Kesälahden digituki

Hankkeen yhteenveto

Hanke käynnistettiin vastaamaan Kesälahden alueella havaittuun tarpeeseen parantaa digitaalisten palvelujen saavutettavuutta ja vahvistaa asukkaiden digitaitoja, erityisesti niiden kohdalla, jotka ovat heikommassa asemassa. Tavoitteena oli lisätä digitaalista tasa-arvoa, tarjota matalan kynnyksen digitukea sekä yksittäisille asukkaille että yhdistyksille, helpottaa arjen sujumista ja tukea turvallista digipalvelujen käyttöä.
Hanke toteutettiin vuoden 2025 aikana. Toiminta sisälsi tarvekartoituksen, yleisöluentoja, digiklinikkatoimintaa, kotikäyntejä, yhdistysten digitukea, palvelunumeron ja puhelintuen sekä kotisivujen ja materiaalipankin rakentamisen. Digituen kysyntä oli odotettua suurempaa, ja erityisesti ikääntyneiden sekä yhdistysten digitarpeet osoittautuivat laajoiksi. Hankkeen tuloksena digineuvontaa käyttäneiden asiakkaiden digitaidot vahvistuivat ja digitaalinen tasa-arvo parani. Hankkeessa toteutettiin myös molemmille kohderyhmille digituen tarvekartoitukset, joita hyödynnettiin tässä hankkeessa ja joita voidaan hyödyntää myöhemmissä hankkeissa ja mahdollisessa pysyvässä digitukitoiminnassa.

Toteutus

Tarpeen ja tarjonnan kartoitus
Aluksi tehtiin tarvekartoitus yleisöluentojen yhteydessä. Kyselyllä selvitettiin, mitä digipalveluja asukkaat käyttävät, millaisia laitteita heillä on ja missä asioissa apua tarvitaan. Eniten tukea kaivattiin tietokoneiden ja puhelinten päivityksiin, virustorjuntaan, varmuuskopiointiin sekä kuvien ja videoiden siirtoon laitteiden välillä. Lisäksi nousivat esiin verkkopankin, Kela- ja OmaKanta-palvelujen käyttö, mobiilivarmenteen käyttöönotto ja sähköpostin peruskäyttö. Toimisto- ja kuvankäsittelyohjelmiin sekä pilvipalveluihin toivottiin ohjausta, mutta syvällisempi koulutus ei ollut mahdollista yksittäisillä tapaamisilla.

Samalla selvitettiin alueen olemassa oleva digituki, joka on satunnaista, eikä Kesälahdella ole jatkuvaa matalan kynnyksen palvelua. Hanke suunniteltiin täydentämään tätä puutetta: digiklinikat, kotikäynnit ja yhdistysten tuki kohdistettiin aiheisiin ja ryhmiin, joille ei ennestään ollut riittävästi apua. Kartoituksen tuloksia hyödynnettiin sekä yleisöluentojen sisällöissä että kotisivujen materiaalipankin rakentamisessa, jotta tuki vastasi havaittuja tarpeita ja olisi käytettävissä myös hankkeen päätyttyä.

Yhdistyksille suunnattu kartoitus osoitti, että niillä on runsaasti digitukitarpeita: tietokoneiden peruskäyttö ja päivitykset, pilvipalvelut, kotisivut, sosiaalinen media sekä verkkoasiointi (ml. Hyrrä). Halutuin tukimuoto oli yhdistykselle räätälöity ohjaus.

Digituki käytännössä

Yleisöluennot ja tietoiskut
Hankkeessa järjestettiin viisi yleisöluentoa arjen keskeisistä digi-aiheista. Niissä käsiteltiin turvallisia salasanoja, mobiilivarmenteen käyttöä, turvallista verkkoasiointia, verkkopankkia ja viranomaisten sähköisiä palveluja sekä älypuhelinten ja tablettien perustoimintoja. Luentojen yhteydessä kerättiin palautetta ja keskusteltiin osallistujien kanssa, jotta tuki voitiin kohdentaa oikein. Palaute oli myönteistä: selkeät esimerkit ja rauhallinen eteneminen koettiin hyödyllisiksi, ja moni uskalsi luentojen jälkeen ottaa mobiilivarmenteen käyttöön tai aloittaa viranomaisten ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin.

