Kaatialan elämyslouhos selvityshanke

Hankkeen yhteenveto

Hankkeessa kartoitettiin alueen nykytila, kehittämistarpeet ja mahdollisuudet kyselyjen, haastattelujen, työpajan ja benchmarking-retken avulla. Tulosten perusteella Kaatiala koetaan vetovoimaisena luontokohteena erityisesti sukeltajien keskuudessa, mutta sen tunnettuus ja palvelut kaipaavat kehittämistä. Keskeisiä toiveita olivat parempi infrastruktuuri, opasteet, valaistus, sähköistys, tauko- ja majoituspaikat sekä tapahtumien ja markkinoinnin lisääminen. Hankkeen aikana laadittiin kehittämissuunnitelma, joka keskittyy infrastruktuurin, palveluiden ja viestinnän parantamiseen. Hanke lisäsi Kaatialan tunnettuutta, vahvisti paikallista yhteistyötä ja loi perustan alueen pitkäjänteiselle kehittämiselle kestävän matkailun suuntaan.

Toteutus

Kaatialan louhos- ja mineraalipäivänä 7.9.2024 toteutettiin Microsoft Forms pohjainen kysely. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä, joista hieman yli puolet oli naisia. Vastaajissa korostuivat 30–44-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Vastaajat tulivat laajalta alueelta, ja etäisyydet Kaatialaan vaihtelivat 12–120 km välillä.

Talven ja kevään aikana toteutettiin yhteensä kuusi kohdennettua haastattelua 20.1-25.3.2025 välisenä aikana. Haastateltuina oli Diver’s B&B:n yrittäjä ja sukeltaja Janne Joensuu (20.1.), Kuortaneen matkailuyhdistys (27.1.), Lakeuden sukeltajat (28.1.) , Etukuurtanelaaset (3.2.), Kuortaneen latu (11.2.) ja Lakeuden kivikerho (25.3.). Haastatteluissa pyrittiin saamaan laaja kuva eri Kaatialassa toimivista harrastajaryhmistä, heidän näkemyksistään Kaatialan nykytilasta ja kehityskohteista sekä toimijoiden valmiudesta olla mukana Kaatialan kehittämisesä. Kysely toteutettiin suhteellisen vapaamuotoisena keskusteluna, haastattelupohjaa osittain apuna käyttäen.

11.3.2025 järjestettiin avoin työpaja Nukessa. Tavoitteena oli käydä lävitse samoja teemoja kuin haastatteluissa sekä käytiin lävitse aikaisemmissa haastatteluissa tulleita ideoita ja jatkokehitimme niitä. Tilaisuudessa oli myös hyvää verkostoitumista eri Kaatialasta kiinnostuneiden toimijoiden välillä. Tilaisuuteen osallistui 15 henkeä.

Hanke oli mukana Kaatialan 3d-mallin esittelytilaisuudessa esittelemässä hanketta ja markkinoimassa louhosretkeä 10.6.2025 Kuortaneen kirjastossa. Malli on Kuortaneen kunnan ja Bottomline Projectsin yhteishanke, jossa luotiin 3d-malli louhoksesta ja sen luolastoista. Malli on lisännyt mielenkiintoa Kaatialan louhosta kohtaan ja antaa myös ihmisille, jotka eivät harrasta sukeltamista, mahdollisuuden tutustua louhoksen pohjalla oleviin luolastoihin ja sukelluskohteisiin. Sukeltajille malli lisää turvallisuutta 3d-muodon vuoksi verrattuna aikaisempiin paperikarttoihin, jotka ovat 2d, jolloin kaikki luolien muodot eivät siitä niin hyvin hahmotu.

Louhosretki 14.6.2025. Tarkoituksena oli järjestää hankkeessa mukana olleille ja muille Kaatialan kehittämisestä kiinnostuneille benchmark-retki toisiin louhoksiin ja kuinka niissä on kehitetty matkailua. Retkellä tutustuttiin Haverin entiseen kultakaivokseen Ylöjärvellä sekä Oriveden Eräjärvellä olevaan kivimuseoon, jalokivikammioon sekä läheiseen Viitaniemen louhokseen. Matkalle osallistui noin 20 henkeä ja matkalla koottiin kohteiden hyviä ja huonoja puolia ja ideoita joita voitaisiin hyödyntää Kaatialassa.

Hankkeen aikana toteutettiin myös erilaisia taustaselvityksiä. Useassa haastattelussa nousi esiin Kaatialan sähköistäminen. Sähköliittymää selvitettiin verkkoyhtiöiden Elenian ja Carunan kanssa, koska kiinteistö sijaitsee verkkoalueiden rajalla.

