Isokylän koulusta monitoimitilat?

Hankkeen yhteenveto

Hankeaikana selvitettiin Isokylän kouluna aiemmin toimineen kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta millä tavoin koulu voisi toimia kylätalona ja alueellisena monitoimitalona.
Hankeaikana selvitettiin alueen asukkaiden palvelutarpeita ja esiin nousi mm. automaattikauppa, ruokapalveluita, lounas/take away annoksia, ikäihmisten päivätoimintaa ja kerhotoimintaa. Tiloissa on mahdollisuus harrastaa monenlaista kuten mm. sisäliikunta, puu- ja metallityöt ja opetuskeittiötä voisi hyödyntää kokkaustaitojen kehittämiseen.

Koulussa toimi aiemmin oppilasasuntola ja näistä tiloista saisi pienin muutoksin etätyötiloja ja/tai airnbnb -tiloja.

Hankeaikana selvitettiin tilojen lämmitys/ylläpitokustannuksia. Tällä hetkellä ylläpitokustannuksia ei pystytä kyläyhdistyksen tai alueen yrityksien/seurojen varoilla kattamaan. Jotta ylläpitokustannukset tulisi kohtuullisiksi koululle tulisi tehdä lämmitysmuodon muutos. Tällä hetkellä koululla on voimassa käyttörajoituksia sisäilman takia.
Hanke aikana Isokylän kyläyhdistys esitti kaupungille uusia riippumattomia sisäilmatutkimuksia. Kaupunki päätti olla tekemättä sisäilmatutkimuksia.

Ilman tilojen omistajan tukea ja panostusta Isokylän koulusta on lähes mahdotonta saada kylä- tai monitoimitaloa. Hankeaikana nousi kylätaloehdokkaaksi läheinen Lärvä, entinen nuorisoseurantalo, joka on kohtuullisen kuntoinen hirsirakennus. Kyläyhdistys miettii jatkotoimenpiteitä tilojen suhteen.

Toteutus

Hanke oli varsin lyhyt, 23.10.2024 – 9.3.2025. Hanke lähti käyntiin tutustumalla kohteena olevaan Isokylän kouluun. Järjestettiin 26.11 työpaja koululla kylän väelle ja kyläyhdistykselle paikalle saapui 14 henkeä. Kartoitettiin alueen palvelutarvetta ja miten koulun tilat niihin sopisi. Tutustumiskäynti Tapionniemen kyläkartanoon, löytyisikö vinkkejä monitoimitalon toteutukseen. Selvitettiin erilaisia lämmitys ratkaisuja sekä mahdollisia avustuksia siihen. Samoin käytiin läpi tehtyjä kuntotarkastuksia sekä sisäilma tutkimuksia. Otettiin yhteyksiä yrityksiin, isoimpina Apukka resort ja Lappland safaris myös SA- kiinnostusta kysyttiin. Saimme jutun Lapin Kansaan https://www.lapinkansa.fi/isokylan-koulua-ei-paastetty-kylmilleen-kemijarvel/11438438
12.12 pidettiin Kiehispirtillä yhdistyksille oma työpaja ja ilta olisiko heillä minkälaisia tilatarpeita ja palvelisiko koulu heidän yhdistyksiä. 28.1 järjestettiin työpaja koululla johon osallistui omistajan edustajat tilapalvelu liikelaitoksesta sekä Isokylän kylä yhdistys ry. Työryhmän kokouksia pidettiin hankkeen aikana kaksi.
6.3 Kulttuurikämpän kahviossa kaupunkilaisille järjestettiin avoin tilaisuus jossa hanketta esiteltiin jonka jälkeen pidettiin työpaja muotoinen palaute ja ideointi keskustelu.