Digiklinikat
Digiklinikoilla annettiin yksilöllistä digitukea sekä ajanvarauksella että ilman helmikuusta marraskuuhun, muutamia kesätaukoja lukuun ottamatta. Aluksi vastaanotto oli ti, ke ja pe klo 12–15 Sovintolassa Pro Kesälahti ry:n tiloissa, myöhemmin yhdessä päivässä viikossa, jotta tuntiresurssit riittivät mahdollisimman pitkään.

Digiklinikoilla oli yhteensä 204 henkilöasiakastapaamista. Asiakkaista 61 % oli naisia ja suurin osa ikääntyneitä, mutta mukana oli myös opiskelijoita ja työikäisiä. Heidän tarpeensa liittyivät etäopiskeluun, ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien päivityksiin sekä liitetiedostojen ja pilvipalvelujen käyttöön.

Yleisimmät ongelmat koskivat Windows 10:n päivittämistä Windows 11:een vanhoissa tietokoneissa, laitteiden tietoturvaa ja virustorjuntaa. Lisäksi autettiin pankki-, Kela- ja OmaKanta-palveluissa, mobiilivarmenteen käyttöönotossa, sähköpostissa ja liitetiedostoissa, pilvitallennuksessa sekä kuvien siirrossa puhelimesta tietokoneelle. Monella oli vanhoista älypuhelimista johtuvia tietoturvariskejä, jolloin käytiin läpi tilanteen vaarat ja vaihtoehdot sekä arvioitiin, milloin laitteen uusiminen on tarpeen. Digiklinikoista muodostui monelle ”oma digihoitaja”, jonne uskallettiin palata useasti.

Kotikäynnit
Hankkeessa tehtiin 15 kotikäyntiä erityisesti niille, joiden liikkuminen oli hankalaa tai joiden haasteet koskivat koko kodin laite- ja verkkoympäristöä. Kotikäynneillä autettiin esimerkiksi äly-tv:n käyttöönotossa, suoratoistopalveluissa, wifi-verkon asentamisessa ja toimivuuden tarkistamisessa sekä laitteiden päivityksissä ja perushuollossa. Etuna oli, että asiakkaan tilannetta voitiin tarkastella kokonaisuutena ja ohjeita testata heti omilla laitteilla. Palaute oli erittäin myönteistä.

Yhdistysten digituki
Kuusi paikallista yhdistystä hyödynsi hankkeen digitukea. Niiden kanssa järjestettiin 24 tapaamista, joissa käsiteltiin yhdistysten arjen kannalta olennaisia digiasioita: verkkosivujen ylläpitoa, varmuuskopiointi- ja tietoturvakäytäntöjä, maksupäätteitä, verkkotapahtumia, tapahtumatiedotusta, ajanvarausten sujuvoittamista ja some-viestintää. Yhdistyksissä korostui tarve pysyville digikäytännöille; usein digi tehtävät olivat yhden henkilön varassa, mikä teki toiminnasta haavoittuvaa. Useita konkreettisia ongelmia saatiin ratkaistua, mutta laajat digitarpeet edellyttäisivät yhdistyksille omaa hanketta.

Palvelunumero, sähköpostituki ja kotisivut
Hankkeessa otettiin käyttöön oma palvelunumero ja sähköpostiosoite, joiden kautta asukkaat ja yhdistykset saivat neuvoja ja varasivat aikoja. Osa pienemmistä ongelmista ratkesi puhelimitse tai sähköpostilla. Palvelunumero toimi usein matalan kynnyksen ensikontaktina ennen ajan varaamista digiklinikalle tai kotikäynnille.

Hankkeelle rakennettiin kotisivut osoitteeseen www.kesalahdendigituki.fi

Sivuille koottiin yhteystiedot, palvelujen esittelyt, ajantasaiset digiklinikan aikataulut sekä linkki materiaalipankkiin. Materiaalipankki sisältää ohjeita, linkkejä ja tallenteita hankkeen teemoista, kuten tietoturvasta, verkkopalveluista ja mobiilivarmenteesta. Sivusto tehtiin Google Blogger -alustalle, domain hankittiin erikseen, ja sivuston on tarkoitus toimia pysyvänä resurssipankkina hankkeen päätyttyä.

Aikataulu, viestintä ja budjetti
Hanke toteutettiin vuonna 2025. Varsinainen digineuvonta käynnistyi helmikuussa ja jatkui marraskuun loppuun, kesällä muutamien taukoviikkojen kera. Suunnitellut tuntiresurssit riittivät 12.11.2025 saakka, mutta digiklinikoita jatkettiin marraskuun loppuun talkootyönä suuren tuentarpeen vuoksi.