Lisäksi selvitettiin mm. Kaatialan veden laatua, koska paikka on suosittu epävirallinen uimapaikka mutta vedessä olevat mineraalipitoisuudet kuten arseeni ovat aikaisemmin estäneet uintipaikan edistämisen. Tilanne ennen hanketta uimaveden kelpoisuuden suhteen oli epäselvä.

Tulokset

Louhos- ja mineraalipäivän kyselyn perusteella monien mielestä Kaatiala sijaitsee syrjässä, mutta opasteet ja alueen löydettävyys arvioitiin pääosin toimiviksi. Osa kaipasi ajo-ohjeita ja toi esiin tarpeen selkeämmille reiteille ja pysäköintialueille.

Alue koettiin melko hyvin tunnetuksi paikallisesti, mutta valtakunnallinen ja kansainvälinen tunnettuus oli vähäistä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että tunnettuutta tulee lisätä. Ehdotuksina nousivat esiin erityisesti tapahtumat, markkinointi ja internetviestintä. 79 % piti viestinnän kehittämistä tarpeellisena. Tietoa Kaatialasta oli haettu pääosin verkosta ja kunnan sivuilta.

Suurin osa vastaajista viipyi alueella vain muutaman tunnin. Käytetyimpiä palveluita olivat nähtävyydet, ruokailu ja kauppa. Palautteissa kaivattiin enemmän taukopaikkoja, majoitusmahdollisuuksia ja oheispalveluita. Kolmannes arvioi, että alueella viipymistä voisi pidentää, jos palvelutarjonta paranee.

Kehitystarpeita nousi esiin erityisesti infrastruktuurissa ja tiedottamisessa. Alueen saavutettavuutta, opasteita ja palveluita toivottiin selkeytettävän. Viestintää toivottiin koottavan yhteen paikkaan ja päivittävän ajankohtaiseksi. Tunnettuuden ja vierailijoiden määrän lisääminen edellyttää määrätietoista viestintää ja palveluiden kehittämistä.

Hankkeen haastatteluissa nousi esiin monipuolinen joukko ajatuksia, jotka koskevat alueen nykytilaa, kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Kaatialan louhos koetaan jo nyt luonnonläheiseksi ja vetovoimaiseksi kohteeksi, erityisesti sukeltajien keskuudessa. Se tunnetaan paikallisesti ja harrastajapiireissä vapaana, monipuolisena sukelluspaikkana, jonne pääsee autolla helposti. Alueella on myös maastopyöräreitti ja opasteet pääväylältä.

Haastatteluissa nousi esiin tarve kehittää infrastruktuuria ja palveluita. Toivottiin selkeämpiä pysäköintijärjestelyjä, vaatteidenvaihtokoppia, sähköä valaistukseen ja sukellustoimintaan, sekä matkaparkkia karavaanareille. Lisäksi esitettiin penkkejä, kota, grillikatosta, taukotupaa, laavua, näkötornia ja lämmitettäviä portaita. Myös lisävessan tarve ja molok-roskikset mainittiin.

Luontopolkua, geokätköilyä ja vedenalaisia sukelluskohteita ehdotettiin täydentämään alueen tarjontaa. Historiakyltti, kivitieto ja paremmat opasteet voisivat lisätä paikan informatiivisuutta. Palveluiden osalta toivottiin tapahtumia, opastettuja kierroksia, vedenalaista valokuvausta, kioskitoimintaa ja vieraskirjaa. Tiedon hajanaisuus nähtiin kehittämiskohteena, samoin paikallisten palveluiden parempi hyödyntäminen. Kaikkiaan haastatteluissa nousi esiin halu kehittää aluetta hallitusti, sen luonnetta ja vetovoimatekijöitä kunnioittaen.

Louhosretken osallistujat antoivat pääosin erittäin positiivista palautetta. Haverissa kiiteltiin erityisesti opastuksen korkeaa laatua ja sisältöjen kiinnostavuutta. Museorakennuksen kokoama tieto, valokuvat sekä alueelta koottu mineraali- ja kivinäyttely herättivät kiinnostusta. Kohdetta pidettiin uutena ja laajana sekä sisällöllisesti rikastuttavana.

Eräjärvellä opastus koettiin asiantuntevaksi ja mineraalinäyttely mielenkiintoiseksi. Erityistä kiitosta saivat siisteys ja kivien huolellinen esillepano. Metsäkierros avarsi ymmärrystä alueen toiminnasta. Kehityskohteina mainittiin opasteiden lisääminen, esittelyiden tiivistäminen sekä toive työkaluista ja laajemmasta kivivalikoimasta. Yleisesti retki sai kiitosta kokonaisuutena – erityisesti sen tarjoamasta sisällöstä, ruokailusta ja uusista elämyksistä – vaikka osa koki, että kohteet olivat melko kaukana toisistaan ja kulkureitit kapeita.

