Talon kunnostus 12.9.2026 Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt 2026-08-14 00:00:00 Ilmanvaihto tai muu parannus;Kylä;Lämmitys By;Ventilation eller annan förbättring;Värmning Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Tourun maa- ja kotitalousseura ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 383669 Käynnissä Är igång FB tili Tourun maa-ja kotitalousseura Tourun maa- ja kotitalousseura ry aikoo hankkeessa vaihtaa kylätalolleen uudet lämpöpatterit rikkoontuneiden tilalle sekä uusia WC-istuimet. Kylätalo sijaitsee Humppilan Tourunkulmalla ja se palvelee sekä yhdistyksen jäseniä että muita kyläläisiä ja ulkopuolisia talon vuokraajia. 1635.4 SO8 2336.29 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2029-04-30 23:59:59 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Investointihanke Investeringsprojekt Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt HUMPPILA HUMPPILA 70 2026-09-11T11:10:51.491173Z 703.22 605.1 327.08 0
WC-kontti 24.2.2026 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö 2025-11-14 00:00:00 Esteettömyys;Matkailu;Palvelut;Vesiensuojelu Tillgänglighet;Tjänster ;Turism;Vattenskydd Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Varsinais-Suomen Traktoriklubi ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 362678 Päättynyt Avslutat www.traktoriklubi.com Hankkeen toteuttaja on Varsinais-Suomen Traktoriklubi ry. WC-kontin hankinta Humppilan Tractor Pulling radalle Lasitehtaan alueelle. 15000 SO8 25000 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2026-08-25 15:23:20 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö HUMPPILA HUMPPILA 60 2026-08-25T12:23:20.744Z Yleisötilaisuuden palvelun parantamiseksi hankittiin WC-kontti. Hanke onnistui suunnitelmien mukaan. WC kontti oli käytössä ensimmäistä kertaa Humppilan Tractor Pulling SM osakilpailussa 6.6.2026. WC konttia käytetään usean vuoden ajan. Yhdistys järjestää Humppilassa Lasitehtaan alueella vuosittain Tractor Pulling SM osakilpailun. WC kontti vähentää tapahtumaan tilapäisvessojen hankintaa ja kuljetusta. Myös muut tapahtumajärjestäjät voivat käyttää konttia. Yhdistys hoitaa WC kontin säilytyksen,huollon ja korjauksen tarvittaessa. Varsinais-Suomen traktoriklubi ry järjestää vuosittain tractor pulling SM osakilpailun Humppilassa Lasitehtaan alueella. Parantaakseen yleisötilaisuuden palvelua hankittiin WC-kontti toimivalla vesi ja viemärisysteemillä. 6450 5550 3000 0
Humppilan Työväentalon wc-tilojen rakentaminen sekä ilmalämpöpumpun hankinta. 18.12.2025 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö 2025-11-14 00:00:00 Esteettömyys;Ikääntyvä väestö;Liikunta;Lämmitys;Saavutettavuus;Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Varautuminen, omavaraisuus;Ympäristötietoisuus Beredskap, självförsörjning;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Jämställdhet, likabehandling;Miljömedvetenhet;Motion;Tillgänglighet;Tillgänglighet;Värmning;Åldrande befolkning Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Humppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 360236 Käynnissä Är igång Kotisivut: https://www.humppilandemarit.fi/ Facebook-tili: https://www.facebook.com/people/Humppilan-Ty%C3%B6v%C3%A4enyhdistys/61573405628772/# Humppilan Työväentalon yläkerran saneeraushankkeen tavoitteena on lisätä aktiivisessa käytössä olevan kiinteistön käyttömukavuutta sekä tehostaa energiatehokkuutta. Talon toisen kerroksen aulaan rakennetaan wc-tilat yleisökäyttöön. Nykyisin työväentalon wc-tilat sijaisevat talon alakerrassa, jonne kuljetaan portaita pitkin. Niiden sijainti alakerrassa on estänyt, tai ainakin rajoittanut tilojen käyttöä niiden henkilöiden osalta, joilla on liikkumisrajoitteita. Toisena osakokonaisuutena toteutetaan Humppilan Työväentalon ravintolasalin lämmitysmuodon päivittäminen energiatehokkaammaksi. Tarkoituksena on asennuttaa tilaan ilmalämpöpumppu. 12336 SO8 20560 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2026-10-31 23:59:59 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö HUMPPILA HUMPPILA 60 2025-12-16T10:53:23.577877Z Humppilan Työväentalon saneeraushanke toteutettiin kahtena erillisenä vaiheena. Niistä ensimmäiseksi toteutetussa Työväentalon ravintolasaliin asennettiin ilmalämpöpumppu. Investoinnin tavoitteena on kohentaa rakennuksen energiatehokkuutta. Aiemmin ravintolasalia on lämmitetty joko öljylämmityksen kautta pattereilla tai viereisen salin suurta ilmalämpöpumppua hyödyntäen siten, että ravintolan ja juhlasalin väliovia on pidetty lämmityksen ajan avoinna. Ravintolan käyttö on edellyttänyt aina koko juhlasalin lämmittämistä myös tilanteissa, joissa salia ei tarvitakaan käyttöön. Uuden ilmalämpöpumpun ansiosta ravintolasalin ja keittiön lämmittäminen erikseen onnistuu nopeammin ja energiatehokkaammin. Myös tarve siirtyä talvikaudeksi öljylämmitykseen vähenee, koska Työväentalon ilmalämpöpumppujen (yht. 4kpl) yhteiskapasiteetti kattaa lämmitystarpeen keväästä pitkälle syksyyn aiempaa paremmin. Toisena osana saneeraushanketta oli esteettömän wc-tilan rakentaminen Työväentalon yläkertaan. Tavoitteena oli lisätä tilojen saavutettavuutta, käyttömukavuutta ja esteettömyyttä. Työväentalon yläkerta on rakennuksen pääkerros, jossa sijaitsevat ravintola, keittiö ja juhlasali. Pääsisäänkäynti sekä wc-tilat sijaitsevat alakerroksessa, josta kulku saliin on leveän portaikon kautta. Liikuntarajoitteisten henkilöiden on mahdollista kulkea yläkertaan keittiön oven kautta, jossa rappusten määrä on vähäisempi ja käytettävissä on myös siirrettävä pyörätuoliramppi. Wc-tiloihin pääsy on vaatinut kulkua portaikossa tai niiden kiertämistä ulkoteitse rinnepihan kautta. Uusi wc-tila mahdollistaa wc-tilojen käytön talon pääkerroksessa esteettömästi. Yläkertaan toteutettavalle wc-tilalle löytyi sopiva tila yläkerran rappuaulasta. Aulassa on aiemmin sijainnut lipasto ja penkkejä istumista varten. Wc-tilojen rakentaminen alkoi aulan lattian ja seinien osittaisella purulla sekä tarvittavien viemäröintien ja vesiputkien toteuttamisella siten, että ne liittyvät osaksi aiempaa kiinteistön putki- ja viemäriverkostoa. Työväentalon piha-alueelle kaivettiin tässä yhteydessä yläkertaan rakentuvaa wc-tilaa varten jätevesiviemärin liityntäputki ( sako kaivo ) Putki- ja viemäröintitoiden jälkeen wc-tilan sisätilat eristettiin ennen uusien pintamateriaalien asentamista ja maalaamista. Myös tilan ilmanvaihtoa tehostettiin lisäämällä sinne oma ilmvanvaihtoa ylläpitävä seinäpuhallin. Yläaulaan rakentunut wc-tila on esteetön. Tämä on huomioitu tilaan vievän oven leveydessä sekä siinä, että wc-istuimen ympärille on jätetty riittävästi tilaa liikkumisen apuvälineiden, kuten rollaattorin tai pyörätuolin käyttämistä varten. Hankkeen kaksi osiota toteutuivat molemmat suunnitellun mukaisesti. Saneeraustöiden aikana ei tullut esille mitään sellaisia tekijöitä, jotka olisivat viivästyttäneet niiden toteuttamista. Hankkeen vaiheet erityisesti wc:n rakentamisen osalta pystyttiin toteuttamaan aikataulullisesti lyhyemmässä ajassa, kuin odotettiin. Saneeraustyötä pystyttiin kevään aikana rytmittämään myös niin, ettei rakentamistyön takia pitänyt perua ennalta sovittuja Työväentalon vuokrauksia. Tämän mahdollisti osaltaan se, että Työväentalolla