Kuukauden kestävä taidenäyttely ja esitystaidetapahtuma Parkanoon

Toteutimme Parkanon kaupungissa taidenäyttelyn, esiintymisten sarjan ja esityskokonaisuuden Kaidat Vedet elokuussa 2024. Taidenäyttely Kivikenkä oli avoinna koko elokuun Mainostoimisto Säkän varikkotilassa ja siellä toteutimme myös performansseja. Nykyteatteriesitys ja esitysilta tapahtui Parkanon Metsämuseolla, sekä sen läheisyydessä sijaitsevilla Messukallioilla ja rannassa 10.8.2024. Perjantaina 9.8.2024 toteutimme Metsämuseolla lyhytelokuvan kuvaukset, johon osallistui ammattilaiselokuvaajia ja leikkaaja, sekä näyttelijöitä. Toteutimme taiteilijaresidenssin,vuokrasimme Parkanon keskustasta puisen talon yläkerran huoneiston, joka toimi taiteilijaresidenssinä, jossa taiteilijat työskentelivät heinäkuusta elokuun puoliväliin saakka. Lisäksi kunnostimme käyttöön Roihan Raitin, vanhan baarin, päätapahtumapäivälle, Hunajanjyvä taidekahvilan, joka toimi tapahtuman info keskuksena. Lisäksi toteutimme toisen residenssin, joka on taideteos itsessään, performatiivinen installaatio-residenssi, nimeltään Taiteilijan Talo. Teos toimi lavasteena esityksessä, sekä oli osana näyttelyä. Hankkeen loputtua, se siirrettiin Neva-Lylylle, Karviaan, jossa teos jatkaa elinkaartaan. Askeettinen mini-residenssi avataan hakemuksille ja sinne myös kuratoidaan taiteilijoita, siellä kohtaavat paikalliset ja nykytaiteen kärkinimet. Sen ympärille muodostetaan seuraavassa hankkeessa kokonainen taiteilijoiden yhdyskunta, jolloin se aktivoi kulloisenkin sijoituspaikkansa taiteen kentän yhteisöä.

Toteutimme Parkanon kaupungissa nykytaidenäyttelyn ja nykyteatteriesityksen Kaidat Vedet elokuussa 2024. Taidenäyttely Kivikenkä oli avoinna koko elokuun Parkanon Mainostoimisto Säkän varikkotilassa ja nykyteatteriesitys ja esitysilta tapahtui Parkanon Metsämuseolla, sekä sen läheisyydessä sijaitsevilla Messukallioilla 10.8.2024. Perjantaina 9.8.2024 toteutimme lyhytelokuva kuvaukset, johon osallistui ammattilaiselokuvaajia ja leikkaaja, sekä näyttelijöitä. Toteutimme taiteilijaresidenssin,vuokrasimme Parkanon keskustasta osoitteesta Keskuskatu 3 puisen talon, joka toimi taiteilijaresidenssinä, jossa taiteilijat työskentelivät heinäkuusta elokuun puoliväliin saakka.
Residenssissä työskenteli mm. lavastajana ja taiteilijana projektissa toiminut César Brunel (taiteilijanimeltään 7Odes), runoilija ja Nokturno -lehden toimittaja Elina Sallinen, äänitaiteilija James Bendandi, nykytanssija Lu Hauho, kuvataiteilija ja esityksen pukusuunnittelija Taneli Ukura ja valosuunnittelija Eero Erkamo. Residenssissä vieraili myös useita muita taiteilijoita lyhyempiä aikoja työskentelemässä.
Taideyhdistys Umbra Ry:n jäsen Tuire Mäkinen esiintyi tapahtumapäivänä 10.8.2024 osana Hunajanjyvän tapahtumaohjelmistoa. Mäkinen oli mukana hankkeessa myös paikalliskoordinaattorina ja me vuokrasimme projektia varten häneltä näyttelytilan. Mäkinen osallistui myös savikiekko-performanssillaan Ihminen Luonnossa -päivänä 25.8.2024 näyttelytilalla tapahtuneeseen pop up-tapahtumaan. Myös Kauhajokilainen taiteilija Raimo Ahlqvist oli mukana taidenäyttelyssämme puuveistoksellaan. Häneltä tilasimme tilaustyönä myös Kaidat Vedet -esitykseen lavasteeksi hänen vuolemiaan puuveistos tukkeja. Lisäksi näyttelyssä oli mukana useita muita taiteilijoita, eri puolelta Suomea. Paikallisille järjestettiin myös avoin haku näyttelyyn sekä talkoolaiseksi hankkeeseen.
