Hanke Kehittämishanke - 267084 Hiili haltuun Suomen Hevostietokeskus ry - 31.12.2025 Käynnissä Hankkeen tiedot Ajankohtaista Yhteyshenkilöt Keskustelu Julkinen hankekuvaus Hankkeessa lisätään tallitoimijoiden tietoisuutta ympäristövastuullisuudesta sekä opastetaan arvioimaan ja laskemaan hevostallien hiilijalanjälkeä ja laajempaa ympäristöjalanjälkeä. Hankkeessa välitetään tutkimuksiin ja käytännön esimerkkeihin perustuvaa tietoa hevostoiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinojen hyödyistä ja kustannuksista. Hankkeessa tuotetaan tietoa hevostalleilla tehtävän ympäristötyön hyödyntämisen mahdollisuuksista ja arvosta yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä, sekä ympäristövastuullisuuteen panostamisen merkityksestä koko hevosalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Lisätiedot Ohjelma/Rahasto Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Hankenumero 267084 Loppumispäivämäärä 31.12.2025 Onko kyseessä Leader-hanke? ei Maaseututyyppi Ydinmaaseutu Toimenpide Kehittämishanke Alatoimenpide Tiedonvälityshankkeet Toimenpiteen tyyppi Tiedonvälityshankkeet Toimenpiteen tarkenne Tiedonvälityshanke Hankeluonne Paikallinen/Alueellinen Kohdealue SO0 Asiasanat Hevonen Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta Laatu- ja muut vastuullisuusjärjestelmät Ympäristötietoisuus Ajankohtaista hankkeesta 12.13.2024 Hiili haltuun -hankkeen kysely tallinpitäjille Arvoisa tallinpitäjä – Osallistu kyselyyn ja kerro meille hevostallillasi käytössä olevista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä aiheeseen liittyvistä tiedontarpeista. Pyrimme löytämään esimerkkejä hevostalleilla jo käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista. Suomen Hevostietokeskus toteuttaa kyselyn osana Hiili haltuun -tiedonvälityshanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeen neuvontamateriaaleissa ja webinaareissa. Kysely on auki 13.12.2024–12.1.2025. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan yksi asiantuntijan laatima ruokintalaskelma yhdelle hevoselle. Linkki kyselyyn: https://link.webropol.com/s/Hiilihaltuunkysely Linkki infovideoon: https://youtu.be/Pjlz3etJaTY 24.2.2025 Hankkeen tiedotusjuliste 24.2.2025 Hevostallien keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: kooste tallinpitäjien vastauksista Hiili haltuun -hankkeen toteuttamassa kyselyssä (13.12.2024-12.1.2025) kartoitettiin hevostalleilla käytössä olevia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitomiseksi kasveihin ja maaperään. Kyselyn avulla kerättiin myös tietoa tallinpitäjien kehittämisajatuksista ja toiminnan kehittämisen esteistä. Kyselyyn saatiin 49 vastausta. Talleilla käytössä olevia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitomiseksi kasveihin ja maaperään kartoitettiin seuraavien osa-alueiden osalta: Pellot ja viljelty laidun, Hevosten ruokinta, Hevosenlanta ja kuivikkeet, Energian ja veden kulutus sekä hevosten kuljetukset, Jätehuolto, Ulkoratsastuskentät sekä ratsastus- ja ajoreittien pohjat. Vastaajat valitsivat esitetyistä keinovaihtoehdoista hevostallinsa tilannetta parhaiten kuvaavat vaihtoehdot. Hevostalleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista saatiin lisää tietoa avoimien vastausten