oli koko wc-tilan rakentamisen ajan käytettävissä vanhat saniteettitilat rakennuksen alakerroksessa. Saneeraustöistä ei aiheutunut mitään haittaan Työväentalon tiloja hyödyntävien yhdistysten ja muiden tahojen toiminnalle. Hankkeen työvaiheet pysyivät lisäksi arvioiduissa kustannuksissa. Lisäkustannuksia hankesuunnitelmaan nähden syntyi vain wc-tilan rakentamiseen liittyvistä rakennuspiirrustuksista, lupa-asioista, katselmuksesta sekä vessaan lisätystä seinäpuhaltimesta. Näiden kustannuksia ei hankesuunnitelmavaiheessa osattu arvioida osaksi hankkeen kokonaiskustannuksia. Näiltä osin hankesuunnitelman kustannukset ylittyivät noin 1 300 eurolla. Hankkeen keskeisimmät tulokset ovat Työväentalon esteettömyyden ja saavutettavuuden parantuminen saneerauksen myötä sekä energiatehokkuuden kasvu. Humppilan Työväentalo on aktiivisessa vuokrauskäytössä. Tilojen esteettömyys kohentui hankkeen myötä huomattavasti. Yläkertaan rakennetun, esteettömän wc-tilan myötä liikunrajoitteisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua Työväentalolla järjestettäviin tapahtumiin tai yksityistilaisuuksiin on parantunut. Aiemmin saniteettitilojen käyttäminen on vaatinut rappusissa kulkua tai siirtymään ulkokautta yläkerrasta alakertaan ja takaisin. Nyt wc-tilat ovat saavutettavissa kiinteistön toisessa kerroksessa. Uudistus on otettu ilolla vastaan ja uusi wc-tila on saanut kiitosta. Tiedossa on, että Työväentalolla viikoittain pidettäviin tilaisuuksiin (kulttuuri- ja liikuntakerhoja) on osallistunut saneerauksen myötä liikuntarajoitteisia henkilöitä, jotka ovat aiemmin jättäneet ne väliin wc-tilojen esteellisyyden takia. Hankkeen toisena kokonaisuutena Työväentalon ravintolasaliin investoitiin ilmalämpöpumppu. Tilan kohdennetumpi lämmitysmahdollisuus on kiinteistön ylläpidon kannalta tärkeä tekijä. Ilmalämpöpumpun hankinta on lisännyt kiinteistön lämmityksen vaihtoehtoja ja tehokkuutta. Aiemmin ravintolasalin lämmitystä varten on pitänyt lämmittää koko yläkertaa ilmalämpöpumpulla, tai hyödyntää öljylämmitystä. Nyt kokous- ja juhlakäytössä olevaa ravintolasalia ja keittiötä on mahdollista lämmittää kohdennetummin. Tämä on lisännyt myös tilojen käyttömukavuutta. Odotettavissa on, että ilmalämpöpumpun lisääminen ravintolasaliin vähentää tarvetta öljylämmityksen käytölle ja vähentää näin ollen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista Työväentalolla. Työväentalon lämmitysvaihtoehtoja sekä energiatehokkuutta on uudistettu pitkäjänteisesti jo useiden vuosien ajan. Nyt investoitu ilmalämpöpumppu nostaa niiden yhteismäärän 4 yksikköön. Ilmalämpöpumppujen kapasiteetin kasvaessa on odotettavaa, että niiden painoarvo lämmityksessä tulee kasvamaan edelleen. Ilmalämpöpumput toimivat pääasiallisena lämmitysmuotona koko leudon kauden. Uuden yksikön myötä toiveissa on, että öljylämmityksen lämmityskausi lyhentyy edelleen ja keskittyy vain koviin talven pakkaskuukausiin ilmalämpöpumppujen kattaessa muun lämmitystarpeen vuoden aikana. Nyt päättyvän hankkeen keskeisimmät hyödyt ovat Humppilan Työväentalon esteettöömyyden sekä energiatehokkuuden kohentuminen. Hankkeen avulla Humppilan Työväenyhdistys pystyi lisäämään Työväentalon esteettömyyttä. Aiemmin liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudet käyttää wc-tiloja rakennuksessa ovat vaatineet kulkua leveässä portaikossa, jossa askelmia on 18. Vaihtoehtoisesti portaikon on voinut kiertää kulkemalla ulkokautta. Yläkertaan saneerattu esteetön wc-tila mahdollistaa myös liikuntarajoitteisille vaivattoman ja esteettömän saniteettitiloihin pääsyn. Tämä on tarpeellinen uudistus Työväentalolle, koska tila on aktiivisesti käytössä erilaisten ryhmien ja yhdistysten toimesta. Lisäksi tiloja on mahdollista vuokrata yksityiskäyttöön erilaisia juhlia ja tilaisuuksia varten. Vuokraustoiminta kattaa suuren osan kiinteistön vuotuisista kustannuksista. Esteettömyyden parantuminen on lisännyt tilojen saavutettavuutta ja yhdenvertaisia tilojen käyttömahdollisuuksia liikuntarjoitteisten ja ikääntyineiden käyttäjien osalta. Uusi wc-tila mahdollistaa mahdollisten apuvälineiden käytön tilassa, ja se tuo myös käyttäjille turvallisuuden tunnetta.Tilojen saavutettavuus ja wc-tilojen esteettömyys ovat tekijöitä, jotka lisäävät Humppilan Työväentalon käyttömahdollisuuksia ja huokuttelevuutta vuokraustoiminnan osalta. Riittävät vuokratulot ovat ensisijaisen tärkeä tulonlähde, joiden turvin Humppilan Työväentalon vastataan kiinteistön juoksevista kuluista sekä toteutetaan korjaushankkeita. Humppilan Työväentalolle rakennetun uuden wc-tilan tärkeys korostuu myös siksi, että Humppilan Työväenyhdistys on sitoutunut tarjoamaan Työväentaloa kriisinaikaiseksi majoitustilaksi. Työväentalolle on mahdollista majoittaa useita henkilöitä. Myös tällaisessä poikkeusellisessa tilanteessa saniteettitilojen kasvanut kapasiteetti ja esteettömyys ovat todella tärkeä asia. Hankkeen aikana Työväentalon ravintolasaliin asennetun ilmalämpöpumpun osalta keskeisin hyötyvaikutus on öljylämmitystarpeen väheneminen sekä ravintola- ja keittiötilan energiatehokkaampi ja kohdennetumpi lämmittäminen aiempaan nähden. Nyt tilat voidaan lämmittää kohdennetusti vuokraustarpeen mukaan. Vuokraustoimintaa voi uuden ilmalämpöpumpun ansiosta toteuttaa myös yhtäaikaisesti siten, että ravintolasalissa ja juhlasalissa kokoontuvat toisistaan erilliset toimijat. Aiemmin ravintolapuolen lämmittäminen on vaatinut tiloja jakavan välioven auki pitämistä. Nyt tarve sille on poistunut. Humppilan Työväentalon esteettömyyteen tullaan kiinnittämään huomiota myös tulevien hankkeiden aikana. Tavoitteena on kohentaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta edelleen. Lyhyen aikavälin tavoitteena on lisätä nyt rakennettuun esteettömään wc-tilaan vielä nousutuet sekä lastenhoitotaso. Pidemmän aikavälin tavoitteena on korvata nykyiset, siirrettät pyörätuolirampit kiinteällä pyörätuolirampilla, joka rakennettaisiin yläkerran keittiön sisäänkäynnille. Kiinteän pyörätuolirampin rakentaminen vaatii myös keittiön sisäänkäynnillä olevan verannan saneerausta ja muutostöitä. Tämän takia hankkeen toteuttaminen on mahdollista vasta, kun tarvittava oma pääoma sitä varten saadaan kerättyä kasaan. Humppilan Työväentalon energiatehokkuuteen sekä lämmitysvaihtoehtoihin on alettu kiinnittämään huomiota jo useita vuosia sitten. Työväentalolle on vuosien saatossa investoitu useampi ilmalämpöpumppu, pannuhuoneen sekä alakerran kellaritilojen ovet on uusittu ja eristystä parannettu. Lisäksi koko rakennuksen sisävalaistus on vaihdettu led-valoihin. Nyt investoitu ilmalämpöpumppu on jatkumoa jo toteutettujen investointien ketjussa. Tavoitteena on jatkaa edelleen työskentelyä kiinteistön energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen lisäämiseksi. Hankkeen aikana toteutuneet investoinnit ovat kohdentuneet Humppilan Työväentaloon. Humppilan Työväentalo on Humppilan sos.dem. Työväenyhdisyksen omistuksessa oleva kiinteistö. Sen ylläpidosta vastaavat yhdistyksen aktiivit sekä kokoaikaisesti kiinteistössä asuva talonmies. Talonmiehen jatkuva läsnäolo on vanhan kiinteistön ylläpidon kannalta merkityksellistä, sillä rakennuksen kuntoa ja mahdollisia muutoksia on mahdollista tarkkailla ajantasaisesti. Myös nyt investoidun esteettömän