolle. Lisäksi ns. suolohkon laidun jaettiin kahteen osaan paremman laidunkierron mahdollistamiseksi. Aitoihin asennettiin metallirakenteiset portit huonosti toimineiden puuporttien tilalle. Uutta aitaa rakennettiin kaikkiaan yli 700m. Lintutornin edustan ruovikko niitettiin molempina kesinä, mikä tuotti alueen linnustolle monipuolisemman elinympäristön. Rantaluhtaa raivattiin pensaikosta, mikä palautti alkuperäistä perinnemaisemaa. Pitkospuista vaihdettiin lahovikaisia lankkuja ja vahvistettiin olemassa olevia rakenteita ruuvaamalla lankut poikkipuihin, mikä vähentää yksittäisten lankkujen taipumaa ja vähentää vanhenevien lankkujen katkeamisriskiä. Tämä pidentää käyttöikää huomattavasti. Polkuja pinnoitettiin soralla ja hakkeella ja samalla polkujen kapeimpia kohtia levennettiin. Alueelle rakennettiin monikäyttökatokseksi kutsuttu lato, joka mahdollistaa polttopuiden ja oman heinän varastoimisen alueella sekä mahdollistaa lammastalouden olkien, kuivikkeiden ja muiden tarvikkeiden hankkimisen suurina erinä mikä alentaa hintoja ja karsii turhaa liikennettä. Alueen luontopolun vanhimpia, vaurioituneita opasteita uusittiin ja hankittiin pari uutta. Hankkeen päätavoite oli saattaa alue sellaiseen kuntoon, että lampaiden laiduntaminen ja alueen muu nykyinen käyttö on kestävällä pohjalla ja voi jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Nämä tavoitteet saavutettiin ja voidaan arvioida vaikutusten ulottuvan pääosin 10-20 vuoden päähän tulevaisuuteen. Monikäyttökatoksen ja polkujen osalta vaikutus on useita kymmeniä vuosia. Jatkossa ei ole suunnitelmia suurista investoinneista, vaan alue on rakenteiltaan valmis ja järjestettävät talkoot lähivuosina ovat alueen maisemanhoitoa, vieraslajien torjuntaa ja rakenteiden kunnossapitoa. Jatkossa aitojen ja pitkospuiden kunto tarkastetaan vuosittain, mutta mittavia toimenpiteitä ei oleteta tarvittavan kymmeneen vuoteen. Rakennusten ja etenkin kattojen kunto tarkastetaan joka toinen vuosi, oleellisia toimenpiteitä ei oleteta tarvittavan kymmeneen vuoteen. Perinnemaiseman umpeen kasvamista seurataan ja varaudutaan raivaustarpeeseen rantaluhdalla ja laitumilla viiden vuoden sisällä. Opasteiden uusimistarvetta on todennäköisesti viiden vuoden sisällä, pois lukien nyt uusitut opasteet. Hankkeessa toteutettiin Honkalanrannan luonnonsuojelualueen lammaslaitumien aitojen laaja uusiminen, ruovikon niittoa ja rantaluhdan raivausta sekä pitkospuiden ja polkujen kunnostusta. Alueelle rakennettiin monikäyttökatos ja alueen opasteita uusittiin ja lisättiin. 9061.3 7796.94 4214.56
HOITOKALASTUSKALUSTON PÄIVITYS 2023-24 20.4.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2023-11-19 00:00:00 Luonnon monimuotoisuus;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesienhoito, vesistön kunnostus Fritidsverksamhet, hobbyer ;Naturens mångfald;Vattenvård, restaurering av vattendrag Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Tyräjärven nuottamiehet ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 265734 Päättynyt Avslutat TYRÄJÄRVEN NUOTTAMISTEN HOITOKALASTUSKALUSTON PÄIVITYS 2023-24 Rakennetaan 300:n metrin mittainen hoitokalastusnuotta, jonka pyyntikorkeudeksi tulee 8 metriä. Nuotta rakennetaan Tyräjärven nuottamiehet ry:n toimesta. Lisäksi hankitaan kaikuluotain, jonka avulla selvitetään kalaparvien sijainti sekä paikan kelpoisuus nuotanvetoon. Myös venekalusto vaatii päivittämistä, hankimme uuden varmakäyntisen perämoottori aiemmin käytettynä ostettuun veneeseen. 