Hanke toteutettiin neljässä eri paikallislokaatiossa: Mainostoimisto Säkä:n Aureentie 19 varikkotilassa, josta teimme näyttelytilan, sekä tilan performansseille ja äänitaide-esiintymisille. Hanke toteutui myös Keskuskatu 3 osoitteen taiteilijaresidenssissä sekä Parkanon Metsämuseolla ja sen läheisyydessä sijaitsevalla Messukalliolla ja sen läheisyydessä. Kaidatvedet vesialue, järvien ketju, Talvitie ja sen historia oli osana esityksen teemoja. Järvi toimi esityksessä myös näyttämönä: näyttelijät ja mukana hankkeessa olleet Kupla Ry:n sukeltajat, olivat esityksen aikana vedessä, ja veden päällä rakentamillamme kelluvilla lavasterakennelmilla. Myös Taiteilijan Talo teos kellui vesillä. Leena Perälän kirja Kaidatvedet: osa muinaista Talvitietä toimi esityksen suurena innoittajana ja taustamateriaalina.
Aktivoimme myös käyttöön taiteilijaresidenssin vieressä sijaitsevan Roihan Raitti kahvion tilan, puurakennuksen, sekä sen etu- ja takaterassitilat. Siellä oli tarjolla pullaa ja kahvia ja levyjen soittoa paikallisille ja muualta tulleille kävijöille. Roihan Raitilla toimi myös tapahtuman info-keskus, jolla ohjattiin ihmisiä tapahtumapaikoille ja tapahtumiin ja jaettiin tiedotusmateriaalia. Halusimme keskustan lokaatiolla houkutella ja ohjata tapahtumiin paikallisia mahdollisimman paljon. Tapahtumapaikkojen välillä kulki paikallisen bussiyrityksen, A. Lamminmäen bussi sekä Parkanon Mobilistien vintage-bussi. Vuokrasimme paikalliselta urheiluseuralta lattiamajoitusta varten Pontevan Talon, Parkanon keskustasta yksiön sekä Viinikanrinteestä kaksion työryhmän asuttamista varten. Parkanon kokonaisvaltainen aktivointi, olemassa olevien kiinnostavien tilojen käyttöönotto (Roihan Raitti, Messukallio, Metsämuseo, Mainostoimisto Säkän varikkohalli ja Pontevan Talo) sekä kulttuurillisesti monipuolisen Kaitojenvesien käyttö tapahtuman sisällöllisessä tuotannossa ja markkinoinnissa oli projektimme kärkimotivaatiota. Toimme Parkanoon uutta etsivän ja nykyaikaisen taidetapahtuman Suomen nykytaiteen kentälle, jossa yhdistyivät Parkanon ja lähialueen toimijat laajempaan kulttuurikenttään.


