TULIMYRSKY Tiedonvälitystä maatiloille maastopalojen ja myrskytuhojen torjuntaan 17.4.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-09-17 00:00:00 Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Södra Österbotten 1 Hanketuki Projektstöd Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261094 Päättynyt Avslutat Maastopaloja ja myrskytuhoja on aina ollut osana metsien kehitysdynamiikkaa. Ilmastonmuutoksen myötä vakavia maastopaloja on viime aikoina ollut mm. Etelä-Euroopassa ja Kanadassa, mikä on herättänyt viranomaisia tarkemmin suunnittelemaan keinoja ehkäistä niitä. Myrskytuhoja on vastaavasti sattunut keskisessä Euroopassa ja Ruotsissa viime vuosina. Ilmastonmuutoksen myötä maastopalojen ja myrskyjen ennakoidaan yleistyvän myös Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakunta on Suomessa keskeinen ruoantuotantoalue ja siten huoltovarmuuden, ruokaketjun ja eläinten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää maatilojen häiriötöntä toimintaa. Näin ollen maastopaloihin ja myrskytuhoihin on hyvä varautua ennalta Etelä-Pohjanmaalla. Maatilojen resilienssiä ilmastonmuutoksen riskeihin ja uhkiin tarvitaan. Tiedonvälityshankkeessa lähestytään seutukunnittain eteläpohjalaisia maatiloja ja metsänomistajia varautumistason nostamiseksi ja vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Tiedonvälityksen keinoin välitetään tietoa suoraan maatiloille sään ääri-ilmiöistä aiheutuviin tuhoihin varautumisesta, toiminnasta tuhojen aikana ja sattuneiden tuhojen jälkeen ns. jälkihoidosta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta vuosina 2024-2025. Yhteistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palo- ja pelastustoimen kanssa sekä Suomen metsäkeskuksen ja osin vakuutusalan kanssa. Lisäksi italialaisten ja espanjalaisten kokemuksia ja hyviä käytänteitä välitetään hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle. Hankkeen aikana syntyneet tiedonvälitysmateriaalit (mm. videot ja opas) jäävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun avoimelle sähköiselle alustalle vapaaseen käyttöön hankkeen jälkeen. 150000.01 SO0 150000.01 2026-06-30 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation SEINÄJOKI SEINÄJOKI 100 2024-04-16T03:45:35.271Z 64500 85500.01 0
Ratkaisuja Pohjanmaan suometsien ilmasto- ja vesistövaikutuksien hallintaan / Torvmarksskogar i Österbotten – lösningar för minskad klimat- och vattenpåverkan 16.4.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2024-01-30 00:00:00 Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 3 Hanketuki Projektstöd Suomen metsäkeskus – Finlands skogscentral Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 277665 Käynnissä Är igång Suometsät ja niiden kestävä käyttö on vahvasti esillä metsäkeskustelussa. Suometsät ovat merkittävä puureservi valtakunnallisesti ja myös Pohjanmaalla, missä suometsiä on 29 % metsämaasta (VMI12). Metsäkeskuksen metsävaratiedon perusteella Pohjanmaan talouskäytössä olevista suometsistä suurin osa on varttuneita kasvatusmetsiä, jotka saavuttavat tulevien vuosien aikana uudistamisvaiheen. Perinteisesti turvemaat on uudistettu päätehakkuulla, jota seuraa kunnostusojitus. Hakkuiden myötä vesistö- ja ilmastopäästöt tulevat kasvamaan ellei käyttötapojen suhteen tapahdu monipuolistumista. Tiedonvälityshankkeen tavoitteena on vahvistaa metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tietoja ja päätöksentekokykyä ilmasto- ja vesistöviisaasta suometsätaloudesta. Hanke parantaa Pohjanmaan metsätalouden kokonaiskestävyyttä ja vahvistaa suometsien puuntuotannon hyväksyttävyyttä. Hankkeessa välitetään Pohjanmaan metsänomistajille (yksityiset, kunnat, kaupungit ja seurakunnat), metsäalan ammattilaisille sekä oppilaitoksille tietoa, millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä he voivat vaikuttaa suometsiensä hiilipäästöihin ja vesistökuormitukseen. Hankkeessa perustetaan yhteistyössä metsänomistajien ja toimijoiden kanssa monipuolisesti suometsien käsittely- ja hoitotoimenpiteitä esitteleviä demonstraatiokohteita. Lisäksi tietoa jalkautetaan kohdevierailujen, teemailtojen, webinaarien, seminaarien, videoiden ym. avulla. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2024 – 30.6.2027 ja alueena Pohjanmaan maakunta. Hanke toteutetaan kaksikielisenä. Hallinnoija ja päätoteuttaja on Suomen metsäkeskus. Hankkeen pääyhteistyötahot ovat oppilaitokset Yrkesakademin i Österbotten ja Optima Lannäslund sekä kohdekunnat Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Närpiö. Asiantuntija-yhteistyötä tehdään myös Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n, Luonnonvarakeskuksen sekä ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa. 231110.66 SO0 231110.66 2027-06-30 00:00:00 InkaPii Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation VAASA VASA 100 2026-08-26T06:53:55.335892Z 99377.58 120177.54 11555.54
Yhteinen Luontomuseo 11.4.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-08-16 00:00:00 Ilmastonmuutos;Kiertotalous;Lapset;Luonnon monimuotoisuus;Matkailu;Monipaikkaisuus ;Pilotointi;Sosiaalinen innovaatio;Vapaa-ajan asukkaat ;Varautuminen, omavaraisuus;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus Barn;Beredskap, självförsörjning;Cirkulär ekonomi;Fritidsboende ;Gemenskap, delaktighet;Klimatförändring;Miljömedvetenhet;Multilokalitet;Naturens mångfald;Pilotprojekt;Social innovation;Turism Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 256297 Päättynyt Avslutat Hankkeen tavoitteita ovat Luontomuseon palvelutarjonnan laajentaminen seutulaisten toiveet ja tarpeet huomioiden. Palvelut edistävät maahanmuuttajaryhmien integraatiota, ikäihmisten virkistystä ja virkistystä seutulaisille yleisesti, tarjoavat mielekästä matalan kynnyksen tekemistä luonnon tai luontoaiheiden äärellä sekä tuovat ihmisiä yhteen toistensa ja ympäristönsä kanssa. Hankkeen kautta tarjoamamme palvelut ovat maksuttomia. Markkinoimme niitä sosiaalisen median ja lehdistön kautta sekä ottamalla yhteyttä sidosryhmiä edustaviin yhdistyksiin ja muihin toimijoihin. Hyödynsaajat ovat kohderyhmämme, museomme sekä Forssan ympäristö. 59339.7 SO0 74174.63 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2025-09-30 00:00:00 Luontomuseo Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation FORSSA FORSSA 80 2026-03-27T11:27:58.906Z LÄHTÖTILANNE Rahoitus on isoin kysymys Luontomuseon toiminnan kehittämiseen. Rahoituksen vähyydestä johtuen henkilöstön vähäiset tuntimäärät hankaloittivat toiminnan varsinaista kehittämistä. Uuden Lounaplussa ry:n rahoituskauden alkaessa halusimme kehittää hankkeen, jolla voi olla museon toimintaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Kävin keskustelemassa Lounaplussan toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan kanssa, ja kävimme läpi hahmotelmiamme Luontomuseon tulevaksi hankkeeksi. Päädyimme siihen, että yhteisöllisyyttä korostava tiedonjakohankkeen avulla palvelisimme parhaiten sekä Lounaplussan tavoitteita, että Lounais-Hämeen yhteisön tarpeita. Forssan Luontomuseolla on pitkä historia, ja olemme jo vakiintuneet tärkeäksi osaksi luontoyhteisöä Lounais-Hämeessä ja sen ympäryskunnissa. Tänä päivänä luontoyhteyden vahvistaminen, luonnontuntemus ja luonnonsuojelu ovat nousevia aiheita sekä keskustelukulttuurissa, että ihmisten kiinnostuksenkohteina. Tässä näimme potentiaalimme tehostaa ja täsmentää asemaamme ja osaamme yhtälössä tulevaisuuden luontokeskustelun rakentamiseksi ja luontoaiheisten palveluiden tarjoamiseksi Lounais-Hämeessä. Lähtötilanteemme tarjoamissamme palveluissa oli perusopastus koulu- ja päiväkotiryhmille sekä opastukset muille ryhmille. Lisäksi järjestimme erinäisiä luentoja, retkiä ja olimme mukana Kehräämön perhelauantaiden järjestämisessä. Halusimme laatia näihin