8873.53 SO6 14789.21 Koillismaan Leader ry Koillismaan Leader ry 2024-11-30 00:00:00 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald TAIVALKOSKI TAIVALKOSKI 60 2024-04-19T12:22:42.283Z HOITOKALASTUSNUOTAN RAKENTAMINEN Hoitokalastusnuotta rakentuu kahdesta siipiverkosta ja siipiverkot toisiinsa yhdistävästä umpiperästä. Siipiverkkot tehtiin 165 metrin mittaisiksi, nuotan pyyntikorkeuden olessa 8 metriä. Tavoitteena oli rakentaa 300:n metrin mittainen nuotta. Siipiverkkoelementit (2 kpl) koottiin jamomalla yhteen, paaleina hankituista ja paikalla leikatuista hapaan kappaleista. Havasosien (9 kpl/elementti) silmäkoko pienenee jamomisen edetessä perää kohti. Paaleissa oli havasta suunniteltua enemmän, kun kaikki havas käytettiin, niin nuotasta tuli 30 metriä pidempi kun oli suunniteltu. Koko hankkeen kustannusarvio alitettiin 257,65 eurolla. Hyvin suunniteltu hanke toteutui ilaman yllätyksiä. Nuottamiehet toimii yhdessä vesialueenomistajan Jokijärven kylän kalastuskunnan sekä vesistöntilan parantamiseen, kalaston rakenteen oikaisemiseen ja alueen järvien virkistyskäytön kohentamiseen tähtäävien tahojen kanssa. Hoitokalstuksella saavutettavat vaikutukset. Vesistön sisäisen kuormituksen vähentämiseen kohdistuvat toimet Tyrä- ja Koviojärvellä tähtäävät kalojen luonnonkierron palauttamiseen ja veden laadun parantamiseen, jotka luovat pohjaa koko Iijoen vesistön vetovoiman nostamiselle, elinkeinoelämän ja matkailun piristymiselle sekä irkistyskäytölle ja asumisviihtyvyydelle. Hoitokalastus kaluston uudistaminen ja ylläpito tähtää jatkuvaan toimintaan kalakantojen luonnonkierron palauttamiseksi. HOITOKALASTUSNUOTAN RAKENTAMINEN Tyräjärven nuottamiehet suunnittelivat ja rakensivat hoitokalastusnuotan itse. Lähtökohtana oli Tyräjärven ja Koviojärven hoitokalastukseen soveltuvan nuotan suunnittelu ja rakentaminen. Nuotta rakennettiin Jokijärven kylätalon tiloissa, Taivalkosken kansalaisopiston pyydysrakentamisen opintopiirissä, opettajana toimi Ari Ahola. Opintopiiri tuntien lisäksi työtä tehtiin runsaasti myös muuna aikana. Nuotan rakentaminen toteutui suunnitelman mukaisesti, ainut merkittävä poikkeama suunniteltuun oli huomattavasti suurempi työtuntien määrä. Työtunteja kertyi yli kolminkertainen määrä arvioituun määrään verrattuna. MUUT KALUSTOHANKINNAT Tavoitteena oli hankkia perämoottori veneeseen jolla hoidetaan rysäpyynnin saaliskuljetuksia sekä käytetään yhteysveneenä nuottauslautalla. Kalaparvien etsimiseen ja nuottaukseen soveltuvien apajapaikkojen kartoittamista varten tavoite oli hankkia kaikuluotain. Molemmat hankinnat tehtiin suunnitelman mukaisesti. 3815.61 3283.22 1774.7
Luonnon monimuotoisuuden parantaminen Vantaanjoen vesistössä 18.4.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2023-08-13 00:00:00 Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vieraslajit;Ympäristötietoisuus Främmande arter;Miljömedvetenhet;Naturens mångfald;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 3 Hanketuki Projektstöd Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry, Vårdförening för strömvatten rf Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 257870 Päättynyt Avslutat www.virho.fi Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Uomakunnostukset tulee suunnata kohteisiin joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tulee tehdä tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien jätevesipäästöjä. Uomien kunnostaminen ja vieraslaji pyynnit tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on elvyttää Vantaanjoen arvokalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Samassa vesistöjen taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille. Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa on suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus on palauttaa perkauksilla tuhotut elin- ja lisääntymisalueet. Kunnostuksilla voidaan myös viimeistellä esim. viranomaiskunnostettuja alueita tai huoltaa aikaisemmin kunnostettuja kohteita. Hanke myös poistaa vieraslajeja toiminta-alueellaan ja opastaa maanomistajia vieraslajien poistossa. Toteutustapana voivat olla talkookunnostukset, konetyö ja myös työttömien palkkaaminen kunnostuksiin. Toteutusaika 15.8.2023-31.12.2025 Toteutusalue Vantaanjoen vesistö Emo ry. toiminta-alueella. 15000 SO6 20000 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry 2026-06-30 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald HYVINKÄÄ HYVINGE 75 2025-12-19T13:55:07.223971Z 6450 5550 3000
Pienpeto- ja vieraslajihanke 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2023-10-30 00:00:00 Kosteikot;Luonnon monimuotoisuus;Vieraslajit Främmande arter;Naturens mångfald;Våtmarker Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 4 Hanketuki Projektstöd Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistys Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 267096 Päättynyt Avslutat Hankkeella pyritään pyytämään haitallisia vieraslajeja Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueella. Hanketta koordinoi Savukosken ja Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistykset, jotka alkuvuodesta 2024 yhdistyvät Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistykseksi. Käytännön toteutus suoritetaan Savukosken ja Pelkosenniemen paikallisten metsästysseurojen suorittamana pyyntivälineiden pyyntiin virittämisellä ja päivittäisellä kokemisella. Liitteenä osallistuvista metsästysseuroista luettelo.(liite1) Hankkeeseen tarvittavat 20% omarahoitusosuus kerätään osallistuvilta metsästysseuroilta. Hankkeeseen ei käytetä riistanhoitoyhdistyksen varoja. Hankkeen tarve Poistetaan paikalliseen luontoon kuulumattomat vieraslajit ja pienpedot. Tausta Vieraslajit ja pienpedot ovat lisääntyneet ja systemaattista pyyntiä ei alueella ole. Kohderyhmä Metsästysseurat ja yksittäiset sitoutuneet metsästäjät. Hyödynsaajat Luonnon ekologinen tasapaino paranee ja metsäkanalintukanta ja muut alkuperäislajit hyötyvät ja estetään vieraslajien leviäminen. Toteutusalue Savukosken ja Pelkosenniemen kunnan yksityis- ja valtionmaat. Hankkeen laajempi viitekehys Aktivoimme nuoria ja paikallisia metsästäjiä hoitamaan arvokasta luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen toteutus, aikataulu ja riskit Hanke toteutetaan paikallisten metsästysseurojen ja aktiivisten metsästäjien talkootyöllä. Hanke toteuttaminen aloitetaan rahoituspäätöksen jälkeen ja pyyntiä jatketaan vuosittain sallittuina pyyntiaikoina. Jos hankerahoitus ei toteudu riittävän suuruisena niin hanke ei toteudu esitetyssä laajuudessa. Hankkeen tavoitteet, tulokset, vaikutukset sekä seuranta ja raportointi. Tavoitteenamme on poistaa vieraslajeja sekä pienpetoja. Tuloksena on aktivoida metsästäjiä ko. asiassa, kun on käytettävissä olevia pyyntivälineitä. Vaikutuksena on estää haitallisten vieraslajien leviäminen. Seuranta ja raportointi toteutetaan metsästäjien tekemillä ilmoituksella omariistaan. 26448.8 SO6 33061 2024-12-30 13:23:07 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald SAVUKOSKI SAVUKOSKI 80 2024-12-30T11:23:07.702Z 11372.98 15075.82
Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2024-01-15 00:00:00 Reitistö;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset Fritidsverksamhet, hobbyer ;Leder Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Södra Österbotten 4 Hanketuki Projektstöd Seinäjoen seurakunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 271501 Päättynyt Avslutat Hankkeessa rakennetaan vapaaehtoisvoimin esteetön laavu, wc sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan omistamaan metsään. Hankkeen talkootyöhön voivat vapaasti osallistua kaikki kansalaiset, mukana ovat muun muassa alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat ry, Ylistaron Kainaston metsästysseura ry, Seinäjoen alueella toimivat Partion lippukunnat, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Seinäjoen seurakunta. Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, jossa on tasanne pöytä-penkki-yhdistelmää varten. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä. Toinen reitin haara kulkee rajaa pitkin ristimetsään, jonne rakennetaan maastoon sopiva pieni levähdys- ja hiljentymispaikka luonnonkivistä ja suurista haaparungoista. Koko alueesta tulee esteetön, mikä mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta – esimerkiksi luontokerhoja – ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta ja sillä voidaan torjua ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta. Liikunta on luontainen väline monenlaiseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan se ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta ja luo tunnetta yhteisöllisyydestä, millä saattaa olla ratkaiseva rooli niin nuoren, aikuisen kuin ikäihmisenkin elämässä. Hankkeen tarpeellisuus nousee esille siinä, että tässä luontokohteessa yhdistyvät monien eri ryhmien tarpeet. Hankkeelle asetetut tavoitteet eivät liity seurakunnan kirkkolaissa ja -järjestyksessä määriteltyihin perustehtäviin, eivätkä kunnan lakisääteisiin tehtäviin. 39186.55 SO6 60287 Kehittämisyhdistys Liiveri ry Kehittämisyhdistys Liiveri ry 2024-12-31 00:00:00 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd kirsi-poltto Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald SEINÄJOKI SEINÄJOKI 65 2026-01-28T14:42:49.310Z Idea Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta -hankkeesta sai alkunsa jo metsätapahtumassa syksyllä 2023, kun seurakuntalaiset osallistuivat metsänhoitoon seurakunnan metsässä Pappilankorvessa. Aluetta hoidettiin metsänhoidollisesti ja raivattiin 120 metriä pitkä rauduskoivuista tehty risti, joka näkyy mm. dronella otetuissa kuvissa. Hankkeessa tehtiin esteettömyyssuunnitelma koko hankealueelle, sen tekijäksi samoin kuin hankkeen asiantuntijaksi valittiin kilpailutuksella Saloelämys Tmi. Hankkeessa rakennettiin esteetön laavu, vessa sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan metsään. Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, loppupäässä on lankkupolku sekä siltä ojan yli. Lankkupolun päässä on tasanne sekä pöytä-penkki yhdistelmä luonnossa pysähtymistä varten. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä. Toinen reitin haara kulkee lähellä rajaa ristimetsään. Ristimetsään rakennettiin maastoon sopiva pieni levähdyspaikka/ hiljentymispaikka, alttari ja risti. Koko alue on esteetön, joka mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta esim. luontokerhoja ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta, jolla torjutaan ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta. AIKATAULU 2/2024 Hankkeen aloitusinfo. Hankkeen toteutuksen suunnittelu 2–8/2024 Reittien tasausta, murskeen ajoa ja levitystä reitille. Laavun, wc:n ja puuladon tekoa 8–10/2024 Laavun, wc:n ja siirto paikalleen. Puuladon tekeminen paikan päällä. Lankkupolun tekeminen lähteelle ja lähteen levähdyspaikan tekeminen. 