Onnistuimme mielestämme kuratoinnissa tekemään monipuolisen kattauksen yhdistelemällä sekä maaseudun, että kaupunkien taiteilijoita. Hunajanjyvässä oli myös mukana kansainvälisiä taiteilijoita kaksi: Klein, Lontoolainen kokeellisen musiikin kansainvälisesti laajasti arvostettu ääni- sekä kuvataiteilija, joka esiintyi 10.8.2024 tapahtumapäivänä Parkanossa, sekä Lenka Černotová, joka osallistui nykytaidenäyttelyymme maalauksillaan. Taidenäyttelyssä oli hänen lisäkseen Suomen nykytaiteen yksi tämän hetken arvostetuimmista taiteilijoista, Jaakko Pallasvuo, alias avocado_ibuprofen. Näiden taiteilijoiden lisäksi näyttelyssä oli mukana raumalainen Leena Vainio, Monika Czyzyk sekä kauhajokelainen Raimo Ahlqvist. Valitsimme kokonaisuuteen tarkoituksella mukaan sekä paikallisia ja lähiseutujen taiteilijoita, kuin kansainvälisiä ja helsinkiläisiä tekijöitä. Projektimme pyrkii katsomaan aikaamme aina lokaalista näkökulmasta, yhdistäen sitä globaaliin perspektiiviin. Luomamme nykytaidenäyttely sekä nykyteatteriesitys Kaidat Vedet oli luonteeltaan myös jatkoa Hunajanjyvän 2023 vuoden esitykselliselle työmuodolle, jossa yhdistetään konsertteja ja näyteltyjä osuuksia uudenlaiseksi esityskokonaisuudeksi. Kaikkea vuoden 2024 hankkeen myötä oppimaamme, ja hankkeen tuloksia käytetään seuraaviin tapahtumiin ja Hunajanjyvä konseptin kehittämiseen.
Rakensimme näyttelytilaan taideteoksille ripustuspuitteet, sekä kokosimme äänentoistojärjestelmät konsertteja varten tiloihin. Ohjasimme ja käsikirjoitimme esityksen Kaidat Vedet, kuratoimme taiteilijoiden sarjan, teimme esitystaltioinnit ja kuvasimme ja ohjasimme taiteilijoiden työskentelyä. Ohjasimme näyttelijöitä esitystä varten, työskentelimme elokuvakuvausryhmän kanssa työstäen esityksestä Kaidat Vedet myös tulevaa lyhytelokuvaa, perehdyimme alueen paikallishistoriaan sekä Kaitojenvesien alueen historiaan Talvitienä ja tukkireittinä, ja viestimme tapahtumasta Instagram -tilin kautta sekä haastatteluissa paikallislehtissä. Seuraavassa työvaiheessa editoimme ja julkaisemme näyttelytilassa tapahtuneet performanssit ja työstämme eteenpäin lyhytelokuvaa kerätyn materiaalin pohjalta. Julkaisemme näyttelyn taiteilijoiden teosten dokumentaatiokuvat ja lähetämme kuvat myös taiteilijoille. Editoimme konserttien ja äänitaide-esitysten videoinnit ja julkaisemme materiaalia sekä nettisivuillamme, Instagramissa ja Youtube-kanavallamme. Kaikki nämä kanavat tavoittavat vielä paljon ihmisiä hankkeen loppuvaiheessa.
Yhteistyökumppanimme oli taiteilijayhdistys Umbra ry ja paikalliskoordinaattori Tuire Mäkinen. Toimimme myös aktiivisesti yhteistyössä mm. paikallisten yritysten Digimimmi, Puupiste, Juhlapossu kanssa, sekä lähikaupunkien ja muualta tulevien yritysten Ramirent, TAAKI Helsinki, Suneffects, Rajupaja sekä sponsoriyhteistyö HIMO Brewery kanssa.
Hankkeen aikana huomattiin riskeinä mm. Arvokkaan teknisen laitteiston turvassa pysyminen, sekä kosteisiin olosuhteisiin ja myrskyyn valmistautuminen. Sateen mahdollisuus oltiin otettu huomioon ja laitteisto oli IP-suojattua, eli vettä kestävää. Kova myrsky pääsi kuitenkin yllättämään perjantaina ja äänisuunnittelijan puhelin ei kestänyt vettä ja siksi yhteydenpito kentällä etäisyyksien vuoksi oli vaikeaa, sillä olimme korvanneet fyysiset radiopuhelimet applikaatiolla puhelimiin. Myös kovalla tuulella roudaus lauttaa ei saatu liikkeelle. Jouduimme odottelemaan myrskyn laantumista ja hankkimaan tehokkaamman moottorin. Lähipäivien sateiden vuoksi jouduimme muuttamaan osia esityspaikoista, esimerkiksi äänitaiteilijoiden osuudet siirrettiin rannan lautoilta katoksen alle gallerian pihaan. Suuret muutokset esiintymislokaatioissa kuormittivat tuotantokoneistoa. Se aiheutti kiirettä ja stressaavia tilanteita sekä asioiden kasaantumista. Tästä opimme, että tulevissa hankkeissa täytyy vieläkin enemmän ennakkosuunnitella ja tarvitsemme näin suuriin hankkeisiin lisää tuotannollista apua. Henkilöstöä tarvitsee olla tarpeeksi, jotta muuttuvista olosuhteista ja niistä koituvista extra töistä selvitään kuormittamatta yksilöitä.