avulla. Esimerkkejä tallien ratkaisuista esitellään tässä koosteessa. Vastaajien taustatiedot Talleissa harjoitettiin monenlaista toimintaa. Harrastelun hevosten kanssa mainitsi 55 % vastaajista, hevosten kasvatuksen 51 % ja noin kolmasosa talleista tarjosi hevosten täysihoitopalveluita. Ravihevosten valmennustoiminnasta ilmoitti 18 %, ratsuhevosten valmennustoiminnasta 18 %, ratsastuskoulutoiminnasta 16 % ja hevosten puolihoitopalveluiden tarjoamisesta 16 % talleista. Muita mainittuja toimintoja olivat muun muassa Green Care -toiminta, ratsastusterapia, hevosavusteiset työpajat, hevosavusteinen toiminta, ajelutustoiminta, hevostaito-opetus ja matkailu. Vastaajien talleissa oli yhteensä 527 hevosta ja ponia. Puolet talleista oli talliyrityksiä (hevosten ja ponien määrä 4-77 kpl/talli) ja puolet harrastukseen liittyviä kotitalleja (hevosten ja ponien määrä 2-13 kpl/talli). Suurin osa talleista sijaitsi haja-asutusalueella (38 kpl). Taajamassa tai taajaman läheisyydessä sijaitsi 11 tallia. Pellot ja viljelty laidun Valtaosalla talleista (36/49 tallia) oli peltoja ja/tai viljeltyjä laitumia. Viljelymaan laatuun kiinnitettiin huomiota eri keinoilla (kaavio 1). Peltojen ja laitumien pinta-alasta yli puolet oli kasvipeitteisiä ympäri vuoden lähes jokaisella tallilla ja ylimääräinen vesi poistuu pelloilta ja laitumilta nopeasti. Maaperän tiivistymisen välttäminen peltoliikenteen määrää rajoittamalla oli yleisempi keino kuin tiivistymisen välttäminen laiduntavien hevosten määrää säätämällä. Kyselyssä valittavana olleista vaihtoehdoista maan rakenteen ja maassa olevan pieneliöstön aktiivisuuden sekä viljelymaan laadun seuraaminen maanäytteiden avulla toteutuivat muita keinoja harvemmin. Kaavio 1. Viljelymaan laatu. Viljelymaan käsittelyyn liittyvistä vastauksista selvisi, että lannan tai muun orgaanisen aineksen levittäminen viljeltävälle alueelle kasvuston perustamisen yhteydessä oli verraten yleistä, samoin kuin peltojen kyntämisen välttäminen syksyllä (kaavio 2). Peltojen kevytmuokkauksen suosiminen ja monilajisten nurmiseosten käyttö oli hieman edellisten keinojen toteutumista vähäisempää. Kaavio 2. Viljelymaan käsittely. Kasvillisuutta ylläpidettiin useimmiten siten, että hevosten laidunkierron toteutetaan useamman laidunlohkon avulla ja laitumia uudistetaan esimerkiksi nurmikasvustossa havaittujen puutteiden tai rikkakasvien suuren märän vuoksi (kaavio 3). Noin kymmenen senttimetrin niittokorkeuden käyttäminen heinän korjuussa ja laitumen puhdistusniitossa oli yleisempää kuin hevosten siirtäminen seuraavalle laidunlohkolle viimeistään silloin, kun nurmen korkeus on 10-12 senttimetriä. Nurmen kasvun ylläpitäminen tarvittaessa vuosittain toteutettavalla täydennyskylvöllä toteutui 58 % talleista. Kaavio 3. Kasvillisuuden ylläpito. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista peltojen ja/tai viljeltyjen laitumien kasvukyvyn ylläpitämiseksi: Puhdistusniitto. Luonnonlaitumien raivaaminen aika ajoin. Tarpeeksi isot laidunalat. Laitumien paikkaa vaihdetaan viljelykierron mukaan. Laidun lohkotaan ja vaihdellaan lohkoja tilanteen mukaan. Lannoitetaan maanäytteen mukaan ja hevosten lannat kerätään laitumelta pois. Lannat murskataan laitumilta. Suorakylvö. Lanta käytetään pelloille lannoitteeksi. Pellot uusitaan 5-6 vuoden välein. Laitumia siirretään tiheään. Laidunnetaan ”alusta asti” eli ei päästetä kasvustoa liian korkeaksi. Vältetään laidunnusta syksyllä ”loppuun asti”. Rikkahara on erittäin hyvä laidunten hoitoon. Kehitettäviä asioita peltojen ja viljeltyjen laidunten kasvukyvyn ylläpitämisessä Hieman yli 70 % oli sitä mieltä, että omalla tallilla on kehitettävää peltojen ja viljeltyjen laitumien kasvukyvyn ylläpitämisessä. Kehitettäviä asioita olivat muun muassa: pelto- ja laidunmaan suunnitelmallinen käyttö laidunten uusiminen laidunkierron toteutus lannoittaminen maaperän tutkiminen ja typensitojakasvien käyttöön perehtyminen voikukan ja liian apilan poissa pitäminen Yleisimpänä esteenä toiminnan kehittämiselle peltojen ja viljeltyjen laitumien kasvukyvyn osalta mainittiin taloudelliset syyt. Esteinä olivat myös viljelymaan ja tiedon puute. Joissain tapauksissa kehittäminen oli yhteydessä urakoitsijan innostuneisuuteen ja työkiireisiin. Myös EU-säädösten mainittiin rajoittavan joskus käytäntöjä. Hevosten ruokinta Hevosten ruokinnan suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä vastauksista kävi ilmi, että karkearehut olivat hevosten tärkein ravintoaineiden lähde (49/49 tallia). Karkearehun ravitsemuksellinen laatu oli selvillä useimmilla (86 %), eli hevosten ruokinnassa käytetystä karkearehusta oli tehty karkearehuanalyysi. Yksilöllinen, hevosten ravintoainetarpeiden mukainen ruokinta toteutui 80 %:lla. Hieman vajaa 70 % talleista ilmoitti, että hevoset oli kuntoluokitettu ja niiden energiansaanti ei ylitä eikä alita tarvetta. Kolmasosa talleista tuotti itse hevostensa ruokinnassa käytettäviä rehuja (kaavio 4). Tallit minimoivat ostorehujen kuljetusmatkoja siten, että rehuja tilattiin kerralla suuri määrä (80 %) ja siten, että rehuja ostettiin lähituottajilta (76 %). Rehuhävikin ja heinän tallaantumista pyrittiin välttämään esimerkiksi katettua ruokintahäkkiä tai heinäverkkoa käyttämällä (71 %). Kaavio 4. Rehujen hankinta ja hävikki. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista hevosten ruokinnan toteuttamiseksi: Heinäannokset tarhaan heinäpusseissa, optimoidut määrät. Heinähäkit on sijoitettu betonilaatan päälle. Heinälaatikot/-astiat tarhoissa. Heiniä jaetaan viisi kertaa päivässä ruokintasuunnitelman mukaiset määrät. Ulkona heinät jaetaan purujen päällä oleviin ruokinta-astioihin. Heinät annetaan kuusi kertaa päivässä, joka vähentää hävikkiä. Heinäautomaatit sisällä ja ulkona. Hevoset saavat heinää osittain automaateista, jotka on sijoitettu pihaton edustalle kovaa kulutusta kestävälle pohjalle. Ruokinta-automaatin ympäristö on laatoitettu niin, että on helppo puhtaana pitää ja hevoset syövät siihen mahdollisesti varisseet heinät, ei tule heinähävikkiä. Käytetään rehuja, jotka maistuvat hevosille. Käytetään suomalaisia rehuja ja ”lähiruokaa” heinien suhteen. Kaura tulee kilometrin päästä naapuritilalta, heinä omilta pelloilta. Pyrimme käyttämään vain kotimaisia rehuja, jos ne sopivat karkearehun kanssa. Avattu suurpaali säilytetään säältä suojattuna ja mahdollisimman viileässä. Hyvälaatuiseen heinään on panostettu, jolloin väkirehujen tarve on hyvin vähäistä. Kehitettäviä asioita ruokinnassa Vajaa puolet vastaajista (41 %) oli sitä mieltä, että oman tallin hevosten ruokinnassa on kehitettävää. Kehittämiskohteiksi mainittiin muun muassa: heinäautomaatit heinän syönnin hidastaminen ruokintakertojen lisääminen ruokintalaskelmat uudet heinän ulkoruokintapaikat yliruokinnan välttäminen heinän laatu vaihtelee paljon, analyysitietoja puuttuu ja hevosille haluttaisiin ravintosisällöllisesti sopivampaa heinää Hevosten ruokinnan kehittämisen yleisin este oli taloudelliset syyt. Lisäksi mainittiin muun muassa ajan puute. Hevosenlanta ja kuivikkeet Suurin osa talleista (90 %) varastoi hevosten kuivikelannan asianmukaisessa lantalassa ja 80 % kertoi, että hevosten sonta siivotaan kasvipeitteettömiltä tarha-alueilta lantalaan. Hevosenlanta hyödynnettiin yleisesti lähipelloilla (kuljetusmatka enintään 20 kilometriä). Ostokuivikkeiden kuljetusmatkat minimoitiin siten, että kuivikkeita tilataan kerralla suuri määrä (90 %). Noin puolet talleista (49 %) osti kuivikkeita lähituottajilta. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista lanta- ja kuivikehuoltoon liittyen: Katettu kuivikevarasto. Turvekuivike, joka edesauttaa lannan jatkokäyttöä. Olki tuotetaan lähipelloilla. Purukuivikkeita saadaan puolen kilometrin päässä olevalta sahalta. Kuivikkeet pyritään ostamaan lähituottajilta kerralla koko vuodeksi. Hevosten lanta siivotaan päivittäin karsinoista ja tarhoista. Karsinoiden siivous on huolellista, ei tule kuivikehävikkiä. Kuivikkeiden irrotus tallimaksusta ja veloitus hevosenomistajilta menekin mukaan vähensi huomattavasti käyttökelpoisen kuivikkeen kulkeutumista lantalaan. Katettu, kovapohjainen lantala. Lantalassa estetty valumavedet korkealla kynnyksellä. Lanta käytetään omilla tai naapurien pelloilla. Sopimusviljelijä ottaa lannan vastaan. Lantalava toimitetaan noin 15 kilometrin päässä sijaitsevalle puutarhalle, joka kompostoi lannan ja jatkojalostaa sen mullaksi. Iso lantala, joka tyhjennetään 2-3 vuoden välein. Lantaa pöyhitään välillä eli se on tyhjennettäessä hyvä maanparannusaine. Olki-turvekuiviketta sisältävä lanta menee naapurikunnan luomuviljelytilalle. Kehitettäviä asioita lanta- ja kuivikehuollossa Lähes puolet (47 %) oli sitä mieltä, että oman tallin lanta- ja kuivikehuollossa on kehitettävää. Kehitettävät asiat liittyivät muun muassa: tarhojen siivoamiseen kuivikkeisiin kuivikkeiden ja lannan varastointitiloihin lannan jatkokäyttöön energian hyödyntämiseen Pienkuormaaja olisi kätevä apu ympärivuotiseen tarhan puhtaana pitämiseen. Sopivaa kuiviketta ei saa lähialueilta ja turpeelle tarvittaisiin edullinen ja laadukas korvaaja. Säkitettynä toivottaisiin saataville muuta puupohjaista kuiviketta kuin pellettiä, joka täytyy kostuttaa, jotta se aukeaa alusiksi. Pellettien kostuttaminen vaatii vastaajan mukaan kuumaa vettä, mikä tuo talliin lisäkosteutta, joka sitten koneellisesti poistetaan. Eräs vastaaja kertoi, että käyttäisi kotimaista olkipellettiä, jos sitä olisi tarjolla. Lanta- ja kuivikehuollon kehittämisen esteinä olivat muun muassa taloudelliset syyt, varastotilan puute, ongelmat lähikuivikkeiden saatavuudessa ja lannan vastaanottajan puute. Energian ja veden kulutus sekä hevosten kuljetus Tallinpitäjistä 90 % ilmoitti, että energiankulutusta pyritään vähentämään ja 80 % kertoi, että tallin energiankulutusta seurataan vähintään vuositasolla (esim. sähkö, lämmityspolttoaineet, polttoöljy). Hieman yli puolet (53 %) pyrki käyttämään uusiutuvia energianlähteitä fossiilisten energianlähteiden sijaan. Neljäsosa suosi ruokinta- ja talliteknologiassa sähkötoimisia ratkaisuja ja työkoneita ja 20 % tuotti itse uusiutuvaa energiaa (esim. aurinkopaneelit, lannan lämmön talteenotto). Energian käytön tehostamissuunnitelman oli tehty 29 % talleista. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista energian kulutukseen liittyen: Sähköä pyritään säästämään ja kulutusta seurataan talvisin päivätasolla. Maalämpö ja aurinkopaneelit. Koko tallia ei enää pidetä lämpimänä vaan vain varusteille varattu paikka on eristetty lämmitystä varten. Tallin öljylämmitys on vaihdettu hakelämpöön ja meillä oma hakelämpökeskus. Käytössä oma kaivoa ja maalämpö. Sähkö tulee toimittajalta, joka käyttää vesi- ja tuulivoimaloita. Kaikki turha kulutus on kielletty. Aurinkopaneelit maneesin katolla. Tallin veden kulutuksen seuraaminen vähintään vuositasolla oli sähkön kulutuksen seuraamista vähäisempää (kaavio 5). Lämpimän veden kulutusta seurasi vähintään vuositasolla 43 % vastaajista. Hieman yli kolmasosa talleista keräsi sadevettä talteen ja sitä hyödynnettiin esimerkiksi alueiden kastelussa. Kaavio 5. Hevostallin vedenkulutus ja sadeveden hyödyntäminen. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista veden kulutukseen liittyen: Vesiputkiin on liitetty sulanapitokaapelit, joita hyödynnetään kovimmilla pakkasilla. Kaivon käyttö ratsastuskentän kastelussa. Sankojuotto toimii pienessä tallissa ja samalla näkee juomisen määrän eikä ole niin paljon putkia, joiden jäätymistä pelättävä. Kaikissa tarhoissa on lämmitetyt uimurivesikupit ja hevosilla aina sula vesi. Kunnallistekniikka sekä oma kaivo, näin taataan riittävä vesi, mutta kunnanvettä ei tuhlata. Puroon laajennettiin kastelulampi, josta kesäisin nostetaan pumpulla ja sadettimilla vesi kentälle ja maneesiin. * * Vesi- ja maa-alueen omistajalla ja haltijalla on oikeus ottaa alueelta pinta- ja pohjavettä kiinteistön tavanomaiseen käyttöön, kuten koti- ja maatilatalouteen. Käytettävän vesimäärän on oltava kohtuullinen. Jos pinta- ja pohjaveden ottomäärä on yli 100 m3/vrk, asiasta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi/luvat-ja-velvoitteet/vesilupa-ja-ilmoitukset Hevosten kuljetuksiin liittyvien vastausten mukaan 55 % tallinpitäjistä seurasi hevoskuljetusten määrää, laatua ja toteutustapaa vähintään vuositasolla. Kuljetusten syistä, toteutustavasta, ajetuista kilometreistä ja polttoaineen kulutuksesta piti kirjaa 39 %. Puolet vastaajista kertoi, että heidän tallillaan pyritään hevoskuljetuksissa resurssitehokkuuteen esimerkiksi yhdistettyjen hevoskuljetusten avulla. Näissä kuljetuksissa on huomioitu muun muassa tarttuvien tautien riski. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista hevosten kuljetukseen liittyen: Hevostraileria hyödynnetään tarvittaessa mahdollisissa muissakin kuljetuksissa (heinät, rehut). Ei traileria, ei vetoautoa, ei kuljetuksia tallin puolesta. Tallilla on klinikkaolosuhteita vastaavat hoitotilat, jolloin eläinlääkäri voi tulla tallille hoitamaan useamman hevosen kerrallaan (myös lähitallien hevoset käyttävät tiloja), jolloin säästetään hevosten kuljettamisesta klinikalle. Hevosia ei kuljeteta muuta kuin tarpeen vaatiessa hevosklinikalle. Kehitettäviä asioita energian ja veden kulutuksessa sekä hevosten kuljetuksissa Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oman tallin energian ja veden kulutukseen sekä hevosten kuljetukseen liittyvissä asioissa on kehitettävää. Kehittämisen aiheita olivat muun muassa: Kulutusten seuraaminen Sähköisten työkoneiden käyttö ja aurinkopaneelit Ilmalämpöpumppu sähkölämmityksellä olevaan satulahuoneeseen Lämpimien tilojen eristyksen lisääminen Lannan lämmön talteenotto Tallilla ei ole maneesia ja lähimmät maneesit sijaitsevat kaukana, joten kilpailevia treenissä olevia hevosia joudutaan kuljettamaan maneesille säännöllisesti Taloudelliset syyt oli yleisin este hevostallin energian ja veden kulutuksen ja hevosten kuljetuksiin liittyvien asioiden kehittämiselle. Esteinä olivat myös ajan ja tiedon puute. Jätehuolto Kyselyyn osallistuneiden tallien jätehuolto oli vastausten mukaan verraten hyvällä tasolla. Rehuille ja kuivikkeille oli asianmukaiset varastointitilat, jotta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hankinnoissa suosittiin pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita, ja jätteet toimitettiin/noudettiin tallilta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Suurin osa vastaajista (96 %) ilmoitti, että jätteet lajitellaan laadun mukaan. Toimenpide ”Jätteitä ei polteta tilalla eikä haudata maahan” ei toteutunut 10 % talleista ja 12 % talleista säilyttää jätteitä muualla kuin kuivassa tilassa. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista jätehuoltoon liittyen: Tarpeeksi suuret varastointitilat. Rehusäkit pidetään kuivana niin ei tule hävikkiä. Kuivaheinä suojataan harsolla kosteuden estämiseksi. Haittaeläimet torjutaan heti. Huolellinen lajittelu. Lajitteluastiat eri jätteille (muovi, metalli, paperi, pahvi, lasi, SER ja sekajäte). Jätteet toimitetaan asianmukaisesti kierrätyskeskukseen. Puujäte toimitetaan paikalliselle yrittäjälle, joka tekee siitä haketta. Kaikki kierrätyskelpoinen kierrätetään. Oma kolmevaiheinen vedenpuhdistamo on ollut erittäin hyvä hankinta. Kehitettäviä asioita jätehuollossa Viidesosa vastaajista totesi, että oman tallin jätehuollon kehittämiselle on tarvetta. Paalien muovikääreet ja suursäkit pitäisi saada paremmin kiertoon. Jokin keräysjärjestelmä olisi hyvä, sillä nyt muoveja kuljetetaan itse, laitetaan sekajätteeseen tai poltetaan. Kierrätyksen tarkkuudessa on myös kehittämistä. Eräs tallinpitäjä totesi, että jätehuolto on ihmisille vaikeaa, koska he eivät lajittele kotona. Hevostallin jätehuollon kehittämisen esteitä olivat taloudelliset syyt sekä ajan ja tiedon puute. Ulkoratsastuskentät sekä ratsastus- ja ajoreittien pohjat Valtaosalla talleista oli käytössä ulkoratsastuskenttä (40/48 tallia), ratsastusmaneesi oli seitsemällä, maastoratsastusreittejä 18:lla ja ajoreittejä 15 tallilla. Maastoratsastusreittien ja ajoreittien pituudessa oli runsaasti vaihtelua. (1–100 km). Hevosten sonnat siivottiin pääsääntöisesti pois harjoitusalueilta muun muassa ratsastuskentän osalta. Sontaa siivottiin myös radalta, mökkitieltä ja yleiseltä