Hanke
Kehittämishanke - 254633

Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen

Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral

- 29.03.2026

Käynnissä

Julkinen hankekuvaus

Viime vuosina on noussut nopeasti esille metsien ja metsänkäsittelyn rooli kasvihuonekaasujen sitomisessa ja varastoinnissa sekä ilmaston muutoksen aiheuttamista sopeuttamisen tarpeista metsänhoidossa. Metsätalouden ilmastokestävyyttä lisätään huolehtimalla metsien sopeutumisesta muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, esimerkiksi monipuolistamalla metsänkäsittelymenetelmiä. Erityisesti peitteisistä metsänkasvatusmenetelmistä ja suometsien käsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksesta hiilensidontaan sekä varastointiin on tuotettu uutta tutkimustietoa. Hankkeella välitetään uusinta tutkimustietoa metsänkasvatus- ja käsittelymenetelmistä, jotta metsänomistajat ja toimihenkilöt pystyvät ymmärtämään ja hallitsemaan laajenevaa metsänkäsittelymenetelmien kirjoa omassa metsätaloudessaan erilaiset metsänomistuksen tavoitteet huomioiden. Lisäksi tuodaan yleisesti esiin, millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä metsänomistajat voivat vähentää omien metsiensä ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Hankkeessa tuotetaan ja välitetään myös suurelle yleisölle tietoa Kainuun metsien hiilivarastosta ja sen kehitystä sekä metsänkäsittelystrategioiden vaikutuksia hiilivaraston muutokseen ja hakkuumääriin. Hankkeen osatavoitteena on antaa metsänomistajille valmiuksia tuottaa kestävästi metsäraaka -ainetta jalostettavaksi ja lisätä metsäalantoimijoiden tietoutta erilaisten metsänhoitoon liittyvin ratkaisujen vaikutuksesta ilmastotavoitteisiin. Lisäksi tavoitteena on metsänhoitotoimien yhteydessä edistää metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämistä ja pienvesien tilan parantamista. Hankkeen pääkohdetyhmänä ovat Kainuun alueen metsänomistajat ja metsäalan toimijat sekä suuri yleisö. Tietoa Kainuun metsien hiilivaraston kehityksestä ja muutoksesta voidaan hyödyntää alueen metsiä koskevassa päätöksenteossa.

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

254633

Loppumispäivämäärä

29.03.2026

Onko kyseessä Leader-hanke?

ei

Maaseututyyppi

Sisempi kaupunkialue

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

Tiedonvälityshankkeet

Toimenpiteen tyyppi

Tiedonvälityshankkeet

Toimenpiteen tarkenne

Ympäristö- ja ilmastotiedonvälityshanke

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue

SO0

Ajankohtaista hankkeesta

Kainuun alueen luonto on rikasta ja metsävarat suuret. Kainuun laajoilla metsäalueilla on suuri hiilensidonta- ja varastointipotentiaali. Tätä potentiaalia voidaan tehostaa hoitamalla metsiä ilmastokestävästi. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös riskejä metsätaloudelle uhaten heikentää metsien hiilensidontakykyä. Tämän vuoksi metsien ilmastonmuutokseen sopeutumista on tärkeää edistää metsänhoitotoimilla.

Luonnon monimuotoisuus ja sen heikkeneminen ovat erittäin ajankohtaisia asioita. EU:n ennallistamisasetuksen hyväksymisen myötä ne ovat puhuttaneet entistä enemmän. Luonnon monimuotoisuus on rikkaus, joka tulee huomioida myös metsätaloudessa. Metsänomistajia kannustetaan luonnonhoitoon ja suojeluun mm. metka-tuilla ja vapaaehtoisen suojelun METSO- ja Helmi-ohjelmilla.

Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueen hankkeet järjestävät Kajaanissa seminaarin, jossa käsitellään Kainuun metsien nykytilaa, hiilensidonnan edistämismahdollisuuksia sekä luonnon monimuotoisuutta ja sen lisäämistä.

Ilmoittaudu seminaariin 18.2. mennessä ja tule kuulemaan ajankohtaista tietoa Kainuun metsien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Seminaariin on mahdollista osallistua joko paikan päällä Kajaanissa tai Teams-etäyhteydellä.