Viestinnän tavoitteena oli tavoittaa ikääntyneet ja digipelkoa kokevat, työikäiset, opiskelijat sekä yhdistykset. Keinoina käytettiin lehdistötiedotteita ja paikallislehtijuttuja, kotitalouksiin jaettuja tiedotteita, esitteitä ja julisteita kirjastoissa, kaupoissa ja ilmoitustauluilla sekä aktiivista Facebook-viestintää. Tärkeä kanava oli myös suusta suuhun -viestintä, joka tavoitti erityisesti arkoja ja epävarmoja asiakkaita. Haasteena oli niiden tavoittaminen, jotka eivät miellä tarvitsevansa digitukea, vaikka tarve on suuri; jatkossa tämä vaatisi tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, seurakunnan ja muiden toimijoiden kanssa.

Viestinnässä noudatettiin EU:n maaseuturahoituksen ja Leader-toiminnan ohjeita ja käytettiin asianmukaisia tunnuksia ja rahoittajamainintoja.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 8 000 euroa, josta suurin osa kohdistui palkkoihin. Lisäksi hankittiin tietokone, tulostin, puhelin ja liittymä, virustorjuntaohjelma sekä domain-nimi. Verkkosivusto rakennettiin maksuttomaan Blogger-palveluun. Budjetti ylittyi hieman laitehankintojen arvioitua korkeampien kustannusten vuoksi.

Vastikkeeton työ
Hankkeessa tehtiin 40 tuntia talkootyötä, jonka rahalliseksi arvoksi arvioitiin 800 euroa. Talkoolaiset osallistuivat tapahtumien järjestelyihin, tilojen kalustamiseen, esitystekniikan kuntoon laittoon, tarjoiluihin ja siivouksiin. He tukivat viestintää laatimalla ja jakamalla tiedotteita, julisteita ja muuta materiaalia sekä tuottamalla sisältöä ja dokumentointia, kuten valokuvia ja materiaalien kuljetusta. Suusta suuhun -viestintä talkoolaisten omissa verkostoissa oli merkittävä tekijä hankkeen hyvälle tavoittavuudelle.

