KyläLähtee liikkeelle

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen lähtötilanteessa kylien liikuntamahdollisuuksista ja toimijoista oli vain vähän tietoa, joten aluksi tehtiin kartoitusta. Sen avulla löytyi useita aktiivisia kyliä, joiden kanssa toiminta pystyttiin käynnistämään osallistumalla paikallisiin tapahtumiin ja järjestämällä leikkimieliset kyläolympialaiset. Kasvokkaiset keskustelut lisäsivät perheiden ja kylätoimijoiden ymmärrystä liikunnan hyödyistä ja madalsivat osallistumisen kynnystä.

Toteutus vastasi pääosin suunnitelmaa ja sai hyvän vastaanoton. Yhteisöllisyys vahvistui erityisesti niissä kylissä, jotka lähtivät aktiivisesti mukaan. Digitaalisten kanavien hyödyntäminen jäi vähäisemmäksi kuin oli ajateltu. Osa kylistä jättäytyi ulkopuolelle erinäisistä syistä. Hankkeessa korostui paikallisen tiedonkulun merkitys ja haasteena ilmeni, ettei yksittäisiin perheisiin voida hankkeen puolesta olla suoraan yhteydessä. Aito läsnäolo osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi tukea kyliä, mutta se lisäsi matkakuluja suunniteltua enemmän.

Kampanjat, joissa perheet kirjasivat yhteisiä liikuntahetkiä QR-koodilla, keräsivät runsaasti osallistujia. Palkinnot lisäsivät kylien motivaatiota. Lisäksi tuotettiin materiaaleja ja järjestettiin monipuolisia tapahtumia saavutettavuus huomioiden. Toiminta kokosi eri ikäisiä yhteen ja herätti kiinnostusta jatkolle.

Seuraavassa vaiheessa painopiste siirtyy yläkouluikäisiin ja hyvin alkanutta yhteistyötä jatketaan aluejärjestön ja mahdollisten tulevien hankkeiden kautta.

Toteutus

Hankkeen alussa ei ollut koottua tietoa kylien liikuntamahdollisuuksista, perheiden osallistumisesta tai toimijoiden valmiuksista. Oletuksena oli, että maaseudulla asuvat perheet kaipaavat matalan kynnyksen yhteistä liikuntaa ja että resurssit vaihtelevat kylittäin. Kartoitus muodostettiin ensimmäiseksi tehtäväksi, jotta löydettäisiin aktiivisia kyliä ja toimijoita Päijänne-Leaderin alueelta. Kartoituksessa havaittiin suuria eroja osallistumishalukkuudessa: osa kylistä innostui heti, osa epäröi ja osaan ei saatu yhteyttä useammasta yhteydenotosta huolimatta. Vähäiset lapsimäärät rajoittivat osallistumista etenkin Sysmän ja Hartolan seudulla. Kylillä olevien tilojen käyttö vaihteli suuresti ja vaikutti siihen, millaista toimintaa oli mahdollista järjestää. Talviaikana kylätalojen ylläpito ja lämmitys toi omat haasteensa niiden käytölle ja osa taloista seisoo talvikauden tyhjänä kylmillään.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä perheliikuntaa, aktivoida kyliä ja luoda matalan kynnyksen toimintamalleja tapahtumien, kampanjoiden, digimateriaalien ja verkostotyön avulla. Henkilökohtainen läsnäolo ja kasvokkain kohtaaminen osoittautui tärkeäksi toimintatavaksi. Digitaaliset ratkaisut olivat haastavia toteuttaa saavutettavuutensa puolesta, mutta perheiden kohtaaminen ja yhteisöllisyys syntyi parhaiten osallistumalla mukaan kylien jo olemassa oleviin tapahtumiin. Digitaalisuutta nostimme esille Asikkalan kunnan kanssa tehdyssä kokeilussa, jossa loimme heidän Liikkuva Asikkala sovellukseen perheiden liikuntahaasteen. Haaste ei saanut sovelluksessa toivottua suosiota mainonnasta huolimatta.