10–12/2024 Alueen viimeistelyä, viittojen asennus paikalleen. Loppukatselmus ja loppuraportin tekoa. 12/2024 Hankkeen päättäminen ESTEETÖN LAAVU, WC, PUULATO JA KAMERAVALVONTA REITTIEN LÄHTÖPAIKALLE Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen ja seurakunnan metsäasiantuntija Jouni Aila sekä alueen suunnittelija Hannu Salo tutustuivat hankepaikkaan ja määrittelivät laavun, wc:n sekä puuladon paikat. Samalla merkattiin ja sijoitettiin reitistö maastoon. Reitistö jakautuu Ristimetsään menevään haaraan ja lähteelle menevään haaraan. Esteettömän laavun ja wc:n hirsityöt tehtiin ostopalveluna ja kilpailutettiin keväällä 2024. Rakentajaksi valittiin Lakeuden Elämysliikunta ry, jolla on kokemusta useista samanlaisista töistä. Laavun ja wc:n hirsityöt tehtiin Seinäjoen Jouppilanvuorella ja siirrettiin paikalleen Toivon metsään. Paikan päällä tehtiin laavun katto ja sisäosat sekä nuotiokehä sekä wc:n luiska. Laavusta tehtiin esteetön, jossa huomioitiin väljät sisätilat sekä kivituhkapintainen lattiamateriaali. Laavun pöydän korkeus on 670 mm ja nukkumalaverit ja samalla istuinpenkit sisäseinustalla korkeudeltaan 550 mm. Laavun mallia haettiin Kyrkösjärven esteettömän lastenreitin Oravapolun laavusta. Laavuun lisättiin molemmin puolin sivuseinät, estämään tuulta. Laavulla voidaan nukkua ympäri vuorokauden. Nuotiokehä on malliltaan aivan ”uniikki”, joka suunniteltiin alusta alkaen tähän paikkaan. Nuotiokehän korkeus on myös esteettömyyden vaatimusten mukainen, korkeudeltaan 800 mm. Nuotiokehä rakennettiin sisä- ja ulkoverkosta, jossa väliin laitettiin kiviä. Itse tulipesässä on kuorma-auton vanne, johon muurattiin erillinen pohja. Kehän laidalle hitsattiin sekä ritilä että raakku makkaranpaistoa ja nokipannukahvien keittoa varten. Laavu sijaitsee kaukana asutuksesta, joten ilkivaltaa vastaan päätettiin hankkia valvontakamera. Valvontakameraan haettiin kokemusta Lakeuden Latu ja Polku ry:n Järvilaavulta. Riistakamera on mallia Burrel S12 HD+SMS3, akkuna on lyijyhyytelöakku 12 V x7,2 Ah. Akkua ladataan aurinkopaneelilla ja teho on 15 W, sekä jännite 12 V . Kamerassa on sim -kortti joka lähettää liikkeestä kuvaa laavulta. Kamera tulee viereiseen haapaan, osoittamaan laavulle päin. Laavupihalle tuleva esteetön wc rakennettiin myös ostopalveluna Seinäjoen Jouppilanvuorella. Rakentajaksi valittiin Lakeuden Elämysliikunta ry. Vastaavanlaisia vessoja on yhdistys rakentanut parikymmentä. Paikka Toivon metsässä tehtiin talkootyönä, samoin kuin esteetön luiska ja tasanne vessan eteen. Luiska noudattaa esteettömyyden kriteereitä, ollen 8 %:n nousulla. Esteettömän wc: edessä on tasanne, joka on kooltaan 2,5×2,5 metriä, eli sähköpyörätuolin pyörähdysympyrä. Tasanteessa ja luiskassa on myös reunalistat. Kokemusten mukaan käymälä toimii erittäin hyvin, eikä haju- ym. haittoja ilmene. Vastaavan mallisia käymälöitä on käytössä Jouppilanvuoren esteettömällä elämysreitillä vuodesta 2006 lähtien. Puulato oli tarkoitus tehdä kokonaan talkootyönä paikan päällä. Seurakunnan omat kökkäläiset hankkivat puutavaran ja aisasivat puut puuladon kasaamista varten. Puutavaraa varattiin noin 40 kappaletta. Heti alussa huomattiin, että seurakunnan kökkäläiset