Hanke
Investointihanke - 281686

Kortejärven luontotornin veneväylän avaus

Urjalankylän Osakaskunta

- 19.12.2025

Päättynyt

Julkinen hankekuvaus

Urjalankylän osakaskuntaa hakee avustusta avatakseen uudelleen veneväylän Kortejärven luontotornin retkeilyalueelle. Luontotorni on korkealaatuinen, sinne voi kerralla tulla esimerkiksi kokonainen koululuokka. Torni on varsin laajan alueen käytössä Lounais-Pirkanmaalla. Suunnitellussa väylän kohdassa on vanhan veneväylän paikka ja urjalankyläläisten venevalkaman paikka. Alue kuuluu Naturaan ja sen sopimusten ja päätösten mukaan veneväylän kunnossapito on sallittu (liite kartta). Väylästä tulisi tärkeä reitti erilaisiin kunnostustoimenpiteisiin kuten niittoihin. Järven itärannalla ei tällaista kohtaa ole ja toisella puolella yksityisten maanomistajien avaamat väylät ovat ahtaita. Tälläkin hetkellä Helmi-ympäristöohjelmassa suunnitellaan isosorsimokasvuston poistoa Kortejärvellä. Väylä mahdollistaisi pienveneilijöille maihinnousun alueelle. Näin kolmen järven luoma retkeilyaluekokonaisuus monipuolistuisi. Uusi reitti lisäisi myös erittäin korkeatasoisen luontotornin käyttöä. Ruopattavan väylän pituus olisi noin 80 metriä, koska sen on yllettävä avoveteen asti. Väylän leveydeksi on alustavasti kaavailtu 7 metriä, jotta esimerkiksi niittojätteiden maihin tuonti onnistuisi. Minimileveys soutuveneelle ja melojille on noin 5 metriä, mikä vastannee vanhan väylän leveyttä. Väylän keskiosan ruoppaussyvyys voisi olla keskivesikorkeudessa 1,5 metriä reunat 45 asteen kulmaan viistottuina. Poistettavan massan määrä on enimmillään n. 800–900 m3. Keskivesikorkeutena on käytetty mm. vesijättömaiden lunastuksissa laskennallista lukemaa 16,90 (99,40 N60 mpy). Perän valkama-alueelle tehdään väylään paikallinen laajennus, mikä toimisi maihinnousualueena. Vuoden 2019 luontokartoituksen mukaan veneväylä ei ole merkittävällä lintujen pesimäalueella. Veneväylän alueella esiintyy viitasammakoita, mutta niitä esiintyy tasaisesti ympäri Kortejärveä, joten veneväylästä tuskin on niille erityistä haittaa (FCG 2020).

Yhteenveto hankkeesta

Urjalankylän osakaskunta käynnisti selvitykset veneväylän uudelleen avaamiseksi Kortejärven luontotornin alueelle loppuvuodesta 2021. Kuuluminen Naturaan aiheutti monenlaisten selvitysten tekoa. Kiinteän maan alue, mihin rakennettiin huoltotie ja tehtiin ruoppausmassan läjitys kuului Metsäha...

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

281686

Loppumispäivämäärä

19.12.2025

Onko kyseessä Leader-hanke?

kyllä

Maaseututyyppi

Ydinmaaseutu

Toimenpide

Investointihanke

Alatoimenpide

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Toimenpiteen tyyppi

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Toimenpiteen tarkenne

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue

SO8

Hankkeen yhteenveto

Urjalankylän osakaskunta käynnisti selvitykset veneväylän uudelleen avaamiseksi Kortejärven luontotornin alueelle loppuvuodesta 2021. Kuuluminen Naturaan aiheutti monenlaisten selvitysten tekoa. Kiinteän maan alue, mihin rakennettiin huoltotie ja tehtiin ruoppausmassan läjitys kuului Metsähallitukselle. Ulkoilualueen huollosta vastaa Urjalan kunta. Suunnitelman mukainen lupa ruoppaukselle saatiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta 29.1.2024. Valitusprosessien jälkeen saatiin Pirkanmaan ELY- keskuksen päätös 50 %:n Leader-rahoituksesta 15.7.2025.
Vielä heinäkuun 2025 lopulla tehtiin talkootyönä huoltouralta ja rantautumisalueelta puuston raivaus. Huoltotie ja rantautumisalue pohjattiin 4.8. Varsinainen väylän avaus tehtiin 1.-3.9.2025 lupaehtojen antamaa aikataulua noudattaen. Huoltotie ja rantautumisalue viimeisteltiin 29.9.2025.