Ensimmäisen vuoden aikana mukaan tuli enemmän kyliä kuin oli ennakoitu ja toisen vuoden aikana pystyttiin tavoittamaan myös hiljaisempia alueita. Hankkeessa otettiin yhteyttä yhteensä 69 kylään puhelimitse ja sähköpostitse ja vastaanotto vaihteli suuresti. Vastaanottoon vaikutti suuresti kylällä asuvien lapsiperheiden määrä ja kylätoimijan henkilökohtainen suhtautuminen liikunnan tärkeyteen. Lopulta mukana olivat kaikki kymmenen kuntaa ja 42 kylää.

Välittävä Vierumäki hankkeen kanssa järjestetty työpaja tuki kylätoimijoita perheliikunnan ideoinnissa ja siihen osallistui 11 toimijaa 7 eri kylästä eri puolilta maakuntaa. Työpajassa ideoitiin erilaisia liikuttavia tapahtumia ja käytänteitä kylille ja verkosoiduttiin toisten kanssa vaihtaen kuulumisia ja toimivia käytänteitä.

Hanke jalkautui hyvin erilaisiin tapahtumiin kuten esimerkiksi kyläpäiville, kesäpäiville, joulutoreille, erilalisille messuille ja varhaiskasvatuksen tilaisuuksiin, yhteensä 80 tapahtumaan. Kyläolympialaiset muodostuivat tärkeäksi toimintatavaksi ja niihin sisältyneet leikkimieliset lajit herättivät perheissä iloa ja yhteistä tekemistä. Tapahtumissa keskusteltiin liikunnan merkityksestä ja QR koodilliset lapsille jaettavat laminoidut "kultamitalit" johdattivat perheitä saamaan lisää tietoa liikunnasta ja löytämään vinkkejä perheen liikkumiseen helposti, vaikka omassa olohuoneessa.

Hankkeen SOME-kanavissa toteutettiin syksyn 2024 ja kevään 2025 kampanjat, joissa kylät kirjasivat liikuntahetkiä QR koodien kautta. Mukana oli yhteensä 27 kylää ja kirjauksia kertyi yhteensä 2887 kappaletta. Palkitseminen vahvisti kylien motivaatiota ja kaikille osallistujille toimitettiin liikuntavälinepaketteja. Eniten suorituksia keräsi syksyllä 2024 Heinolan kirkonkylä ja keväällä 2025 Orimattilan Villikkalan kylä. Heidät palkittiin isommalla liikuntavälinepaketilla, jota he voivat hyödyntää myös jatkossa perheliikuntaa lisätessä. Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun verkkosivuille tuotettiin runsaasti perheliikunnan materiaaleja, kuten olympialaisten ohjeet, liikuntabingo, tonttujumppa ja Kylä täynnä liikettä vinkkikorttipaketti. Liikkuva perhe jakoi vinkkikortit myös omalla Instagram tilillään, jolloin kortit saivat lisää näkyvyyttä. Hankkeessa tehtiin lisäksi lyhyitä videoita luontoliikunnan tueksi ja niitä hyödynnettiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun omissa SOME-kanavissa, YouTubessa sekä kansallisen verkkopalvelun Oma Perhe -sivustolla. Katselukertoja näille on tullut Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivustojen kautta yhteensä yli 6000 katselukertaa.

Sukupolvia yhdistävää toimintaa toteutettiin vanhainkoti Viljan ja läheisen päiväkodin kanssa sekä Padasjoen Sennu vs Junnut -tapahtumassa. Yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Happihyppely-hankkeen kansa järjestimme Kevätkirmajaiset, joissa kokoontui yhteen ihan kaiken ikäiset. Tällaiset yhteiset leikkipäivät ja tapahtumat innostivat sekä lapsia että ikäihmisiä ja osoitti, että yhteiselle tekemiselle on aitoa tarvetta. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä 145 ikääntynyttä sekä 116 lasta

Itäisessä Lahdessa, eli entisen Nastolan alueella järjestettiin tietoisesti enemmän tapahtumia, sillä tiesimme, että alueella on erityinen tarve matalan kynnyksen toiminnalle ja kohderyhmä hyötyy tuetusta yhteisöllisyydestä. Tällä alueella toteutettiin 10 tapahtumaa, joissa oli yhteensä 920 osallistujaa.