tarkemmat konseptit, joiden avulla saisimme kehitettyä tarjontaa ja sen laatua paremmaksi. Lisäksi halusimme kehittää uudenlaisia palveluita. Näitä olivat opastukset ja retkikonsepti selkosuomeksi ja palvelupakettikonsepti ikäihmisille sekä luontoaiheinen lukupiiri, TAPAHTUMAT LUONTOMUSEOLLA Olimme perinteiseen tapaan mukana Kehräämön perhelauantaiden järjestämisessä yhdessä Forssan kirjasto, Forssan museon ja nuorisopalveluiden kanssa. Järjestimme osallisuutemme Yhteinen Luontomuseo -hankkeen kautta ja suunnittelimme jokaiselle perhelauantaille jotakin erikoista toimintaa Luontomuseolla. Perhelauantaita järjestettiin yhteensä 6 ja ohjelmissa oli talvinen rastirata, pääsiäisen linnunmunien etsintätehtävä, eläinten naamioitumista ja suojavärityksiä käsittelevä tehtävä sekä oravien etsintätehtävä. Myös perinteinen sieninäyttelymme järjestettiin osana hanketta perhelauantain yhteydessä kahdesti hankkeen aikana. Molemmissa sieninäyttelyissä sieniesittelijänä toimi sienibiologi Mika Toivonen ja tarjoilupöytää pitivät Forssan Martat. Sieninäyttelyt järjestettiin 21.9.24 sekä vuoden päästä 20.9.25. Pidimme yhteistyössä Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry:n kanssa 5 lintuiltaa ja 3 lintukävelyä. Järjestimme maksuttomia museo-opastuksia helpolla suomenkielellä sopeutumisvaiheen maahanmuuttajille. Opastuksia oli yhteensä 2. Järjestimme kaksi maksutonta opastusta myös ikäihmisille sovitusti yhdessä Hoivakoti Puuvillan kanssa. Luontomuseota myös kehitettiin hankkeen aikana. Hankekausi käynnistettiin henkilöstön huoltoviikolla, jolloin henkilöstön kanssa ryhmäydyttiin ja kohennettiin museon yleisilmettä. Yhdessä tekeminen ja museotilan huoltaminen antoi hyvän alun hankkeelle. LUENNOT 2024 Luentovuosi alkoi Oskari Härmän luennolla luonnonsuojelualueista Lounais-Hämeessä 6.2. 8 osallistujaa. Elokuvaohjaaja ja valokuvaaja TaT Juha Suonpää piti esityksen riistakamerakuvauksen uusista mahdollisuuksista 4.9. otsikolla Metsän selfiet. Tilaisuudessa oli 7 osallistujaa. Luonnonsuojelubiologi Panu Halmen luento oli 5.11. aiheella Onko raakuilla ja pienvesillä suojaa vai ei? Onko kaikki vapaaehtoisuuden varassa? Ja miten tämä liittyy ennallistamisasetukseen? Tilaisuudessa oli 24 osallistujaa. 2025 Jorma Kokon luento Nuutajärven suojeluyhdistykseltä Nuutajärven vesienkunnostuksesta 2.2. Tilaisuudessa oli 8 osallistujaa. Anneli Jussilan luento Metsät, maisemat ja myytit 5.3. Jussila kertoi työstään Luonnonperintösäätiön kanssa, metsien ja maisemien merkityksestä sekä tulevasta kirjastaan. Tilaisuudessa oli 30 osallistujaa. Johanna Ikävalkon luento Arktinen kattaus 17.3. Ikävalko on Lapin Yliopiston Arktisen keskuksen johtaja. Hän kertoi keskuksen toiminnasta, tutkimuksista sekä maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksista arktiseen yhteistyöhön. Tilaisuudessa oli 12 osallistujaa. RETKET Järjestimme piknikretken Salmistonmäen luonnonsuojelualueelle 1.5. Osallistujia 5. Järjestimme yhdessä Elonkierron kanssa lepakkoretken Elonkierrossa 15.8. Lepakoista kertoi lepakkotutkija Mikko Erkinaro. Osallistujia oli noin 80. Lepakkokierros aiotaan järjestää uudelleen syksyllä 2025. Jätteiden yötä vietettiin Kehräämöllä 16.8. Luontomuseolla oli tapahtuman aikana esillä mikromuovia ja koirankakkapussien oikeaoppista hävittämistä käsittelevää tietoa. Olimme mukana Elonkierron tiedeviikolla 27.-30.8. tietoiskupisteellä, jossa kerrottiin mikromuovista ja sen vaikutuksista luonnossa. Koululaisryhmiä kävi pisteellä lukuisia päivässä. 26.10. järjestimme kaikille avoimen syysretken Liesjärven Peukaloisen polulle. Retkellä käveltiin noin 4 kilometrin reitti syysmaisemissa ja keräännyttiin lopuksi nokipannukahville vuokrattavalle tittilammin laavulle. Osallistujia 8. Joulukuussa osallistuimme Elonkierron joulupolulle susiaiheisella valoteoksella, jonka luona oli tietoa sudesta laminaattikyltissä. Olimme mukana Tammelan järviensuojeluyhdistysten järjestämässä tapahtumassa Vohlassaari tutuksi 22.2. Pidimme linnunpönttöjen keväthuollosta ja linnunpönttöjen oikeaoppisesta rakennuksesta esityksen. Esityksen piti Oskari Härmä. 24.5. Wiksbergin kartanolla järjestettiin avoimet ovet. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys oli mukana pitämässä luontokierroksen Wiksbergin kartanon vanhalla, villiintyneellä piha-alueella. Kävimme läpi alueen puustoa ja muita luontokappaleita. Osallistujia 21. 15.6. järjestimme luonnonkukkien päivän retken Forssan Salmistonmäen luonnonsuojelualueella. Osallistujia 10. YHTEISTYÖ YSTÄVÄN KAMMARIN KANSSA Järjestimme Forssan Ystävän kammarille kolmen tapahtuman palvelupaketin. Tähän kuului maksuton opastus Luontomuseolla, sisätiloihin tuotu luontojoogatunti sekä luontoretki esteettömälle Peukaloisenpolulle. Opastus Luontomuseolla järjestettiin 17.1.25 Opastukselle osallistui 15 henkilöä. Luontojoogatunti järjestettiin Ystävän kammarilla 21.2.25 Ohjaajana toimi luontojoogaohjaaja Satu Nelimarkka yrityksestään Nature Nelis. Liikuntatuokio suunniteltiin tuoleilla pidettäväksi ja sellaiseksi, että kukin osallistuja pystyisi tekemään liikkeitä oman kykynsä mukaan, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan. Osallistujia oli 12. Liikkeet saivat inspiraation luonnosta ja tunnin aikana soitettiin luontoääniä. Osallistujat antoivat tuokiosta hyvää palautetta. Järjestimme luontoretken Peukaloisenpolulle 16.5.25 Retkelle osallistui 13 Ystävän kammarin asiakasta sekä 5 henkilöä henkilökunnasta. Keitimme nokipannukahvit ja paistoimme makkaraa laavulla retken aluksi. Tämän jälkeen halukkaiden kanssa kierrettiin Peukaloisenpolun reitti, joka on noin 4 kilometriä pitkä. YHTEISTYÖ AKATEEMISET NAISET RY:N FORSSAN OSASTON KANSSA Akateemiset Naiset Ry:n Forssan osasto järjestää Luetaan yhdessä -ryhmää suomenkieltä opiskeleville Forssan seutulaisille. Ryhmää pidetään keskiviikkoisin aamupäivällä Forssan Luontomuseon viereisessä Brander-salissa, ja tämän kautta yhteistyö ryhmän kanssa on ollut helppo käynnistää. 26.1.25 Luetaan yhdessä -ryhmän jäsen halusi järjestää kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa. Olimme mukana järjestämässä varaamalla heille tilan ja autoimme kahvituksen järjestämisessä. 29.1.25 pidimme Luetaan yhdessä -ryhmälle tehtäväpäivän Luontomuseolla. Ryhmäläiset opettelivat suomenkielen luontosanastoa tehtävämonisteiden avulla ja kerroimme museosta yleisesti selkosuomeksi. 21.5.25. vedimme Forssan puistokävelyn Luetaan yhdessä -ryhmälle helpolla suomenkielellä. Kävimme läpi puistojen taustoja ja eri kasvilajeja. Osallistujia oli 8. VIERAILULUENNOT Vierailuluennot toimenpiteenä 28.7.24 olimme mukana Portaan Nahkurinverstaan tuki ry:n järjestämällä Torronsuo-seminaarilla. Pidimme luennon Lounais-Hämeen alueella olevasta kaivostoimintaan liittyvästä malminetsinnästä sekä kiinteistönomistajien ja paikallisten luonnon- ja järviensuojeluyhdistysten vaikutuskeinoista. 