eivät pysty puulatoa rakentamaan, koska se vaatii hirrenveistotaitoa ym. Hankevastaava pyysi Liiveriltä lupaa rakennuttaa hirsilato ostopalveluna. Ladon budjetti ei ylittynyt ostopalvelun vuoksi. Puuladon seinään kiinnitettiin maastopalovaroitus kyltti. ESTEETÖN REITISTÖ LÄHTEELLE JA RISTIMETSÄÄN SEKÄ ALTTARI Reitit määriteltiin merkkaamalla reitin keskilinja. Ristimetsään kulkeva noin 250 metriä pitkä esteetön reitti kulkee rajasta keskimäärin kymmenen metrin etäisyydellä. Reitti on 2,5 metriä leveä sekä pohjustettiin täytemaalla ja päälle ajettiin noin 7 cm:n kerros kivituhkaa, joka on esteettömyyden vaatimus reitille. Reitin nousu saa olla korkeintaan 5 %. Kivituhka vaatii kovettuakseen noin vuoden, jolloin se ei enää painu. Reitin teko kilpailutettiin ja tekijäksi valittiin Varrasjärven murske. Ristimetsän kupeeseen rakennettiin metsäalttari risteineen. Alttari jäljittelee kirkon alttaria kaiteineen ja pöytineen. Alttarille voi polvistua ja papin luvalla jakaa, vaikka ehtoollista. Ristin suunnitteli Hannu Salo ja alttarilla olevan lyhdyn Simo Inkeri. Alttari suunniteltiin kiven kupeeseen, jossa oli ristinmuotoinen lohkeama. LEVÄHDYSPAIKKA PÖYTÄ-PENKKEINEEN Toinen esteetön reitin osa menee noin 150 metrin matkan lähteelle. Lähteen pulppuamispaikan löysi seurakunnan metsäasiantuntija Jouni Aila. Tämä metsäsaareke on ennallistettu patoamalla oja ja lähteeltä tuleva vesi, jolloin alue muuttuu korveksi, korpimaisemaan kuuluvine kasveineen. Tällä metsäalueella noin sadan metrin matkalle tehtiin lankkupolku ja ojan yli silta. Lankkupolun tulee täyttää esteettömyyden kriteerit. VIITAT JA KYLTIT KOKO ALUEELLE Lopuksi asetettiin viitat paikalleen aina päätiestä Toivon metsään saakka. Kyltit asennettiin jokaiseen risteykseen. Toivon metsään tuli omat kyltit, jotka asennettiin paikoilleen. Toivon metsässä kyltit ohjaavat laavulle, esteettömään wc:n, lähteelle ja alttarille. HANKKEEN RAHOITUS Hankkeen budjetti koostui rakentamiseen tarvittavista materiaaleista ja talkootyöstä. Kokonaisrahoitus on 60 287,00 euroa, josta talkootyön osuus on 21 100,45 euroa. Hankkeen rahoitus muodostui EU –rahoituksesta, muusta julkisesta tuesta (seurakunnan oma rahoitus) ja yksityisestä rahoituksesta /talkootyöstä. Talkoolaisten henkilötyön hinta on 20 euroa/tunti sekä konetyön hinta 40 euroa/tunti. HANKKEEN RISKIKARTOITUS Hankkeen toteutuksen riskeinä pidettiin reittien rakentamiseen liittyviä riskejä. Alueen louhikkoisuus saattaa tuoda ongelmia, joskin valitulla yrittäjällä on suuri kaivinkone, joka vähentää riskejä huomattavasti. Myös kevään rospuuttokausi saattaa tuoda ongelmia reittien tekovaiheessa. Suuremmilta riskeiltä vältyttiin, vain rakentamisen alueen märkyys toi jonkin verran haasteita rakentamisessa. YHTEISTYÖKUMPPANIT Yhteistyökumppanit toimivat hankkeen taustavoimina ja osin hankkeen talkootyössä. Yhteistyökumppaneina toimivat partiolaiset, Seinäjoen seurakunnan nuorisotyö, Etelä-Pohjanmaan Mettälliset, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat, Kainaston metsästysseura, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Lakeuden Latu ja Polku ry. HANKKEEN VIESTINTÄ Hankkeesta viestittiin laaditun suunnitelman mukaisesti seurakunnan omissa kanavissa mm. seurakuntalehdessä, seurakunnan omalla palstalla kaupunkilehti Eparissa, paikallislehdissä JP-kunnallissanomat ja Pohjankyrö sekä seurakunnan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Hankkeesta on lisäksi tiivistelmä maaseutu.fi sivuilla. Hanke toteutui suunnitelman mukaan ja esteettömyys huomioon ottaen. Hanke sai rakentamisvaiheessa paljon positiivista palautetta sekä seurakunnan omalta metsätyöryhmältä, että ulkopuolisilta vierailijoilta. Hanketta esiteltiin muun muassa kirkon ympäristöpäivillä Seinäjoella 14.