Hankkeen blogi julkaistiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun verkkosivuilla ja se sisälsi hankkeen ajankohtaisia kuulumisia sekä asiantuntijoiden kirjoituksia. Kaikki tekstit ovat kuunneltavissa ja varustettu alt -tunnisteilla saavutettavuuden vuoksi. Materiaalituotannossa korostettiin ekologisuutta ja kierrätystä. Kyläolympialaisten välineet valmistettiin kierrätysmateriaaleista ja Finlandia hiihdon ylijäämäliivejä ohjattiin uusiokäyttöön lähes kaksituhatta kappaletta kylien ja päiväkotien käyttöön.

Kustannuksista suurimman osan muodostivat palkat, matkakulut, kampanjapalkinnot sekä kuvauskustannukset. Fyysisen läsnäolon tarpeellisuus lisäsi matkakuluja verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta muut kulut pysyivät budjetissa. Hankkeessa kerättiin vastikkeetta tehtyjä työtunteja, joita kertyi yhteensä 869 tuntia eli 17 380 euron arvosta. Tämä määrä ei ole aivan sitä, mitä hankkeen hakemukseen oli kirjattuna sillä emme saaneet toimijoita kylien tapahtumiin yhtä paljon kun olimme aluksi suunnitelleet. Haasteita aiheutti kylien tavoittaminen, motivaation ylläpito ja viestinnän perillemeno. Digiviestintä tavoitti vain osan perheistä ja kylien erilaiset lähtökohdat vaikuttivat tasapuoliseen osallistumiseen. Haasteisiin vastattiin lisäämällä kyläkohtaisia tapaamisia ja panostamalla henkilökohtaiseen viestintään. Puhelut ja kasvokkaiset kohtaamiset toimivat paremmin kuin sähköpostit. Opittiin, että kylien aktivointi vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja kannustusta, ja jatkossa olisi hyödyllistä hyödyntää vahvemmin kylien omia viestintäkanavia.

Hankkeen lopulla teimme podcastin, jossa keskusteltiin yhteistyökumppanin sekä kyläaktiivin kanssa hankkeen kulusta ja sen tuomista uusista ideoista. Podcast toimii samalla hankkeen koontina ja kannustaa muitakin kyliä olemaan aktiivisia ja ottamaan liikunnan osaksi arkea. Podcast julkaistiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun Youtube kanavalla, somekanavissa ja lisättiin myös Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun nettisivuilla.

Hankkeen onnistumisina nähtiin perheliikunnan lisääntyminen, kylien vahvistunut yhteisöllisyys ja uudet toimintamallit. Kampanjat ja QR-koodit keräsivät runsaasti osallistumista ja kyläkohtaiset esimerkit osoittivat toiminnan vaikuttavuutta. Seuraavassa vaiheessa hankkeen on tarkoitus suuntautua yläkouluikäisiin nuoriin, erityisesti tyttöihin, ja tavoitteena on tukea heidän liikkumistaan sekä vahvistaa yhteisöllisyyttään. Samalla varmistetaan, että syntyneet toimintamallit jäävät elämään kylissä ja laajenevat uusiin ikäryhmiin.

Tulokset

Hankkeessa saavutettiin laaja muutos perheliikunnan mahdollisuuksissa ja kylien yhteisöllisyydessä Päijänne Leaderin alueella. Mukaan saatiin kaikki kymmenen kuntaa ja 42 kylää, mikä kertoo toimintamallien soveltuvuudesta erilaisiin kylärakenteisiin. Perheliikunnan määrä kasvoi ja osallistuminen monipuolistui. Kylillä järjestettiin tapahtumia, joihin menimme hankkeen puolesta mukaan viemään liikuntatietoisuutta ja matalan kynnyksen liikuntaa kyläolympialaisten muodossa. Yhteisöllisyys vahvistui, koska perheiden toiminta kasvoi lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä vaikutus on näkyvissä kylien omana jatkotoimintana.