Teimme myös yhteistyötä Hämeenkyrössä samana päivänä tapahtuvan 'Love Harvest' festivaalin kanssa, joka tapahtui Fräntsilän tilalla. Teimme yhteismarkkinointia, ja houkuttelimme ihmisiä jatkamaan Hämeenkyrössä sijaitsevan festivaalin ohjelmiston loppumisen jälkeen myös Hunajanjyvään, joka sijaitsi ajoetäisyyden päässä, Parkanossa. Yksi festivaalin järjestäjistä on tuttumme tanssitaiteilija ja kuraattori, ja näin vuorovaikutus syntyi.

Järjestimme paikkakunnalla taidenäyttelyn jossa vieraili paljon ihmisiä: pääsimme kävijätavoitteeseen. Kävijöitä oli ympäri kuukautta ja erityisesti tapahtumapäivinä näyttelyssä ja performansseissa kävijöitä oli kerralla todella paljon. Järjestimme laadusta ja taiteesta tinkimättömän näyttelyn Parkanossa, jossa usein ei ole ollut nykytaiteen näyttelyitä. Saimme mukaan nykytaiteen suuria nimiä sekä paikallisia taiteilijoita. Törmäytimme ammattilaisia ja paikallisia kulttuuri-ihmisiä ja toivottavasti loimme synergiaa ja kulttuuriverkostoja. Uskomme että tämä antaa esimerkkiä myös paikalliselle taidejärjestölle ja taiteilijoille, että mahdollisuuksia kulttuurille on paljon. Onnistuimme residenssitilan pyörittämisessä, taiteilijoiden kutsumisessa paikkakunnalle työskentelemään ja paikkakunnalla vieraili ja vietti aikaa hanke kuukausien aikana paljon taiteilijoita. Myös siivoamamme ja kahvilaksi käyttöön ottamamme baaritila aukeaa käsittääksemme ensi kesänä käyttöön, nyt sitä on jo valmiiksi siivottu ja järjestelty. Tuire Mäkisen tila, joka oli vuokralla, näyttelyyn, varikkotila, jossa paljon työtiloja ja asuintilat on myynnissä, tapahtumamme antoi huomiota myös tilalle, kenties paikalliset tai kauempaakin tulleet kävijät näkivät sen potentiaalin kulttuurikäytössä. Onnistuimme tuomaan paikallista historiaa mukaan taiteen teemoihin, käsittelimme esityksen käsikirjoituksessa mm. Kaidatvedet -vesialueen, Talvitien, kirkkoreitin historiaa sekä paikallista kuuluisaa henkilöä, Parkanon paroonia. Yksi esityksen hahmo oli saanut inspiraationsa hahmosta. Vierailimme myös muilla lähialueen esihistoriallisilla nähtävyyksillä ja tämä inspiraato valui myös teoksiin ja jatkamme näiden teemojen parissa tulevaisuudessa. Onnistuimme yhdistämään tapahtumassa melko ison alueen Parkanoa tapahtumapaikoiksi, keskustan lokaatiot ja metsämuseon metsä, ranta-alue. Esityskokonaisuus Metsämuseolla onnistui säätilojen aiheuttamista muutoksista huolimatta todella hyvin, esityksessä vieraili n. 200 ihmistä. Saavutimme yleisötavoitteemme sekä näyttelyssä, että Metsämuseolla ja myös yhteistyö Ihminen Luonnossa tapahtuman kanssa oli onnistunut. Järjestimme kahvi ja pulla tarjoilun ja näyttelykierroksen gallerialla. Rakentamamme residessi-mökki-teos siirtyi hankkeen jälkeen Karvian Neva Lylyyn ja teoksen elämä jatkuu siellä. Paikalliskoordinaattorimme Tuire Mäkinen on kutsuttu mukaan jatkamaan Karvian projektiin, ja näin luomme synergiaa myös Parkanon ja Karvian kulttuurikenttien välille.