wc-tilan sekä ravintolasalin ilmalämpöpumpun käytettävyydestä vastaa talonmies osana päivittäistä kiinteistön ylläpitoa. Työväentalon ylläpitäminen talkootyönä toteutetaan vuoden syklin mukaisesti aikataulutettujen talkoiden avulla. Suurempia muutos- ja korjaustarpeita varten kiinteistön hoidossa hyödynnetään ammattilaisia. Hankkeen aikana Humppilan Työväentalolla toteutettiin kaksi erillistä saneeraustyötä hankehakemuksen mukaisesti. Tavoitteena oli parantaa aktiviisessa vuokrauskäytössä olevan Työväentalon esteettömyyttä, saavutettavuutta sekä kiinteistön energiatehokkuutta. Hankkeen työvaiheet toteutettiin kevään 2026 aikana. Toteutuksen osalta hanke eteni suunnitellusti, eikä työvaiheiden aikana tullut esille tekijöitä, jotka olisivat viivästyttäneet hankkeen toteutumista. Kustannusten osalta hanke pysyi melko hyvin suunnitelluissa kustannuksissa. Hankehakemuksessa mainitut kustannukset toteutuivat ennakoidun suuruisina. Lisäkustannuksia hankkeen aikana syntyi kuitenkin wc-tilojen rakentamislupiin liittyvistä asiakirjoista ja luvista. Kokonaisuutena Työväentalon wc-tilan rakentaminen sekä ilmalämpöpumpun asentaminen ravintolasaliin ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi. Työväentalon pääasiallisena toimitilana toimivaan 2.kerrokseen rakennettu esteetön wc-tila on lisännyt tilojen esteettömyyttä, ja tämä on saanut jo kiitosta tiloissa toteutuneiden yksityistilaisuuksien sekä säännöllisten toimintavuorojen käyttäjiltä. Ilmalämpöpumpun asentaminen ravintolasaliin on mahdollistanut ravintolan ja keittiön lämmittämisen ilman juhlasalin lämmitystä tai öljylämmitystä. Tämä on huomattava kohennus kiinteistön energiatehokkuuteen. Samalla Työväentalon riippuvuus fossiilisesta polttoaineesta on vähentynyt öljylämmitystarpeen rajoittuessa tulevaisuudessa vain talvikauden koviin pakkaskuukausiin. 5304.48 4564.32 2467.2 0
Heljä Liukko-Sundströmin teosten luettelointi 22.11.2025 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2025-08-29 00:00:00 Kulttuuri, kulttuuriperintö;Sosiaalinen pääoma Kultur, kulturarv;Socialt kapital Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Taideyhdistys ITU ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 353076 Päättynyt Avslutat www.taideitu.net Hankkeen toteuttajat on Taideyhdistys ITU ry. Hankkeen tuotoksena syntyy luettelo Heljä Liukko-Sundströmin taiteesta ateljeessa, sekä siellä olevista taiteilija Olli Vasan töistä, aloittaen täysin uniikeista teoksista ja edeten kohti tiloissa mahdollisesti sijaitsevia sarjatuotannollisempia töitä. Tämä luettelointi on edellytys ateljeen jatkokäytölle. Teemme yhteistyötä Humppilan kunnan kanssa, joka pitää tärkeänä Ateljeen jatkokäytön suunnittelua ja edistämistä. Yhteistyöverkostossa ovat mukana myös HAMK, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinnan kaupunginmuseo ja Forssan Ammatti-instituutti sekä Heljä Oy (kiinteistön omistaja). 19620 SO8 24525 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2026-08-31 11:57:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt HUMPPILA HUMPPILA 80 2026-08-31T08:57:00.703Z Hankkeen alku Heljä Liukko-Sundström oli suomalainen keramiikkataiteilija, professori ja kirjailija. Hänen teoksensa ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja. Heljän kädenjälki näkyy lukemattomissa suomalaiskodeissa seinätauluina, astioina, lasikortteina, kirjoina, julisteina, postikortteina, sekä uniikkeina teoksina. Hänen teoksiaan on museoiden kokoelmissa niin Suomessa kuin myös ulkomailla ja hänen teoksiaan on käännetty mm. japaniksi. Heljä Liukko-Sundström työskenteli Arabian palveluksessa taiteilijana vuodesta 1962 tehtaan sulkeutumiseen saakka vuoteen 2016. Työskentely jatkui samassa tehdasrakennuksessa Arabian Taideosastoyhdistys ry:ssä tammikuuhun 2022 saakka, jonka jälkeen luominen keskittyi kokonaan Humppilaan, jossa on Heljän vuonna 2005 rakennuttama Ateljé Heljä (Myllynkulmantie 241, Humppila). Heljän kuoltua 21.5.2024 Ateljé hiljeni, asukkainaan vain lukuiset teokset, kasvit ja Heljän henki. Taiteilijan kuoltua hänen perikuntansa aloitti selvitystyön taiteilijan toiveiden mukaisen Ateljén elävänä pysymisen varmistamiseksi. Tytär Sannakaisa Sundström-Pellinen lähestyi mm. Humppilan kuntaa ja Hämeenlinnan Taidemuseota, sekä muita alueen kulttuuritoimijoita sekä virallisia tahoja. Näiden keskustelujen pohjalta ilmeni, että ensimmäinen askel elävöittämiseen olisi käydä läpi ja luetteloida ateljeen sisältämä laaja kokoelma suomalaiselle kulttuuriperinnölle tärkeää taide-esineistöä. Jatkosuunnittelu edellyttää tiedon siitä, mitä Heljä Liukko-Sundströmin ja ateljeen suunitelleen keraamikko, kuvataideopettaja Olli Vasan teoksia ateljeessa on. Humppilan kunta lähestyi Taideyhdistys ITU ry:tä esittäen tälle toiveensa hankkeen toteuttamisesta. Yhdistys otti toiveen vastaan ja alkoi suunnitella hanketta kesällä 2025. Humppilan kunta ja Heljä Liukko-Sundströmin perikunta tarvitsivat luetteloinnin Ateljé Heljän teoksista ateljeen toiminnan jatkosuunnittelua varten. Taideyhdistyksen hallitus nimesi hankkeen suunnittelutyöryhmään Satu Karhumaan, Emmi-Riikka Marinin ja Anja Yli-Viikarin. Hakemus tuli vireille 29.8.2025 ja hyväksyttiin 20.11.2025. Näin hankkeen toteuttaja on Taideyhdistys Itu ry. Hankkeen käytännön toteutus Projektivastaavaksi ja teosten luetteloijaksi, eli hankkeen työntekijäksi valittiin keramiikka-artesaani, kuvataitelijia (AMK) Satu Karhumaa. Työsuhde alkoi 1.1.2026. Luetteloinnin ohjauksen teki Hämeenlinnan museo. Aluksi Karhumaa otti yhteyttä yhteistyötahoihin ja perehtyi museotasoisen luetteloinnin vaatimuksiin. Hankkeen aikana ylläpidettiin tiiviisti yhteyksiä mm. Humppilan kunnan, Heljä Liukko-Sundströmin perikunnan, Forssan ammattiopiston median ja keramiikan opettajien ja Hämeen taidemuseon kanssa. Keramikka-alan opiskelijoiden ryhmä kävi tutustumiskäynnillä ateljeessa. Forssan Lehti kävi ateljeella tutustumassa hankkeeseen, julkaisten aiheesta artikkelin, jonka lisäksi Ateljé Heljän tulevaisuutta käsiteltiin lehden pääkirjoituksessa. Hämeen Sanomat teki mediatiedotteiden perusteella oman artikkelin hankkeesta. Hanketyöntekijää avustivat hankkeen suunnittelussa, ateljeen avointen ovien päivän toteuttamisessa, tiedottamisessa ja hankkeen talousasioissa Taideyhdistys ITU ry:n vapaaehtoiset sekä Heljän tytär Sannakaisa Sundström-Pellinen. Kaksi opiskelijaa teki työssäoppimisjaksot ateljeessa, toinen keramiikka-alan ja toinen media-alan linjoilta. Hankkeen tarkoituksena oli myös kerätä muistitietoa esineiden synnystä ja sijoittumisesta Heljän taiteilijauran ajalle. Karhumaa perehtyi Heljän tyttäreltä Sannakaisa Sundström-Pelliseltä luetteloinnin tueksi saamaansa taiteilijan uraan sekä ateljeella oleviin teoksiin liittyvää kirjalliseen materiaaliin. Alkuvaiheessa koko tila kuvattiin ennen kuin ainuttakaan teosta siirrettiin. Tämä tehtiin siksi että haluttiin dokumentoida tilanne, joka olisi joitain pieniä tavaroiden siirtoa lukuun ottamatta lähes täysin siinä tilassa johon se jäi taiteilijan kuollessa. Varsinaista yksittäisten teosten ja teosryhmien luettelointia edelsi ns. pajan puolen työpöytien ja hyllyjen sisältöjen yksityiskohtaisen valokuvaamisen ja sanallisen kuvailun, sillä museon taholta toivottiin kuvailua muodossa jonka