Hankkeen tavoitteet täyttyivät laajasti. Perheliikunta lisääntyi, kylät aktivoituivat ja matalan kynnyksen mallit otettiin melko hyvin käyttöön. Uusia verkostoja syntyi kylätoimijoiden välille ja tapahtumien kautta luotiin käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Kyläolympialaiset, kampanjat ja jaetut materiaalit herättivät kiinnostusta ja loivat pysyvän perustan ja loivat mahdollisuudet jatkon toiminnalle. Kylät hyödynsivät omia tilojaan monipuolisesti ja perheliikunnan järjestäminen oli vahvemmin esillä hankkeen kannustamana.

Hyviksi käytänteiksi nousivat henkilökohtainen läsnäolo kylillä, matalan kynnyksen tapahtumat ja ekologisiin periaatteisiin perustuvat välineet. Kyläolympialaiset toimivat helposti toteutettavana ja yhteisöllisenä toimintamallina. QR koodilla toimivat kampanjat tarjosivat perheille helpon tavan osallistua ja samalla lisäsivät kylien yhteistä tekemistä. Kylien yhteinen työpaja auttoi toimijoita ideoimaan perheliikuntaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi ja rakensi yhteistä ymmärrystä kylien välillä.

Hankkeessa syntyi runsaasti konkreettisia tuotoksia, jotka tukivat tavoitteita. Tapahtumat, kampanjat ja digitaaliset materiaalit muodostivat kokonaisuuden, joka tarjosi perheille ideoita ympäri vuoden. Tuotoksiin sisältyivät mm. olympialaisten materiaalia, erilaisia liikuntabingoja, tonttujumppa ja Kylä täynnä liikettä -korttipaketti. Lisäksi toteutettiin yhteistyötapahtumia, kuten Sennut vs. Junnut ja Kevätkirmajaiset. Nämä tuotokset lisäsivät kylien ja ylisukupolvien välistä elinvoimaa ja vahvistivat yhteistä liikkumisen kulttuuria.

Hankkeen vaikutukset näkyivät paikallisesti lisääntyneenä yhteisöllisyytenä ja perheiden aktiivisuutena. Toiminta tavoitti sekä lapsiperheitä että muita ikäryhmiä ja loi yhdessä tekemisen ilmapiirin. Useilla kylillä jatketaan tapahtumia ja liikuntatuokioita hankkeessa syntyneiden mallien pohjalta. Vaikutukset ilmenevät myös siinä, että kylätoimijat ovat saaneet varmuutta toteuttaa omia tapahtumia ja hyödyntää hankkeen materiaaleja itsenäisesti.Materiaali on päässyt myös jatkokäyttöön, sillä ainakin Urajärven kyläyhdistys hyödynsi oma-alotteisesti materiaalia omalla tonttupolullaan jouluna 2025.

Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun SOME-kanavissa käyttämällä kaikissa julkaisuissa hankkeen omaa #KyläLähteeLiikkeelle -tunnusta, jolloin ne löytyvät paremmin samasta paikasta. Hankkeen kulkua tuotiin esille myös hankkeen omassa blogista, johon laitettu yhteensä 25 blogikirjoituta. Blogissa jaettiin ajankohtaisia kuulumisia, kuvia ja videoita läpi koko hankkeen ajan. Blogissa on myös vieraskirjoittajija, jotka tuovat liikuntaa ja liikunnan tärkeyttä esille omasta näkökullmastaan. Viestinnässä huomioitiin saavutettavuus ja hankkeen sivuille sekä blogeihin lisättiin alt tunnisteet. Viestintä lisäsi hankkeen tunnettavuutta ja vahvisti sen vaikutuksia koko alueella. SOME-kampanjat lisäsivät näkyvyyttä, houkuttelivat uusia osallistujia ja vahvistivat arjen liikunnan ideaa.