Kaidat Vedet -esitys taltioitiin korkealaatuisilla elokuvakameroilla. Tämän lisäksi esiintymisiä dokumentoitiin ammattivalokuvaajan toimesta, sekä videodokumentoijan toimesta. Esiintyvälle artistille jaetaan esiintymis- ja konserttitaltiokonserttitaltointeja ja dokumentaatiovalokuvat sekä taltioita ladataan Hunajanjyvän Youtube -kanavalle ja nettisivuille. Myös instagram kanavallamme olemme päivittäneet ja julkaisseet ahkerasti ja hanke on saanut siellä paljon huomiota ja seuraajia. Alamme pian työstämään toista, uutta nettisivua, jossa julkaisemme materiaalia Parkanosta myös banneri-videon muodossa.
Odotamme paljon katselukertoja kanavallamme julkaistaville videotallenteille, jotka dokumentoivat paikallista historiaa, sekä Suomen kokeellisen musiikin ja nykytaiteen tämän hetkistä kenttää. Kuvasimme esityksestä videokuvaa, jatkamme video konseptien työstämistä ja lyhytelokuvan käsikirjoituksen tekemistä. Tarkoituksemme oli kuvata tarinasta ja esityksestä lyhytelokuva versio, mutta epäonnistuimme tässä säätilojen ja muuttuvien elementtien vuoksi, eikä riittävän hyvää kuvaa tullut tarpeeksi päiväsaikaan vaan kuva on mm. liian pimeää. Tarkoituksenamme on järjestää lisäkuvauksia tulevaisuudessa ja työstää tätä jo kuvaamaamme materiaalia nettisivuillemme pieniksi mainosvideo pätkiksi, videoteoksiksi ja dokumentaatiovideoiksi, joihin materiaali soveltuu todella hienosti. Tarkoituksemme oli hakea lyhytelokuvalla, elokuvafestivaaleille elokuvan valmistuttua, mutta nyt elokuvaa ei valitettavasti vielä ole. Meillä on edelleen suunnitteilla mahdollisuuksien mukaan järjestää elokuvan valmistumista varten lisäkuvauksia. Valmistuvan elokuvan myötä Kaitojenvesien äärellä käsikirjoitettu paikallishistoriasta inspiraationsa saanut tarina leviää yhä laajemmille katsojakunnille. Mielestämme Kaitojenvesien tarina uittotöineen ja Messukallion alueen latautunut tunnelma on ehdottomasti elokuvan käsikirjoitukselle ja sen toteutukselle kiinnostavaa materiaalia, suomalaisten tukkilaiselokuvien jatkumossa, mutta tällä kertaa nykytaiteen kontekstissa.