Ilmastonmuutoksella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia metsiin. Puut hyötyvät ilmastonmuutoksen myötä pidentyvästä kasvukaudesta ja suurentuvasta hiilidioksidipitoisuudesta, mikä näkyy puiden parempana kasvuna. Ilmastonmuutos kuitenkin lisää monia metsätuhoriskejä, mikä uhkaa heikentää metsien kasvua. Etenkin Pohjois-Suomessa, jossa metsikön kiertoaika on pitkä, ehtii ilmasto muuttua paljon yhden puusukupolven aikana.

Tulevaisuuden lisääntyviin metsätuhoriskeihin kannattaa varautua metsänhoidossa jo nyt. Webinaarissa saat tietoutta mahdollisista uusista tuhonaiheuttajista sekä hyönteis-, tuuli- ja sienituhoriskeistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Katso webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Tuulituhoa Paltamossa kesällä 2024, Minna Hassinen, Metsäkeskus

Webinaari tarjoaa metsänomistajille tietoa, kuinka vapaaehtoisesti monimuotoisuutta ja riistanhoitoa tai hiilensidontaa painottavalla metsänhoidolla voi saada lisätuottoa metsästä.
Luontoarvomarkkinat avaavat metsänomistajille mahdollisuuden uudenlaiseen tulevaisuuteen, jossa luontoarvot toimivat luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön säilyttäjinä, mutta myös merkittävänä tulonlähteenä metsänomistajalle. Webinaarissa selviää, mitä luontoarvomarkkinat ovat, miten ne toimivat ja millaisia kohteita metsänomistaja voi tarjota luontoarvomarkkinoille.
Ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä metsänhoidollisin keinoin esimerkiksi edistämällä puuston kasvua tai pidentämällä kiertoaikaa. Hiilinielun lisäys voidaan myydä yksityisille ja yrityksille, jotka haluavat kompensoida päästöjään.
Webinaarissa kerrotaan hiilinielukaupasta ja esitellään kohteita, jotka soveltuvat hiilinielukauppaan. Kuntan nosto ja muut luonnontuotteet tarjoavat ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille erityisesti, jos ne sovitetaan yhteen hakkuiden tai muiden metsänhoitotoimenpiteiden kanssa.
Katso webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Tuhkalannoituksia tehdään Suomessa huomattavasi vähemmän, kuin siihen soveltuvia alueita olisi. Tuhkalannoituksia lisäämällä olisi mahdollista lisätä puuston kasvua ja samalla hiilen sidontaa merkittävästi. Tämä auttaisi myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua keskimäärin 2–6 kuutiota hehtaarille vuodessa. Tuhkalannoitus onkin yksi kannattavimmista metsänhoidon toimenpiteistä. Tuhkalannoituksen kannattavuutta metsänomistajalle lisää myös se, että puuston lisääntynyt kasvu pitää veden pinnan syvemmällä lisäämällä haihdutusta ja siten vähentää ojien kunnostustarvetta. Samalla vältetään ojien kunnostamisesta aiheutuvat vesistö- ja ilmastopäästöt.

Webinaari toteutettiin yhteistyössä Metsä Groupin ja Rakeistus Oy:n kanssa. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kertoi suometsien hoidosta ja sen suunnittelusta. Rakeistus Oy:n liiketoimintapäällikkö Heikki Suvanto kertoi tuhkalannoitteista ja -lannoituksesta. Suomen metsäkeskuksen rahoitustarkastaja Mikko Korhonen avasi kuulijoille metsien terveyslannoituksen metka-tuen ehtoja. Webinaarissa oli paikalla varsin runsaslukuinen yleisö eli yli 130 henkilöä.

Webinaarin järjestivät yhteistyössä Metsäkeskuksen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hankkeet. Webinaarin tallenne ja materiaalit löytyvät Metsäkeskuksen Materiaalipankista.