avulla työtilan voisi rekonstruoida tarpeen mukaan esimerkiksi museonäyttelyyn. Työpöytien ja hyllyjen dokumentoinnin jälkeen keraamisten teosten valmistamiseen käytetyt työvälineet siirrettiin mahdollisimman selkeinä kokonaisuuksina laatikoihin ja ateljen yläkerran varastotiloihin turvaan. Keskeneräiset teokset sekä teoksiksi muuttumista odottamaan jääneet valmiiksi valetut pienet laatat, munat, kannut ja muut vastaavat pakattiin pehmustettuihin laatikoihin ja siirrettiin Humppilan kunnan varastotiloihin ja keramiikkaan kuulumattomat muut tilassa olleet tavarat yrttikuivureista työkaluihin kerättiin yhteen muualla varastoitaviksi. Näin saatiin työtasoille tilaa, joka mahdollisti teosten nostamisen ryhminä hyllyiltä ja laatikoista luetteloitaviksi. Pajan puolella oli huonekaluihin ja seiniin nojailevia, erittäin hauraita ja korvaamattomia muotteja, jotka työpöytien läpikäynnin jälkeen siirrettiin luettuina ja kirjattuina turvaan suuren työpöydän alaosiin. Luettelointiin kuului Heljä Liukko-Sundströmin ja Olli Vasan Ateljé Heljässä olevien teosten museotasoinen inventointi, valokuvaaminen ja luettelointi mitoista sanallisiin kuvailuihin ja kahdella kielellä kirjattuihin asiasanoihin saakka. Luetteloitavaksi päätyi 877 teosta, joiden lisäksi tiloissa oli runsaasti luetteloinnin ulkopuolelle jäänyttä massatuotannoksi laskettavia astioita, pienoisveistoksia, kirjoja, julisteita ja postikortteja. Luetteloinnin käytännöstä lisää alempana. Luetteloinnin yhteydessä tyhjentyneet hyllyt pestiin, jotta teokset saatiin takaisin puhtaille hyllyille. Koko tlan siisteydestä huolehdittiin koko hankkeen ajan ja viimeisenä varsinaisena päivänä hanketyöntekjä ja työharjoittelussa olleet opiskelijat suorittivat vielä loppusiivouksen. Avoimet ovet Avointen ovien tapahtumassa 24.5.2026. Yleisölle järjestettiin monotypia-taidetyöpaja lahjoituksena saatujen keramiikkalaattojen avulla ja Savipupu-yhteisöteostyöpaja. Onnimannin Kanila toi omalla kustannuksellaan kaneja ilahduttamaan kävijöitä. Kahvitarjoilu lisukkeineen oli yleisölle ilmainen. Tapahtuma onnistui erinomaisesti ja toi n. 360 kävijää tutustumaan Heljä Liukko-Sundströmin ateljeehen, taiteeseen ja luovaan työskentelyyn. Päivä vahvisti yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä sekä lisäsi tietoisuutta käynnissä olevasta teosten luettelointihankkeesta. Dokumentointi Työskentelyn menetelmä oli: Kullekin teokselle tai teosryhmälle annettiin inventaarionumero joka myös oli kiinnitettävä tai kirjoitettava teokseen. Inventaarionumerossa oli aina alkuosana ”HLS” (Heljä Liukko-Sundström) tai ”OV” (Olli Vasa) merkitsemässä ylintä kokonaisuusluokkaa eli tekijää. Teosten suuren määrän vuoksi pieni osa Olli Vasan teoksista päätyi HLS-kattoluokan alle: näin kävi osalle keraamisista munista, sekä joillekin Olli Vasan muotoilemille ja Heljä Liukko-Sundströmin koristelemille uniikeille. HLS-merkitsijän jälkeen inventaarionumerossa oli toinen, luetteloinnin ryhmää merkitsevä lyhenne. Esimerkkiä tästä ”OD” (jonka alle kirjattiin Heljä Liukko-Sundströmin ”Olli ja Dolli – Tarina ystävyydestä” -kirjaan liittyvät teokset), ”N” eli nuket, ”A” eli astiat, ”KL” eli kyltteinä ja muussa vastaavassa käytössä olleet laatat jne. Ryhmää merkitsevän tunnuksen jälkeen inventaarionumeron viimeinen osa oli kussakin ryhmässä alusta alkava juokseva numero (esim. HLS-K-001 – HLS-K-050, eli ”korut ja muut pienet esineet ja teokset). Mikäli samankaltaisia tai samanlaisia teoksia oli useampia, ne voitiin luetteloida yhden kirjauksen alle, jolloin jokainen yksittäinen kappale yksilöitiin numeron jälkeen merkatulla pienellä kirjaimella (esim. HLS-K-012a-g, 7 kpl samalla muotilla tehtyjä, samalla kukka-aiheella kuvitettuja uniikkeja koruja). Olli Vasan teosten kohdalla inventaarionumero oli yksinkertaisemp: OV-tunnus sekä juokseva numero. Seuraavaksi teoksen tai esineen nimi (jos tiedossa), nimen tyyppi ja luettelointikokonaisuuden nimi kirjattiin ylös. Teoksesta kirjattiin sen pääluokka (veistos, maalaus, käyttöesine jne), sen valmistamiseen käytetty tekniikka, sen materiaalit ja pohjamateriaali, mitat, taiteilija ja muut mahdolliset osalliset, muiden osallisten rooli teoksen valmistumisessa, valmistumisvuosi (jos tiedossa), signeeraukset ja muut mahdolliset merkinnät sijainteineen, suuntineen, merkintätekniikoineen, tekijöineen ja arvioituine merkinnän aikoineen. Teoksen ulkomuoto ja mitä siinä on kuvattnna kuvailtiin sanallisesti niin, että teoksen tunnistaa kuvailun perusteella vaikka valokuva ei olisi juuri nähtävillä. (Esimerkiksi: ”Pystyasentoisessa ovaalin muotoisessa rintakorussa on sinisellä taustalla valkoinen, jänis, josta näkyy vain yläosa. Kohokuviona toteutettu jänis katsoo alavasempaan, korvat sojottavat yläoikeaan. Sen vasemmalla puolella on kaiverrettu teksti: Heljä” Teoksen aihe kuvattiin yksittäisillä sanoilla ja jos siinä kuvataan tiettyä henkilöä, tämän nimi kirjattiin ylös. Teoksille etsittiin aihetunnisteet YSO-aiheluettelosta suomeksi, sekä Iconclass koodi ja termistö kansainvälisestä sanastosta englanniksi. Teoksesta otettujen kuvien tiedostonimet kirjattiin luettelotietueeseen, samoin tiedot näyttelyistä joissa teos on ollut, sekä käytetty lähdemateriaali. Muulle relevantille tiedolle, kuten teoksessa oleville halkeamille, oli vielä oma tietuepaikkansa. Esineet kuvattiin pääasiassa tarkoitusta varten hankitussa ammattilaistasoisessa 80 x 80 x 80 cm suuruisessa, omalla valaistuksella varustetussa kuvausteltassa. Poikkeuksena oli paikoillaan kuvatut suuret seinäteokset, sekä tätä varten Taideyhidstys ITU ry:n varapuheenjohtajalta lainattua suurta kuvaustaustaa käyttäen kuvatut suurikokoiset veistokset sekä muualla kun seinällä säilytetyt suuret reliefit. Luetteloinnissa kirjattiin ylös 877 esinettä 694:nä erillisenä tietueena. Teokset oli jaettu erillisiin tietokantoihin suunnilleen aihepiireittäin, näitä oli yhteensä 24. Jokaisesta tietokannasta tehtiin yksinkertaistettu pdf-tiedosto, jossa on seuraavat tiedot: teoskokonaisuus, inventaarionumero, teoksen nimi, sen mitat (korkeus, leveys, syvyys, muu), pääluokka, materiaali, tekniikka, taiteilija, muu osallinen rooleineen, ajoitus, merkintätiedot (mikä merkintä, sen sijainti, tyyppi ja tekniikka), teoksen kuvailu, YSO ja iconclass, aihe ja kohdehenkilö, muu relevantti tieto, liittyvien kuvatiedostojen tiedostonimet, sekä valokuvat teoksesta. Hankkeen hakemuksessa esitetty tavoite muistitiedon ylöskirjaamisesta jäi käytännön syistä toteutumatta: teoksia oli yksinkertaisesti niin paljon ennakoitua enemmän, että niitä löytyi vielä kesäkuun viimeisellä viikolla. Tuloksena syntyi siis hankkeen pääasialliseksi tarkoitukseksi kirjoitettu tietokanta. Hankkeeseen kuulunut Avoimien ovien päivä saavutti sekin tavoitteensa, houkutellen paikalle yleisöä sekä Humppilasta että kauempaa. Jatkosuunnitelmien tekeminen rajattiin tämän hankkeen ulkopuolelle hakuvaiheessa rahoittajatahon toiveiden mukaisesti. Hankkeen toteutuminen suunnitellussa muodossa kuitenkin mahdollistaa Ateljé Heljän tulevaisuuden suunnittelun paremmin, sillä ilman luettelointia ei osittainen museoiminen olisi mahdollista. Pääasiallinen vaikutus on siis olla tulevaisuuden mahdollistaja. Hankkeessa käytiin läpi, luetteloitiin ja valokuvattiin Ateljé