-15.8.2024, ks. https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kestava-kehitys/kirkon-ymparistopaivat2024/ Piispa Matti Salomäki seurueineen vieraili hankkeessa paikan päällä Seinäjoen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä 20.11.2024 ja sekä piispa että seurue olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Hankkeen tuloksia voimme jatkossa arvioida yleisöpalautteilla sekä erilaisten kohteessa vierailevien ryhmien palautteilla. Monia tilaisuuksia voidaan järjestää Toivon metsässä sekä esitellä kohdetta ja sitä kautta saada palautetta kohteen toimivuudesta. Hanke oli erittäin mielenkiintoinen, yhteisöllisyyttä lisää hanketoimijoiden keskuudessa ja myös tulevaisuudessa käyttäjien kesken. Seurakunta voi olla omalla panoksellaan ideoimassa ja lisäämässä ihmisten hyvinvointia tämäntyyppisillä innovaatioillaan. Metsät tarjoavat erilaisia mieleen jääviä mahdollisuuksia, vaikka kokousten tai hyvinvointitapahtumien järjestämiseen. Luonnossa liikkuminen ja metsässä samoilu voivat tuoda useita suotuisia terveysvaikutuksia. Kaikki tutkimukset osoittavat, että luonto hoitaa meitä tehokkaasti. Toivon metsä on monipuolinen ja esteetön luonto- ja virkistyskohde, joka palvelee mahdollisimman monia kansalaisia, lapsiperheitä, matkailijoita jne. mahdollistamalla tasavertaisen liikkumisen ja luontoelämyksen. Esteettömyys koskee meitä kaikkia. Erityisen tärkeää se on kuitenkin niille henkilöille, joilla jo on jokin tilapäinen tai pysyvä toimintarajoite. Tällaisia huomioon otettavia tekijöitä ovat esimerkiksi dementia, heikentynyt lihasvoima, heikentynyt psyykkinen toimintakyky, kuulovamma, näkövamma, pyörätuolin käyttö, tasapainohäiriöt jne. Myös kulkeminen lastenvaunujen tai pienten lasten tai esimerkiksi jalassa olevan kipsin kanssa voidaan katsoa tilapäisiksi toimintarajoitteiksi. Pyörätuolimitoitus on hyvä esteettömän suunnittelun lähtökohta. Toivon metsä -hankkeen kaltaiset esteettömät ratkaisut liikuntareiteillä lisäävät merkittävästi myös lapsiperheiden ja ikäihmisten liikkumista. Erityisen arvokasta hankkeessa olivat talkootyöt ja niiden ympärille syntynyt vahva yhteisöllisyys, tästä erityiset kiitokset kuuluvat töitä organisoineelle Lakeuden elämysliikunta ry:lle. JATKOSUUNNITELMIA 1. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä. 2. Seurakunnan metsätyöryhmä suunnittelee kohteen käyttöön vihkimisen keväälle 2025. Toivon metsä otetaan osaksi Seinäjoen seurakunnan tilavarauskalenteria ja siellä ryhdytään järjestämään säännöllistä toimintaa ja tapahtumia. 3. Lisäksi suunnitellaan kohteen esim. viikoittaiset huoltotoimet aktiivikäyttöajalle, joka painottunee erityisesti kesä- ja syyskuukausiin (6–9). Kohteessa ei tule olemaan talvikunnossapitoa, koska sääolosuhteiden vuoksi talvikeleillä ei ole mahdollista täydellä varmuudella taata kohteen turvallista esteettömyyttä. 