 

Tuhkan levitystä hangelle, Tuomo Tapanila, Metsäkeskus

Suomessa metsänjalostuksella on saavutettu merkittäviä parannuksia puiden kasvuun ja laatuun. Käyttämällä jalostettua metsänviljelymateriaalia metsänomistaja voi saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä puuston paremman kasvun ja laadun ansiosta tinkimättä kuitenkaan puuston perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Webinaarin tavoitteena on, että metsänomistajat saavat tietoa siitä, kuinka metsänjalostusta tehdään käytännössä. He tietävät jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttämisen hyödyt puun kasvunopeuden ja laadun kannalta. Lisäksi metsänomistajat tiedostavat, että jalostettua metsänviljelymateriaalia käyttämällä he voivat edistää metsiensä viljelyvarmuutta muuttuvassa ilmastossa ja edistää hiilensidontaa.

Asiantuntijoina webinaarissa ovat puhumassa mm. metsänjalostuksen asiantuntija Luken tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen ja Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Heidän vankka asiantuntemuksensa metsänjalostuksesta ja jalostetun metsänviljelysiemenen tuottamisesta tarjoaa kuulijoille ajankohtaista ja varmaa tietoa metsänjalostuksesta ja sen hyödyistä.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Kuva: Matti Haapanen, Luke

Taimikonhoidossa tehdyt valinnat vaikuttavat metsikön jatkokehitykseen vuosikymmenien ajan. Ajoissa tehty taimikonhoito edistää kasvatettavien taimien paksuuskasvua, mikä auttaa niitä selviämään talven lumikuormasta ja parantaa niiden laatua. Taimikonhoidolla voidaan vaikuttaa metsikön puulajisuhteisiin, mikä edelleen vaikuttaa metsikön ilmastokestävyyteen ja hiilitaseeseen. Sekapuustoisuus parantaa metsikön tuhonkestävyyttä, monikäyttömahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuutta. Sekapuustoisuuden edellytykset luodaan metsikön uudistamis- ja taimikonhoitovaiheissa.

Webinaarissa pureudutaan siihen, kuinka taimikonhoito vaikuttaa metsikön taloudelliseen tuotokseen, puuntuotokseen ja hiilen sidontaan. Lisäksi osallistujat saavat tietoa taimikonhoidon metka-tuista ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta taimikonhoidossa. Webinaarissa ovat puhumassa Metsäkeskuksen ja Luken asiantuntijat.

Webinaarin esityksiin voi tutustua tästä.

Kuva: Metsäkeskus

Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueen hankkeet Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen, KaiPuu energiahanke ja Potkua Kainuun metsiin järjestivät yhteistyössä PuuVuo Oy:n ja Metsänhoitoyhdistys Kainuun kanssa energiapuun hakkuunäytöksen Kajaanin Vuoreslahdessa 8.11.2024.

Näytöksessä nähtiin Ponssen Scorpion-hakkuukone varustettuna Moisio Forest Oy:n Moipu-energiapuukouralla sekä Reformet Oy:n valmistama Risupeto kunnostamassa nuorta metsää. Risupeto on karsimattoman energiapuun tuottamiseen kehitetty laite, joka pystyy korjaamaan myös hyvin pieniläpimittaisen puuston kohteelta. Ennakkoraivausta ei siis tarvita, mikä nopeuttaa työtä ja lisää energiapuun talteenottoa. Tapahtumassa laitteisiin ja niiden toimintaan pääsivät aamupäivällä tutustumaan metsäalan toimijat ja iltapäivällä metsänomistajat. Tapahtumassa osallistujat pääsivät tutustumaan myös luonnontilaiseen puroon ja kuulemaan pienvesien huomioimisesta metsänhoidossa.

Tapahtumaan saapui varsin runsaasti osallistujia ja tapahtuman keskuspaikkana toimineen Kouta-Vuores-kylätalon pihalla vallitsi iltapäivällä iloinen vilske ja puheen sorina osallistujien odotellessa näytökseen pääsyä. Odotteluaikana osallistujat pääsivät nauttimaan makkara- ja kahvitarjoilusta ja keskustelemaan mm. Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kaiken kaikkiaan näytökseen osallistui arviolta lähemmäs kaksisataa ihmistä.

Voit lukea lisää tapahtumasta KaiPuu energiahanketta rahoittavan Kainuun liiton verkkosivuilta.
Kuvakooste energiapuun hakkuunäytöksestä. Kuvassa Moisio Forest Oy:n esittelypiste, Risupeto-energiapuun korjuulaite, osallistujat tutustumassa Ponssen Scorpioniin liitettyyn Moipu-energiapuukouraan nuoren metsän kunnostuskohteella sekä Kivikylän makkaranpaistopiste.
Energiapuun hakkuunäytöksessä osallistujille oli monenlaista toimintaa tarjolla. Kuvat Minna Hassinen, Metsäkeskus.