Heljässä oleva taide-esineistö, tekijöinä Heljä Liukko-Sundström ja Olli Vasa. Yksittäiset teokset ja teosryhmät luokiteltiin kokonaisuuksiksi, mitattiin, niiden yksityiskohdat kirjoitettiin ylös, ulkomuoto ja sisältö kuvailtiin sanallisesti ja valokuvattiin. Jokaisesta kokonaisuudesta syntyi sekä yksityiskohtainen excel-pohjainen tietokanta, josta tiedot voi siirtää museotietokantaan, sekä perustiedot ja kuvat sisältävä pdf. Luetteloinnissa kirjattiin ylös 877 esinettä 694:nä erillisenä tietueena 24 eri kokonaisuutena. Lisäksi Ateljen työtilan pöydät ja hyllyt dokumentoitiin sanallisesti ja kuvin museon toiveesta. Valokuvia otettiin tuhansia. Hakemuksessa yhtenä tavoitteena oli kerätä muistotietoa, mutta esineiden suuresta määrästä johtuen tätä ei toteutettu erillisenä. Hankkeen julkisesti näkyvä osa oli avoimien ovien päivä, jossa oli tarjolla työpajoja, leikkipaikkaa sekä eläviä kaneja. Päivän aikana vierailijoita kävi n. 360 henkilöä, joista n. 50 alaikäisiä. Hankkeen toteutumiseen osallistui palkatun hanketyöntekijän lisäksi talkoilijoita (toteuttaen avoimet ovet mainostuksineen, somejulkaisut, sekä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kirjanpidon ja palkanmaksun), sekä esineiden käsittelyssä ja ajoittamisessa avustanut keramiikka-artesaaniopiskelija, ja valokuvausta ja kuvankäsittelyä tehnyt mediaopiskelija. Kohteen jatkoa varten tullaan myöhemmin hakemaan rahoitusta. 8436.6 7259.4 3924
Pienlaitehankinnat 18.9.2025 Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt 2025-06-26 00:00:00 Digitalisaatio ;Ikääntyvä väestö;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset Digitalisering;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Åldrande befolkning Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Humppilan Eläkkeensaajat ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 348008 Päättynyt Avslutat https://humppila.elakkeensaajat.fi/ Facebook; Humppilan Eläkkeensaajat ry Humppilan eläkkeensaajat ry hankkiin Boccia-kerhon käyttöön uudet pallot ja Karaoke-kerhon käyttöön lukollisen kaapin välineiden säilytystä varten sekä tietokoneen ja tulostimen. Kerhojen hankintojen tavoitteena on jäsenistön harrastustoiminnan jatkuvuus. Odotusarvona on kerhojen käyntimäärien lisääntyminen ja tätä kautta jäsenistön aktiviteettien lisääntyminen. Yhteinen harrastustoiminta torjuu yksinäisyyttä ja lisää hyvinvointia. 1102.5 SO8 1575 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2025-12-31 23:59:59 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd MariLa2025 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Investointihanke Investeringsprojekt Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt HUMPPILA HUMPPILA 70 2026-01-14T08:26:38.400Z Hankittiin boccia-pallot, lukittava kaappi, sekä kannettava tietokone + tulostin. Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen kustannukset vastasivat hankesuunnitelmassa ilmoitettuja kustannuksia. Yhdistyksen käytössä olevat boccia-pallot olivat huonokuntoisia ja nyt hankitut pallot mahdollistavat jäsenistölle useammaksi vuodeksi boccia-kerhon laadukkaan toiminnan jatkumisen uusien pallojen myötä. Lukittava kaappi varmistaa karaoke-laitteiden käyttökunnon ja säilymisen tilassa, jota käyttävät myös muut kuin yhdistyksen jäsenet. Uusi kannettava tietokone + monitoimitulostin ovat edellytys hoitaa joustavasti vapaaehtoistyönä mm. taloushallinto, kotisivujen hoito ja muut paperityöt. Koneen välityksellä on mahdollista osallistua Teams koulutuksiin ja palavereihin. Hankkeesta on kerrottu yhdistyksen kotisivuilla sekä yhdistyksen Facebook sivuilla. Uusien pallojen myötä toivotaan boccia-kerhon saavan uusia innokkaita pelaajia. Karaoke-kerhon välineistö pysyy kunnossa ja tallessa lukittavan kaapin myötä, kunnossa olevat välineet ovat laadukkaan toiminnan edellytys. Nykyaikainen välineistö helpottaa ei niin mieluisten paperitöiden tekemistä vapaaehtoistyönä. Hankkeen lähtötilanteena oli hankkia jäsenistön käyttöön uudet boccia-pallot, lukittava kaappi karaoke-laitteiden säilytystä varten, sekä kannettava tietokone + tulostin yhdistyksen kirjanpidon ja hallinnollisten tehtävien suorittamista varten. Varsinaista epäonnistumista ei hankkeen osalta tullut ilmi. Hakemusta tehdessä huomattiin kuinka tärkeä asia on hyvä valmistelutyö ennen hankehakemusta. Tästä opittiin jatkoa ajatellen hyvän valmistelutyön tärkeys. Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti ja yllämainitut hankinnat hoidettiin vapaaehtoisvoimin. 474.08 407.92 220.5
Vaakahanke 30.8.2025 Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt 2025-05-14 00:00:00 Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Varsinais-Suomen Traktoriklubi ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 343340 Päättynyt Avslutat www.traktoriklubi.com Hankkeen toteuttaja on Varsinais-Suomen Traktoriklubi ry Vaa´an hankinta Humppilan Tractor Pulling radalle Lasitehtaan alueelle. 5586 SO8 7980 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2026-01-26 15:30:33 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Investointihanke Investeringsprojekt Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt HUMPPILA HUMPPILA 70 2026-01-26T13:30:33.775Z Hanke onnistui hyvin ja se onnistui suunnitelmien mukaisesti. Vaaka on paikallaan Humppilassa ja se on todettu toimivaksi. Vaakaa käytetään jatkossa vuosittain Humppilassa järjestettävissä tractor pulling kisoissa joissa vaaka on välttämätön. Vaakaa hoitaa ja huoltaa Varsinais-Suomen traktoriklubi ry. Myös ympäristön yrittäjät voivat käyttää vaakaa. Humppilan tractor pulling radalle on hankittu käytetty ajoneuvovaaka. Vaakaa käytetään jatkossa kisatoiminnassa. Vaakaa voivat käyttää myös ympäristön yrittäjät. 2401.98 2066.82 1117.2
Entun lamminrannan kevytruoppaus 5.3.2025 Yleishyödylliset luonnonvarainvestoinnit Allmännyttiga naturresursinvesteringar 2024-11-14 00:00:00 Kosteikot;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus) Fritidsverksamhet, hobbyer ;Vattenbyggande;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Våtmarker Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Huhtaan kyläyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 312238 Päättynyt Avslutat Hankkeen toteuttaa Huhtaan kyläyhdistys ry Humppilassa. Entun lammin kevyt ruoppaaminen sisältää vesirajassa olevat aluskasvillisuuden ja pensaikkojen poiston kaivinkoneella, pohjan savikerrosta rikkomatta. Vesirajan ja rannan puhdistuksen jälkeen koko ranta-alue kunnostetaan uusin materiaalein virkistyskäyttöön sopivaksi. Rantaan perustetaan jalankulkuväylä, josta vesirajaan saakka tulee hienoa hiekkaa ja yläpuolelle nurmialue. Muu lammin ympäristö kunnostetaan talkootöin virkistysalueeksi. 