Toteutus

Neuvottelut aluehallintoviraston, Metsähallituksen ja Urjalan kunnan kanssa suunnitelmasta käynnistettiin alkuvuodesta 2022. Näissä määriteltiin yksityiskohdat ruoppauksen toteuttamistavoista ja ajankohdasta huomioiden erityisesti Naturan tuomat haasteet. Kustannusarvion laatimiseksi konsultoitiin alan yrityksiä koskien huoltotien rakennetta ja toteutuksen hintatasoa. Varsinaisen ruoppauksen osalta saatiin melko isokin arviohaarukka. Ruoppauksesta pyydettiin vielä ennen ELY:n rahoituspäätöstä urakkatarjoukset, joiden pohjalta varsinainen työkin suoritettiin.
Pakettipellon yli pohjattiin kantava ura, mitä myöten ajettiin ruoppausmassa läjitysalueelle ja pystyttiin ajamaan kuorma-autolla tarvittavat maamassat aina rantautumisalueen läheisyyteen. Jälkihoidossa karkea sepeli peitettiin hienojakoisemmalla materiaalilla. Pelto-osalle avattiin vanha ojalinja ja sen massalla ajouraa kavennettiin paremmin maastoon sopivaksi. Ajoura jää jatkossa huoltotieksi ulkoilualueelle ja reitiksi järvelle mahdollistaen esimerkiksi koneelliset järven hoitotoimenpiteet.
Suunnitelman mukaisesti korotettiin niemekkeeseen suuntautuvaa rantautumisaluetta noin puolella metrillä ja tehtiin siitä koneita kantava. Karikkoiselle pohjalle toimenpide onnistui hyvin. Jälkihoidossa tämäkin alue maisemoitiin ja pinnoitettiin. Rantautumiskohtaan levitettiin ”uimarantahiekka”.
Varsinaiseen ruoppaustyöhön saatiin kaksi tarjousta. FinnMachinery OY Suomen Rantahuolto määritteli urakan kokonaishinnaksi 28 865 euroa. Kilpaileva tarjous oli 6 935 euroa kalliimpi. Suomen Rantahuolto suoritti suunnitelman mukaisesti väylän ja satama-alueen kaivuun 1.-3.9.2025. Väylä avattiin 7 metrin levyisenä ja 1,5 metrin syvyisenä 90 metrin matkalta. Satama-allas levitettiin ja siitä jouduttiin poistamaan viisi kookkaampaa kiveä. Suunnitelman mukaisesti ranta-aluetta korotusta levitettiin niemekkeen muotoa mukaillen osalla kaivuumassaa. Valtaosa noin 800 m3 ruoppausmassasta ajettiin läjitysalueelle. Jälkisiistimisen yhteydessä tasoitettiin läjitysalue ja siihen vienyt rakentamaton pakettipelto-osuus.

Tulokset

Varsinainen ruoppaustyö, sitä varten tarvittava huoltoreitin rakentaminen ja töiden viimeistely menivät aivan suunnitellusti. Väylän ja satama-alueen laajuus saatiin toimivaksi. Poistettujen maamassojen määrä vastasi arvioitua.
Huomioiden lupakustannukset jäi varsinaisen ruoppaustyön kustannus vähän alle budjetoidun. Toimenpiteiden suoritusaikana olosuhteet olivat hyvät. Ajourat pääosin kantoivat hyvin. Ruoppauksen aikana jouduttiin karkealla sepelillä vahvistamaan rantatörmän nousua. Huoltotien, satama-alueen ja läjitysalueen rakennus- ja jälkihoitokustannukset jäivät näin ollen selvemmin alle viimeisen, hyväksytyn budjetoinnin. Kustannukset kaikkiaan olivat 42 318,46 euroa.
Ajoreittien ja satama-alueen rakentamisesta vastasi H ja T Viholainen Ky. Tarvittavat kiviainekset toimitti Kuljetus Nukari Oy. Viimeistelytyöt hoiti H ja T Viholainen Ky. Omia vastikkeettomia talkootunteja kertyi hallinnollisista töistä ja töistä itse toteutukseen liittyvinä yhteensä 94 tuntia 45 minuuttia.
Kustannus jakaantuminen:
Luvat 2 399,20
Vakuutukset 50,00
Huoltotien ja satama-alueen rakentaminen 7 027,65
Jälkikunnostustyöt 2 627,27
Ruoppaus 28 865,00
Yhteensä: 42 318,46
Omarahoitusosuuteen on saatu Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistykseltä 2000 euroa. Lisäksi erilaissa alkuselvittelyissä ja hakemusten teossa saatiin osakaskunnan Hyrrä-asiointiin merkittävä apu suojeluyhdistykseltä. Vahosten osakaskunta avusti hanketta 1000 eurolla. Tammelan-Tarpianjoen kalatalousalueelle on tehty 5000 euron anomus omarahoitusosuuteen.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Väylän avaus mahdollistaa pienveneilyn luontotornin retkeilyalueelle monipuolistaen järviemme käyttömahdollisuuksia. Kokonaisuuden suunnittelussa haluttiin saada toimiva reitti järvelle ajatellen mahdollisia järven hoitotoimenpiteitä. Urjalan kunnan ja Metsähallituksen kanssa on käyty keskusteluita ulkoilualueen muustakin kehittämisestä. Toteutua jää näille osapuolille.
Väylä avattiin syvyydeltään 1,5 metriin. Sen päässä vapaan veden syvyys on noin metri. Näin haluttiin turvata avatun väylän pysyminen auki pidempään. Todennäköistä on, että hiljalleen väylässä tapahtuu liettymistä ja jossain vaiheessa uusintaruoppaus on tarpeellinen.

Ajankohtaista hankkeesta

Hankkeen yhteyshenkilöt