Lahden seudun ruokamatkailupalvelut digitaalisiksi ja tunnetuiksi

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen avulla on tarkoitus lisätä alueelle jäävää matkailun vaikuttavuutta ja matkailutuloa yhteistyössä maakunnan eri ruokamatkailutoimijoiden kanssa sekä kansainvälistää alueen ruoka- ja juomamatkailuyrityksiä osana Lakeland Finlandia. Hankkeen tavoitteena on lisätä ruokamatkailutoimijoiden tietoa segmenteistä ja auttaa heitä kehittämään matkailupalveluita sekä digitaalista löydettävyyttä ja tunnettavuutta. Tämä taas tukee matkailutuotteiden kiinnostavuutta, ostettavuutta ja toimijoiden digitaalisen osaamisen kehittymistä. Hankkeen avulla pystytään uudistamaan ja monipuolistamaan Lahden seudun ruokamatkailun sisältöjä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Iitin ”Ruoasta elinvoimaa matkailulle” hankkeen kanssa. Nämä kaksi hanketta täydentävät toisiaan.

Hankkeessa luotu toiminta tulee säilymään keskeisenä osana Lahden seutu - Lahti Region Oy:n ruokamatkailusisältöä. Kaikki hankkeessa kehitetty sisältö tulee työkaluksi lisätä maakunnan ruokamatkailun tunnettuutta; eli maakunnan matkailullista vetovoimaa ja lumovoimaa. Toimijoiden tuotteiden ja palveluiden digitaalisen löydettävyyden parantuminen tukee heidän markkinointi ja brändityötään sekä myyntiä ja kannattavuutta.

Hankkeen tavoitteena on tehdä Lahden seudun ruokamatkailupalveluita digitaalisesti tunnetummaksi ja kirkastaa Päijät-Hämäläisen ruoan ja juoman kilpailuetuja erityisesti osana Lakeland Finland -suuraluetta.

Toteutus

Hankkeen toimenpiteet:
Digitaalisuus, DataHub toimenpiteet ja tuotekortit
- Datahubin avulla kunnan ja yrityksien matkailutuotteet/palvelut pääsevät esille useille eri verkkosivuille, eivätkä ole näin tarjolla ja näkyvillä vain omilla verkkosivuilla. Useiden rajapintojen kautta kunnan ja yritysten matkailutuotteille saadaan moninkertainen näkyvyys ja löydettävyys, joka lisää alueen vetovoimaa matkailukohteena.
Hankkeen aikana toimijoita lähestyttiin sähköpostitse, puhelimitse, teams palaverein ja paikan päällä käynnein. Ensisijainen focus oli toimijoissa, jotka jo tuottavat matkailupalveluita esimerkiksi ravintolapalveluiden muodossa ja joilta löytyy oma nettisivu, joka on pakollinen datahub tuotekorteissa. Tässä joukossa on paljon toimijoita, joilta löytyy sosiaalisen median kanavat ja nettisivu, mutta ei aina kovinkaan paljon digitaalista osaamista, löydettävyyttä, datahub tuotekortteja, erilaisia kieliversioita tai ymmärrystä kansainvälisten kohderyhmien tarpeista ja kuinka houkutella heitä.

Hungry for Finland, kiertomatkat ja Viljaklusteri
- Hankkeen aikana osallistuttiin kahteen Visit Finlandin järjestämään digivalmennuspäivään, jonka aikana
opittuja havaintoja on jalkautettu eteenpäin toimijakenttään mm. kuinka olla vetovoimainen kohde,
rakentaa hyvä tuote tai elämys ja mitä kannattaa huomioida hakukoneissa ja digitaalisuudessa.