Metsäkeskus järjesti yhteistyössä Luken ja Rakeistus Oy:n kanssa maastotapahtuman, jossa tutustuttiin Luken 1960-luvulla perustamaan turvemaan lannoituskoekohteeseen Ristijärven Jokikylässä sekä 2014 toteutettuihin jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin turvemaalla Paltamon Viitavaarassa. Lisäksi tapahtumassa tutustuttiin Viitavaaran kohteella olevaan lampeen ja luonnontilaisen kaltaiseen puroon ja kuultiin luontokohteiden huomioimisesta hakkuissa ja vesien hoidosta.

Tapahtumassa metsänomistajat saivat tietoa turvemaille soveltuvista lannoitusvaihtoehdoista ja niihin saatavilla olevista metka-tuista sekä jatkuvan kasvatuksen käsittelymenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta turvemaille.

Ristijärven lannoituskoekohteella osallistujat pääsivät näkemään erittäin havainnollisesti tuhkalannoituksen vaikutuksen puuston kasvuun. Etualalla lannoittamaton koeruutu erottuu vähäpuustoisena taka-alalla olevaan tuhkalannoitettuun koeruutuun verrattuna. Kuva: Minna Hassinen, Metsäkeskus.

Metsäsertifioinnin tarkoituksena on edistää metsien vastuullista ja kestävää käyttöä. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan sitä, että metsien hoito ja käsittely on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää ja myös tuleville sukupolville mahdollistetaan metsien monipuolinen käyttö. Metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot huomioidaan samalla kun harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta. Sertifioitu puutavara ja puupohjaiset tuotteet ovat haluttuja kansainvälisillä markkinoilla, sillä sertifiointi on takuu metsien kestävästä käytöstä.

Metsäkeskus järjestää metsäsertifiointiin liittyvän webinaarin. Asiantuntijana webinaarissa puhuu Tapion Senior advisor, Henry Schneider suometsähoidon uusimmista suosituksista ja Aino Kurtti Metsälinjan kenttäpäällikkö, MTK Pohjois-Suomi sertifioinnista.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Hanke järjesti Sotkamossa kokonaiskestävään taimikonhoitoon keskittyvän tapahtuman. Noin viisikymmenhenkinen osallistujajoukkomme sai tapahtumassa tietoa siitä, kuinka taimikonhoidolla voidaan edistää metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, hiilen sidontaa, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta.

Tapahtumassa tutustuimme kahteen erilaiseen taimikkokohteeseen, joissa oli tehty kolmeen erilaiseen metsänkasvatustapaan tähtäävää taimikonhoitoa: puuston nopeaa järeytymistä edistävää, metsänhoidon suositusten mukaista sekä energiapuun kasvatukseen tähtäävää taimikonhoitoa. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija esitteli tekemänsä laskelmat kunkin harvennustavan vaikutuksista taloudelliseen tuotokseen ja hiilen sidontaan.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Sumetku Oy ja Tornator Oyj.

Tapahtuman lopuksi saimme nauttia maittavat nokipannukahvit mukavassa syyssäässä (kuva: Sanna Lehto).

Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipisteellä järjestettiin Maalaismarkkinat perinteisesti syyskuussa 13.-14.9.2024. 

Hankkeemme osallistui muiden Kainuussa toimivien Metsäkeskuksen hankkeiden kanssa tapahtumaan perjantaina 13.9. Aamupäivällä sää oli melko poutainen ja iloinen markkinatunnelma täytti alueen. Iltapäivän sadesää verotti hieman osallistujamäärää, mutta Metsäkeskuksen pisteellä riitti silti asiakkaita keskustelemassa metsäasioista.

Metsäkeskuksen toimipisteellä ensimmäisiä asiakkaita odottelemassa Minna Hassinen (vasemmalla) ja Sari Juntunen (oikealla) (kuva: Sanna Lehto).

Hankkeen yhteyshenkilöt

2 jäsentä