Tulokset

Koulusta annettu kuva sen huonosta kunnosta ei vastannut näkemyksiä minkä sai kuntoraporteista, sisäilmatutkimuksista ja koululla käydyissä katselmuksissa. Koulun koosta ja sen lämmitysmuodosta (öljy) johtuen haasteeksi nousikin pari isoa ongelmaa. Ensinnäkin perus ylläpitokulut lämpö, vesi ja sähkö maksavat vuositasolla yli 100.000€ Sekä lämpöjohtoverkon, vesijohtoverkon ja viemäreiden tekninen käyttöikä on ohitettu, niillä siis ikää jo 60 vuotta. Ylläpitokulujen osalta oli löydettävä ratkaisu. Alueelta ei löydy yritystä tai yhdistystä joka pystyisi tuollaiset ylläpitokulut kattamaan.
Palvelukartoituksessa tärkeimmiksi nousi vanhusten päivä- ja kerhotoiminta, lounasruoka ja take away annokset. Siihen tilat ja laitteet vastaavat hyvin, nuoremmilla oli mielessä käsityöluokkien metalli- ja puu tilojen hyödyntäminen pienlaitekorjauksiin. Myös näissä olisi laitteet ja tarvikkeet olemassa. Jo nyt on paikoin ns. automaattikauppoja, niiden yleistyessä sille löytyisi koulusta tilat helposti.
Yhdistyksistä Kuvanveisto viikko ry ja moottorikerho KEMOT ry osaltaan tarvitsisivat tiloja omien näyttelyiden pitämiseen.
Kiinteistössä on aikoinaan ollut myös oppilas asuntola, joka muutettu -90 luvulla luokkatiloiksi. Niiden muuttaminen takaisin asuintiloiksi air b&b käyttöön, samoin etätyöpisteiksi, koululla valokuitukaapeli. Tällä hetkelläkin koulu on merkitty itäpuolisen Kemijoen väestön evakuointi keskukseksi.
Hankkeen aikana nousi esille myös entinen Isokylän nuorisotalo ”Lärvä” Sen omistajat ovat valmiit sen luovuttamaan uudelle Isokylä kyläyhdistys ry kylätaloksi. Yhdistys tätä asiaa varmasti tulee pohtimaan.
Hankkeen aikana tuli selväksi että ilman lämmitysmuodon muutosta ei näyttäisi siltä että kenelläkään yksityisellä toimijalla olisi mahdollisuutta sitä ylläpitää. Maalämmölle muuttaminen olisi iso investointi Nibeltä saadun hinta arvion mukaan asennuksineen hinta 200.000 – 250.000€.
Näin päästäisiin vuoden käyttökustannuksissa n. 40.000€. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että turve polttoaineen olisi oikea ratkaisu sen edullisuutensa ja lämmitysmuodon muutoksen helppouden vuoksi. Koulua aikoinaan lämmitettiin haloilla, siitä puuhakkeeseen ja -90 luvalla öljyyn. Öljykattilaa (arinakattila) voidaan käyttää turpeen polttoon eteen rakennetulla syöttölaitteella. Perustamiskustannuksetkin jäisivät kohtuulliseksi n.50.000€ Tällä ratkaisulla päästäisiin n. 25.000€ vuosittaisiin käyttökustannuksiin. Vaikka ylläpitokustannukset saataisiin, ratkaistua niin ongelmana on rakennuksen sisäilman laatu. Rakennus terveystarkastajan mukaan osittaisessa käyttökiellossa. Koulusta on tehty sisäilmatutkimukset, kuntoarviot. Kuitenkaan ne eivät tue terveystarkastajan lausuntoa. Koulun sisäilmasta ei ole löydetty poikkeavaa.
Isokylän kyläyhdistys on pyytänyt omistajaa eli kaupunkia teettämään rakennukseen ulkopuolisen ja riippumattoman toimijan sisäilmatutkimuksen. Asia etenee kaupungin päätöksen tekoon.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Jatkosuunnitelmana siis olisi, jos sisäilma osoittautuisi ongelmattomaksi, koululle voitaisiin hakea käyttötarpeen muutos. Jotta asiaa voidaan toteuttaa, pitää myös omistajan vahvasti asialle omistautua
ja omistaja tekisi lämmitysmuodon muutoksen. Ilman sitä ei päästä eteenpäin.
Ehdotuksena siis olisi, Isokylän kyläyhdistys ry. tekee liiketoimintasuunnitelman sekä road mapin kolmelle vuodelle. Vuokraa kiinteistön kyläyhdistykselle 3-vuodeksi, nimelliseen vuokrahintaan. 3 vuotta olisi siis se aika, jolla yhdistyksen täytyy löytää kiinteistöön eri toimijoita niin, että kiinteistöstä tulisi taloudellisesti kannattava ylläpitää. Tämän jälkeen, yhdistys ostaisi kiinteistön. Kun kiinteistö on yhdistyksen, niin eri hankkeiden kautta remontoisi kiinteistöä, että sen toiminnan jatko olisi turvattu.
Näkemyksenä on, kylä/monitoimitalo tässä koossa monine eri toimintoineen toisi ympäristöön vireää toimintaa, yhteisöllisyyttä ja jopa jokusen työpaikankin, unohtamatta kaivattuja lähipalveluita. Samoin alueen vetovoimaisuus asuin paikkana kasvaisi.