Nimisuojahakemus Salpausselkä Pohjavesi/Vesi
- Keväällä projektipäällikkö ryhtyi selvittämään mahdollisuutta saada Lahden seudulle nimisuojatuotteita. Suomessa on 14 nimisuojatuotetta, mutta ei yhtään Päijät-Hämeestä. Projektipäällikkö mietti, että esimerkiksi Salpausselän vesi olisi erinomainen nimisuojatuote, joka on isossa roolissa alueen loistavissa juomatuotteissa ja Salpausselkä UNESCO Global Geoparkissa. Salpausselän vesi nimisuojatuotteena edistäisi ruoka- ja juomamatkailua, alueen brändiä sekä juomatuotteiden vientiä ollen myös hyvä linkki ja yhdistävä tekijä Salpausselkä UNESCO Global Geoparkkiin. Nimisuojatuotteet kiinnostavat ruoka- ja juomamatkailijoita ja ovat tunnettuja varsinkin Euroopassa.
Ruokaviraston kanssa pidettävissä palavereissa selvisi, että Salpausselän vesi olisi erinomainen nimisuojatuote ja täyttänee kriteerit upeasti ja korkealaatuisena mm. laadultaan ja maaperältään, joka on Salpausselkä UNESGO Global Geopark aluetta. Ainut mahdollinen ongelma on, että meillä ei ole pakkausta kuluttajille, jonka nimi olisi Salpausselän vesi, vaikkakin siitä kerrotaan kattavasti monen tuotteen takaetiketissä, kuten Hartwallin, Viipurilaisen ja Teerenpelin tuotteissa. Hankkeen projektipäällikkö otti Salpausselän veden nimisuoja-asian esille alueen toimijoiden kanssa ja myös ensimmäisessä Viljaklusterin kokouksessa, jossa asia herätti kiinnostusta ja innostusta.
Asiaa selviteltiin syksyllä useiden toimijoiden, kuten Vellamo Veden, Teerenpelin, Lahti Aquan, Ladecin ja Päijät-Hämeen liiton kanssa. Yhteisellä päätöksellä hakemus päätettiin jättää vuoden 2024 loppuun mennessä, jolloin hakemusprosessiin päästiin vielä ilmaiseksi nimisuojatuotteiden haun muuttuessa todennäköisesti maksulliseksi vuodesta 2025 alkaen. Salpausselkä Vesi ja Pohjavesi maantieteellinen nimisuojahakemus jätettiin 27.12.2024 viidentoista paikallisen yrityksen ja toimijan toimesta.

Tapahtumat
- messut
- sahtiseminaari 17.5.2024
- Floating Show 11.6.-12.6.2024

Työpajat
- Hankkeessa pidettiin kaksi isompaa työpajaa ja kolme isompaa valmennusta. Pieniä työpajoja oli sitten useita. Ensimmäinen työpaja pidettiin kesäkuussa ja toinen syyskuussa. Valmennukset pidettiin (kolme) syys-marraskuun aikana.
Työpajoihin kutsuttiin erikseen alueen toimijoita ruoka- ja juomamatkailun parista (ruokamatkailun kehittämisen teemaryhmä) eri kunnista tasaisesti noin 20. Valmennuksiin olivat tervetulleita kaikki alueen matkailutoimijat. Valmennuksissa tehtiin osin hankkeiden välistä yhteistyötä.

Ruokakeskus
- Ruokakeskusasiassa päätettiin edetä niin, että projektipäällikköä hyödynnettiin koordinoijana ja yhteydenottajana niin Kauppahallin omistajien eli Kollin säätiön suuntaan, kuin paikallisten ruokatoimijoiden suuntaan. Näitä toimijoita kutsuttiin yhteisiin palavereihin Kollin säätiölle kauppahallille. Kauppahallista oli eniten kiinnostunut Heinolan Heilan organisaatio, joka päätyikin Kauppahallin uudeksi veturiksi. Palavereita Kollin säätiöllä Kauppahallilla, joissa projektipäällikkö oli mukana koordinoijana ja tuomalla mukaan ruokamatkailukulmaa pidettiin kolme.

Valmennukset
- Hankkeessa pidettiin kolme valmennusta, joissa tehtiin osin hankkeiden välistä yhteistyötä. Näin valmennusten hyöty saatiin maksimoituja ja koskemaan kaikkia matkailutoimijoita. Case-esimerkit olivat pääosin ja usein ruokaan ja juomaan liittyviä. Syöminen ja juominen koskee käytännössä jokaista matkailuyrittäjää, tarjoaa hän matkailijoille itse ruokaa tai ei.

Valmennuksiin oli tavoite saada osallistujia 30 henkeä valmennusta kohden eli yhteensä 90. Valmennuksiin osallistui lopulta yhteensä 118 henkeä.

Valmennukset olivat:
• Saksankielisen markkina-alueen tuotevalmennus 24.9.2024
• Tekoäly matkailuyrittäjän arkisena kumppanina 15.10.2024
• Instagram matkailupalveluiden myyntikanavana, hakukoneena ja asiakaspalvelussa 19.11.2024

Kansainvälistymistoimenpiteet
- Intialaiset matkanjärjestäjät 14.6.-15.6.2024
- Aasian paras ravintola 2022, DEN ja sen huippukokki Zaiyua Hasegawa kävivät Lahden seudulla
- FinnTouch syksyinen metsäretki ruokateemalla
- Espanjalaisten ruoka- ja juomatoimittajien vierailu

Ruokamatkailun kärkiviestien testaaminen
- Hankkeissa toteutetuissa eri työpajoissa on täsmennetty Päijät-Hämeen ruokamatkailun viestinnän kärkiä ja niitä on testattu kesäkaudella ja hankkeen loppuajan viestinnässä. Lisäksi on testattu yrittäjien tuottamien DataHub -tuotekorttien toimivuutta.