Keräsimme tuloksia ja reflektoimme oppimaamme palautekeskustelujen avulla, sekä jaamme tulevaisuudessa informaatiota muille toimijoille kuten Umbra Ry:lle. Käytämme hankkeessa kerättyä informaatiota ja havaintoja Hunajanjyvän kehittämistä varten tulevaisuudessa. Haluamme toimia tapahtuman järjestämisen taiteellisen työn aallon harjalla, ja siksikin uusien tekemisen keinojen hahmottaminen, tuloksista oppiminen ja uusien tekemisen tapojen etsiminen on työssämme ensisijaista. Tutkimme uusia mahdollisuuksia lähestyä tapahtumien järjestämistä ja taideyhteisöjen törmäytystä paikkakunnilla, mietimme aktiivisesti hankkeen aikana, miten asioita voidaan muovata ja tehdä uudella tavalla, joita ovat muun muassa uudet digitaaliset työkalut ja muuttuva maailman tilanne, sekä ekologisesti kestävät toimintatavat. Projektissa ajattelimme maailmanlaajuisesti, mutta toimimme paikallisesti. Hankkeessa tärkeää on monimuotoisuuden rakentaminen sekä paikalliskulttuurien ja tekijöiden arvostaminen ja aktivoiminen. Oli hienoa tämän vuoden hankkeessa olla yhteistyössä niin tiiviisti paikallisen toimijan, Tuire Mäkisen, kanssa. Opimme häneltä paljon Parkanon paikalliskulttuurista ja saimme tärkeitä kontakteja hänen kauttaan. Myös muut paikallliset tarjosivat apuaan ja osallistuivat esim. Taiteilijan Talo -mökin siirtoon nosturiautolla, lainasivat pakettiautoa, leipoivat pullaa kahvilaan jne. Paikalliset löysivät yleisönä tapahtumiimme hyvin, ottaen huomioon, että hanke oli paikkakunnalla ensi kertaa, emmekä tekijöinä ja yksilöinä olleet paikallisille ollenkaan tuttuja, vaikka Sadet toki onkin asunut Karvialla ja Parkano on sitä myötä tuttu paikka. Parasta palautetta tekemästämme työstä, oli kuulla paikallisilta myönteistä palautetta, ja kiittelyä, että pienellä paikkakunnalla jaksetaan järjestää tällaista kulttuuritapahtumaa. Onnistuimme saamaan paikallislehteen haastattelun, joka lisäsi hankkeen näkyvyyttä paikkakunnalla. Toimimme myös yhteistyössä Parkanon kaupungin tiedotuksen kanssa.
Hankkeessa ostettiin ostopalveluina mm. palveluita näyttelyyn osallistuvilta kuvataiteilijoilta sekä äänitaiteilijoilta, valosuunnittelijoilta, tapahtumakoordinaattoreilta, valokuvaajalta sekä teknikolta. Tapahtumaa on tulevaisuudessa tarkoitus monistaa tapahtuvaksi myös muille paikkakunnille eripuolille Suomea, muihin Leader -ryhmiin. Haluaisimme jatkaa Hunajanjyvän toimintaa tulevaisuudessa myös Parkanossa. Nyt Hunajanjyvä on levittäytynyt tapahtumillaan Leader Pohjois-Satakunnan lisäksi aiempina vuosinaan Leader Satasillan alueelle Euraan, sekä Helsinkiin. Ennen siirtymistä seuraaville Leader-alueille, haemme vielä jatkohankerahoitusta Hunajanjyvä Ry:lle Karviaan sijoittuvaan Taiteilijan Talo -residenssiperformanssin kokoamista ja tapahtumasarjaa varten. Pääpainona Karviaan sijoittuvassa jatkohankkeessa on Neva-Lylylle jo siirretyn Taiteilijan Talon, pienoisresidenssin, aktivointi ja valmistelu. Lisäksi olemme sopineet kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoman kanssa, että teemme tapahtumasarjan paikallisille, sekä myös muualta tuleville vierailijoille. Taiteilijaresidenssi tila Neva-Lylyllä on yhteistyössä César Brunelin kanssa rakentamamme puinen mökki. Taiteilijan Talo rakennetaan talviasuttavaksi ja avaamme sen hakijoille, jolloin siihen voi hakea residenssijaksolle työskentelemään. Residenssiteos on spekulatiivisen fiktion keinoin toimiva tarinallinen teoskokonaisuus, jossa jokainen sen elinkaaressa tapahtuva vaihe muokkaantuu osaksi teoksen tarinaa. Jokainen Taiteilijan Talossa residenssissä oleva henkilö tulee osaksi performanssia. Mökkiin annetaan residenssiläisille käyttöön taiteenteko välineitä. Lisäksi tarjoamme mahdollisuutta liittyä Hunajanjyvä Ry yhdistykseen. Tällä tavoin pyrimme luomaan taiteilijoiden välisiä uudenlaisia verkostoja ja löytää tiloja ja mahdollisuuksia