36225.58 SO5 60375.96 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2025-10-28 13:33:29 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon Allmännyttiga investeringar i hållbar förvaltning av naturresurser HUMPPILA HUMPPILA 60 2025-10-28T11:33:29.353Z Pääaltaan Huhtaan kyläyhdistyksen omistamalle rantaosuudelle saatiin kevytruoppauslupa, joka suoritettiin pohjan savikerrosta vaurioittamatta. Ruopatun mullan läjityspaikkalupa saatiin oman tontin Marttilankulmantien viereiselle maisemoimattomalle vanhalle soranottopaikalle. Kevytruoppauksessa syntynyttä materiaalia käytettiin siis vanhan soramontun reunan ennallistamiseen läjityslupa-alueella. Samalla naapurin luvalla niitettiin miesvoimin heidän puolen villiintyneet pusikot ja aluskasvillisuus. Ruopatun rannan kohdalle tuotiin puhdasta valkeaa hiekkaa, perustettiin liikuntarajoitteisia henkilöitä varten kulkukäytäviä ja siistittiin rannan tuntuman lähiympäristö. Päävesialtaan vesi on nyt kirkasta ja saostusaltaan vedenpinnalla on jo kesän tässä vaiheessa ravinnelauttoja. Ranta, läjitysalue sekä rannan välitön ympäristö on saatettu viihtyisään virkistysalue kuntoon. Lammin ympäriltä poistetaan ”miesvoimin” mahdollisesti taas uudelleen kasvavat pusikot ja ruohikot niittämällä sekä keräämällä niitetty materiaali pois rannasta. Veden laatua tarkkaillaan kyläyhdistyksen, Humppilan vesilaitoksen ja HAMK:n oppilaiden toimesta. Oikein kuumina kesinä kyläyhdistyksellä on mahdollisuus päästää vettä päälammiin rannassa sijaitsevasta porakaivosta. Hanke on herättänyt kylällä vahvan talkoohengen jota aiotaan pitää yllä jatkossakin. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin Vanajavesikeskuksen ja HAMK:n (VIIVI) -hankkeen kautta, joka keskittyi Kanta-Hämeen vesien hyvinvointiin, ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Entun pääallas oli hankkeen varsinainen kohde. Kyläyhdistyksen omistamalta rantaosuudelta noin 80 metrin matkalta pääaltaasta poistettiin ELY:n luvan mukaisesti kevyesti rantaan kertynyt vahva aluskasvillisuus ja pusikko. Pahasti rehevöityneen Entun lammin muodostavat kaksi vesiallasta erotettiin toisistaan sorapatjalla, jonka väliin asennettiin suodatinkangas estämään “saostusaltaan” ravinteiden huuhtoutuminen ja sekoittuminen sellaisenaan pääaltaaseen. Kummatkin lammin altaat ovat pohjavesialtaita. Entun lammin välittömässä läheisyydessä sijaitsee varakäytössä oleva vesilähde. 15576.99 13403.47 7245.12
Kalustehankintoja Veikkojen majalle 22.2.2025 Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt 2024-11-18 00:00:00 Liikunta;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Motion Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Humppilan Veikot ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 316729 Päättynyt Avslutat Humppilan Veikkojen maja on paikka, jota seura käyttää omiin kokouksiin ja kokoontumisiin sekä leireihin. Majaa myös vuokrataan ulkopuolisille. Hankkeen avulla on tarkoitus uusia niin sisällä olevat ruokailuryhmät kuin ulkona olevat terassikalusteet. Uusien kalusteiden myötä saamme majan viihtyisämmäksi ja terassille lisäistumapaikkoja. Myös kalusteiden yhtenäistäminen lisää mukavuutta. Kalusteet on tarkoitus hankkia niin, että ovat käytettävissä viimeistään kevään juhliin. 4221.21 SO8 6030.3 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2025-10-28 13:31:23 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd HuVe Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Pienhankkeet Småskaliga projekt Investointihanke Investeringsprojekt Pienhankkeena toteutettava investointi Investering som genomförs som småskaliga projekt HUMPPILA HUMPPILA 70 2025-10-28T11:31:23.614Z Kalusteista pyydettiin tarjoukset ja näiden perusteella päädyttiin hankkimaan ruokailuryhmät paikallisesta huonekaluliikkeestä (Huonekaluliike P.Ahonen) ja terassikalusteet Forssan Tokmannilta. Ruokailuryhmät kasattiin huonekaluliikkeen toimesta paikan päällä ja terassikalusteet kasattiin talkoovoimalla itse. Nyt seuran maja on huomattavasti viihtyisämmän ja houkuttelevamman näköinen. Terassikalusteiden yhtenäistäminen kohensi selkeästi yleiskuvaa. Kalusteet ovat nyt tukevat. Ruokailuryhmissä on nyt yksittäiset tuolit entisten pirttikalusteiden tilalla ja tämä helpottaa myös istumaan pääsyä. Seuran majalle saadaan viihtyisyyden kautta lisää käyttäjiä. Hankkeen tarkoituksena oli saada lisää viihtyisyyttä seuran majalle yhtenäisillä kalusteryhmillä niin sisälle kuin terassille ja tätä kautta lisää käyttäjiä. Myös turvallisuusasteen parantaminen oli tärkeää, koska entiset muoviset terassikalusteet olivat osittain rikki. 1815.12 1561.85 844.24
Työväentalon pihan parannushanke 25.9.2024 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö 2024-08-15 00:00:00 Ilmanvaihto tai muu parannus;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Maarakentaminen;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesienhallinta;Ympäristötietoisuus Fritidsverksamhet, hobbyer ;Kultur, kulturarv;Markbyggande;Miljömedvetenhet;Vattenhantering;Ventilation eller annan förbättring Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Humppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 306440 Päättynyt Avslutat www.humppilandemarit.fi Humppilan Sos.dem. Työväenyhdistys parantaa hankkeessa Työväentalon sadevesiviemäröintiä ja kohentaa tätä kautta talon pihan ja sinne johtavan tien kuntoa. Johtamalla katolta tulevat sadevedet kaeummaksi talon rakenteista turvataan myös aktiivisessa käytössä olevan Työväentalon hyvää kuntoa. 7404.12 SO8 12340.2 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2024-12-31 00:00:00 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö Investointihanke Investeringsprojekt Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö HUMPPILA HUMPPILA 60 2025-05-05T06:28:18.765Z Hanke toteutettiin kokonaisuudessaan ostettuna, ulkopuolisena työnä. Hankkeen työ vaati erikoisosaamista eikä siinä ollut sellaisia työvaiheita, johon yhdistyksen jäsenistö olisi voinut osallistua. Hankkeen työn toteuttajaksi valittiin pyydettyjen urakkatarjousten perusteella Pienkonekaivuu Tmi Jere Penttilä. Hän toteutti kaikki hankkeen työvaiheet. Hankeen aikana Humppilan Työväentalon seinustoille kaivettiin hulevesijärjestelmät. Hulevesille kaivettiin lisäksi ohjausputki, jonka kautta vedet ohjautuvat kauemmaksi kiinteistöstä tontin laidalle. Kaivuutyön jälkeen Työväentalon piha-alue tasoitettiin ja siistittiin. Hankkeen työvaiheita on nähtävissä kuvakavalkadissa, joka on maksatushakemuksen liitteenä. Hankkeen kokonaiskustannukset pysyivät urakkatarjouksessa hyväksytyn kaltaisina, ne olivat kokonaisuudessaan 12 340,20 euroa. Myös toteutuksen osalta hanke eteni suunnitellusti ja se saatiin tehtyä suunnitellussa ajassa. Näin hankkeesta koitui mahdollisemman vähän haasteita Työväentalon säännöllisille vuokralaisille ja käyttäjille. Hankkeen yhteydessä lisätarpeena Työväentalon piha-alueiden osalta nousi esille tarve lisätä ja uusia piha-alueiden valaistusta, joka parantaisi entisestään piha-alueen ja Työväentalon käyttömukavuutta ja turvallisuutta. Tämä remontti tulee toteutumaan myöhemmässä vaiheessa, kun yhdistys saa tehtyä siitä aikataulu- ja rahoitussuunnitelmaa. Piha-alue pysynyt siistinä hulevesien ohjautuessa ohjausputken avulla kauemmaksi pihasta ja kiinteistön kivijalasta. Kivijalka pysynyt kuivana ja tätä kautta kiinteistön kunto tulee pysymään parempana. Kiinteistön käyttäjille tullut parempi käyttömukavuus pihan liukkauden vähentyessä.Myös kuraisuus vähentynyt.Kiinteistön pihan läpi on kuljettu ( luvallisesti ) myös paikalliselle laavulle. Piharemontin jälkeen myös parkkialue pysynyt siistinä,vesi kulkeutunut suunnitellusti poistoputkea pitkin pois alueelta vähentäen hiekoitustarvetta. Kiinteistön alakerran siivoukseen tullut myös