27.7.25 jatkoimme yhteistyötämme Portaan Nahkurinverstaan Tadekesä ry:n kanssa järjestetyssä Torronsuo-seminaarissa. Yhdistyksen edustaja toimi haastattelijana kaivosasioita käsittelevässä keskustelupaneelissa. jossa oli mukana MEP Ville Niinistö sekä Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. LUKUPIIRI Käynnistimme luontoaiheisen lukupiirin lokakuussa 15.10. Lukupiiriä järjesttiin kerran kuussa hankkeen sisällä 18.9.25 asti. Tähän mennessä lukupiirissä on luettu kirjat: Richard Powers – Hämmästys Kerstin Ekman – Suden jälki Patrik Svensson – Ankeriaan Testamentti Panu ja Sanna-Mari Kunttu – Kaikki luodon linnut Iida Turpeinen – Elolliset Riikka Kaihovaara – Villi ihminen ja muita luontokappaleita Helen Macdonald – H niin kuin haukka Tiina Raevaara – Minä, koira ja ihmiskunta Helena Telkänkanta – Millaista on olla eläin? LAADITUT MATERIAALIT JA MUUT TOIMENPITEET Teemaopastukset päiväkoti- ja kouluryhmille Teimme pohjat teemaopastuksille päiväkoti- ja kouluryhmille. Luontopolkukonsepti Teimme luonnonsuojelutekoja käsitteleviä kyltityksiä sekä hahmottelimme konseptia luontopolulle, jota voisi pystyttää yhteistyössä maanomistajien kanssa eri paikkoihin soveltaen. Museotehtävät lapsille ja aikuisillekin Teimme hankkeen aikana lukuisia tehtävämonisteita lapsille ja muutamia aikuisillekin. Tehtävämonisteita oli jaossa Luontomuseon sisäänkäynnillä, josta kävijät saivat valikoida monisteita mukaan museon kiertämisen ajaksi. Monisteiden avulla pystyi opettelemaan lajeja ja oppimaan niiden käyttäytymisestä. Monisteet olivat pääasiassa suunnattu lapsille, mutta muutama moniste tehtiin myös haastavammaksi niin, että niissä oli pähkinä purtavaksi myös jo oppineemmille museovieraille. Yhteinen Luontomuseo -hankkeen aikana saatiin aikaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Forssan Luontomuseon asema vahvistui alueellisena luonto- ja ympäristöasioiden keskuksena sekä yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Hanke onnistui vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja sisällöllisen kehittämisen osalta. Hankkeen myötä Luontomuseon toiminta monipuolistui ja jäsentyi aiempaa selkeämpiin kokonaisuuksiin. Aiemmin yksittäisinä toteutetut tapahtumat, opastukset ja retket saivat hankkeen aikana selkeämmät konseptit, joita voidaan hyödyntää ja jatkokehittää myös hankekauden jälkeen. Erityisesti selkosuomenkielisten palveluiden sekä ikäihmisille suunnattujen palvelupakettien kehittäminen vastasi tunnistettuihin alueellisiin tarpeisiin ja tukee museon pitkäjänteistä toimintaa. Ympäristökasvatusnäkökulmasta toimintamallimme selkeytyivät ja jatkoivat siitä työstä, minkä olemme jo pitkäjänteisesti käynnistäneet. Teemaopastukset ja tehtäväkonseptit lapsille ja nuorille sekä vaihtuvan näyttelyn hyödyntäminen yhteisöllisiin näyttelyihin toimivat kaikki hyvinä alustoina tulevan kehittämiselle ja jo kehitetyn jatkamiselle. Hanke lisäsi Luontomuseon saavutettavuutta uusille kohderyhmille. Selkosuomenkieliset opastukset ja yhteistyö Luetaan yhdessä -ryhmän kanssa madalsivat osallistumiskynnystä sopeutumisvaiheen maahanmuuttajille. Ikäihmisille suunnatut opastukset ja Ystävän kammarin kanssa toteutettu palvelupaketti loivat toimivan mallin ikäryhmälle soveltuvasta luontolähtöisestä luonto- ja hyvinvointipalvelusta. Lapsiperheille suunnatut tapahtumat ja museotehtävät puolestaan vahvistivat Luontomuseon roolia matalan kynnyksen perhekohteena. Hankkeen konkreettisia tuotoksia olivat muun muassa: • selkosuomenkielisten opastusten ja retkien toimintamallit • ikäihmisille suunnattu luontopalvelupakettikonsepti • luontopolku- ja luonnonsuojelutekoja esittelevien kylttien konseptit • museotehtävämonisteet eri ikäryhmille • luontoaiheinen lukupiiri • teemaopastusten sisällölliset rungot päiväkoti- ja kouluryhmille • yhteisöllinen näyttely Luontomuseon ja Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen historiasta Hankkeen vaikutukset näkyvät myös verkostojen vahvistumisena. Yhteistyö paikallisten yhdistysten, asiantuntijoiden, kirjaston, hoivatoimijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa syveni ja loi pohjaa tuleville yhteishankkeille ja tapahtumille. Useat hankkeen aikana syntyneet käytännöt ovat sellaisia, joita voidaan jatkaa pienemmilläkin resursseilla. Hanke vahvisti myös museon henkilöstön osaamista ja yhteistä näkemystä toiminnan kehittämisestä. Yhteinen suunnittelu, konseptointi ja kokeilukulttuuri loivat hyviä käytänteitä, joissa toimintaa arvioidaan ja muokataan kohderyhmien tarpeiden mukaan. Tämä tukee museon strategista kehittämistä myös tulevaisuudessa. Hankkeesta on viestitty pääasiassa sosiaalisen median alustoilla sekä verkkosivuillamme. Sosiaalisen median viestintä on hankkeen myötä vahvistunut, mutta tässä tunnistamme myös selkeän kehityskohteen. Sosiaalisen median viestintää on hyvä kehittää jatkossa säännöllisemmäksi ja tiheämmäksi. Valokuvia hankkeen aikana toteutetuista tapahtumista, opastuksista, retkistä ja museon kehittämistyöstä on liitetty raportin liitteiksi. Ne havainnollistavat hankkeen konkreettista toteutusta ja osallistujien aktiivista mukanaoloa. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit, sisällöt ja yhteistyöverkostot luovat perustaa pysyvämmälle ja vaikuttavammalle toiminnalle myös pitkälle hankekauden jälkeen. Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti museon roolin vahvistumisena yhteisöllisenä ja saavutettavana luontotiedon välittäjänä. Hanketyö laajensi museon kohderyhmiä ja madalsi osallistumiskynnystä ryhmille, jotka eivät aiemmin ole olleet aktiivisia museopalveluiden käyttäjiä. Myös monille jo toimintaan osallistuneille hanke osoitti, että kehitämme aktiivisesti toimintaamme. Koronan myötä Luontomuseolla oli hiljaisempi kausi, jonka jälkeen osaa toiminnasta on täytynyt suunnitella täysin uudelta alulta. Hanketyön ansiosta teimme isoja harppauksia johdonmukaisessa kehitystyössä Luontomuseon palveluiden parantamiseksi. Tämä kaikki tukee asiakkaidemme osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista. Hankkeen toiminnalla on ollut vaikuttavuutta myös luonto- ja ympäristötiedon lisäämisessä. Luennot, retket, museotehtävät ja luontopolkujen konseptointi tukevat luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä ja kannustavat yksilöitä konkreettisiin luonnonsuojelutekoihin. Näiden vaikutusten arvioidaan vahvistuvan ajan myötä, kun hankkeessa luotuja sisältöjä ja toimintamalleja hyödynnetään toistuvasti. Hankkeessa aikaansaatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen osana Luontomuseon perustoimintaa. Sieninäyttelyä on Luontomuseolla järjestetty jo pitkään, mutta hankkeen kautta onnistuimme panostamaan tapahtumaan entisestään ja vahvistamaan sen näkyvyyttä. Teemaopastuksia päiväkoti- ja kouluryhmille aletaan markkinoida aktiivisesti keväällä 2026. Museotehtävämonisteet ovat muokattavissa helposti eri teemojen mukaisesti myös tuleviin tapahtumiin. Selkosuomenkielisiä opastuksia ja yhteistyötä kotoutumista tukevien toimijoiden kanssa jatketaan resurssien puitteissa. Ikäihmisille suunnattuja palvelupaketteja hyödynnetään pohjana tulevalle palvelutarjonnalle yhteistyössä hoiva- ja järjestötoimijoiden kanssa. Luontoaiheista lukupiiriä jatkettiin hankekauden jälkeen, ja sen toimintamalli on siirrettävissä myös muihin aihepiireihin tai yhteistyökumppaneiden käyttöön. Retkikonsepteja, kuten lepakkoretki ja muut luontoaiheiset teemaretket toteutetaan jatkossakin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen päätyttyä toiminnan ylläpidosta vastaa Forssan Luontomuseo osana normaalia museotyötä. Hankkeessa tuotetut materiaalit, konseptit ja toimintamallit on laadittu siten, että niiden ylläpito ja hyödyntäminen on mahdollista ilman erillistä hankerahoitusta. Yhteistyöverkostot, jotka hankkeen aikana syntyivät tai vahvistuivat, tukevat toiminnan jatkumista ja mahdollistavat yhteistuotannot myös tulevaisuudessa. Hanke hyödyttää yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä lisäämällä ympäristötietoisuutta, tukemalla kestävää kehitystä ja vahvistamalla paikallista yhteisöllisyyttä. Hyödynsaajina ovat alueen asukkaat eri ikä- ja väestöryhmistä, paikalliset yhdistykset sekä kasvatuksen ja hoivan parissa toimivat tahot. Hankkeen ansiosta hyödynsaajat pääsevät osallistumaan luontoon ja kulttuuriin aiempaa yhdenvertaisemmin ja matalammalla kynnyksellä. Käytännön suositukset • yhteistyö sellaisten toimijoiden kanssa, joilla kohderyhmät ovat jo valmiiksi olemassa parantaa osallistujamääriä ja vaikuttavuutta • selkeät, toistettavat konseptit helpottavat toiminnan jatkuvuutta ja resurssien hallintaa • saavutettavuuteen panostaminen eri kohderyhmille yhdenvertaisuuden lisäämiseksi • pienimuotiset, laadukkaat ja sisällöllisesti vahvat tapahtumat voivat olla vaikuttavampia kuin suuret yksittäiset tapahtumat • viestintään panostaminen on oleellista toiminnan näkyvyyden ja kohderyhmien laajentamisen kannalta Yhteinen Luontomuseo-hankkeen toteutusaika on ollut 1.1.2024-30.9.2025. Hankkeen aikana olemme järjestäneet lukuisia tapahtumia lapsiperheille, sopeutumisvaiheen maahanmuuttajille, ikäihmisille sekä yleisesti seutulaisille luontoihmisille. 25516.07 21955.69 11867.94