Ruokakuvausprojekti
- Ruokamatkailun edistämisessä ruoan visuaalinen esittäminen houkuttelevasti on keskeistä. Sen kuvaaminen vaatii ammattilaisen toteutusta. Hankkeen avulla projektiasiantuntija Eveliina Monni toteutti hankkeen päätteeksi mittavan kuvausprojektin, jossa keskityttiin keräämään yleistä kuvamateriaalia ruoan esilletuomiseksi eri sosiaalisen median kanavissa. Kuvat ovat yleiskuvia, niissä ei tuoda esille yksittäistä yritystä ja niitä voidaan käyttää toteutettaessa digitaalista markkinointiviestintää. Kuvattaviksi kohteiksi valittiin pääasiassa kokonaisuuksia, joista on olemassa DataHub-tuotekortit ja tätä kautta kieliversiot kansainvälisille vieraille. Kuvauksissa oltiin yhteydessä 25 yritykseen, joiden kanssa kuvausprojektit toteutettiin.

Tulokset

Tavoitteet tiivistettiin kolmeen osakokonasuuteen:

1. Lisätä Päijät-Hämäläisen ruoan tunnettuutta ja hyödyntämistä osana matkailun kokonaiselämystä

2. Parantaa Päijät-Hämäläisten ruokamatkailupalveluiden digitaalista löydettävyyttä ja tunnettavuutta ja tätä kautta vahvistaa ruokamatkailutoimijoiden digitaalista osaamista sekä digitaalista palveluiden muotoilua.

3. Ruoka- ja juomamatkailutoimijoiden kansainvälisen osaamisen vahvistaminen osana Lakeland Finlandia


Toteutuneet tulokset:

1. Päijäthämäläisen ruoan tunnettavuus parani hankkeen aikana muun muassa uusien video- ja kuvatuotantojen kautta, joita näytettiin monikanavaisesti ja erittäin laajasti sosiaalisen median kanavissa. Hankkeen avulla pystyttiin uudistamaan ja monipuolistamaan Lahden seudun ruokamatkailun sisältöjä, joita pystytään hyödyntämään tulevinakin vuosina.

Päijät-Hämeen ruokamatkailutoimijat ymmärtävät yhä paremmin ruoan merkityksen korostuvan tärkeänä osana matkailun kokonaiselämystä. Matkailija kaipaa paikallisia makuja, ruokia ja juomia. Tämän eteen on välillä tehtävä töitä, jotta paikallisia herkkuja on tarjolla ja niitä ymmärretään suositella tarinoiden kera.

Hankkeen aikana vuonna 2024 vapaa-ajan matkustus kasvoi Päijät-Hämeeseen peräti 8% rekisteröityinä majoitusvuorokausina laskettuna. Kasvu tuli ennen kaikkea Lahden ympäryskunnista, koska Lahdessa majoitusvuorokaudet laskivat. Lahden majoitusvuorokausien vähennys johtui suurimman hotellin (Lahti Scandic City) saneerauksesta vuoden 2024 ja 2025 alkuvuoden aikana. Majoitusvuorokausien kasvun saavutus on monen tekijän summa ja ehkäpä pieni osuus siitä on myös tämän hankkeen ansiota. Kesäkausi oli erittäin onnistunut, johon myös hankkeen viestikärkien testaaminen keskittyi.

2. Digitaalisen löydettävyyden osalta hankkeen aikana saatiin Datahub järjestelmään 88 uutta yritystä 184 uutta tuotekorttia. Näistä uusista korteista 51 oli ravintoloita ja noin 30-35 suoria ruokaelämyksiä tai elämys yhdistettynä ruokaan tuotekortteja, kuten sieniretkiä, panimokierroksia, kotaruokailuita, ruoka- ja juoma tastingejä, villiruokaretkiä, kalastusretkiä, opastettuja kierroksia veteen, ruokaan ja juomaan liittyen sekä erilaisia ruokahetkiä esimerkiksi yhdistettynä majoitukseen tai saunaan.

Ravintoloita oli tavoite saada vielä 10-20 enemmän. Datahub kortit ovat yritysten omia ja heidän tulee ne itse tehdä. Kaikki eivät saaneet niitä tehtyä, vaikka heihin oltiin hankkeen aikana esimerkiksi viisi kertaa yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse sekä livetapaamisin. Hyöty kyllä yleensä ymmärretään. Todennäköistä kuitenkin on, että hankkeen jälkeen tulee vielä jokunen kymmentä tuotekorttia lisää, jotka ruokamatkailutoimijat osaavat perehdytyksen ansiosta tehdä myöhemmin hankkeen jo päätyttyä.