helpotusta, kun märkää hiekkaa/soraa ei enää kulkeudu entiseen malliin kenkien mukana sisälle. Sadevesijärjestelmän rakentaminen vaikuttanut jo nyt positiivisesti Työväentalon ylläpitämiseen.Kivijalan ympärille ei ole kertynyt enää vettä,joten pystymme turvaamaan kulttuurillisesti ja historiallisesti arvokkaan rakennuksen nykyisille ja tuleville käyttäjille.Piha pysynyt kuivempana ja sitä kautta liukkaus talviaikana vähentynyt.Näin turvallisuus käyttäjille lisääntynyt.Taloudellisesti tuonut myös hieman helpotusta hieman vähentyneen hiekoituksen vuoksi. Jatkuvaa ylläpitohoitoa ei tarvita.Normaalien pihatöiden yhteydessä tarkistetaan,että järjestelmä toimii.Pihatöiden yhteydessä huomattu tarve lisätä ja kunnostaa pihavalaistusta.Tähän yhdistys tulee tekemään vuoden -25 aikana aikataulu-ja rahoitussuunnitelman. Humppilan Työväentalon pihan parannushanke nousi tarpeesta kohentaa aktiviisessa kuntalaisten käytössä olevan Työväentalon piha-aluetta. Piha-alueen erityisenä haasteena oli sadevesien seisominen piha-alueella, joka vaikeutti piha-alueen ylläpitohoitoa sekä aiheutti vaaratilanteita kylmänä kautena talon käyttäjille. Pihan parannushankkeella oli kaksi keskeistä tavoitetta, joista ensimmäinen oli turvata historiallisesti arvokkaan ja hyvässä kunnossa säilyneen Työväentalon rakenteiden hyvä kunto ohjaamalla seisova vesi pois seinärakenteiden läheisyydestä. Toisena tavoitteena oli pyrkiä parantamaan aktiivisessa käytössä olevan Työväentalon piha-alueen turvallisuutta sekä pihan hoidon helpottumista. Hanke toteutettiin loppysyksystä 2024 ulkopuolisena työnä, siihen ei liittynyt yhdistyksen omaa talkootyötä. Talon seinustojen sekä parkkialueen sadevesijärjestelmät uusittiin ja pihaa tasoitettiin. Hanke toteutui suunnitellusti aikataulussa eikä arvioituja kustannuksia ylitetty. Piha-alueen käyttömukavuus ja turvallisuus helpottuivat saneerauksen myötä huomattavasti, joka on näkynyt selkeästi vaihtelevien säiden kautta kuluvan talven aikana. Tulevaisuudessa piha-alueen käyttömukavuutta ja turvallisuutta lisätään vielä lisäämällä alueen valaistusta. 3183.77 2739.53 1480.82
Sotiemme perinteen ja ritariperinnön ylläpito Humppilassa -hanke 12.4.2024 Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden 2023-08-17 00:00:00 Demonstraatio;Digitalisaatio ;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Matkailu;Sosiaalinen pääoma;Vapaa-ajan asukkaat Demonstration;Digitalisering;Fritidsboende ;Kultur, kulturarv;Socialt kapital;Turism Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 4 Hanketuki Projektstöd Humppilan kunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 258867 Päättynyt Avslutat www.humppila.fi Humppilan kunnan hankkeella tehdään tunnetuksi Humppilan ainutlaatuista roolia sotiemme aikana, vuosina 1939-1945. Humppilassa on asunut ennätysmäärä Mannerheim-ristin ritareita koko Suomessa suhteessa väkilukuun. Humppila myös antoi itsenäisyyden puolesta raskaan uhrin – kunnasta kaatui sankarivainajia ennätysmäärä kunnan kokoon nähden. Myös Karjalan evakoita tuli Humppilaan paljon, 470 henkeä. Hankkeella kunta tuo esille menneiden sukupolvien perintöä toteuttamalla Humppilan Lasin alueelle Mannerheim-ristin ritarien valtakunnallisen museon, Ritarigallerian. Hanke palvelee maaseudun matkailua kansallisesti ja kansainvälisesti. 41595.85 SO8 41595.85 LounaPlussa ry LounaPlussa ry 2025-12-31 00:00:00 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt HUMPPILA HUMPPILA 100 2026-05-04T09:10:00.290Z Ritariperintöhanke eteni pitkälti hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman mukaisesti palkattiin osa-aikaisesti hanketyötä tekevä koordinaattori. Maaliskuussa 2024 museoalalla aiemminkin työskennellyt filosofian maisteri Sampsa Perälä aloitti osa-aikaisesti koordinaattorin tehtävät museoapulaisen nimikkeellä. Perälän ja tuolloin kunnanjohtajana sekä hankejohtajana toimineen Antti Ahosen johdolla suunniteltiin näyttelyn pysyvä sisältö, käynnistettiin Ritarigallerian toiminta sekä vietettiin juhlavia avajaisia elokuussa 2024. Hankkeen ympärille on muodostunut myös laaja ja toimiva vapaaehtoisten verkosto, joka on ollut isossa roolissa hankkeen toteutumisessa. Perälä jatkoi museoapulaisena osa-aikaisesti joulukuuhun 2024 asti. Osana Ritarigallerian toimintaa on järjestetty luentotilaisuuksia ja seminaareja. Avajaisissa puhujina olivat jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin poika Hans Adolf Ehrnrooth, europarlamentaarikko Mika Aaltola, tuolloin työministerinä toiminut Arto Satonen, dosentti Lasse Laaksonen ja Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen jäsen Heikki Lehtonen. Ritari Viljo Laakson ritarinimityksen vuosipäivänä niin ikään puhujina olivat Heikki Lehtonen ja dosentti Laaksonen. Puhujaksi tuolloin saatiin myös Viljo Laakso -elämäkertakirjailija Heikki Peltomäki. Ritarigallerian yksivuotissyntymäpäiviä vietettiin 6.9. Tuolloin puhujana oli komentaja evp. Matti Ketola. Tapahtumiin on liittynyt myös juhlallisia seppeleenlaskuja ritarien haudoille. Osana hankesuunnitelmaa oli myös Ritaripuiston perustaminen osaksi Kauppilan perinnetilaa. Ritaripuiston osalta saatiin tehtyä piirustukset ja suunnitelmat elo-syyskuun 2024 aikana rakennusmestari Matti Saarenmaan johdolla. Ritaripuiston rakennuttaminen hankeajan puitteissa ei ollut mahdollista muun muassa ennakoitua suurempien kustannusten vuoksi. Asiaa saatiin kuitenkin hankkeen puitteissa edistettyä puiston piirustusten ja suunnitelmien muodossa, joka taas mahdollistaa puiston toteuttamisen tulevaisuudessa osaksi Kauppilan perinnetilaa. Hankkeesta on viestitty kattavasti eri medioissa. Ritariperintö-hankkeen viestintä on ollut laajaa ja kattavaa ympäri Suomen. Ritariperintö-hanke, erityisesti hankkeen näkyvimpänä osana toteutettu Ritarigalleria, on saanut näkyvyyttä koko hankeajan kymmenissä sanomalehdissä, teemalehdissä, verkkolehdissä ja muilla media-alustoilla ympäri maata. Ritariperintö-hankkeen viestintää on toteutettu tehokkaasti koko hankkeen ajan, hankkeen alusta alkaen. Ritariperintö-hanke sekä hankkeen laaja viestintä palvelee kulttuuriperintöä, historiallisia arvoja ja maaseudun matkailua kansallisesti sekä kansainvälisesti. Ritarigallerian sosiaalisen median sivuilla on ollut koko hankkeen ajan nähtävillä EU-tunnus sekä Leader-logo. Sosiaalisen median kuvauksissa käy ilmi hankkeen tavoitteet ja EU:n rahoitusosuus. Ritarigallerialla on käytössään myös omat verkkosivut. Verkkosivujen alaosassa on myös koko hankkeen ajan ollut esillä EU-tunnus, Leader-logo sekä teksti, josta käy ilmi hankkeen tavoitteet ja EU:n rahoitusosuus. Museotilamme ulkopuolen seinustalla on koko vuokrausajan on ollut esillä A3 -kokoinen juliste, jossa kerrotaan hankkeesta ja rahoittajasta. Juliste on siis luettavissa ja nähtävillä myös itse museon ollessa suljettuna. Hankkeen aikana toteutimme Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian avaamisen osaksi Kauppakeskus Humppilan Lasia. Loimme toimivan näyttelykokonaisuuden, joka täydentää Suomen sotahistoriallisten museoiden kenttää nostaen keskiöön Suomen korkea-arvoisimman sotilaallisista ansioista myönnetyn kunniamerkin saajat, Mannerheim-ristin ritarit. Ritarimuseon kokoelmaan on saatu lahjoituksina ja pitkäaikaislainoina kymmeniä aitoja