eri taiteen tekijöiden tehdä teoksia yhdessä uudella tavalla. Taiteilijan Talo on inspiroiva, mutta ahdas pieni mökki, joka kuvastaa taiteilijan asemaa usein yhteiskunnassa. Resurssit ja puitteet eivät aina ole suuria. Neva-Lyly on kuitenkin lokaationa kaunis ja mökki on tunnelmallinen ja viihtyisä, vaikka ahdas onkin, luontoa on paljon ympärillä ja puitteet ovat toimivat, WC-tila, sauna ja muut tarvittavat on Neva Lylyllä jo valmiina. Residenssissä oleminen edes yhden tai pari yötä on jo omanlainen voimakas kokemus itsessään. Myös nämä kokemukset tulevat osaksi teoksen käsitteellistä kokonaisuutta. Olemme hakeneet Karvian kunnanjohtajan kanssa Metsähallitukselta lupaa siirtää mökki vielä syvemmälle Neva-Lylyn luontoon. Tällä hetkellä se sijaitsee saunan ja parkkipaikan läheisyydessä, kunnan tontilla. Olemme aloittaneet tutkimaan paikan historiaa ja palaveeranneet jo alueesta tutkimusta tehneen taiteilijan, Kirsi Jaakkolan kanssa.
Tavoitteenamme on hakea jatkorahoitusta hankkeellemme konseptin jatkokehittelytyöhön, joka toteutuu vuoden 2025 alkupuolella Karvian kunnassa Taiteilijan Talo -residenssin käyttön ottona, performanssina, sekä tapahtumasarjan muodossa. Järjestämme Taiteilijan Talolla myös tapahtumia, joihin kutsutaan paikallista väestöä paikalle, sekä taiteilijoina että yleisönä. Jälleen törmäytämme taitilijoita muualta suomesta ja paikallisia taiteilijoita, tutkimme karvian taidekenttää. Pyrimme konkreettisesti yhteistyössä kunnan kanssa, parantamaan paikallisten taiteilijoiden puitteita ja resursseja, alottamalla keskustelun kunnan kanssa mahdollisista ilmaisista vuokrista paikallisille taiteilijoille, heidän työhuoneilleen ja tapahtumatiloilleen. Näihin tapahtumiin kuratoitavaksi mukaan on ajateltu mahdollisesti mm. esitystaiteen pioneerin Satu Kiljusen performanssia Minä Olen Vapaa, yhdessä Teatterikorkeakoulun ex-professori Juhani Liimataisen kanssa (joka esiintyi vuoden 2021 Hunajanjyvässä yhdessä Kaino Wennerstrandin kanssa). Jatkamme tutkimustyötämme paikallisista taiteilijoista ja kulttuuritekijöistä, ITE-taiteilijoista käsityöläisiin ja nykytaiteilijoihin. Olemme kiertäneet paikallisia kulttuurikohteita aktiivisesti ja jatkamme tätä työtä. Olemme puhuneet myös Karvian kunnanjohtajan kanssa, että valmistamme Neva-Lylyn pitkospuureitin alueelle suuria puisia ja luonnonmateriaaleista valmistettuja marjaveistoksia. Näiden tekemiseen kokoamme työryhmää erityisesti paikallisista tekijöistä sekä myös nykytaiteen tekijöistä. Jatkamme siis eri kulttuurialuiden törmäyttämisen praktiikkaa. Projektissa jatkamme yhteistyötä Hunajanjyvän myötä rakentuneiden verkostojen kanssa, joihin kuuluu mm. nimekkäät taiteilijat yhdysvaltalainen Stuart Argabright ja Lontoolainen Klein. Kutsumme taiteilijat mahdollisesti mukaan projektiin teoksillaan, sillä haluamme vahvistaa myös jo syntyneitä verkostoja ja yhteistyörakennelmia. Kutsumme mukaan Tuire Mäkisen Parkanon Umbra Ry:stä ja taiteilija, tutkija Kirsi Jaakkolan Karviasta, jonka kanssa olemme jo palaveeranneet ja hän on kiinnostunut lähtemään mukaan projektiin. Lisäksi olemme palaveeranneet kunnantalolla kunnanjohtaja Tarja Hosiaisluoman kanssa, sekä puhelimessa ja viesteillä edistäneet ja ideoineet yhdessä hänen kanssaan, vieneet eteenpäin ideoita hankkeeseen. Saimme kunnalta myös jo käyttöömme varastotilaa tavaroillemme Karvialta, teollisuusalueelta. Olemme lähestyneet myös paikallista Poikkitaiteilijat -yhdistystä koskien yhteistyötä ja odotamme heidän vastaustaan osallistua hankkeeseen. Olemme pyöritelleet ideaa kutsua mukaan myös Kankaanpään taideyhdistys, se toisi hankkeelle suurempaa voluumia, ja yhdistäisimme näin kolmen paikkakunnan taidekenttää; Karvia, Parkano, Kankaanpää, mutta mietimme vielä keskitymmekö kuitenkin tiiviimmin, lokaalisti yhteistyössä Karvian seudun paikalliseen kulttuurikenttään.