Digitaalinen näkyvyys parani myös siten, että moni innostui tekemään omat internetsivut englanniksi tai ainakin yhden alasivun. Tämä lisää merkittävästi datahub tuotteiden näkyvyyttä (kieliversioiden kautta) ja palvelee paremmin kansainvälistä matkailijaa. Varsinkin ravintoloiden suhteen matkailija odottaa, että vähintään perustiedot ja menu löytyvät englanniksi. Datahub korttien teko oli hyvä harjoitus tuotteistaa ja konseptoida oma tuote tai elämys digitaaliseksi. Tätä osaamista voi sitten hyödyntää monilla muillakin alustoilla.

Valmennuksista tekoäly ja Instagram valmennukset paransivat toimijoiden valmiuksia hyödyntää tekoälyä ja Instagramia niin työnsä tehostamisessa, kuin asiakkaiden tavoittamisessa ja sitä kautta myynnin kasvattamisessa.

3. Kansainvälinen osaaminen vahvistui hankkeen ansiosta. Hankkeella oli esimerkiksi kaksi työpajaa, jossa pitkään Italiassa asunut Jyrki Sukula kertoi ja vastaili kysymyksiin, kuinka ruokamatkailua on kehitetty niin aluedestinaatio-, kuin yksittäisen yrittäjän näkökulmasta ruokamatkailun yhdessä kärkimaassa Italiassa. Hankkeessa oli yksi valmennus koskien kansainvälisten matkailijoiden tavoittamista ja mitä tulee huomioida ruoka- ja juomamatkailijoiden osalta.
Lahden seudulla vieraili matkanjärjestäjiä Intiasta ja Aasian parhaan ravintolan omistaja Japanista tiimeineen tutustumassa paikallisiin ruoka- ja juomatuotteisiin sekä erilaisiin elämyksiin, jossa yhdistettiin luonto ja ruoka. Päijät-Hämeen puhtaaseen veteen ja sen jalostustuotteisiin viinit, whisky ja sahti kävi tutustumassa espanjalainen mediaryhmä.

Maantieteellinen nimisuoja hakemus (Salpausselkä pohjavesi/vesi) jätettiin hankkeen ansiosta. Nimisuoja brändää Lahden seutua ja sen kilpailuetuja entistä enemmän alueen puhtaaseen ja maailman parhaaseen pohjaveteen sekä palkittuihin juomiin. Tämä myös erilaistaa Lahden seutua muista Järvi-Suomen kahdeksasta maakunnasta ruoka- ja juomamatkailukohteena olematta kuitenkaan mitenkään pois muista ruokaelämyksistä.

Datahub kortit ja erilaiset kieliversiot sekä nettisivujen päivitykset paransivat kansainvälisyyttä.

Hankkeen aikana tehtiin kaksi ruokaan keskittyvää kiertomatkaehdotusta Hämeeseen, jotka vietiin visitlakelandfinland.com sivustolle näytille kansainväliselle matkailijalle.

Hankeaikana tiivistettiin lisäksi yhteistyötä Järvi-Suomen maakuntien kesken B2C Lakeland Finland markkinoinnissa ja avattiin yhteinen Instagram tili joulukuussa 2024 https://www.instagram.com/visitlakelandfinland/

Lisäksi päätettiin tehdä yhteinen Lakeland Finland Wikipedia ja Youtube kanava. Näissä ruoka ja juoma ovat yhtenä keskeisenä teemana kansanvälisille matkailijoille.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Päijät-Hämeen ruoka- ja juomamatkailun jatkotoimissa kannattaa keskittyä edelleen vahvuuksien vahvistamiseen, tunnettavuuden parantamiseen ja digitalisaation eteenpäin vientiin.

Päijät-Hämeen ruoka- ja juomamatkailun vahvuudet ja aluetta erilaistavat tekijät:
• Vahva juomakulttuuri ja juomatuotteet  Maailman paras vesi ja Suomen merkittävimmät pienpanimot, viinitilat, viski, sahti, makuvedet ja muut juomat.
• Laadukas viljelyalue ja puhdas luonto  viljanviljely, luomu- ja lähituotanto, pienpanimot ja viinitilat, vastuullisuus
• Luontoaktiviteettien yhdistäminen ruokamatkailuun  retkeilyreitit, kalastus, sienestys, maaseutumatkailu, vesistömatkailun ja ruokamatkailun yhdistäminen.