Tulokset

Hankkeen kaikki keskeiset suunnitellut toimenpiteet toteutuivat. Tarvekartoituksen pohjalta käynnistettiin yleisöluennot, digiklinikat ja kotikäynnit, ja asiakkaiden käytössä olivat myös palvelunumero, sähköpostituki sekä kotisivut ja materiaalipankki. Yhdistysten digiongelmia, kuten kotisivujen ylläpitoa, maksupäätteiden käyttöä, varmuuskopiointia ja viestintää, ratkottiin tapaamisten yhteydessä. Viestintä tavoitti hyvin kohderyhmiä ja tuki toiminnan käynnistymistä ja vakiintumista hankekauden ajaksi.
Asukkaiden ja yhdistysten digitaitojen voidaan todeta vahvistuneen hankkeen aikana. Ikääntyneet ja digitaidoiltaan epävarmat asukkaat saivat yksilöllistä ja käytännönläheistä tukea, mikä lisäsi valmiuksia hoitaa arjen asioita sähköisesti. Mobiilivarmenteen käyttöönotto yleistyi ja moni asiakas tohti käyttää sähköisiä palveluja, joita oli aiemmin vältellyt.
Vaikka varsinaista kirjallista tyytyväisyyskyselyä ei toteutettu, suullinen palaute oli erittäin myönteistä. Asiakkaat kokivat saavansa juuri sellaista apua, jota eivät olleet muualta löytäneet: rauhallista, kiireetöntä opastusta omien laitteiden ja omien ongelmien parissa. Lähes kaikki esiin nousseet ongelmat pystyttiin ratkaisemaan yhdellä tai muutamalla käyntikerralla.
Erityistä kiitosta sai se, että palvelu oli maksutonta ja helposti saavutettavissa. Moni totesi, että ilman hanketta monet digipulmat olisivat jääneet hoitamatta tai siirtyneet läheisten harteille. Palautteen perusteella voidaan todeta, että digineuvonta koettiin tärkeäksi ja tarpeelliseksi palveluksi, joka lisäsi turvallisuuden tunnetta, vähensi digipelkoa ja vahvisti osallisuutta.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen hyödynsaajat
Hankkeen tärkein kohderyhmä olivat kesälahtelaiset asukkaat, erityisesti ikääntyneet ja puutteellisia digitaitoja omaavat henkilöt. Toisena kohderyhmänä olivat paikalliset yhdistykset ja järjestöt, joiden toimintaa haluttiin tehostaa digitaalisten työkalujen avulla. Lisäksi hankkeen palvelut olivat avoimia kaikille, jotka halusivat vahvistaa digitaitojaan esimerkiksi opiskelua, työnhakua tai arjen asiointia varten.
Hankkeen palvelut olivat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tämä mahdollisti sen, että myös pienituloiset ja muutoin heikommassa asemassa olevat pystyivät käyttämään palveluja. Erityisesti ikääntyneet ja digipelkoa kokevat asukkaat hyötyivät matalan kynnyksen palvelusta, joka oli helposti saavutettavissa ja jossa sai kysyä samoja asioita useampaan kertaan.
Yhdistykset saivat tukea verkkosivujen, maksupäätteiden, tietoturvan ja viestinnän kehittämiseen, mikä helpotti arjen hallintaa ja vahvisti yhdistysten toimintakykyä. Molempien kohderyhmien kohdalla digituen tarve osoittautui erittäin suureksi ja osin pysyväksi. Digitaalinen tasa-arvo parani hankkeen aikana, kun matalan kynnyksen palvelu tavoitti myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät yleensä hakeudu kursseille tai koulutuksiin.
Hankkeen aikana osa digineuvontaan osallistuneista alkoi neuvoa myös läheisiään ja tuttujaan, mikä lisäsi vertaistukea ja laajensi hankkeen vaikutuksia. Näin syntyi alkua pienimuotoiselle epäviralliselle tukiverkostolle, vaikka varsinaisen vertaisohjaajamallin rakentaminen ei vielä tämän hankkeen puitteissa edennyt merkittävästi, koska sopivien asiaan sitoutuneiden henkilöiden värvääminen oli odotettua vaikeampaa ja vaati laajempaa koulutusta.
Toiminnan jatkaminen ja tuen kohteen ylläpitosuunnitelma
Hankkeen kokemukset osoittavat, että digituki on alueella tarpeellinen ja vaikuttava palvelu, jonka tarve ei pääty hankekauden loppuessa. Jatkossa suositellaan, että digituki pyritään vakiinnuttamaan osaksi alueen peruspalveluja esimerkiksi kirjaston, kunnan neuvonnan, yhdistysten tai usean toimijan yhteistyönä toteutettuna.
Erityistä huomiota olisi hyvä kiinnittää ikääntyneiden, harvaan asutuilla alueilla asuvien ja digipelkoa kokevien henkilöiden tavoittamiseen. Heidän kohdallaan matalan kynnyksen kasvokkain tapahtuva tuki ja mahdollisuus kotikäynteihin ovat keskeisiä. Lisäksi olisi hyödyllistä kehittää toimintamalleja, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta ja muut paikalliset toimijat voivat ohjata asiakkaita digitukeen osana omaa työtään.
Kotisivujen ja materiaalipankin säännöllinen päivittäminen on tärkeää, jotta sisältö pysyy ajantasaisena ja luotettavana. Sivuston ylläpidosta tulee sopia selkeästi, ja vastuuta voidaan jakaa esimerkiksi useamman yhdistyksen tai kunnan ja yhdistyksen kesken. Yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa jatkaa ja syventää esimerkiksi vuosittaisten digineuvontapäivien tai teemallisten koulutusiltojen muodossa.
Vertaistukiverkoston kehittäminen on myös tärkeä jatkotehtävä, vaikka sopivien vetäjien löytäminen osoittautuikin tässä hankkeessa haastavaksi. Jatkossa voisi olla perusteltua kouluttaa vapaaehtoisia digituen antajiksi yhteistyössä kansalaisopiston tai muiden koulutustoimijoiden kanssa asiaan syvemmin perehtyvässä hankkeessa.
Hankkeen aikana kertynyt tieto digituen tarpeista sekä yhdistysten erityisistä digitarpeista luo hyvän pohjan uusille hankehakemuksille ja mahdolliselle laajemmalle kehittämisprojektille. Erityisesti yhdistysten digivalmiuksien pitkäjänteinen vahvistaminen olisi perusteltua toteuttaa omana hankkeenaan tai yhdistettynä vertaistukihankkeen kanssa.