Pari sanaa lähiajan tulevaisuuden suunnitelmistamme, joihin kaikki tekemämme hankkeet liittyvät:
Olemme myös aloittaneet suunnittelemaan tulevaisuuteen sijoittuvaa suurempaa hanketta, jossa toimisimme yhteistyössä useiden kuntien kanssa, Tarjoamme kunnille ideoita paaikallisen kulttuurikentän rakenteiden muokkaamiseen ja muuttamiseen, konsultaatiota ja konkreettistä työtä, jossa rakennamme ja kunnostamme kulttuurille tiloja, sekä fyysisessä ympäristössä, että myös keskustelujen ja yhteisverkostojen avulla. Yhdistämme suomen kenttiä kehittelemällämme metodilla ja rakenteella, joka toimii siltana eri-alueiden kulttuurivaihdolle. Vahva kulttuurikenttä auttaa kuntia ja kaupunkeja luomaan omaa kulttuuria, jonka päälle rakentuu elinvoimainen, ja jatkuvasti kehittyvä paikkakunta.
Paikkakunta jossa kulttuuri on voimakas, kehittää oman persoonallisen yhteisönsä ja identiteettinsä, joista paikkakunnan vetovoima muodostuu. Elävä ja dynaaminen kulttuurikenttä, on itseään kehittävä ja aluetta edelleen elinvoimaistava sykli ja moottori, joka rakentaa paikkakunnan identiteettiä ja posiivista olemusta. Elävä taide- ja kulttuurikenttä on mielestämme tärkeä, siinä missä tehokas yrityskenttäkin. Myös paikallisia yrityksiä vahvistaa tarina paikkakunnalta, jossa yrittäminenkin on kiinni paikallisessa ja merkitystä etsivässä identiteetissä ja arvopohjassa.
Hankeessa tavoitteena olisi parantaa ja laajentaa kulttuurikentän asemaa, puitteita ja resursseja paikkakunnilla, niiden omia vahvuuksia huomioon ottaen, yhdistää niitä laajempaan taidekenttään ja kulttuurikontekstiin, törmäyttää tekijöitä ja vahvistaa taiteen asemaa ja taiteilijoiden mahdollisuuksia maaseudulla.
Liian usein kulttuuritoimijat ja taiteilijat eri sukupolvista ja eri paikkakunnilta eivät kohtaa.
Kuntien ja kaupunkien ja kulttuurikenttien välillä saattaa olla myös ristiriitaisuuksia tai jopa konflikteja. Yhteisen sävelen löytäminen, konsultaatioiden ja keskustelujen kautta, on myös hankkeen motivaatiota. Tämä työmme tuo yhteen taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita ja eri kuntien hallintoihmisiä ja mahdollistaa uudenlaisten resurssien ja ideoiden käyttöönoton laajasti eri paikkakunnilla, tukien nimenomaan kuntien ja kaupunkien omia tarpeita, elävän ja kehittyvän kulttuurin luomalle elävöittämiselle ja vetovoimaisuudelle.