Kaakon vesiosaaja 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-10-30 00:00:00 Metsä ;Vesiensuojelu Skog;Vattenskydd Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Suomen metsäkeskus – Finlands skogscentral Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 266464 Käynnissä Är igång https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/kaakon-vesiosaaja Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta talousmetsien vesien- ja luonnonhoidon keinoista, joilla tähdätään vesien tilan parantamiseen Kaakkois-Suomessa. Talousmetsien luonnonhoidon tavoitteena on turvata ja edistää luonnon monimuotoisuutta ja vesien hyvää tilaa talousmetsissä. Tähän hankkeella pyritään mm. lisäämällä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tietoisuutta vesiensuojelun merkityksestä ja keinoista käytännössä sekä toimijoiden osaamista paikkatietotyökalujen hyödyntämisessä. Talousmetsien luonnonhoidon suosituksiin, ohjeisiin, kannustejärjestelmään ja sertifioinnin vähimmäisvaatimuksiin on tulossa uudistuksia. Metsätalouden kannustejärjestelmän uusi työlaji, suometsänhoidon suunnittelu, tarjoaa mahdollisuuden laajempien valuma-aluekokonaisuuksien suunnitteluun huomioiden niin ilmasto-, monimuotoisuus- kuin vesiensuojeluvaikutukset. Alueellisia tehostamistoimia tarvitaan sekä maanomistajien että toimijoiden suuntaan, jotta luonnonhoitoa ja vesiensuojelua toteutetaan mahdollisimman vaikuttavasti. Luonnonhoidon osaamista siis tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Selkeitä vesiensuojeluosaamisen kehittämiskohteita on mm. suometsien hoidossa, ojituksen tarveharkinnassa sekä maanmuokkauksessa. Rantametsien vesiensuojelun kannalta riittävän leveät ja oikein sijoitetut suojakaistat ovat keskeisiä vesistöjen hyvän tilan säilyttämiseksi ja tärkeitä myös monimuotoisuuden kannalta. Säästöpuiden laatuun ja sijoitteluun panostamalla voidaan luonnonhoidon tasoa ja samalla kustannustehokkuutta edelleen parantaa. Hanke on jatkoa Kaakossa toteutetulle 2017–2020 toteutetulle ”Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa” -hankkeelle. Lisäksi siinä jalkautetaan Etelä-Savon rantametsähankeparissa kehitettyjen työkalujen ja materiaalien käyttöä. Tavoitteena on parantaa metsätalouden vesiensuojelun tasoa sekä ottaa kattavammin käyttöön talousmetsien luonnonhoidon keinoja osana metsänhoitoa Kaakkois-Suomessa. 186200.9 SO0 186200.9 2027-09-30 00:00:00 SaaraWilhemls Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation KOUVOLA KOUVOLA 100 2026-03-04T10:49:57.490759Z 80066.39 106134.51
Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-08-31 00:00:00 Energiatehokkuus;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Ilmastonmuutos;Luonnon monimuotoisuus;Maaperä;Metsä ;Metsäenergia ;Metsätalous, metsäsektori;Monimuotoisuus;Resurssitehokkuus;Turve;Vertaisoppiminen;Vesiensuojelu Energieffektivitet;Jordmån;Klimatförändring;Kollegialt lärande;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Mångfald;Naturens mångfald;Resurseffektivitet;Skog;Skogsbruk, skogssektorn;Skogsenergi;Torv;Vattenskydd Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Suomen metsäkeskus – Finlands skogscentral Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 254633 Päättynyt Avslutat Viime vuosina on noussut nopeasti esille metsien ja metsänkäsittelyn rooli kasvihuonekaasujen sitomisessa ja varastoinnissa sekä ilmaston muutoksen aiheuttamista sopeuttamisen tarpeista metsänhoidossa. Metsätalouden ilmastokestävyyttä lisätään huolehtimalla metsien sopeutumisesta muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, esimerkiksi monipuolistamalla metsänkäsittelymenetelmiä. Erityisesti peitteisistä metsänkasvatusmenetelmistä ja suometsien käsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksesta hiilensidontaan sekä varastointiin on tuotettu uutta tutkimustietoa. Hankkeella välitetään uusinta tutkimustietoa metsänkasvatus- ja käsittelymenetelmistä, jotta metsänomistajat ja toimihenkilöt pystyvät ymmärtämään ja hallitsemaan laajenevaa metsänkäsittelymenetelmien kirjoa omassa metsätaloudessaan erilaiset metsänomistuksen tavoitteet huomioiden. Lisäksi tuodaan yleisesti esiin, millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä metsänomistajat voivat vähentää omien metsiensä ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Hankkeessa tuotetaan ja välitetään myös suurelle yleisölle tietoa Kainuun metsien hiilivarastosta ja sen kehitystä sekä metsänkäsittelystrategioiden vaikutuksia hiilivaraston muutokseen ja hakkuumääriin. Hankkeen osatavoitteena on antaa metsänomistajille valmiuksia tuottaa kestävästi metsäraaka -ainetta jalostettavaksi ja lisätä metsäalantoimijoiden tietoutta erilaisten metsänhoitoon liittyvin ratkaisujen vaikutuksesta ilmastotavoitteisiin. Lisäksi tavoitteena on metsänhoitotoimien yhteydessä edistää metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämistä ja pienvesien tilan parantamista. Hankkeen pääkohdetyhmänä ovat Kainuun alueen metsänomistajat ja metsäalan toimijat sekä suuri yleisö. Tietoa Kainuun metsien hiilivaraston kehityksestä ja muutoksesta voidaan hyödyntää alueen metsiä koskevassa päätöksenteossa. 233943.61 SO0 233943.61 2026-05-31 00:00:00 MinnaHassinen Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation KAJAANI KAJANA 100 2025-06-06T07:33:47.458Z Hanke toteutettiin vuosina 2024–2026 pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteuttivat yhdessä Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja KymppiMetsä Oy (Sumetku Oy 20.5.2025 saakka). Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli edistää Kainuun metsien kokonaiskestävää käyttöä ja hoitoa. Tiedonvälityksen avulla vahvistettiin metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden osaamista etenkin ilmastokestävistä metsänhoitomenetelmistä. Hanke toteutui hyvin ja saavutti sekä määrälliset että laadulliset tavoitteensa. Toteutetut toimenpiteet Hankkeen ydintoiminta muodostui monipuolisesta tiedonvälityksestä. Keskeisiä toimenpiteitä olivat metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille suunnatut webinaarit (13 kpl), maastodemonstraatiot (4), työnäytökset (2), seminaarit (2) sekä retki (1). Näiden lisäksi tuotettiin laaja määrä kirjallista ja digitaalista materiaalia, kuten lehtiartikkeleita (11), blogeja (2), esitteitä (6) sekä verkkokoulutuksia Metsäkeskuksen GIMLET-ympäristöön (7). Lisäksi hankkeessa tuotettua materiaalia lisättiin Luonnonvarakeskuksen virtuaalisen tutkimuspuiston osaksi. Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit ovat avoimesti käytettävissä joko Metsäkeskuksen materiaalipankin, Metsäkeskuksen verkkokoulutusympäristön tai Luken virtuaalipuiston kautta. Hankkeessa järjestettiin yhteensä 20 infotilaisuutta, joista 4 oli maastodemonstraatioita, 2 työnäytöstä, 1 retki ja 13 webinaaria. Maastotapahtumat – Kokonaiskestävä taimikonhoito-maastokoulutus, Kajaani – Naisten metsäpäivä -maastoretki, Kuhmo – Turvemaiden vesiensuojeluratkaisut ja jatkuva kasvatus -maastokoulutus metsänomistajille, Sotkamo – Tuhkalannoituksella lisää kasvua suometsiin -maastokoulutus, Vuoreslahti Työnäytökset – Energiapuun hakkuunäytös, Kajaani – Tuhkasta kasvuvoimaa suometsiin -tuhkalannoitustyönäytös, Kuhmo Retki tai vierailu – Turvemaiden tuhkalannoitus ja jatkuva kasvatus -maastokoulutus, Ristijärvi Webinaarit – Metsänhoitosuositukset ja sertifiointi – mitä metsänomistajan tulee tietää – Taimikko ja kasvatusmetsä hiilinieluna – Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta? – Jalostettu metsänviljelymateriaali ja sen hyödyt – Tuhkalannoituksella lisää tuottoa Pohjois-Suomen metsiin – Metsistä muutakin tuottoa kuin puuta – Metsätuhoriskeihin varautuminen muuttuvassa ilmastossa – Turvemaiden vesiensuojelu ja jatkuva kasvatus – Luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan huomioiminen metsänhoidossa – Metsänuudistamisen uudet näkökulmat – Miten yhdistää metsänhoito ja hiilensidonta käytännössä – Suometsien tuhkalannoitus – ajankohtaista toimijoille ja asiantuntijoille – Suometsien kasvun ja vesitalouden haasteet hallintaan -webinaari ammattilaisille Toteutetuissa toimenpiteissä käsiteltiin kaikkia hankesuunnitelman mukaisia aiheita. Suunnitelman mukaisesti tapahtumia järjestettiin eri puolilla Kainuuta: Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Ristijärvellä. Toimenpiteiden sisällöt kattoivat keskeiset ilmastokestävän metsänhoidon osa-alueet. Niihin kuuluivat muun muassa metsänuudistaminen, jatkuva kasvatus, taimikonhoito, kasvatusmetsien käsittely, suometsien hoito, tuhkalannoitus, turvemaiden vesienhallinta, metsien monimuotoisuus ja metsien hiilensidonnan vahvistaminen. Teemoja käsiteltiin sekä käytännönläheisesti maastokohteilla että teoreettisemmin webinaareissa ja tietopaketeissa. Hankkeidenvälisen yhteistyön ansiosta webinaareja voitiin järjestää tavoitetta enemmän ja tarjota tietoa monipuolisemmin useammasta eri aiheesta. Erityisenä lisäarvona hankkeessa hyödynnettiin simulaatiolaskelmia, joissa tarkasteltiin eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia puuston kasvuun, hiilensidontaan ja taloudelliseen kannattavuuteen. Laskelmat tuotettiin jatkuvan kasvatuksen, taimikonhoidon ja tuhkalannoituksen demokohteilta. Niiden avulla metsänomistajat saivat kaipaamaansa konkreettista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista mm. taloudelliseen kannattavuuteen. Viestintä ja julkaistu materiaali Hankkeen viestintä toteutettiin monikanavaisesti (verkkosivut Metsäkeskuksen ja Maaseutuverkoston verkkosivuilla, sähköpostit, lehtiartikkelit, esitteet, sosiaalinen media, tapahtumat), mikä mahdollisti laajan tavoittavuuden. Viestinnän ja materiaalin tuottamisen tavoitteena oli 2 live-infotilaisuutta, 8 artikkelia tai blogia, 6 viestintäpakettia Metsäkeskuksen Gimlet-järjestelmään, Kainuun hiilitaselaskelmat ja kohteiden lisääminen Luken virtuaalipuistoon. Tavoitteet toteutuivat hankkeen aikana. Kajaanissa järjestettiin 2 seminaaria hankkeen aiheista. Lehtiartikkeleita julkaistiin 11 ja blogeja 2. Gimlet-järjestelmään tuotettiin 6 tietopaketin Metsien ilmastokestävyys-verkkokoulutussarja sekä osallistuttiin metsien monikäyttö- ja monimuotoisuus -tietopaketin tekemiseen. Lisäksi tuotettiin koko Kainuuta koskevat hiilitaselaskelmat, joissa verrattiin erilaisten metsänkäsittelystrategioiden vaikutusta Kainuun metsien hiilitaseeseen. Tulokset esiteltiin seminaarissa ja niistä julkaistiin artikkeli Kainuun Sanomissa. Lisäksi hankkeessa tuotettua materiaalia liitettiin Luken virtuaalipuiston osaksi. Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa 100 metsäammattilaista ja 800 metsänomistajaa, joista 100 uusia eli alle 5 vuotta metsää omistaneita. Hankkeen toimenpiteiden kautta tavoitettiin 288 metsäalan ammattilaista ja 2715 metsänomistajaa. Kun yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa järjestettyjen tapahtumien osallistujamäärä jaetaan järjestävien hankkeiden määrällä saadaan hankkeen osallistujamääräksi 108 metsäalan ammattilaista ja 945 metsänomistajaa, joista 126 uusia. Asetetut osallistujamäärien ja materiaalituotannon tavoitteet siis saavutettiin tai jopa ylitettiin. Toteutuksen vastaavuus suunnitelmaan Hanke toteutui kokonaisuutena suunnitellusti, mutta käytännön toteutukseen tehtiin joitakin muutoksia. Ammattilaisille suunnatun maastotapahtuman osallistujamäärä olisi ollut hyvin pieni, joten tapahtuma korvattiin webinaarilla. Webinaari tavoitti ammattilaiset hyvin ja siinä käsiteltiin samoja asioita, joita oli suunniteltu käsiteltäväksi maastossa. Muutos oli siis onnistunut ja tapahtuman vaikuttavuus alkuperäistä suunnitelmaa parempi. Turvallisuus- ja näkyvyysnäkökohdat huomioiden jatkuvan kasvatuksen hakkuunäytös korvattiin tuhkalannoitusnäytöksellä. Se järjestettiin sekä live-tapahtumana maastossa että Metsäliigan somekanavalla julkaistuina live-lähetyksinä. Lisäksi tapahtuman videoista tuotettiin koosteita, jotka ovat edelleen nähtävissä Metsäliigan TikTok-kanavalla. Suometsien kasvatukseen ja tuhkalannoitukseen liittyvä tietopaketti korvattiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin käsittelevällä tietopaketilla, jotta vältyttiin aiheeltaan päällekkäisten suometsäaiheisten tietopakettien luomiselta. Lisäksi viestintää tehostettiin alkuperäiseen suunnitelmaan nähden, jotta kohderyhmä tavoitettiin paremmin. Tapahtumista informoitiin mm. Tapahtumien Kainuu -verkkosivujen ja lehti-ilmoitusten kautta. Hankkeen toteutukseen tehdyt muutokset paransivat hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Toteutuksen joustavuus ja rahoittajan myönteinen suhtautuminen toteuttajien tarpeelliseksi kokemiin muutoksiin osoittautui keskeiseksi tekijäksi hankkeen onnistumisessa. Onnistumiset Hankeen toteutus onnistui hyvin ja kaikki tavoitteen mukaiset toimet saatiin toteutettua – usein jopa yli tavoitteiden. Tavoiteltu metsäammattilaisten ja metsänomistajien osallistujamäärä ylitettiin. Molemmat kohderyhmät siis tavoitettiin hyvin. Hankkeessa pystyttiin tarjoamaan monipuolista ja ajankohtaista tietoa metsien ilmastokestävästä hoidosta. Osatoteuttajien yhteistyön ansiosta tapahtumissa voitiin yhdistää käytännönläheinen metsänhoidon toteutus uusimpaan tutkimustietoon. Tällainen lähestymistapa on erityisen vakuuttava osallistujien näkökulmasta, sillä he arvostavat tutkittuun tietoon pohjautuvaa, mutta käytännönläheistä lähestymistapaa. Palautteiden perusteella osallistujat pitivät hankkeen tapahtumia hyödyllisinä ja käytännönläheisinä. Kokonaisarviointi tiedonvälitystapahtumista oli hyvä, ja hankkeen viestintä nähtiin onnistuneena. Haasteet ja opit Hankkeen toteutukseen liittyi myös haasteita. Ammattilaisille suunnattuun maastotapahtumaan ei saatu riittävästi osallistujia, joten se jouduttiin perumaan ja toteuttamaan webinaarina. Tuhkalannoitusnäytöksen järjestämisen haasteena oli sopivan kohteen löytäminen ja tuhkalannoitteen saatavuusongelmat, jonka vuoksi metsäpalveluyritykset eivät voineet suorittaa tuhkalannoituksia kaikilla suunnitelluilla kohteilla. Tuhkalannoitteen saatavuusongelmaa pahensi lannoituslainsäädännön muutos, joka asetti käytettävälle tuhkalle tiukemmat laatukriteerit. Hanke osoitti, että toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin tulee varautua. Haasteisiin täytyy reagoida joustavasti eli miettiä esimerkiksi tapahtuman järjestämistapa kohderyhmälle sopivaksi. Hankkeen aikana yhteistyö eri hankkeiden ja organisaatioiden kanssa koettiin todella hyödylliseksi. Jatkossakin yhteistyötä kannattaa tehdä laajasti. Lisäksi opittiin, että käytännönläheisyys ja selkeä yhteys metsänomistajien arkeen lisäävät osallistumista ja vaikuttavuutta. Palautteen perusteella hybriditapahtumien äänentoistoon ja webinaarien vuorovaikutukseen tulee kiinnittää huomioita entistä enemmän. Kustannukset ja resurssien käyttö Hankkeen toteutuneet kustannukset vastasivat hyvin suunniteltua budjettia, ja kokonaisrahoitus käytettiin suunnitelman mukaisesti. Laajan yhteistyön ansiosta resurssien käyttö oli tehokasta. Flatrate -varat kohdennettiin pääosin tiedonvälitystoimenpiteisiin, tapahtumiin ja materiaalituotantoon. Kustannusten hallinta oli onnistunutta, eikä merkittäviä poikkeamia suunniteltuun budjettiin ollut. Yhteenveto toteutuksesta Kokonaisuutena hanke oli onnistunut ja toteutui suunnitelman sekä rahoittajan hyväksymien muutosten mukaisesti tai ylitti tavoitteet. Hankkeen vahvuus oli toteuttajaorganisaatioiden välisessä yhteistyössä. Sen ansiosta kyettiin yhdistämään tutkimustieto ja käytännön metsänhoito ja tuottamaan sitä kautta metsänomistajia kiinnostavia ja vakuuttavia tapahtumia. Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -hanke edisti Kainuun metsien kokonaiskestävää käyttöä ja hoitoa vahvistamalla metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden osaamista erityisesti ilmastokestävissä metsänhoitomenetelmissä. Hanke toteutettiin tiedonvälityshankkeena, jossa keskeisessä roolissa oli tutkimustiedon ja käytännön metsänhoidon yhdistäminen sekä sen välittäminen metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille Kainuussa. Tavoitteet ja niiden saavuttaminen Hankkeen aikana hankkeelle asetetut konkreettiset määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin ja monin osin ylitettiin ne. Toiminta oli monipuolista ja koostui käytännön maastodemonstraatioista, työnäytöksistä, webinaareista, seminaareista, verkkokoulutuksista sekä monipuolisesta viestinnästä. Tapahtumien, webinaarien ja muiden tilaisuuksien kautta tavoitettiin laaja joukko metsänomistajia ja metsäalan toimijoita, mukaan lukien myös uusia metsänomistajia. Hankkeessa järjestettiin suunniteltua enemmän webinaareja, minkä ansiosta hankkeen aiheita voitiin käsitellä laajemmin ja useammasta eri näkökulmasta. Niiden ansiosta hankkeen osallistujamäärä ylitti alkuperäiset tavoitteet. Hankkeessa syntyi useita hyviä käytänteitä, jotka tukivat hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Käytännönläheiset maastodemonstraatiot ja työnäytökset osoittautuivat erityisen vaikuttaviksi tiedonvälityksen muodoiksi, koska ne konkretisoivat käsiteltäviä asioita osallistujille. Näitä täydennettiin tutkimustuloksiin perustuvilla simuloinneilla, joiden avulla eri metsänhoitovaihtoehtojen vaikutuksia voitiin tarkastella kokonaisvaltaisesti. Lisäksi monikanavainen viestintä, jossa yhdistyivät webinaarit, maastotapahtumat, seminaarit, verkkokoulutukset ja monikanavainen materiaalituotanto, mahdollisti tiedon tehokkaan leviämisen eri kohderyhmille. Yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa tehosti resurssien käyttöä ja laajensi vaikuttavuutta. Keskeiset tulokset ja vaikutukset Keskeisenä tuloksena syntyi laaja ja pysyvä tietopohja ilmastokestävästä metsänhoidosta. Hankkeessa tuotettiin useita metsien ilmastokestävyyttä käsitteleviä tietopaketteja Metsäkeskuksen GIMLET-oppimisympäristöön, Kainuun metsien hiilitaselaskelmat sekä tutkimukseen perustuvia simulointituloksia eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista puuntuotokseen, hiilensidontaan ja taloudelliseen kannattavuuteen. Hankkeessa tehdyt hiilitaselaskelmat ja skenaariot tarjoavat alueellisesti merkittävää tietoa metsien kasvusta ja ilmastovaikutuksista ja tukevat metsänomistajien ja toimijoiden päätöksentekoa. Live-tapahtumissa ja webinaareissa jaettiin laaja-alaisesti tietoa metsien ilmastokestävyydestä. Tapahtumista saadun palautteen perusteella tiedonvälitystapahtumien laatu arvioitiin hyväksi, ja osallistujat kokivat saaneensa hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa. Tapahtumien materiaalit ovat saatavilla Metsäkeskuksen materiaalipankin kautta kolme vuotta hankkeen päätyttyä. Verkkokoulutukset ja Luken virtuaalipuistoon liitetyt materiaalit ovat avoimesti saatavilla jatkossakin, mikä lisää tulosten hyödynnettävyyttä ja metsänomistajien osaamisen kehittymistä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen myötä metsänomistajien ja toimijoiden tietoisuus ilmastokestävästä metsänhoidosta kasvoi merkittävästi. Osallistujat saivat konkreettisia valmiuksia huomioida ilmastokestävyys omissa metsänhoitoratkaisuissaan. Tapahtumissa tuotiin esiin sekä metsien hiilensidontaa ja varastointia vahvistavia toimia että metsien ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimia. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien edistäminen: Yksi kustannustehokkaimmista keinoista lisätä metsien hiilensidontaa on turvemaametsien tuhkalannoitus. Sitä käsiteltiin hankkeen järjestämissä webinaareissa, maastotapahtumassa sekä työnäytöksessä. Hankkeessa lisättiin siis merkittävästi etenkin metsänomistajien tietoisuutta tuhkalannoituksesta ja sen hyödyistä. Myös toimijoille järjestettiin webinaari lannoituslainsäädännön muutoksista ja edistettiin näin heidän tietoisuuttaan tuhkalannoitteista. Suometsien turpeeseen on sitoutunut suuri määrä hiiltä, joten turpeen hiilivaraston säilyttäminen on olennaista metsien hiilivaraston ylläpidolle. Hankkeessa lisättiin osallistujien tietoisuutta turvemaametsien ilmastokestävästä hoidosta, johon kuuluu olennaisena osana liiallisen kuivatuksen välttäminen. Ojien kunnostustarvetta on mahdollista vähentää jatkuvan kasvatuksen käytöllä. Samalla voidaan vähentää turvemailta tulevaa vesistökuormitusta. Useammassa hankkeen tapahtumassa esiteltiin ja kerrottiin jatkuvasta kasvatuksesta edistäen sen käyttöä etenkin turvemailla. Hankkeessa tehtiin myös selvitys jatkuvan kasvatuksen käytöstä Kainuussa. Selvityksen mukaan etenkin yksityisten metsänomistajien kiinnostus jatkuvan kasvatuksen käyttöön on lisääntynyt Kainuussa viime vuosina. Kiinnostus on lisääntynyt Kainuussa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Metsien ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen: Metsien ilmastokestävyydelle on olennaista metsien kyky sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja tuhoriskeihin. Metsien sopeutumiskyvyn kannalta on olennaista metsien terveys, hyvä kasvukunto ja luonnon monimuotoisuus. Hankkeessa viestittiin aktiivisesti mm. metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä, metsänjalostuksen hyödyistä, taimikoiden oikea-aikaisesta hoidosta ja sekapuustoisuuden lisäämisestä. Näin lisättiin osallistujien ymmärrystä metsien sopeutumiskyvyn parantamisesta. Sillä on kauaskantoisia vaikutuksia, jonka tulokset näkyvät tulevaisuudessa Kainuun metsien parantuneena sopeutumiskykynä. Polarisoituneiden mielipiteiden lieventäminen: Hanke pyrki osaltaan lieventämään eri metsänkäsittelymenetelmiin liittyvää vastakkainasettelua tuomalla keskusteluun tutkimukseen perustuvaa puolueetonta tietoa. Julkisuudessa ja somessa on hyvin ristiriitaista ja osin virheellistäkin tietoa esimerkiksi metsien hiilensidonnasta. Hankkeessa tuotettiin ja välitettiin tutkittua tietoa metsien hiilensidonnasta helposti ymmärrettävässä muodossa. Sen avulla voitiin lisätä metsänomistajien tietämystä ja ymmärrystä metsien hiilensidonnasta ja esimerkiksi turvemaametsien ilmastopäästöistä. Näin voitiin vähentää ristiriitaisen tiedon aiheuttamaa hämmennystä ja polarisoituneita mielipiteitä. Hankkeessa tuotettiin myös Kainuun alueen hiilitaselaskelmat, joissa verrattiin erilaisten metsänkäsittelystrategioiden vaikutusta Kainuun metsien hiilensidontaan. Tuloksista julkaistiin laaja artikkeli Kainuun Sanomissa, joten tieto tavoitti myös ns. suuren yleisön, mikä on tärkeää asenteiden muuttamisessa. Viestintätoimet: Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti ja monipuolisesti. Viestintä kattoi sähköiset kanavat, kuten sähköpostit, verkkosivut, blogikirjoitukset ja sosiaalisen median, sekä perinteiset kanavat, kuten lehtiartikkelit, ilmoitukset ja esitteet. Lisäksi tapahtumat, seminaarit ja webinaarit toimivat tärkeinä viestintäkanavina. Metsäkeskuksen asiakasjärjestelmän kautta tapahtunut laaja ja kohdennettu viestintä tuki osallistujien tavoittamista ja hankkeen näkyvyyttä sekä varmisti, että hankkeen tuottama tieto levisi tehokkaasti kohderyhmien käyttöön. Mikä muuttui hankkeen myötä Hankkeen vaikutukset ulottuvat yksittäisiä toimenpiteitä laajemmalle. Hankkeessa jaettu tieto on lisännyt metsänomistajien ymmärrystä ilmastokestävien ratkaisujen toteuttamisesta metsissä ja vahvistanut näin edellytyksiä metsien kestävälle käytölle pitkällä aikavälillä. Näin hanke on osaltaan edistänyt siirtymää kohti ilmastokestävämpää metsätaloutta Kainuussa. Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -hanke on edistänyt Euroopan maaseuturahaston tavoitteiden mukaisesti metsätalouden osaamisen lisäämistä sekä kestävän luonnonvarojen käytön vahvistumista välittämällä tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Myös hankkeelle asetetut tavoitteet metsien ilmastokestävään hoitoon liittyvästä tiedonvälityksestä saavutettiin. Hankkeen keskeinen vaikutus onkin ollut metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden ilmastokestävään metsänhoitoon liittyvän osaamisen merkittävä vahvistuminen. Hankkeen vaikuttavuutta vahvistaa sen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa metsänhoidon vaihtoehtoja tarkasteltiin samanaikaisesti taloudellisesta, ekologisesta ja ilmastollisesta näkökulmasta. Tämä on lisännyt osallistujien ymmärrystä eri metsänhoitomenetelmien ilmastovaikutuksista sekä tavoitteiden yhteensovittamisesta. Tuomalla esiin, kuinka erilaiset tavoitteet voidaan sovittaa metsänhoidossa yhteen, hanke on osaltaan lieventänyt metsänkäsittelyyn liittyviä vastakkainasetteluja. Vastakkainasettelu syntyy usein mielikuvasta, että luonnon monimuotoisuuden tai ilmastoasioiden huomioiminen metsänhoidossa vähentää metsän taloudellista tuottoa. Tällöin metsänomistaja joutuu valitsemaan mitä tavoitteita hän haluaa metsissään edistää ja puolustaa näkökantaansa välillä hyvinkin voimakkaasti. Vastakkainasettelua lisäävät sosiaalisessa mediassa olevat ristiriitaiset ja osittain virheellisetkin tiedot. Hankkeessa tuotettiin ja välitettiin tutkimukseen perustuvaa tietoa ja pyrittiin viestimään, että tekemällä oikeita valintoja metsänhoidossa metsänomistajan on mahdollista edistää metsissään useita eri tavoitteita tarvitsematta juurikaan tinkiä metsätalouden tuotosta. Näin metsänomistajien blokkiutuminen omiin näkökantoihinsa pikkuhiljaa heikkenee, uusia menetelmiä aletaan ottaa käyttöön ja vastakkainasettelu eri näkökantojen välillä vähenee. Lyhyen aikavälin vaikutukset Hankkeessa tuotetut materiaalit jäävät hyödynnettäväksi hankkeen päättymisen jälkeen. Keskeisiä välineitä ovat Metsäkeskuksen GIMLET-oppimisympäristöön tuotetut tietopaketit sekä Luonnonvarakeskuksen virtuaalipuistoon liitetyt kohteet. Lisäksi hankkeessa tuotetut materiaalit ovat avoimesti saatavilla Metsäkeskuksen materiaalipankissa kolme vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Näiden avulla hankkeessa tuotettu tieto, esimerkit ja simulointitulokset ovat avoimesti saatavilla ja tukevat jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä maaseutualueella pitkällä aikavälillä. Materiaalit ovat hyödynnettävissä internetin kautta, joten ne ovat yhtäläisesti saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta, mikä on erityisen tärkeää Kainuun kaltaisessa pitkien välimatkojen maakunnassa. Hankkeen kohderyhmä – erityisesti metsänomistajat ja metsäalan ammattilaiset – on hyötynyt hankkeesta konkreettisesti. Osallistujat ovat saaneet käytännönläheistä tietoa ja valmiuksia tehdä ilmastokestävyyttä tukevia metsänhoitopäätöksiä. Keskeisiä hyötyjä ovat olleet mm. ymmärrys eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista hiilensidontaan, kannattavuuteen ja monimuotoisuuteen, paremmat valmiudet tunnistaa ja hallita ilmastonmuutoksen lisäämiä metsätuhoriskejä sekä tietämys taloudellisista kannattavuutta lisäävistä tukimahdollisuuksista. Lisäksi hankkeen tarjoamat laskelmat, demonstraatiot ja vertailut ovat tukeneet päätöksentekoa käytännön tasolla. Hankkeen aiheista tuotettiin useita artikkeleita Kainuun paikallislehtiin. Niiden avulla tieto levisi myös ns. suurelle yleisölle, millä voi olla vaikutusta yleisiin mielipiteisiin metsien ilmastokestävyydestä ja sen edistämisestä. Pitkän aikavälin vaikutukset Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutukset kohdistuvat metsätalouden kestävyyden vahvistumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Lisääntynyt osaaminen ja tiedon saatavuus edistävät metsänhoitovalintoja, jotka parantavat hiilen sidontaa ja varastointia, vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti turvemailla sekä vahvistavat metsien kykyä kestää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Samalla hanke tukee luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä. Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset näkyvät metsänhoitokäytäntöjen muutoksena ja ilmastokestävyyden vakiintumisena osaksi metsänomistajien päätöksentekoa. Vaikka konkreettiset vaikutukset hiilinieluihin ja metsien rakenteeseen realisoituvat viiveellä, hanke on luonut vahvan perustan tiedon hyödyntämiselle, osaamisen kehittymiselle ja kestävän metsätalouden edistämiselle maaseutualueilla myös tulevaisuudessa. Jatkosuunnitelmat Hankkeessa aloitettua ilmastokestävyyttä tukevaa toimintaa jatketaan osana Metsäkeskuksen tiedotus- ja koulutustoimintaa. Hankkeessa tuotettuja sisältöjä ja materiaaleja hyödynnetään jatkossa uusissa hankkeissa. Myös metsäalan toimijat voivat hyödyntää esimerkiksi simulointituloksia oman osaamisensa kartuttamisessa. Lisäksi verkkokoulutuksia ylläpidetään ja päivitetään tarpeen mukaan, jotta niiden sisältö säilyy ajantasaisena ja vaikuttavana. Erityisesti ilmastokestävyyteen, metsätuhojen riskien hallintaan ja turvemaiden kestävään hoitoon liittyvä tiedonvälitys jatkuu kohdennetusti Kainuun alueen erityispiirteet huomioiden. Tiedonvälitystä jatketaan tulevassa Kainuun metsien tulevaisuus -hankkeessa. Jatkotoimenpiteissä keskitytään erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien metsätuhoriskien hallintaan, koska niitä käsiteltiin melko vähän tässä hankkeessa. Oikea aika tuhojen torjuntatoimenpiteille, kuten sekapuustoisuuden lisäämiselle Kainuussa on nyt, kun esimerkiksi kaarnakuoriais- ja juurikääpätuhot eivät ole vielä laajamittaisia maakunnassa. Tiedottamisella metsänomistajat voidaan havahduttaa tekemään toimenpiteitä ajoissa. Ilmastokestävästä metsänhoidosta on tärkeää viestiä ja tiedottaa metsänomistajia jatkossakin, sillä totutut metsänhoitomenetelmät ja asenteet muuttuvat hitaasti. Pysyvien muutosten aikaansaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Hankkeessa aloitettua tiedonvälitystä on siis tarpeen jatkaa tulevaisuudessakin. Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -tiedonvälityshankkeen (25.3.2024–31.5.2026) tavoitteena oli edistää Kainuun metsien kokonaiskestävää hoitoa, keskittyen erityisesti ilmastokestävyyteen. Hankkeessa lisättiin metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden osaamista ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sen hillinnästä. Hanke muodosti laajan tiedonvälityskokonaisuuden, jonka keskeisiä toimenpiteitä olivat webinaarit, maastotapahtumat, työnäytökset, seminaarit ja verkkokoulutukset. Lisäksi tuotettiin lehtiartikkeleita, esitteitä, materiaaleja Luken virtuaalipuistoon, Kainuun metsien hiilitaselaskelmat ja selvitys jatkuvan kasvatuksen käytöstä Kainuussa. Toiminta tavoitti 108 metsäalan ammattilaista ja 945 metsänomistajaa. Hankkeessa ylitettiin useimmat määrälliset tavoitteet. Sisällöllisesti hanke käsitteli muun muassa jatkuvaa kasvatusta, metsänuudistamista, taimikonhoitoa, monimuotoisuutta sekä suometsien hoitoa ja vesienhallintaa. Niitä tarkasteltiin käytännön esimerkkien ja laskelmien avulla, joissa arvioitiin metsänhoitomenetelmien vaikutuksia puuston kasvuun, hiilensidontaan ja taloudelliseen kannattavuuteen. Hankkeen tuloksena metsänomistajien tietoisuus ja valmiudet huomioida ilmastokestävyys metsänhoidossa kasvoivat. Samalla lisättiin ymmärrystä metsänkäsittelytapojen vaikutuksista puuston kasvuun ja ilmastokestävyyteen. Hankkeessa tuotetut aineistot jäivät avoimesti hyödynnettäviksi myös hankkeen päättymisen jälkeen, mikä lisää hankkeen vaikuttavuutta jatkossa. 100595.75 133347.86 0