tieltä. Esimerkkejä talleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista ulkoratsastuskenttien ja ratsastus- tai ajoreittien pohjien hallintaan haastavissa olosuhteissa: Lumien auraus talvella. Tarvittaessa maa-aineksen lisääminen. Tarvittaessa kenttä/reitit tasoitellaan. Hiekoitus tarvittaessa liukkauden estoon. Kenttä ja reitit pidetään päivittäin puhtaina lannasta ja muusta maatuvasta aineksesta, joka viedään katettuun lantalaan. Kentälle uusitaan/ lisätään hiekkaa noin kahden vuoden välein. Ratsastuskenttää ei suolata. Kasteluvesi pumpataan läheisestä kanavasta. Salaojitus kentällä, tarpeeksi isorakeinen pintahiekka, jolloin runsaskaan vesi ei jää seisomaan pintahiekkaan. Hiekka ei ole ratsastuksen kannalta parasta mahdollista, mutta haastavien keliolosuhteiden osalta parempi ratkaisu. Olemme onneksi rinteessä ja kentät kuivavat nopeasti. Kenttää ei suolata, vaan mahdollisilla liukkailla siirrytään ratsastamaan maastoon tai pidetään hevosella käyntitreenejä maasta käsin. Maneesi. Tämä neuvontakirjoitus sekä kysely, jonka vastauksia kirjoituksessa esitellään, on toteutettu Euroopan maaseuturahaston rahoittamassa Hiili haltuun -tiedonvälityshankkeessa. Hankkeen toteuttaja on Suomen Hevostietokeskus ry. 3.3.2025 Hevostalouden ilmastokahvit 27.3.2025 Oulun ammattikorkeakoulun Osaajaverkko-hanke ja Suomen Hevostietokeskus ry:n Hiili haltuun -tiedonvälityshanke järjestävät yhdessä Teams-tilaisuuden hevostalouden ilmastovaikutuksista torstaina 27.3.2025 klo 12.30-13.30. Pohjois-Pohjanmaan Ilmastokahvit -tilaisuudessa perehdytään hevostalouden ilmastovaikutuksiin, hiilipäästöjen vähentämiseen, miten ruokinta vaikuttaa päästöihin sekä kuullaan tallinpitäjän kokemuksia päästöjen vähentämisestä. Hevostietokeskuksen asiantuntijat pitävät tilaisuudessa kaksi puheenvuoroa: Hevostalouden kasvihuonekaasupäästöt (Sanna Airaksinen) ja Hevosten ruokinnan ilmastovaikutukset ja niiden vähentäminen (Heli Suomala). Kokemuksia ilmastopäästöjen vähentämisestä talliarjessa kertoo lehtori Piritta Maarala Koulutuskeskus Brahesta. Puheenjohtajana toimii Kati Tervo Oulun ammattikorkeakoulusta. Tilaisuus on maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua viimeistään 26.3.2025. Ilmoittautumissivu löytyy osoitteesta: https://tapahtuma.oamk.fi/ilmastokahvit-hevostalous Tilaisuuden järjestävät hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia. Hiili haltuun -hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Lisätietoa: Osaajaverkko-hanke Hiili haltuun -hanke Tiedote on laadittu Hiili haltuun -hankkeessa. Tapahtumat Webinaari 27.3.2025 klo12:30 - 13:30 Pohjois-Pohjanmaan Ilmastokahvit: Hevostalouden ilmastopäätöt Tapahtuman järjestää: Oulun Ammattikorkeakoulu Hankkeen yhteyshenkilöt 2 jäsentä Lauri Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Sanna Airaksinen Suomen Hevostietokeskus ry Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida Kirjaudu sisään Luo uusi tili Hankkeen tiedot ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Toteutuskunta KIURUVESI Kokonaisrahoitus 103 527,20 € Julkinen rahoitus 103 527,20 € Tukiprosentti: 100,00 % Hankkeen yhteyshenkilö Lauri Heiskanen Sanna Airaksinen Hankkeesta muualla https://hevostietokeskus.fi/i/hankkeet Hankkeen sivu Jaa:
