Hanke
Kehittämishanke - 259686

Kuhmon yhdistystoiminnan kehittämishanke

Kuhmon kaupunki

- 31.01.2026

Käynnissä

Julkinen hankekuvaus

Kuhmon kaupunki toteuttaa kaksivuotisen yhdistystoiminnan kehittämishankkeen. Hankkeessa pureudutaan kaikkia yhdistyksiä koskettaviin haasteisiin. Hankkeessa törmäytetään Kuhmolaisia yhdistyksiä tavoitteena yhteistoiminta, yhteisten toimintamallien kehittely ja yhteisten toimintatilojen käyttöönotto. Hankkeessa jatkokehitetään kestävän kehityksen sopimusmallia. Kestävän kehityksen sopimuksella eri toimijat sitoutuvat yhdessä kaupungin kanssa edistämään kaupunkistrategian arvojen mukaista kestävää kehitystä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeessa tarjotaan koulutusta ja neuvontaa yhdistystoimijoille liittyen mm. jäsenhankintaan, yhdistysten hallinnointiin, viestintään, toiminnan suunnitteluun ja talouden suunnitteluun ja seurantaan. Selvitetään mahdollisuuksia keventää yhdistysten hallinnollista taakkaa esim. hallinnoinnin ulkoistamisen tai yhdistysten toimintojen yhdistämisen kautta. Hankkeessa luodaan yhteyksiä kaupungin, yhdistysten ja yritysten välille järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös uusiin kuntalaisiin heidän saamisekseen mukaan yhteisölliseen toimintaan. Hankkeen aikana käynnistetään Kuhmon alueen talkoolaispankki, jossa vapaaehtoistoimijoiksi haluavat ja talkoolaisia tarvitsevat kohtaavat. Hankkeen tuloksena ihmisten tietoisuus yhdistyksistä ja niiden tarjoamista harrastusmahdollisuuksista lisääntyy ja yhdistykset saavat uusia jäseniä ja toimijoita. Yhdistysten välinen tiedonvaihto ja yhteistyö lisääntyy. Yhdistystoiminta tehostuu. Kuhmoon muuttavien kotoutumiseen saadaan tukea yhdistyksiltä ja yhdistykset samalla uusia jäseniä toimintaansa. Yhdistysten yhteisen tilan toiminnan käynnistyminen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Talkoolaispankki helpottaa tapahtumajärjestäjien ja vapaaehtoisten kohtaamista.

Yhteenveto hankkeesta

Kuhmon Yhdistystoiminnan kehittämishanke toteutettiin ajalla 29.1.2024-31.1.2026. Hanke jakautui viiteen työpakettiin: Yhdistystoiminnan tilat, kestävän kehityksen sopimukset, neuvonta ja työpajat, kuntakummitoiminta ja talkoolaispankki. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kuhmolaisten y...

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

259686

Loppumispäivämäärä

31.01.2026

Onko kyseessä Leader-hanke?

kyllä

Maaseututyyppi

Maaseudun paikalliskeskukset (kaupunkien läheinen maaseutu)

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Toimenpiteen tyyppi

Yhteistyöhankkeet

Toimenpiteen tarkenne

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue

SO8

Hankkeen yhteenveto

Kuhmon Yhdistystoiminnan kehittämishanke toteutettiin ajalla 29.1.2024-31.1.2026. Hanke jakautui viiteen työpakettiin: Yhdistystoiminnan tilat, kestävän kehityksen sopimukset, neuvonta ja työpajat, kuntakummitoiminta ja talkoolaispankki. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kuhmolaisten yhdistysten sekä kaupungin toimijoiden kanssa. Hankeen merkittävimpiä tuloksia ovat kaupungilla 1.2. aloittava yhdistysyhteyshenkilö sekä kestävän kehityksen sopimusmallin käyttöönotto osana avustustoimintoja. Lisäksi valmisteltu talkoolaispankki on tapahtumatuottajan käytettävissä. Tila-asioiden osalta työ jatkuu; olemassa olevien tilojen käyttöastetta saatiin nostettua ja suunnitelmia yhdistystilojen osalta lähdetään tekemään kiinteistöstrategiatyöryhmän johdolla 2026.

Hankkeessa edistettiin kaikkia viittä työpakettia ja saatiin aikaan pysyviä tuloksia. Hanke toi kuhmolaisia yhdistystoimijoita yhteen ja sen kautta myös välitettiin tietoa yhdistystoiminnasta ja hahmotettiin vahvemmin kuhmolaista yhdistyskenttää. Hankkeessa syntyneet tulokset on saatu jalkautettua hyvin osaksi kaupungin toimijoiden työtä, ja yhteistyö yhdistysten ja kaupungin välillä jatkuu.

Toteutus

Kuhmon yhdistystoiminnan kehittämishanke toteutettiin ajalla 29.1.2024-31.1.2026. Ensimmäisen vuoden aikana kartoitettiin yhdistystoimijakenttää Kuhmossa, työstettiin tilakartoitusta sekä suunniteltiin ja saatiin alulle työstösuunnitelmia kestävän kehityksen sopimusmallin edistämiseen, kuntakummitoiminnalle sekä talkoolaispankille. Ensimmäisen vuoden aikana käynnistettiin myös työpajatoiminta, joka jatkui koko hankkeen ajan ja pohjautui yhdistystoiminnasta nousseisiin tarpeisiin sekä kaupungin toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Työpaketteja edistettiin koko hankkeen ajan, samoin kuin käytiin aktiivista vuoropuhelua yhdistystoimijoiden ja kaupungin toimijoiden kanssa (toiminnan juurruttamisen näkökulmasta avainroolissa ovat eritoten vs. maaseutusihteeri, tapahtumatuottaja, hyvinvointikoordinaattori, kirjasto- ja kulttuuripäällikkö sekä nuorisopalveluvastaava.

Hankkeesta viestittiin ulospäin aktiivisesti erilaisilla alustoilla (verkkosivut, sosiaalinen media) sekä osallistuttiin erilaisiin verkostointitapaamisiin (mm. hanketreffit). Hankkeessa kehitettiin myös yhdistystoimijoiden suuntaan tapahtuvaa viestintää, jossa nousi esille erilaisia haasteita mm. viestinnän tavoittavuudessa ja yhteystietojen päivittämisessä. Viestintää pyrittiin ulottamaan mahdollisimman laajalle joukolle toimijoita, mutta paikoitellen huomattiin, että viestinnässä on kehittämisen varaa. Hankkeen lopussa kaupungilla otettiin käyttöön yhdistystoimijoille suunnattu uutiskirje, jota kautta tiedottamista jatketaan 2026. Kaupungin verkkosivuille työstettiin myös Yhdistystoiminta Kuhmossa-osio, joka keskittyy yhdistystoimintaan. Verkkosivut syntyivät luonnollisesti osana hanketta; Kuhmon kaupunki uudisti verkkosivunsa, jolloin sivujen sisältöä myös tarkasteltiin laajasti ja nostettiin esille puutos yhdistystoimintaa käsittelevistä sivuista. Sivustoa on mahdollista kehittää jatkossa tarpeiden mukaisesti.
Kuhmon kaupungilla aloittaa hankkeen päätyttyä 1.2. yhdistysyhteyshenkilö, joka jatkaa yhteistyötä ja viestintää laajasti yhdistyskentällä. Hankkeessa nousi esille selkeä tarve työntekijälle, joka keskittyy toimimaan yhdistyskentällä. Yhteyshenkilö on valmiiksi kaupungilla työskentelevä vs. maaseutusihteeri.

Merkittävänä tuloksena Kuhmon kaupunki otti käyttöön kestävän kehityksen sopimukset alkuvuodesta 2026 (tammikuussa hyväksyttiin ensimmäiset 30 sopimusta). Sopimusmallia kehitettiin hankkeen aikana ja siihen liittyen järjestettiin kuulemistilaisuuksia yhdistyksille (30.9.2024 ja 21.10.2025) sekä käytiin keskustelua yhdistystoimijoiden ja kaupungin toimijoiden kanssa. Yhdistysten kanssa käydyissä keskusteluissa käytiin myös läpi sitä, mitä kaupungin strategisia painopisteitä yhdistysten kanssa sovittava toiminta tukee. Näitä olivat mm. liikunta- ja kansanterveysyhdistysten sekä kyläyhdistysten sopimuksissa: Täyttä elämää keskustassa ja kylissä – hyvinvoivat kuhmolaiset: 3.1. Turvallinen ja avoin kaupunki, 3.2. Aktiiviset toimijat, 3.3. Osalliset ihmiset, 3.5 Monipuoliset ja ajassa elävät harrastusmahdollisuudet. Kestävän kehityksen sopimusten käyttöönotto on tärkeää askel yhteistyön vahvistamisen, sekä Kuhmon kaupungin strategiatyön edistämisen näkökulmasta. Strategiatyötä vahvistamalla vahvistetaan kaupungin elinvoimaisuutta sekä veto- ja pitovoimaa tukemalla yhdistystyötä pitkäjänteisesti.

Syksyllä 2025 sopimusmallia esiteltiin kaupungin eri toimielimille ja sopimusten käyttöönotolle saatiin hyväksyntä. Sopimusten ottaminen käytäntöön vaati muutoksia mm. hallintosääntöön. Sopimusmallista ja sen etenemisestä viestittiin kiitettävästi myös paikallislehti Kuhmolaisessa (viimeisin torstaina 22.1. otsikolla Yhdistykset innostuivat kestävän kehityksen sopimuksista Kuhmossa).

Sopimukset korvaavat osittain vuosittaisia avustuksia, mutta niillä voidaan nyt sopia suoraan pidemmästä yhteistyöstä yhdistysten ja kaupungin välillä. Sopimusmallin kehittämistä työstettiin hankkeessa yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja vuosi 2026 näyttää miten sopimuskäytänteet toimivat.

Talkoolaispankki työstettiin verkkopohjaiseksi työkaluksi Kuhmon kaupungin tapahtumatuottajan käytettäväksi. Hanketyössä kävi ilmi, että Kuhmossa toimivilla yhdistyksillä on pitkä perinteet talkoolaisten kartoittamiseen, eikä nähty järkevänä lähteä korvaamaan toimijoiden omia talkoolaispankkeja. Sen sijaan tapahtumatuottajan kautta pankki toimii tekijöitä yhteen kokoavana ja tukee tapahtumatuotannon työtä ja vahvistaa kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä.

Haasteellisimmaksi toteuttaa täysimuotoisesti nousi yhdistystoiminnan yksittäisen tilan löytäminen; yhdistyksillä on Kuhmossa käytössä kaupungin vuokraama Tarinatupa, ja lisäksi kirjaston tiloja sekä Taitotehdasta voidaan varata veloituksetta yhdistysten käyttöön. Kuhmossa toimii erikokoisia yhdistyksiä, ja yhteisen tilan löytäminen osoittautui haasteeksi jo tämän vuoksi. Olisikin hyvä löytää kiinteistö, jossa on erikokoisia tiloja toimijoiden käyttöön, ja jossa olisi mahdollista tarjota yhdistyksille myös kaappitilaa. Kuhmon kaupungilla toimii kiinteistöstrategiatyöryhmä, joka on tekemässä 2026 päätöksiä osan kaupungin hallussa olevista kiinteistöistä ja tässä tullaan huomioimaan myös yhdistystoiminnan tarpeet, joita hankkeen toimesta on viety aktiivisesti tiedoksi. Hankkeen aikana saatiin hieman nostettua esim. Taitotehtaan käyttöastetta ja myös kirjaston tiloja käytetään suhteellisen aktiivisesti yhdistysten kokoontumispaikkana. Tilojen varaamiseen liittyviä ohjeistuksia selkiytettiin hankkeen aikana, tiloista vietiin kootusti tietoa uusille verkkosivuille, ja koulutusta järjestettiin lainattavien/vuokrattavien äänilaitteistojen käyttöön, jonka toivotaan tukevan yhdistysten omien tapahtumien järjestämistä.
Tila-asiaan liittyen tehtiin benchmarkkausvierailu Keiteleelle (Keitele-talo), Pudasjärvelle (useita tiloja varattavissa – ei yhtenäistä yhdistystoiminnan tilaa) sekä Suomussalmelle (Kumppanuustalo). Matkoilta saatiin arvokasta kokemustietoa tilojen toimivuudesta, haasteista sekä mahdollisuuksista.

Kuntakummityön suunnittelussa huomattiin, että vaikka toiminta vaikutti hankkeen alkuvaiheessa herättävän kiinnostusta, ei se lopulta innostanut toimijoita mukaan suunnitteluun. Kuntakummityön ajatuksena oli löytää ihmisiä, jotka toimisivat uusien kuntalaisten apuna; havaitsimme, että osassa yhdistyksistä tehdään vastaavanlaista toimintaa, joka on noussut halusta esitellä yhdistyksen toimintaa ja kutsua uusia ihmisiä mukaan. Havaitsimme, että Kuhmossa valmis kaverimalli ei välttämättä ole se toimivin, vaan yhdistyksistä itsestään nouseva toiminta, jonka kautta kuhmolainen kuntakummityön malli on alkanut hahmottua. Hankkeen aikana Kuhmoon haettiin myös kulttuurikavereita osana Oulu2026-Kulttuuripääkaupunkivuotta, ja tähän liittyen tehtiin hankeyhteistyötä.

Kuhmossa on ollut haasteena myös tarjota matalankynnyksen kohtaamispaikkoja uusille ja vanhoille kuntalaisille, ja tähän vastattiin hankeyhteistyönä aloitetuilla Meijän Kuhmo-ystävyyskahviloilla. Ystävyyskahviloissa on käyty keskustelua uusille kuntalaisille suunnatuista toiminnoista ja tapahtumista uudet ja vanhat kuhmolaiset ovat löytäneet matalankynnyksen tilan kohdata. Kahvilat jatkuvat toisen hankkeen puitteissa vuoden 2026 aikana ja toiminnalle etsitään jatkajaa. Meijän Kuhmo-ystävyyskahvilan toteuttamisesta on mahdollista tehdä myös kestävän kehityksen sopimusmalli, jolloin toiminnalle voidaan määrittää selkeä aikaraami kerrallaan eri toimijoiden kanssa.

Hankeaikana järjestettiin useita työpajoja sekä yhteensä viisi yhdistysten iltaa, jotka ovat kokonaisuudessaan tavoittaneet laajan joukon toimijoita. Hanketyöntekijä on saanut toimijoilta kiitosta siitä, miten hanke on tuonut eri yhdistyksiä yhteen. Tätä on tärkeää huomioida hankkeen päätyttyä, jotta yhteistyön kehittäminen voi jatkua.

Hanke muodostui laajoista kokonaisuuksista. Kokonaisuuksissa tapahtui edistymistä välillä kuitenkin hyvinkin eri tahtiin, mikä haastoi työtä. Kokonaisuudet olivat myös laajuudessaan välillä haastavat yhdistää. Kuitenkin voidaan todeta, että hankkeessa saatiin paljon tuloksia aikaan ja toimia saatiin myös juurrutettua. Hankkeen toteuttamisen edellytys oli tiivis yhteistyö yhdistysten kanssa. Hanketyöntekijä ennätti luoda tärkeitä kontakteja yhdistystoimijoihin ja on tärkeää, että yhteistyötä jatkaa kaupungilla yhdistysyhteyshenkilö.

Tulokset

Hankkeessa saavutettiin yhdistystoimintaa sekä yhdistyksien ja kaupungin välistä yhteistyötä tukevia tuloksia. Hankkeen tulokset tukevat myös yhdistystoiminnan kehittämistä kaupungissa. Hankkeen keskeisinä tuloksia ovat kestävän kehityksen sopimusmallin käyttöönotto, yhdistysyhteyshenkilön nimeäminen, talkoolaispankin valmistuminen, tila-asioiden edistäminen, yhdistysten yhteen tuominen sekä laaja-alaisesti osaamisen kasvattaminen yhdistyksille suunnattujen työpajojen kautta. Viestinnän näkökulmasta Yhdistystoiminta Kuhmossa-verkkosivut sekä yhdistyksille suunnattu yhteinen uutiskirje ovat tärkeitä, viestintää tukevia hankkeen tuloksia. Ennen hanketta käytössä ei ole ollut yhtä laajassa mittakaavassa koottuna yhteen yhdistystoimijoiden yhteystietoja kattavaa postituslistaa, vaan kontaktointia on tehty enemmän toimialoittain ja viestintätavat ovat vaihdelleet. Viestintää tehostettiin hankkeessa yhdistystoimijoiden suuntaan ja hankkeen aikana pilotoitiin hankeyhteistyönä lyhytvideomarkkinointia, jolla esiteltiin myös yhdistystoimintaa. Lyhytvideomarkkinointia on jatkettu myös hankkeen aikana kaupungin omien toimijoiden toimesta.

Myös yhdistyksistä nouseva kuntakummimainen toiminta ja sitä kautta kuntakummitoiminnan mahdollisuuksien hahmottaminen Kuhmossa, sekä kuntalaisia yhdistävä Meijän Kuhmo-ystävyyskahvilatoiminta ovat tärkeitä tuloksia. Kuntakummityön konseptin suunnittelussa huomattiin, että vaikka toiminta vaikutti hankkeen alkuvaiheessa herättävän kiinnostusta, ei se lopulta innostanut toimijoita mukaan suunnitteluun. Havaitsimme, että Kuhmossa valmis kaverimalli ei välttämättä ole se toimivin, vaan yhdistyksistä itsestään nouseva toiminta, jonka kautta kuhmolainen kuntakummityön malli on alkanut hahmottua. Hankkeen aikana käynnistyi myös kulttuurikaverien etsintä Kuhmossa, joka linkittyy Oulu2026-Kulttuuripääkaupunkivuoteen, ja sitä kautta tuo kuhmolaisen kulttuurikaveritoiminnan osaksi laajaa aluetta (Kulttuuripääkaupunkivuosi kattaa alueellisesti Oulun sekä 39 kuntaa, Kainuun kunnat mukaan lukien). Kuhmossa on aiemmin ollut kulttuurikaveritoimintaa, ja toimintaa ollaan nyt aktivoimassa uudestaan.

Kestävän kehityksen sopimukset otettiin käyttöön Kuhmon kaupungilla osana avustuskäytänteitä tammikuussa 2026, jolloin hyväksyttiin ensimmäiset 30 sopimusta. Työn alla on myös sopimuksia, jotka tulevat hyväksyttäväksi myöhemmin 2026, ja sopimuksia on kaiken kaikkiaan hahmoteltu jo noin 40 kpl. Sopimusmallin osalta hankkeen tavoitteet täyttyivät ja sopimusmalli on otettu virallisesti käyttöön. Kestävän kehityksen sopimuksilla yhdistykset ja toimijat sitoutuvat yhdessä kaupungin kanssa edistämään kaupunkistrategian arvojen mukaista kestävää kehitystä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Sopimuksissa kirjataan, mitä strategian alueita sovittava toiminta vahvistaa.
Kestävän kehityksen sopimusten käyttöönotto on tärkeää askel yhteistyön vahvistamisen, sekä Kuhmon kaupungin strategiatyön edistämisen näkökulmasta. Strategiatyötä vahvistamalla vahvistetaan kaupungin elinvoimaisuutta sekä veto- ja pitovoimaa tukemalla yhdistystyötä pitkäjänteisesti.

Yhtenä merkittävänä tuloksena Kuhmossa päätettiin nimetä hankkeen päätyttyä yhdistysten yhteyshenkilö. Yhteyshenkilönä toimii kaupungilla työskentelevä vs. maaseutusihteeri, joka on jo aiemmin tehnyt paljon yhteistyötä eritoten kylien suuntaan.

Yhdistysten kanssa käytiin paljon keskustelua myös yhdistystoiminnan tilanteesta Kuhmossa, sekä pohdittiin sen tulevaisuuden näkymiä. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää pohtia, miten nuoria saadaan toimintaan mukaan. Hankkeen aikana ohjeistettiin erästä liikuntaryhmää liittymään osaksi isompaa urheiluseuraa, jolloin seura sai toimintaansa uusia jäseniä ja pelaajien ryhmä pääsi osaksi seuran toimintaa.
Työpajatoimintaa järjestettiin aktiivisesti koko hankkeen ajan; työpajoissa yhdistykset työskentelivät yhdessä ja työpajojen kautta saatiin myös kohtautettua yhdistystoimijoita.

Hankkeen toimissa tarkasteltiin Kuhmon kaupunkistrategiaa, jota kolmannen sektorin toiminta tukee hyvinvointia tuottamalla. Hankkeessa edistettiin ekologista kestävyyttä lisäämällä olemassa olevien tilojen käyttöastetta, sekä tuottamalla tietoa kiinteistöstrategiatyöryhmän työn tueksi yhdistystoiminnan tilojen etsinnässä. Sosiaalista kestävyyttä edistettiin tarjoamalla yhdistystoimijoille erilaisia työkaluja työpajoissa, jotka tukevat yhdistystyötä ja mahdollistavat ydintyöhön keskittymisen. Myös uusien yhteyksien rakentaminen yhdistysten välille tulee sosiaalista kestävyyttä.

Hankkeessa toteutettiin monipuolisesti yhdistystoimintaa tukevia toimenpiteitä ja vahvistettu myös yhteistyötä yhdistysten ja kaupungin välillä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeessa saavutettiin tuloksia, joilla on konkreettisia vaikutuksia kaupungin ja yhdistysten väliseen yhteistyöhön. Yhdistysten suuntaan tehtävää viestintää tehostettiin, mikä tavoitti laajan joukon toimijoita. Kuhmon kaupungin uusille verkkosivuille rakennettiin myös Yhdistystoiminta Kuhmossa-sivut, jonne koottiin yhdistystoimintaan liittyvää tietoa sekä saatiin vietyä yhdistyksiä listaava Lähellä.fi -palvelun leijuke.

Kuhmon kaupungin henkilöstöstä nimettiin yhdistysyhteyshenkilö, joka jatkaa yhteistyötä yhdistysten kanssa hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana havaittiin yhteyshenkilön tärkeys, ja on merkittävää, että kaupunki on päättänyt osoittaa tehtävään henkilön. Tällä on pidemmällä aikavälillä merkitystä jo sen kannalta, että yhdistystoimijoilla on suora kontakti kaupungille. Tämän lisäksi keskitettyä viestintää voidaan jatkaa käyttöönotetun uutiskirjeen myötä. Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä myös esim. tapahtumatuottajan kanssa, ja yhteyshenkilön kautta yhteistyötä on hyvä jatkaa. Verkkomuotoinen talkoolaispankki on jaettu sekä tapahtumatuottajalle, että uudelle yhdistysyhteyshenkilölle, ja pankin käytössä on mahdollista myös tehdä yhteistyötä.
Talkoolaispankin kautta on helpompi luoda kokonaiskuvaa toimijoilta löytyvästä osaamisesta sekä koota tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen kiinnostuneita tahoja, kun ihmisillä on pankin ja tapahtumakyselyn kautta mahdollista ilmasta, mistä ovat kiinnostuneita ja millaisissa rooleissa voivat eri tapahtumissa toimia. Tämä sujuvoittaa yhteistyötä tapahtumatuottajan ja yhdistysten välillä.

Kestävän kehityksen sopimuksien käyttöönotolla voidaan nähdä myös erilaisia vaikutuksia; kaupungilla on aiemmin ollut käytäntönä jakaa kerran vuodessa haussa olevat avustukset, joiden käsittelyyn on liittynyt monta vaihetta, ja jotka ovat myös työllistäneet monta eri toimijaa kaupungilla (maaseutusihteeri, hyvinvointikoordinaattori, kirjasto- ja kulttuuripäällikkö sekä nuorisopalveluvastaava). Eri toimialoille on pohjustettu kestävän kehityksen sopimuksia varten sopimusperusteita, jotka pohjaavat avustusten perusteisiin, ja sopimusmallin pohja on muutoin kaikille samanlainen. Sopimusmallista neuvotellaan yhdistyksen kanssa, ja laaditaan sopimus, jossa on määritelty kunkin osapuolen vastuut selkeästi sekä määritetty sopimusaika. Sopimuksilla on mahdollista sopia yhteistyöstä suoraan useammaksi vuodeksi, mikä säästää sekä yhdistysten että kaupungin toimijoiden aikaa ja resursseja. Sopimukset myös takaavat tuen yhdistyksille kaupungilta useammaksi vuodeksi, mikä mahdollistaa yhdistyksille toiminnan suunnittelua pidemmälle eteenpäin, ja siten toiminnan jatkon mahdollistumista.

Sopimuksissa voidaan sopia kaupungin osalta rahallisen tuen sijaan myös olosuhdetuesta (esim. auraus talvella, lanaus kesällä), asiantuntija-avusta (esim. tapahtumatuottaja) sekä tila-avusta (esim. liikuntasalit). Sopimuksien toimivuutta tullaan arvioimaan luultavasti jo vuoden 2026 lopussa, kun ensimmäinen vuosi tulee päätökseensä. Sopimusten lisäksi kehittämisavustuksia on edelleen mahdollista hakea esim. liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatoimessa, joissa kehittämisavustukset ovat perusteltua säilyttää kertaluontoisten tapahtumien ja toimintojen mahdollistajana.

Tila-asioiden osalta jaettiin ajantasaista yhdistyskentältä tulevaa tietoa, tarpeita ja toiveita kaupungin kiinteistöstrategiatyöryhmälle käytettäväksi vuodesta 2026 eteenpäin tilaratkaisuihin. Yhdistyksiä tullaan osallistamaan myöhemmin yhdistystoiminnan tilojen osalta. Yhdistystoiminnan kehittämishankkeessa hyödynnettiin työpajoissa ja tapahtumissa eri tiloja Kuhmossa, ja sitä kautta tiloja tehtiin myös tutummaksi toimijoille. Tiloihin liittyviä ohjeistuksia pyrittiin selkiyttämään ja tietoja viemään löydettävästi kaupungin sivuille. Keskustelua käytiin myös yhdistysten käytössä olevasta Tarinatuvasta ja hanketoimija oli yhdistysten apuna laitteistojen käyttöön liittyen tilassa. Käytössä olevan Taitotehtaan käyttöastetta saatiin hieman nostettua, ja tilan monipuolisista mahdollisuuksista viestittiin yhdistyksille; muutoinkin tietoa jaettiin tällä hetkellä käytössä olevista tiloista laajemmin.

Hankkeessa luotiin yhteyksiä kaupungin, yhdistysten ja yritysten välille mm. yhteisten koulutusten ja tapahtumien kautta. Hanke järjesti yhteistyössä toisten hankkeiden, sekä kaupungin kanssa mm. koulutusta äänilaitteistojen käyttöön (linkittyvät tiloihin ja tapahtumiin). Tällä pyritään siihen, että toimijat voisivat jatkossa hyödyntää tapahtumissaan kaupungilla olevia äänilaitteistoja ja että toimijoilla olisi osaamista laitteistojen käyttöön.

Yhdistystoimijat osallistuivat tapahtumiin ja työpajoihin suunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheissa ja esim. Canva-klinikalla ja Elävä Kainuu Leaderin kanssa järjestetyssä hybriditapaamisessa oli mukana yhdistystoimijoita opastamassa toisia ja kertomassa omista kokemuksista. Yhteisten tapahtumien kautta yhdistykset voivat jakaa tietotaitoaan ja myös viestiä, millaista osaamista eri yhdistyksissä on. Tämä voi jatkossa lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja tukea sitä kautta yhdistystoimintaa Kuhmossa. Hankkeessa tuotiin konkreettisella tasolla esille kuhmolaista yhdistystoimintaa- ja toimijoita.

Hankkeen aikana esille nousi myös neljäs sektori, joka koostuu ihmisistä, jotka osallistuvat toimintoihin omien mahdollisuuksiensa mukaan välttämättä sitoutumatta toimintaan. Tätä voisi pohtia tulevaisuudessa mallia, jossa yhdistystoimintaa voisi kokeilla sitoutumatta toimintaan. Tämä voisi myös innostaa nuoria mukaan toimintaan ja toimisi myös hyvin kuntakummityönä.

Ajankohtaista hankkeesta

15.3.2024 järjestettiin Kuhmo-talossa hankkeen ensimmäinen yhdistysten ilta, joka toimi myös hankkeen käynnistävänä tapahtumana. Paikalle saapui noin 60 henkeä ja kuhmolaiset yhdistykset olivat hyvin edustettuina. Kiitos hienosta aloitustapahtumasta kaikille osallistuneille!

Uusien kuhmolaisten tapahtumassa 13.4.2024 oli esillä kuhmolaisia yhdistyksiä, joihin tapahtumaan kutsutut uudet kuntalaiset pääsivät tutustumaan.

7.-8.6.2024 Lyhytvideomarkkinointipilotin kuvaukset Kuhmossa 

Kuhmon kaupunki toteutti lyhytvideomarkkinoinnin pilotoinnin videotuotantoyhtiö Karu Films Oy:n kanssa. Videosarjan ensimmäinen video, aiheena Kuhmon pilisrinki, julkaistiin 1.7. Lyhytvideomarkkinoinnin ja sisällöntuotannon tavoitteena oli tuoda esille Kuhmon mahdollisuuksia mm. työllisyyden, harrastus- ja vapaa-ajantoimintojen, matkailun ja yrittämisen näkökulmasta. Hankinta- ja suunnittelutyö tehtiin yhteistyössä OSKU -hankkeen, Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen ja Kuhmon kaupungin viestinnän kanssa. Kaupungin viestinnän tekijät saivat myös koulutusta lyhytvideomarkkinoinnin tuotannosta, ja videoita on tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa myös omana tuotantona.

Lyhytvideoita pääsee katsomaan TikTokissa ja Instagramissa @kuhmonkaupunki ja Facebookissa Kuhmon kaupungin tilillä.

Karu Films kävi Kuhmossa kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kuvaamassa, jolloin Kuhmossa oli myös vilkas tapahtumaviikonloppu.  Kuhmon Tapahtumat ry järjesti Tukkilaiskisat, joissa nähtiin huikeita kisasuorituksia. Tamperelainen Karu Films Oy kävi kuvaamassa kuhmolaisia yrityksiä ja yhdistyksiä.

Hankkeen yhteyshenkilöt