Raportin liitteisiin lisätään valokuvia hankkeen toteutuksesta, kuten kyläolympialaisista, kampanjoista ja yhteisistä tapahtumista. Mukaan liitetään myös hankkeen materiaaleja, SOME-mainoksia ja koontiesitys, jossa näkyvät tapahtumat sekä osallistujamäärät kunnittain.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen vaikutukset näkyvät kylillä lisääntyneenä yhteisöllisyytenä ja osalla kylistä perheliikunnan vakiintumisena osaksi arkea. Esimerkiksi Vierumäellä, Lusissa, Heinolan Kirkonkylällä sekä Urajärvellä on otettu perheiden yhteiset viikottaiset ilmaiset liikuntavuorot käyttöön kylätalojen tiloissa. Nämä vuorot ovat jatkumassa myös hankkeen loppumisen jälkeen. Lapsiperheet osallistuivat tapahtumiin melko innokkasti ja kyläolympialaiset otettiin joka kerta innolla vastaan. Kylien vanhoja kouluja ja kylätaloja sekä niiden ympäristöä hyödynnettiin perheiden liikunta ja kokoontumispaikkoina. Haasteena useammalla kylällä on kylätalojen kallis ylläpito ja lämmityskulut talviaikana, joten niiden käyttö on edullisempaa ja aktiivisempaa kesäaikana.

Kylien yhteistyö vahvistui ainakin muutamien kylien välillä tuoden uusia verkostoja. Hanke synnytti matalan kynnyksen toimintamalleja, kuten kyläolympialaiset ja QR -koodiin perustuvat kampanjat, joita voidaan soveltaa tarvittaessa myöhemmin uudelleen ja hyödyntää myös muilla alueilla. Pysyviltä näyttäviä tuloksia ovat kylien lisääntynyt yhteistyö, yhteisölliset tapahtumaperinteet ja valmiit liikuntamateriaalit, jotka ovat käytössä myös hankkeen päättymisen jälkeenkin. Vaikutusten jatkumista tukevat paikalliset toimijat, jotka ovat sitoutuneet jatkamaan toimintaa.

Kehittämistä vaatisi viestintä ja jokin uusi ja parempi keino hiljaisempien alueiden tavoittamiseksi, jotta kaikki perheet saataisiin tietoisiksi asiasta ja mahdollisesti myös mukaan toimintaan. Kylien omien Facebook sivujen tai muidenn kylien yhteisten viestintäkanavien kartoittaminen ja hyödyntäminen suoraan olisi voinut tavoittaa perheitä paremmin.

Laajemmin hanke on edistänyt liikunnallista elämäntapaa ja lisännyt tietoisuutta perheliikunnan merkityksestä hyvinvoinnille. Hankkeen aikana kylien hyvinvointi on kasvanut ja ajan saatossa aktiivisten kylien vetovoima kasvaa ja kylien elinvoima säilyy paremmin. Hanke on tuonut myös kylätoimijoille selkeämmäksi liikunnan tärkeyden omalla kylällä ja sen, että liikuntaa on myös matalankynnyksen liike, sellainenkin, joka ei tarvitse kalliita välineitä ja rakennettuja liikuntapaikkoja.

Hanke tavoitti koko hankekauden aikana 42 kylää, yli 7000 osallistujaa ja oli mukana 80 tapahtumassa. Tapahtumiin osallistujat olivat pääosin lapsia ja lapsiperheitä, mutta myös ikääntynyttä väkeä. Kylätapahtumiin lapset osallistuivat usein isovanhempiensa kanssa, joten välillisesti hanke tavoitti asukkaat laajasti eri ikäryhmistä ja toi heidät mukaan yhteiseen toimintaan. Kyliltä saadun palautteen perusteella hanke on ollut toivottu lisä heidän tuekseen ja he tahtoisivat myös jatkossa tapahtumiinsa perheitä liikuttavaa toimintaa Päijät-Hämeen Liikunnalta ja Urheilulta. Palautteen antaneista 42,8% sanoi liikunnan ja yhteisen tekemisen lisääntyvän selvästi hankkeen aikana ja 42,9% sanoi sen lisääntyvän jonkin verran. Loput vastaajista eli 14,3% sanoi, ettei hanke lisännyt liikkumista juurikaan. Palautteen mukaan materiaalista on pidetty ja sitä aiotaan hyödyntää myös jatkossa.

Hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja aiotaan ylläpitää, materiaalit ovat saatavilla myös jatkossa ja mahdollisessa jatkohankkeessa haluamme laajentaa toimintaa yläkouluikäisiin nuoriin, joiden liikkumisen määrä on heidän terveyteensä nähden huolestuttavan vähäinen. Hakemus uudesta hankkeesta on jätetty ja se on hyväksytty Päijänne Leaderin hallituksessa. Nyt se odottaa ELY keskuksen päätöstä, mutta lupa hankkeen toiminnan aloittamiselle on saatu heti vuoden 2026 alusta. Tuleva hanke kestää seuraavat kaksi vuotta, eli vuoden 2027 loppuun saakka. Seuraava vaihe keskittyy yläkouluikäisiin nuoriin, erityisesti tyttöihin, ja tavoitteena on vahvistaa heidän liikkumistaan, terveitä elintapoja ja yhteisöllisyyttään. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu vastaa jatkotoimien koordinoinnista yhdessä kuntien, koulujen, nuorisotyön ja kylätoimijoiden kanssa. Tämän hankkeen aikana luotuja yhteistyöverkostoja ja viestintäkanavia hyödynnetään edelleen tämän hankkeen tulosten levittämisessä ja tulevien uusien toimintamallien juurruttamisessa. Myös muita jo valmiina olevia Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun luomia yhteyksiä kouluihin tullaan käyttämään nuorten tavoittamiseksi.

Kylien aktiiviset toimijat ovat päävastuussa siitä, miten hankkeen aikana toteutetut asiat jatkavat eloaan kylillä. He ovat päävastuussa myös kylien tapahtumien järjestämisestä ja siitä, millaista toimintaa he tapahtumissaan tarjoavat. Materiaali on löydettävissä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivuilta ja ovat löydettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa opittiin, että henkilökohtainen läsnäolo kylillä on tärkein tekijä osallistumisen ja motivaation kannalta. Onnistumisia edistivät innostuneet paikallistoimijat, konkreettiset ja helposti toteutettavat ideat sekä yhteistyö eri hankkeiden välillä. Jatkossa kehittämiskohteena on viestinnän tavoittavuus ja digitaalisten välineiden parempi hyödyntäminen. Lisäksi opittiin, että kylien aktivointi vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta ja kannustavaa otetta. Jatkossa nuorten tavoittaminen on omalla tavallaan haastavaa, mutta digitaaliset välineet ja oikeat SOME-kanavat tukevat heidän tavoittamistaan. Koulujen kautta nuoret tavoitetaan todennäköisesti paremmin kuin kylätoimijoiden kautta, sillä kaikki nuoret eivät osallistu oman kylänsä tapahtumiin. Toisilla kylillä on jo järjestetty iltoja nuorille, joihin mukaan lähteminen ja niistä nousseiden nuorten omien ajatusten ja toiveiden kuunteleminen on erityisen tärkeää jatkoa ajatellessa. Uskomme, että hiljaisemmilla alueilla koulun kautta lähestyminen on erityisen toimiva keino tavoittaa nuoret. Jos kylillä ei ole lapsiperheitä ja nuoria, alueen asukkaita olisi tarkoituksenmukaisempaa aktivoida ikäihmisten tarpeet huomioiden, vaikka jatkohankkeen toiminta ei kohdistukaan heihin, heitä olisi huomioitava eri näkökulmista.