Yhtenä jatkotoimenpiteenä on huolehtia, että jokainen matkailutoimija ymmärtää, että vaikka hänen palvelunsa ja elämyksensä kärki on joku muu kuin ruoka, esim. majoitus kaipaa matkailija matkaltaan paikallisia makuja. Tämän ymmärtäminen on keskeistä, jos ei itse tarjoamalla, niin suositellen matkailijoille ruokapaikkoja, joissa on mahdollista päästä maistelemana paikallisia ruoka- ja juomatuotteita. Varsinkin kansainväliselle matkailuvieraalle tämä on elinehto ja odotusarvo. Jokaisella matkailijoita tavoittavalla ruoka- ja juomatoimijalla tulisi olla vähintään alueen juomia ja leipää tarjolla.

Kansainväliselle vieraalle maailman paras vesi ja maailman parhaat juomatuotteet sekä ruokaelämykset, jotka yhdistetään luontoon ovat isoin kiinnostuksen kohde ja elämyksenä premium tasoa. Näillä pystytään myös erottautumaan Järvi-Suomen, Lakeland Finland alueen sisällä. Pitkäjänteinen työ auttaa Päijät-Hämettä profiloitumaan paremmin näiden vahvuuksien ympärille. Salpausselkä Pohjavesi/Vesi maantieteellinen nimisuoja tulee vahvistamaan ja nopeuttamaan tätä kehitystä.

Kotimaiselle matkailijalle kovinkaan monelle maailman paras vesi, sieni- tai kalastusretki eivät ole riittävä syy tulla Päijät-Hämeeseen ruokamatkalla. Kotimaiselle matkailijalle vaaditaan tarjolle elämyksiä ja makuja, joita hän ei koe saavansa omalta kotiseudultaan. Näitä voivat olla esimerkiksi Lahden seudun viski, marjaviinit ja erilaiset elämykselliset ja kekseliäät ruokanautinnot sekä kovan maineen omaavat ravintolat.

Digitaalisuudessa on otettu vasta ensiaskeleita alueen ruokamatkailussa ja esimerkiksi datahub tuotekortin teko oli monelle ensimmäisiä ponnistuksia digitaalisuuteen verkkosivujen, Facebookin ja Instagramin jälkeen. Tulevaisuudessa oma ruoka- ja juomaelämys tulee olla mahdollisimman monella alustalla tarjolla, jossa asiakkaat viettävät aikaa. Näin tunnettavuus ja tietoisuus kasvaa.

Tarinallistamisessa, oman tuotteen kehumisessa ja erilaistamissa meillä on parannettavaa. Tämä osa-alue vaatii apua, valmennuksia ja valmiuksien kasvattamista.

Uudet ehdotukset:
• Yksi uusi avaus ja ehdotus tulevaisuuteen voisi olla alueen vahvuuksista ruoka- ja urheilumatkailun yhdistämisen tutkiminen. Voisiko tästä löytyä joku ihan uusi matkailijoita kiinnostava kulma? Urheilijat arvostavat terveellistä paikallista lähiruokaa. Tästä keskusteltiin hankkeen aikana, mutta toimet ja riittävä pohjatyö jäi tekemättä.
• Toinen voisi olla ruokatapahtuminen järjestämäinen Päijät-Hämeessä. Ruokakeskuksen ja torin osalta tästä hankkeessa puhuttiinkin. Ruoka ja yksi Päijät-Hämeen strategisista kärjistä ja sen ympärille voisi olla mahdollista luoda uusia tapahtumia esimerkiksi ruokafestareiden, luontoretkien ja gourmet viikonlopputapahtumien voimin. Mahdollinen tuleva Fazerin makeis- ja suklaatehdas Lahteen profiloi seutua entistä enemmän mielenkiintoisena ja herkullisena ruokamatkailukohteena.
• Kolmas ehdotus on tekoälyn maksimaalinen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Matkailukohteet valitaan jatkossa ystävien ja somen suositusten lisäksi tekoälysuosituksista. Jotta pääset tekoälyn suosittelemaksi, vaatii se hyvää ja laajaa sisällöntuotantoa ja julkaisua monikanavaisesti unohtamatta saatuja hyvää asiakaspalautetta. Moni kysyy tekoälyltä suosituinta ja parasta. Yksi keskeinen ehdotus on luoda toimenpide-ehdotuksia alueen toimijoille, kuinka juuri Päijät-Hämeestä voi tulla niin kotimaahan kuin ulkomaillekin ruokamatkailukohde, jota eri tekoälysovellukset suosittavat.