Mannerheim-ristin ritareihin liittyviä esineitä – esimerkkeinä voi mainita Humppilassa asuneiden Kauko Tuomalan ja Viljo Laakson aidot esineet, sekä hyvin tunnettujen ritarien, kuten Adolf Ehrnroothin, C. G. E. Mannerheimin, Lauri Törnin, Osmo Laakson, Albert Räsäsen, Kustaa Tapolan sekä Ruben Laguksen aidot esineet. Pystyimme siis hankkeen avulla luomaan jotakin uutta, jota Suomessa ei ole aiemmin ollut. Ritarigallerian avulla voimme myös opettaa suomalaisille kansakuntamme historiaa ja kertoa siitä, millaisia uhrauksia Suomi on historiansa saatossa tehnyt säilyttääkseen itsenäisyytensä. Ritarigallerian avulla olemme myös pystyneet luomaan uuden vetovoimatekijän Humppilan kuntaan. Ritarigalleria on kiinteä osa Humppilan kunnan kulttuuritarjontaa lisäten näin kunnan kiinnostavuutta matkailukohteena. Hankkeen avulla Humppilaa on voitu myös ”brändätä” uudelleen ja tehdä tunnetuksi ”ritarikuntana”. Kyseinen nimitys kunnalle on oikeutettu, sillä Humppilassa on asunut ennätyksellinen määrä Mannerheim-ristin ritareita suhteessa väkilukuun. Humppilan rooli on kiistaton sotiemme aikana vuosina 1939-1945. Pystyimme hankeaikana luomaan toimivat käytänteet museon toiminnalle ympärivuotisesti. Museon ympärille on muodostunut toimiva ja kattava vapaaehtoisten verkosto, joka osaltaan tukee museon toimintaa. Olemme myös pystyneet luomaan verkostoja muihin alan museoihin sekä alalla toimiviin yhdistyksiin ja säätiöihin luoden näin mahdollisuuksia toiminnan jatkumiselle ja laajentumiselle. Ritariperintö -hankkeella ja sen myötä perustetulla Ritarigallerialla on ollut välitöntä vaikutusta Humppilan kunnan matkailutarjontaan. Tarjolla on nyt yksi kulttuurikohde lisää, joka houkuttelee uusia aiheesta kiinnostuneita matkailijoita. Ensimmäisen aukiolovuoden aikana Ritarigallerialla on järjestetty myös useita ryhmäopastuksia. Ryhmäopastuksilla on paitsi vaikutusta itse Ritarigallerian toimintaan, mutta myös muihin alueen toimijoihin. Olemme panneet merkille, että Ritarigalleriassa vierailevat ryhmät kuluttavat myös muita alueen palveluita. Retki Ritarigalleriaan saattaa sisältää ruokailun jossakin alueen ravintoloissa tai käynnin myös toisessa alueen kulttuurikohteessa. Toimintamme siis poikii asiakkaita myös muille alueen toimijoille. Ritarigallerian avulla voimme opettaa sen kävijöitä tärkeästä ajanjaksosta Suomen historiaa. Näin lisäämme ihmisten tietoisuutta siitä, mitä maamme on historiansa saatossa kokenut, mitä itsenäisyytemme säilyttäminen on vaatinut ja millaisia uhrauksia se on vaatinut paitsi koko Suomen kansalta mutta erityisesti Mannerheim-ristin ritareilta. Pyrimme toiminnallamme lisäämään tietoisuutta myös nuorten joukossa ja tarjoammekin koululais- ja päiväkotiryhmille ilmaisen opastuksen Ritarigalleriassa. Tietoisuuden lisäämiseen eri kohderyhmille pyrimme jatkossakin. Ritariperintöhanke on myös ajankohtainen nykyisen maailmantilanteen vuoksi, mikä sinällään lisää itse hankkeen kiinnostavuutta, mutta myös sen vaikuttavuutta. Aihe kiinnostaa yhä enemmän, sillä se on entistäkin lähempänä meitä kaikkia. Ritarigalleriasta on muodostunut myös aiheesta kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Niin ritarien omaiset kuin muutkin sodat jollakin tapaa kokeneet voivat Ritarigallerialla kokoontua ja jakaa kokemuksiaan samalla aiheeseen syventyen. Hankkeella on ollut myös työllistäviä vaikutuksia. Hankesuunnitelman mukaisesti palkattiin hankkeelle osa-aikainen koordinaattori Perälä, joka teki hanketyötä maaliskuusta 2024 joulukuuhun 2024 asti. Perälän jälkeen Ritarigalleriasta on vastannut tuntityöntekijänä Humppilan kunnalle palkattu filosofian maisteri Alho, joka hoitaa Ritarigallerian asiat galleriavastaavan tehtävänimikkeellä. Myös yhdistykset ovat hyötyneet Ritarigallerian toiminnasta, sillä Ritarigalleriassa päivystävä yhdistys on saanut rahallisen korvauksen tehdystä päivystysvuorosta, jonka yhdistys on voinut edelleen oman toimintansa kehittämiseen. Ritarigallerian toiminnan jatkuessa hankeajan jälkeen tulee toiminnalla olemaan myös tulevaisuudessa työllistävä vaikutus. Hankkeella on vaikutuksia paitsi Mannerheim-ristin ritarien tunnettuuteen mutta myös Humppilan tunnettuuteen. Tavoitteena on tehdä Ritarigalleriasta, jatkossa mahdollisesti myös Ritaripuistosta, pysyviä matkailukohteita, jotka palvelevat alueellisesti ja myös valtakunnallisesti Humppilan ja koko Lounais-Hämeen alueen matkailua, kulttuuria ja vapaa-aikaa sekä alueen elinvoimaa ja tunnettuutta. Humppilan kunta voi jatkossakin markkinoida itseään ritarikuntana täysin oikeutetusti. Nimitys on loistava lisä kunnan markkinointiin, sillä se on mieleenpainuva ja mielenkiintoinen. Ritarigalleriaa on tarkoitus jatkossakin tehdä yhä tunnetummaksi lisäämällä markkinointia, järjestämällä museolla tapahtumia ja mainostaa yhä enemmän hyvänä retkikohteena. Keskeisenä osana museon kehittämistä tulee olemaan sen esineistön laajentaminen ja sen tuominen ”lähemmäs” kävijää muun muassa digitoimalla joitakin esineitä. Näin museokävijä voi tutkia osaa esineistöstä lähemmin ja saada käynnistään enemmän. Suunnitelmissa on myös järjestää vaihtuvia näyttelyitä keskittymällä vuorollaan yksittäiseen ritariin ja hänen esineistöönsä. Hankkeen päättyessä 31.12.2025 museon toiminta ja ylläpito siirtyy Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys ry:lle. Tukiyhdistyksellä on osaava ja toimiva hallintoneuvosto, jolla on hyvät resurssit ylläpitää ja edelleen kehittää Ritarigallerian toimintaa. On keskusteltu tukiyhdistyksen mahdollisuuksista palkata galleriavastaavana toiminut Alho vastaamaan museon toiminnasta jatkossakin. Myös toiminnassa mukana olleet muut yhdistykset ja vapaaehtoiset ovat edelleen kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä Ritarigallerian kanssa. Sotiemme perinteen ja ritariperinnön ylläpito Humppilassa -hankkeella on tehty hankkeen käynnistämisestä, eli marraskuun alusta 2023 alkaen tunnetuksi Humppilan ainutlaatuista roolia sotiemme aikana vuosina 1939-1945. Humppilassa on asunut ennätyksellinen määrä Mannerheim-ristin ritareita suhteessa väkilukuun. Hankkeen keskiössä on ollut pysyvän valtakunnallisen Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian perustaminen ja avaaminen kauppakeskus Humppilan Lasin liiketiloihin. Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian avaaminen onnistui hankesuunnitelman mukaisesti. Avasimme Kauppakeskus Humppilan Lasin tiloihin Ritarigallerian elokuussa 2024. Näyttelymme täydentää Suomen sotahistoriallisten museoiden kenttää nostaen keskiöön Suomen korkea-arvoisimman sotilaallisista ansioista myönnetyn kunniamerkin saajat, Mannerheim-ristin ritarit. Esittelemme keskeisten ja vähemmän tunnettujen ritarien henkilötarinat ja sotilaspolut. Vain 191 jatkosodan tai Lapin sodan kokenutta sotilasta nimettiin ritariksi, mutta he olivat edustava otos tuon ajan suomalaisista miehistä. Ritarit pystyivät erottautumaan ansioillaan lukuisista muista itsensä joka päivä ylittävistä sotilaista. Näyttelyssä on esillä ritarien alkuperäistä esineistöä. Kunniaseinällä esittelemme kaikkien 191 ritarien kuvat koosteessa, jonka laatuista ei mistään muualta Suomessa löydy. Humppilalaiset ritarit on nostettu näyttelyn keskiöön sekä esineistön että infotaulujen osalta. 17886.21 15390.47 8319.17