Kaatialaan esitettiin retken yhteydessä runsaasti kehittämisideoita. Toivottiin suurta kotaa tai laavua, joka mahdollistaisi esimerkiksi kesäteatterin ja tanssitapahtumat. Esille nousi myös matkamuistomyymälä, jossa voisi myydä paikallisia kiviä ja teematuotteita. Useat toivoivat opastettuja kierroksia ja sukeltajien osallistumista yleisöpäiviin. Louhoksen historiaa ja työvaiheita ehdotettiin tuotavaksi esiin infotauluilla ja varoituskylttein. Muita ideoita olivat mm. luontopolku, palvelut sesonkiaikaan, verkkosivusto, mainosmateriaalit, teemapäivät ja yhteistyö muiden kohteiden kanssa. Kaatiala nähtiin saavutettavana, tunnettuutena ja potentiaalisena kohteena, jolla on merkitystä myös kunnalle ja alueen elinkeinoelämälle.

Selvityksissä selvitettiin sähköliittymän kustannuksia. Liittymän hinta perustuu todellisiin kustannuksiin ja koska lähin sähkökeskus on yli kilometrin päästä kustannusarvio oli yli 60 000 euroa. Todellinen hinta voi olla myös merkittävästi tätä suurempi, koska maasto ei välttämättä ole kaikista helpoin linjan rakentamiselle. Tämän vuoksi kehittämistä on syytä suunnitella ilman sähköliittymää. Teknologian kehittyessä on syytä selvittää mahdollisuuksia voisiko esimerkiksi aurinkosähkön ja akkuteknologian yhdistelmät mahdollistaa alueen jonkinasteisen sähköistämisen kohtuullisin kustannuksin.

Molempien louhosten osalta selvitettiin uimaveden arseenipitoisuutta. Pitoisuus ylittää juomavedelle määritellyn raja-arvon, mutta uimavedelle ei raja-arvoja ole määritelty. Kuortaneen kunnan ympäristöpäällikön ja alueen ympäristöterveydenhuollon viranomaisen kanssa selvitettiin uimaveden vaatimuksia ja tämän hetken tiedon mukaan uimavedelle ei ole määritelty raja-arvoja ja esim. Arseeni imeytyy ihon kautta heikosti, joten uimisesta ei tämän hetken tiedon mukaan vaaraa ole. Toisaalta pienet lapset ja lemmikit saattavat juoda vettä uidessaan, joten veden laadusta on syytä varoittaa jatkossa.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Kaatialan louhokselle laadittiin kehittämissuunnitelma. Suunnitelma on laadittu aikaisempien hankkeiden ja selvitysten pohjalta yhdistettynä tässä hankkeessa mm. Kyselyjen, haastattelujen ja työpajasta saatujen ideoihin. Kehittämissuunnitelmasta on pyritty laatimaan realistinen mutta kuitenkin toteutuessaan veisi Kaatialan louhoksen kokonaisuuden seuraavalle tasolle. Tavoitteena on vahvistaa alueen vetovoimaa, turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä tukea kestävää matkailua ja yhteisöllistä toimintaa. Suunnitelma keskittyy kolmeen pääteemaan: infrastruktuuri ja turvallisuus, palvelut ja matkailutarjonta sekä viestintä ja markkinointi. Kaatialan louhoksen kehittämissuunnitelma on raportin liitteenä.

Toimenpiteet toteutetaan vaiheittain ja yhteistyössä kunnan, yhdistysten, yritysten ja vapaaehtoisten kanssa. Kaatialan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jonka tavoitteena on säilyttää alueen ainutlaatuinen luonne ja historia, mutta samalla luoda uusia mahdollisuuksia matkailulle, tapahtumille ja paikalliselle elinkeinoelämälle. Suunnitelma on ohjeellinen ja myös muut ideat alueen kehittämiseksi ovat mahdollisia toteuttaa kehittämissuunnitelman rinnalla.

Osa kehittämissuunnitelman ideoista on otettu jo toteutukseen hankkeen loppuaikana tai välittömästi hankkeen jälkeen. Tulevaisuudessa on tärkeää saada yhdistykset ja matkailuyritykset sitoutumaan mukaan jatkokehittämiseen, vain tällä tavoin voimme kehittää Kaatialasta entistä merkittävämmän matkailukohteen. Hanke on lisännyt yleistä tietoisuutta Kaatialasta ja tuonut jo yhteen Kaatialan eri toimijoita ja luonut uusia yhteyksiä toimijoiden välille.