ILIMA – Ilmastoviisas pohjoinen maaseutu 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-09-14 00:00:00 Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Luonnon monimuotoisuus;Ympäristötietoisuus Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Miljömedvetenhet;Naturens mångfald Lapin elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Lappland 3 Hanketuki Projektstöd Peräpohjolan Leader ry Alueiden välinen Interregional 261442 Päättynyt Avslutat ILIMA-hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoisen kylien asukkaiden ja yhteisöjen tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä paikallisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen vahvistamisesta. Hanke on tiedonvälityshanke, joka vie tietoa ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti kylä- ja asukastasolle. Tiedonvälitystä ruohonjuuritason toimijoille kyliin tukee hankkeen aikana perustettava kylätoimijoille ja -kehittäjille avoin ILIMA-verkosto, jonka toimintaan kuuluvat mm. säännölliset etätapaamiset ja uutiskirje. Hankkeessa levitetään myös tietoa maaseutuasumisen ja kylätoiminnan kestävään kehitykseen kuuluvista olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Hankkeen toimenpiteinä järjestetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia sekä käytännönläheisiä työpajoja, jotka houkuttelevat asukkaita osallistumaan. Osa tilaisuuksista kohdistetaan erityisesti kylien lapsille ja nuorille, ja osassa hyödynnetään tarpeen mukaan etäyhteyksiä koko alueen palvelemiseksi. Hankkeen tuloksena kyläyhteisöt ja niiden asukkaat osaavat toteuttaa arjessaan ilmastoviisaita ratkaisuja, ja tukea lähiluonnon monimuotoisuutta sekä tietävät, mistä näihin toimenpiteisiin voi saada ohjausta ja taloudellista tukea. Hankkeen myötä pohjoisten maaseutuyhteisöjen merkitys ilmastotoimijana vahvistuu ja siihen liittyvä ymmärrys lisääntyy kylätoimijoiden ja -kehittäjien parissa. 311900.34 SO0 311900.34 2026-05-31 00:00:00 MarjutBPetajajarvi Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation TERVOLA TERVOLA 100 2026-03-11T17:59:01.884919Z 134117.15 177783.19
ILMASTOTAITAJA- tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä kuluttajille ja yrittäjille 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-10-30 00:00:00 Ilmastonmuutos;Luonnon monimuotoisuus Klimatförändring;Naturens mångfald Uudenmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Nyland 3 Hanketuki Projektstöd Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261364 Käynnissä Är igång www.maajakotitalousnaiset.fi/ilmastotaitaja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n hanke ”Ilmastotaitaja – tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä kuluttajille ja maaseudun yrittäjille” toteutetaan Uudellamaalla 1.1.2024 – 31.12.2026. Tiedonvälityshanke lisää Uudenmaan alueen kuluttajien, maatila- ja matkailuyrittäjien ilmastotietoisuutta sekä tukee ja edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua teemaan liittyen. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta ilmastovastuullisesta toiminnasta, ja tuoda esille tämän lisäksi myös luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia sekä kannustaa tekemään niitä. Hankkeessa tuodaan myös esille maatiloilla jo tehtyjä toimia ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden lisäämiseen liittyen. Muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa tehtävällä hyvällä yhteistyöllä saadaan jalkautettua kentälle teemaan liittyvää uusinta tutkimustietoa, hyviä käytänteitä ja työkaluja tutkimustiedon lukemiseen ja tulkintaan. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentava kuluttajat ja tuottajat sekä maaseutu-kaupunki -vuoropuhelun lisääminen. Hanketta toteutetaan kahden pääteeman alla: Ruoantuotannon ilmastovaikutukset pellolta pöytään asti ja Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteydet sekä niiden kytkeytyminen ruoantuotantoon. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuluttajat ja maatalous- ja matkailuyrittäjät Uudellamaalla. Hankkeessa jalkautetaan uusinta tutkimustietoa käytännön- ja käyttäjäläheisesti sekä rakennetaan toimintamalleja erilaisten kohderyhmien tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Kuluttajia ja maaseudunyrittäjiä haastetaan muuttamaan toimintatapojaan kampanjoilla ja kilpailuilla sekä seuraamaan muutoksen vaikutuksia. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää viestintä- ja neuvontatyössä sekä päätöksenteossa myös muualla Suomessa. 239428 SO0 239428 2026-12-31 00:00:00 christellastrom Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation HELSINKI HELSINGFORS 100 2026-02-05T13:08:59.210568Z 102954.04 136473.96 0
Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa – Nylands skogar i klimatförändringen 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt 2023-09-18 00:00:00 Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Ilmastonmuutos;Metsä Klimatförändring;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Skog Uudenmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Nyland 2 Hanketuki Projektstöd Suomen metsäkeskus – Finlands skogscentral Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261719 Käynnissä Är igång Suomen metsäkeskus toteuttaa Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa – Nylands skogar i klimatförändringen -tiedonvälityshanketta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa Uudellamaalla 1.3.2024-31.12.2025. Tiedonvälityshankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on metsän- ja luonnonhoidon avulla edistää Uudenmaan metsien hiilensidontaa, tuhokestävyyttä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hankkeen välitön tavoite on lisätä Uudenmaan metsänomistajien ja metsä- ja energia-alan toimijoiden sekä kuntapäättäjien tietoa käytännön metsän- ja luonnonhoidon menetelmistä, joilla voidaan vaikuttaa metsien hiilensidontaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää muun muassa bioenergian saatavuutta Uudellamaalla ja kartoittaa ja tiedottaa kaavojen suojelualuevarauksista. Hankkeen tavoitteita edistetään viiden työpaketin kautta: 1. Uudenmaan metsien hiilinielujen vahvistaminen metsänhoidon menetelmillä; 2. Uudenmaan metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen; 3. Metsäenergian mahdollisuudet Uudellamaalla; 4. Kaavojen suojelualuevarausten kartoitus ja metsänomistajien tiedottaminen; ja 5. Sovitetaan yhteen metsänhoitoa ja hirvieläinkantojen hallintaa ilmastokestävästi. Hankkeessa toteutetaan kohderyhmäkohtaisia tilaisuuksia, kuten webinaareja, info-tapahtumia ja maastokoulutuksia. Hanke osallistuu eri yhteistyötahojen tilaisuuksiin ja järjestää opintoretken. Tiedonvälitysmateriaalissa tuodaan esille uusinta tutkimustietoa ja kerrotaan muun muassa sekametsien dynamiikasta ja kasvatuksesta sekä metsän- ja luonnonhoidon menetelmien vaikutuksesta tuhoriskeihin. Hankkeen toteutus vahvistaa kohderyhmien valmiutta tehdä ratkaisuja, joilla edistetään metsien terveyttä ja kasvua. 278851.76 SO0 309835.29 2026-12-31 00:00:00 idatorvinen Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke Projektet för förmedling av miljö- och klimatinformation HELSINKI HELSINGFORS 90 2025-10-03T11:55:10.280691Z 119906.26 158945.5 0
