Alkukasvatusympäristön vaikutus kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen merellä

Julkinen hankekuvaus

Kotimainen kalatuotanto ei pysty tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat johtaneet tiukkaan lupapolitiikkaan uuden tuotannon osalta, minkä vuoksi tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on haasteellista. Taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta kannattava tuotantomuoto voisi olla yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus, jossa kalojen alkukasvatus tapahtuu kiertovedessä ja jatkokasvatus meressä. Kasvattamalla kalat kiertovedessä aiempaa suuremmiksi voitaisiin parantaa kasvatuksen tuotantotehokkuutta ja jopa puolittaa merikasvatusvaihe. Lyhyempi merikasvatusvaihe puolestaan pienentää biologisia riskejä, kuten kalataudeille altistumista. Lisäksi voitaisiin välttää kalojen talvivarastointiin liittyviä riskejä. Kiertovesi- ja merikasvatus ovat kuitenkin toisistaan poikkeavia tuotantomenetelmiä. Kun kaloja siirretään kiertovedestä murtoveteen monet tekijät, kuten lämpötila, lämpötilan muutosnopeus, suolaisuus, liuenneiden kaasujen pitoisuus, pH, valon määrä, veden sameus, veden liikkuminen kasvatusaltaassa ja petojen läsnäolo, muuttuvat. Näin ollen tuotantomenetelmien yhdistäminen haastaa kalan kykyä sopeutua muuttuvaan kasvatusympäristöön. Kiertovesikasvatetun kirjolohen kasvusta murtovedessä on vähän tietoa ja vaihtelevia kokemuksia. Tuotantomuodon sopivuutta Suomen olosuhteisiin ei myöskään olla tutkittu vielä riittävästi. Tässä kokeessa tutkimme alkukasvatusympäristön vaikutusta kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen murtovedessä. Tarkoituksena on selvittää 1) vaikuttaako alkukasvatus kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen ja jos alkukasvatus vaikuttaa, niin 2) mitkä alkukasvatusympäristön tuotantotekijät vaikuttavat kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää 3) miten erilaiset jatkokasvatusympäristöt eroavat toisistaan (verkkokassi ja kiertovesi) ja millaisessa jatkokasvatusympäristössä kalat kasvavat parhaiten suhteessa niiden alkukasvatus-ympäristöön.