4. Seinäjoella järjestetään toukokuussa kirkon yhteinen kaupunkifestivaali kirkkopäivät, Toivon metsässä järjestetään tilaisuus pe 23.5.2025 klo 14–15.30. Ks. https://www.kirkkopaivat.fi/ohjelma/seinajoki-2025/ 5. Saavutettavuuden lisäämiseksi selvitetään mahdollisuutta viedä reitistö Citynomadi-sovellukseen vastaavalla tavalla kuten Jouppilanvuoren elämysliikuntareitti: https://citynomadi.com/route/10b0245aa90da2b043d24b5882255824 Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta -hankkeessa rakennettiin vapaaehtoisvoimin esteetön laavu, wc sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan omistamaan metsään. Hankkeen talkootyöhön voivat vapaasti osallistua kaikki kansalaiset, mukana olivat mm. alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat ry, Ylistaron Kainaston metsästysseura ry, Seinäjoen alueella toimivat Partion lippukunnat, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Seinäjoen seurakunta. Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, jossa on tasanne pöytä-penkki-yhdistelmää varten. Toinen reitin haara kulkee rajaa pitkin ristimetsään, jonne rakennettiin maastoon sopiva pieni levähdys- ja hiljentymispaikka luonnonkivistä ja suurista haaparungoista. Koko alue on esteetön, mikä mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta – esim. luontokerhoja – ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta ja sillä voidaan torjua ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta. Liikunta on luontainen väline monenlaiseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan se ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta ja luo tunnetta yhteisöllisyydestä, millä saattaa olla ratkaiseva rooli niin nuoren, aikuisen kuin ikäihmisenkin elämässä. 16850.21 10580.37 11755.97
Vieraslajien poisto loukuilla 28.3.2024 Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald 2023-10-30 00:00:00 Luonnon monimuotoisuus;Vieraslajit Främmande arter;Naturens mångfald Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 4 Hanketuki Projektstöd Kemijärven Riistanhoitoyhdistys Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 267017 Päättynyt Avslutat Hankkeen tarkoituksena on aktivoida vieraspetojen poistoa Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen alueella. Hankeen toteuttaa Kemijärven riistanhoitoyhdistys yhteistyössä alueen metsästysseurojen kanssa. Hankerahoituksen tuella ostetaan Kemijärven riistanhoitoyhdistykselle supiloukkuja ja laatikkorautoja, joilla poistetaan haitallisia vieraspetoja, kuten minkkejä ja supikoiria Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen laajalla alueella. Supiloukkujen ja laatikkorautojen käyttö ja hallinta olisi Kemijärven riistanhoiotyhdistyksen alueen hankeeseen sitoutuneilla metsästysseuroilla. Nämä haitalliset vieraspedot ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle, joten vieraspetojen poistolla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti linnustolle. 9167.02 SO6 11458.77 2024-08-31 00:00:00 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald KEMIJÄRVI KEMIJÄRVI 80 2025-10-30T06:16:42.183Z Hankkeen loukkujen/rautojen luovutustilaisuudessa 29.6.2024 pidettiin metsästäjille pienpetojen pyynti -koulutus. Kouluttajan toimi Pohjoismaisessa supikoirahankkeessa pyytänyt Juha Mäkimartti. Loukut on numeroitu, joten hanketta seurataan metsästäjien ilmoittamilla loukkujen/rautojen saalismäärillä. Metsästäjät ilmoittavat loukkujen/rautojen saalimäärät rhy:lle viestillä. Näin saadaan rhy:n alueen loukku/rautasaaliit paikannettua metsästysseurojen alueille. Hankkeen tarkoitus on haitallisten vieraslajien vähentäminen Kemijärven rhy:n alueelta. Metsästysseurat ilmoittavat loukku/rautasaaliistaan rhy:lle. Hankkeen loukut/raudat saatiin toimitettua metsöstysseuroille, he maksavat 20 % osuuden loukkujen hankintahinnasta Kemijärven riistanhoitoyhdistykselle. Rhy on maksanut hankintahinnat toimittajille. 3941.81 5225.21
